Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Wilcon uutuuslevy on svengaava välityö

Kulttuuri
 

Harry Nilsson julkaisi 1971 Nilsson Schmilsson –nimisen lp:n, joka oli hänen uransa huippu, häpeämätön, hyvin tuotettu ja kokonaisuutena lähes täydellinen poplevy.

Vaikka tämä Wilcon Schmilco ainakin nimensä puolesta heijastelee Nilssonin 45 vuoden takaista mestariteosta, ei Schmilco ole mikään mestariteos. Se ei ole edes Wilcon mittapuulla merkittävä levy.

Wilco julkaisi viime vuonna 11. albuminsa Star Warsin, jonka yhtye antoi ladattavaksi ilmaiseksi. Se oli meluisa kokoelma popkappaleita, jotka varmaan jakoivat kuuntelijoiden mielipiteet. Kaunein asia, jota levystä keksin sanoa on, että se oli energinen, ainakin energisempi kuin tämä.

Schmilcon kappaleet ovat osin samoista äänityssessioista kuin Star Warsin, mutta ne ovat usein akustisia ja pohdiskelevia, ja niissä Jeff Tweedy kitaroineen nousee pääosaan. Silloin kun Wilco yhtyeenä kuuluu niissä (If I Ever Was a Child, Cry All Day ja Just Say Goodbye), on soitto kuitenkin niin saumattoman hyvin svengaavaa, että alkaa toivoa Wilcolta vielä yhtä loppuun asti mietittyä levykokonaisuutta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat