Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutut sävelhelmet ja runsaat sovitukset piristävät Eija Kantolan nostalgialevyä

Kadonneet laulut -levy on tunteikas sillisalaatti 1960–70-luvuilta

Kulttuuri
 

Iskelmä Eija Kantola: Kadonneet laulut. MagnumLive. ★★★

Kadonneet laulut on siinä mielessä erikoinen levyn nimeksi, että levy sisältää tuttuja sävelhelmiä, tosin kaukaa 60–70-luvuilta. Albumi on kunnon sillisalaatti Dusty Springfieldiä, Everly Brothersia, Bond-teemaa, Carolaa, Laila Kinnusta ja esimerkiksi kaunis Feliciano-laina Sade (Rain).

Mutta viis nimestä, tunteikkaan ja nostalgisen levyn ääressä kyllä viihtyy.

Monipuolisen retrohittikimaran lisäksi vaikutuksen tekevät runsaat sovitukset, joissa ei ole soittajissa ja soittimissa säästelty.

Sovittaja Mika Toivanen on päässyt vanhan hyvän ajan suurorkesterien apajille, ja se kuuluu.

Eija Kantola laulaa kyllä komeasti, mutta vaihteita voisi olla enemmänkin kuin se yksi, iskelmälaulajan perusvaihde.

Toisin kuin levyn kihisevän kiinnostavat esikuvat Carolasta Dustyyn, Kantola pitäytyy ennemminkin supisuomalaisessa pidättyvyydessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat