Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi aika alkoi Lahdessa: Sibeliusfestivaalin uusi johtaja luukuttaa lujempaa

Uusi ylikapellimestari Dima Slobodeniouk tuo Sinfonia Lahteen suuremman ja tummemman soinnin.

Kulttuuri
 
Juha Tanhua
Dima Slobodeniouk ja kosnerttimestari Maaria Leino vauhdissa Lahden Sibeliusfestivaalin avajaiskonsertissa.
Dima Slobodeniouk ja kosnerttimestari Maaria Leino vauhdissa Lahden Sibeliusfestivaalin avajaiskonsertissa. Kuva: Juha Tanhua

Lahden Sibeliusfestivaali. Sinfonia Lahti ja kapellimestari Dima Slobodeniouk Sibeliustalossa torstaina. – Sibelius.

VIUUUH! Sinfonia Lahden uusi ylikapellimestari Dima Slobodeniouk huitaisee vahingossa silmälasinsa nenältään kesken Lahden Sibeliusfestivaalin avajaiskonsertin kovimman koitoksen.

Nimi: Lahden Sibeliusfestivaalin avajaiskonsertti.

Laji: Klassinen musiikki

Säveltäjä: Jean Sibelius

Esittäjä: Sinfonia Lahti ja kapellimestari Dima Slobodeniouk

Paikka: Lahden Sibeliustalo

Olemme ensimmäisen sinfonian (1899) finaalin huipennuksessa. Lasit lentävät korkealle ja putoavat hänen selkänsä taakse aivan Sibeliustalon konserttilavan etuosaan.

Siinä ne tuntuvat suorastaan tärisevän, sillä Sinfonia Lahti luukuttaa nyt tosi lujaa! Volyymi on suurempi ja sointi tummempi kuin edellisen ylikapellimestarin Okko Kamun konserteissa.

Tällaiset harmittomat sattumukset – viime viikolla Hannu Lintu huitaisi vahingossa tahtipuikon kädestään Radion sinfoniaorkesterin konsertissa – onnistuvat joskus nostamaan soiton intensiteettiä entisestään.

Siksikö ensimmäisen sinfonian loppuhuipennus ja pakahduttava resignaatio soivat nyt poikkeuksellisen mukaansatempaavasti ja järisyttävästi?

Hyvä niin, sillä paperilla katsoen Sibeliusfestivaali palasi nyt arkeen. Viime vuonna festivaalille saatiin säveltäjän 150-vuotisjuhlien kunniaksi orkestereita BBC:n sinfoniaorkesterista lähtien. Kansainvälinen Sibelius-yleisö Yes-yhtyeestä tuttua rocktähti Jon Andersonia myöten oli aivan ekstaasissa.

Tänä vuonna on ”vain” kolme Sinfonia Lahden orkesterikonserttia uuden ylikapellimestarin Slobodenioukin johdolla torstaista lauantaihin sekä viikonlopun piano- ja kamarimusiikkikonsertit.

Kovin arkiset olivat aploditkin vielä konsertin alkupuolella. Sitten yleisökin alkoi huomata, että jotain aivan uutta on kehittymässä lahtelaisten Sibelius-käsitykseen. Tästä seuraa varmasti jotain kiinnostavaa.

Lähtötilanne oli paradoksaalisesti vaikea, koska menneiden saavutusten paino on lähes musertava.

Osmo Vänskä loi orkesterin maailmanmaineen ja puhdisti esimerkiksi Sibeliuksen orkesteriteosten puupuhaltimien herkät terssikulut ihailtavaan kuntoon. Tässä puhdistustyössä Slobodenioukilla on avajaiskonsertin perusteella vielä tekemistä.

Jukka-Pekka Saraste toi taiteellisena neuvonantajana monipuolisempaa jousisointia ja demonisuuttakin. Okko Kamu jatkoi turboilematta ja löysi rajuistakin teoksista herkkää inhimillisyyttä.

Heihin verrattuna Slobodeniouk – joka on nyt myös Sibeliusfestivaalin uusi taiteellinen johtaja – tuo Sibeliuksesta esiin tummaa ja suurta, kenties vähän venäläistäkin sointia. Slobodeniouk on suomalaisen kapellimestarikoulutuksen jaloimpia hedelmiä, mutta pohja luotiin Moskovassa, missä hän asui ja opiskeli teini-ikään asti. Ja jatkoihan hän Suomessakin viuluopintoja arvostetun venäläissyntyisen opettajan johdolla.

Siksikö Pohjolan tytär soi heti konsertin aluksi venäläisen rehevästi? Se sopii, sillä Sibelius johti kantaesityksen Pietarissa Mariinski-teatterin orkesterin edessä. Nuoruudessaan hän vaikuttui myös Pjotr Tšaikovskin ja muutaman muun venäläissäveltäjän musiikista.

Pohjolan tyttären rauhallinen alku oli tumma, tuhti ja herkullinen. Sen jälkeen tuli vaikeita balanssiongelmia, mutta niin on tullut Valeri Gergijevillekin tässä teoksessa. Vasket tuntuivat kimpoilevan ympäri salia niin, että jousiston ja puupuhaltimien eräät melodiset aiheet jäivät liikaa peittoon. Mutta rauhallinen lopetus oli taas herkkua.

Tapiola tuntui aluksi liian vähän pelottavalta ja hitusen epäpuhtaalta. Mutta auta armias, kun se viimeinen myrsky nousi: jäinen tuuli tuntui puhaltavan aina Siperiasta asti.

Parasta oli kuitenkin ensimmäinen sinfonia. Osmo Vänskä johtaa ensimmäisen osan usein aivan hitusen nokilleen ja toisen ehkä aavistuksen yliverkkaisesti. Slobodenioukin tempot olivat luontevat, ja kolmas osa oli kerrankin tarpeeksi tulinen, vähän kuin Paavo Berglundin levytyksessä 1980-luvulta. Puhdistettavaa riittää vielä tässäkin teoksessa, mutta finaalin lopussa olin Slobodenioukin kokonaisnäkemyksestä hyvin vaikuttunut.

Ylimääräisistä Kurkikohtaus soi sekin tummemmin kuin olen tottunut. Virkistävää vaihtelua!

Loppukevennys oli silkkaa polkkaa. Kuulimme siis keveintä Sibeliusta, harvemmin soitetun Suite mignonnen osan nimeltä Polka.

Sibeliusfestivaali jatkuu Sibeliustalossa perjantaina klo 19. Slobodeniouk johtaa esimerkiksi neljännen sinfonian. Koko festivaalin ohjelmisto löytyy tästä linkistä. Festivaalin taltioinnit päätyvät muutamien päivien viiveellä ClassicLive-sivustolle.

Juha Tanhua
Lahden Sibeliusfestivaali jatkuu Dima Slobodenioukin johdolla perjantaina klo 19 Sibeliustalossa.
Lahden Sibeliusfestivaali jatkuu Dima Slobodenioukin johdolla perjantaina klo 19 Sibeliustalossa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat