Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mestarilaulaja hurmioitui venäläisistä romansseista

Viime vuonna sairastunut sankaribaritoni on palannut konserttilavoille

Kulttuuri
 
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Baritoni Dmitri Hvorostovski kuvattuna Helsingissä tammikuussa 2013.
Baritoni Dmitri Hvorostovski kuvattuna Helsingissä tammikuussa 2013. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Klassinen Dmitri Hvorostovski, baritoni, Ivari Ilja, piano. Turun Logomo-salissa. – Glinka, Rimski-Korsakov, Tšaikovski, Strauss.

Viime vuonna venäläisen sankaribaritonin Dmitri Hvorostovskin ihailijat saivat tietoonsa suruviestin. Hän oli sairastunut aivosyöpään.

Laji: klassinen

Säveltäjä: Glinka, Rimski-Korsakov, Tšaikovski, Strauss.

Esittäjä: Dmitri Hvorostovski, baritoni, Ivari Lilja, piano

Paikka: Logomo-sali, Turku

Hvorostovskia hoidettiin ja operoitiin lontoolaisessa sairaalassa. Pelättiin hänen uransa loppuvan.

Kesken hoitojen Hvorostovski lauloi kolme kertaa loistavasti kreivi Lunan osan Verdin Trubaduurissa New Yorkin Metropolitanissa.

Nyt 53-vuotias Hvorostovski on palannut takaisin konserttilavoille. Hän näytti hieman riutuneelta, mutta muuten hyvinvoivalta.

Sangen vakavalta Hvorostovski myös näytti, mutta se johtui kenties illan ohjelmasta, joka oli omistettu pääosin venäläisille romansseille, niiden syvälle melankolialle, kaipuulle ja rakkausmurheille.

Kiitosten aikana Hvorostovskilla oli kuitenkin hymy herkässä.

Lämmin ja syvä baritoni virtasi yhtä hehkuvan vuolaasti ja vivahteikkaasti kuin ennenkin. Hvorostovski on pitkähengitteisen legato-laulun suuria mestareita ja loihtii äänestään myös lumoavia sävyjä, niin forteja kuin pianissimoita.

Turun Logomo on entisestä rautatiehallista tehty esitystila. Siellä turvaudutaan elektro-akustiikan apuun, jolla pystytään nykyään luomaan konsertteihin hämmästyttävän luonnollinen akustiikkavaikutelma.

Hvorostovski oli aluksi hieman kummastellut Logomoa, mutta huomaisi pian viihtyvänsä siellä hyvin. Siellä oli helppo laulaa.

Hvorostovski ja hänen erinomainen, tarkka ja runollinen pianistinsa Ivari Ilja onnistuivat luomaan konserttiin intiimin tunnelman. Melkein saattoi kuvitella olevansa tsaarinajan Venäjän aateliston ja porvariston kotikonserteissa, joita Glinkan, Tšaikovskin ja Rimski-Korsakovin lauluja aluksi esitettiin.

Vaikutti siltä, että monilla lauluilla oli Hvorostovskille henkilökohtainen merkitys. Hän aloitti konserttinsa Glinkan laululla Mollylle. Siinä arkihuolet saavat väistyä, tunteet heräävät kuolemanunestaan, ja säteilevä toivo alkaa kirkastaa elämää.

Tunne oli syvää kaikissa Hvorostovskin tulkinnoissa. Rakkaussurut saattoivat kalvaa kipeästi, mutta laulaja pysyi aina ikään kuin seurapiirikutsujen hienostuneena kavaljeerina.

Venäläistä kansanlaulua, saksalaista liediä ja italialaista bel cantoa yhdistyy Glinkan sielukkaan kauniissa rakkaushaaveissa ja – epäilyissä.

Värikäs luonnonmaalailu ja myös eksoottinen koloriitti luovat kaikupohjaa Rimski-Korsakovin laulujen voimakkaille tunnekuohuille.

Tšaikovskin suloisenkaihoisissa romansseissa ja niiden huokailuissa on aina ripaus yläluokkaista sosiaalista teatteria.

Melodinen hurmio jatkui Richard Straussin lauluissa. Edelleen oli helppo kuulla henkilökohtaisia viestejä. Befreit-laulussa kaksi ihmistä vapautuu tuskastaan.

Hvorostovskin saksa oli selvää, mutta joiltain äänteiltään aika venäläistä. Laulujen haltioituneet rakkaustunteet laulaja koki vivahteikkaasti omakseen.

Ylimääräinen oli yllätysnumero: demonisen Jagon nihilistinen, hurja Credo Verdin Otellosta. Jago pilkkaa myös kuolemaa.

Dmitri Horostovski konsertoi Ivari Iljan kanssa Finlandia-talossa 17. syyskuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat