Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miltä kuulostaa Hard Rock Hallelujah balladina? –Viapori Jazzissa muokattiin ”pyhistä” suomalaisista lauluista jazzia

Suomalaistuneet ulkomaalaissyntyneet muusikot tulkitsivat Viapori Jazzin konsertissa uusiksi jo kuluneiksikin käyneitä suomalaisia lauluja.

Kulttuuri
 
Viapori Jazz / Maarit Kytöharju
Pianisti Sid Hille, laulaja Anni Elif Egecioglu, rumpali Mamba Assefan ja sähkökitaristi Sigurdur Rognvaldsson esiintyivät Levyhallissa.
Pianisti Sid Hille, laulaja Anni Elif Egecioglu, rumpali Mamba Assefan ja sähkökitaristi Sigurdur Rognvaldsson esiintyivät Levyhallissa. Kuva: Viapori Jazz / Maarit Kytöharju

Jazz Sid Hille & ”Foreign” Friends Suomenlinnan Levyhallissa, Viapori Jazzin ohjelmistoa

Amerikansuomalaisilla turisteilla lastattu höyrylaiva Andania ankkuroitui kesäkuussa 1926 Suomenlinnan tuntumaan Kruunuvuorenselälle ja toi tarinan mukaan Suomeen jazzin.

Nimi: Sid Hille & Foreign Friends

Laji: jazz

Paikka: Viapori Jazz

Tai totta se oli, tavallaan.

New Yorkista lähteneellä aluksella soittaneet amerikansuomalaiset ammattilaiset jäivät kesäksi keikkailemaan Helsinkiin sekä näyttämään samalla improvisoidun jazzin mallia suomalaisille aikalaisilleen.

Nyt, tasan 90 vuotta myöhemmin, Suomessa on edetty jo seuraavaan vaiheeseen.

Tai ainakin Suomenlinnan Viapori Jazzissa, jossa ulkomailla syntyneet suomalaistuneet muusikot saivat vihdoin näyttää, kuinka eri sukupolvien keskeisiä suomalaisia kappaleita muokataan jazziksi.

Suomen itsenäistymisvuonna valmistunut Levyhalli oli siihen sopiva vertauskuvallisesti, sillä samassa korkealle kurottavassa tilassa sai alkuaikoina alleen siivet moni lentokone.

Ja nyt sai vähitellen musiikki, kun vauhtiin päästiin.

Otsikolla ”Suomalaista pyhintä ulkoapäin” markkinoidun konsertin olennaisin kysymys liittyi tietysti ohjelmistoon. Olisivatko kappaleet yleisesti tarpeeksi tunnistettavia sekä kuluneina sovitettu kuitenkin niin, että ne perustelisivat kierrätyksensä?

Pianisti Sid Hillen (syntynyt Saksassa) johtama kvartetti oli valinnut viisaasti sekä vanhoja että uusia lauluja. Mutta yhtye ylsi etäännytetyimpiin ja ilahduttavimpiin irtiottoihin silti edellisissä, niissä kaikkein ”pyhimmissä” ja merkityksiltään myös kerrostetuimmissa.

Ensimmäinen täysosuma oli tässä mielessä euroviisuvoittaja Hard Rock Hallelujah, jonka kvartetti hidasti pidätellyksi balladiksi ja maltoi tulkita – luojan kiitos – viimeiseen saakka maltillisesti, paisutteluun lankeamatta.

Heti sen perään esitetty perinteinen Niin minä, neitonen, sinulle laulan nousi siivilleen myös päinvastaisuudellaan: laulaja Anni Elif Egecioglun (syntynyt Ruotsissa) akrobaattisilla vokaali-irrotteluilla sekä sähkökitaristi Sigurdur Rognvaldssonin (syntynyt Islannissa) ja rumpali Mamba Assefan (syntynyt Etiopiassa) ajoittain hyvin jykevällä groovebiitillä.

Sama tyyli saavutti huippunsa paatoksettomaksi ja popmaisen pulputtavaksi muokatussa Sankareissa, jonka ”keveyttäminen” käänsi sankaruuden ja ehkä myös suomalaisuuden toiseen asentoon.

Loppua kohti tiivistyneen konsertin lopussa oli vain ongelma: miten ylittää edelliset, mikä olisi kaikkein pyhin suomalaisin?

No, se oli tietysti se vanha ruotsalainen kansansävelmä, jonka suomalaiset ovat ottaneet omakseen Suvivirtenä. Mutta Anni Elif Egecioglu esittikin sen vetävällä afrosäestyksellä äidinkielellään ruotsilla, Suomen kansalliskielellä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat