Hiukkasen likainen

Tuloilman suodatin koneellisen ilmanvaihdon hormissa suojaa pienhiukkasilta yhtä paljon kuin koko autoliikenteen lopettaminen

 Jos asuntojen koneelliseen ilmanvaihtojärjestelmään liitettäisiin tuloilman suodatus, vaikutus olisi sama, kuin jos paikallinen liikenne lopetettaisiin kokonaan, sanoo Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston tutkija Otto Hänninen. Hän on väitellyt pääkaupunkiseudun työikäisen väestön altistumisesta pienhiukkasille.

Tuloilman suodattaminen olisi ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää väestön altistumista pienhiukkasille, koska noin 87 prosenttia ajasta ollaan sisätiloissa. Viisi prosenttia ajasta kuluu ulkoillessa ja kahdeksan prosenttia liikenteessä.

Ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan yli 300000 kuolemantapausta vuosittain Euroopassa. Vaatimatonkin suojautuminen voi siis alentaa kuolleisuutta Suomessakin kymmenillä tai sadoilla, Hänninen sanoo.

Dieselbusseja on pidetty pahimpana paikallisten pienhiukkaspäästöjen lähteenä pääkaupunkiseudulla. Jos dieselbussien pakokaasut suodatettaisiin, hyöty olisi kuitenkin vain kymmenesosa siitä hyödystä, mikä saataisiin suodattamalla kaikkien rakennusten tuloilma, Hänninen sanoo. "Se alentaisi altistumista kaikille ulkoilmassa oleville hiukkasille, oli se peräisin liikenteestä, kaukokulkeutumista tai energiantuotannosta."

Vielä ei tarkkaan tiedetä, mitkä erilaisista pienhiukkasista aiheuttavat terveysongelmia. Esimerkiksi liikenteen tuottamia katupölyhiukkasia on välillä pidetty melko haitattominakin.

Maksaisi tietysti mailtaita ja kestäisi vuosikymmeniä, jos koneellinen ilmastointi, lämmönvaihtimet ja suodattimet asennettaisiin pääkaupunkiseudun kaikenikäisiin taloihin. Tärkeintä olisikin suojata ilmansaasteilta kaikkein herkimpien asunnot, Hänninen sanoo. Kuolleisuusriski on suurin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksista kärsivillä. Lievemmistä terveyshaitoista kärsivät hengityselinsairaat kuten astmaatikot.

Mistä sitten tietää, onko omassa asuintalossa suodatettu sisäilma vai ei?

"Tämä onkin vaikeaa", Hänninen tunnustaa. Pientalojen omistajat sen yleensä tietävät, koska he huoltavat talonsa itse. Kerrostaloissa isännöitsijän tai taloa huoltavan kiinteistöyhtiön pitäisi tietää, koska se - toivon mukaan - huoltaa ilmanvaihtokoneita kuukausittain ja vaihtavat suodattimet säännöllisesti.

Kaikissa 1990-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa toimistorakennuksissa suodattimet jo on. Vuonna 2003 koneellinen ilmanvaihto, lämmönvaihtimet ja suodattimet tulivat pakollisiksi myös kaikkiin saastuneille alueille kuten pääkaupunkiseudulle rakennettaviin asuinrakennuksiin.

Vanhoihin taloihin suodattimien asentaminen on kallista ja vaikeaa, koska niissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä tarvittavia hormeja.

Alan etujärjestön LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Salo suositteleekin, että ilmanvaihtohormit uusitaan samalla, kun vanhassa talossa tehdään muita isoja remontteja. Silloin rakenteita joudutaan purkamaan joka tapauksessa ja kanavistolle on helpompi löytää soveliaat reitit.

Lisätietoa Hengitysliitto Heli:n julkaisuista "Hiukkasia ilmassa" ja "Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto".

www.heli.fi > julkaisut >

oppaat.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi