Menestyjät muuttavat Lohjalle ja Riihimäelle, köyhät Itä-Lappiin

Muuttoliikkeen valikoiva tarkastelu tuo esiin yllätyksiä
Joutsasta ja Kokkolasta muutti huono-osaisia ja tilalle tuli menestyjiä

JYVÄSKYLÄ. Seutukunnat jakaantuvat Suomen kartalla aivan uudella tavalla voittajiin ja häviäjiin, kun muuttoliikettä tarkastellaan valikoivasti asukaslukuihin suhteutettuna.

Valtiotieteen tohtori, kehitysjohtaja Timo Aro helsinkiläis-porilaisesta Nett Effectistä selvitti tuoreista Tilastokeskuksen tiedoista vuodelta 2004, mihin hyväosaisten ja huono-osaisten muuttovirrat suuntautuvat.

Tulokset näkyvät pelkistettyinä kartalla.

Nuoria, hyvätuloisia, korkeasti koulutettuja ja työssäkäyviä keräsivät eniten Lohjan, Ahvenanmaan maaseudun, Porvoon, Kaakkois-Pirkanmaan, Loviisan ja Riihimäen seutukunnat.

Yleensä tilastojen muuttovoittajiksi on saatu suuret kasvukeskukset tai niiden naapurit.

Matalapalkkaisia, vähän koulutettuja, työttömiä ja ikääntyneitä saivat uusiksi asukkaikseen eniten Itä-Lapin, Siikalatvan, Koillismaan, Kaustisen, Nivala-Haapajärven ja Kehys-Kainuun seutukunnat.

Aro poimi esiin myös seutukunnat, joiden väestöön tuli yhtä aikaa lisäystä hyväosaisista ja vähennystä huono-osaisista.

Kuntatalouden näkökulmasta muuttoliikkeen hyödyt näkyvät niissä ihanteellisina.

Näin mitaten voittajiksi tuli kartalla tummanpunaisella merkityt 11 seutukuntaa: Joutsa, Juva, Koillis-Savo, Kokkola, Kyrönmaa, Länsi-Saimaa, Oulunkaari, Pohjois-Lappi, Saarijärvi-Viitasaari, Tammisaari ja Tunturi-Lappi.

Tammisaaren seutukunnan asema perustuu Aron mielestä kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun vaikutusalueen laajentumiseen. Muuttotilastojen valossa vaikuttaa siltä, että Helsingin metropolialueen kehä ulottuu Senaatintorilta sadan kilometrin päähän.

Tunturi-Lapin menestyksen selittää Kittilän ihme, joka syntyi kaivostoimintaan ja Levin matkailuun investointien ansiosta. Niiden seuraukset näkyvät alueella hyväosaisten keskimääräistä voimakkaampana tulomuuttovirtana.

Kyrönmaan ja Länsi-Saimaan tuloksille Aro ei keksi yhteistä selittäjää. Yksi sellainen voi olla Vaasan merkillisen suuret muuttotappiot. Ehkä osa Vaasaan töihin tulleista päätyikin asumaan ympäryskuntiin Isokyröön, Laihialle ja Vähäkyröön, Aro aprikoi.

Toisessa ääripäässä häviön perusteiksi Aro kirjasi sekä hyväosaisten että huono-osaisten muuttotappion. Sellaisia seutukuntia oli 27. Ne näkyvät kartalla tummansinisinä.

Heikoimmin meni Itä-Lapin ja Siikalatvan seutukunnissa. Yhteenlaskettu muuttotappio väestöstä oli edellisessä 34,1 promillea ja jälkimmäisessä 27,0 promillea.

Tulokset herättivät Joensuun yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen mielenkiinnon. Tunnetun yhteiskuntamaantieteilijän mielestä tarvitaan lisää moniulotteisia ristiintaulukointeja selitysten tueksi.

Vartiainen huomasi, että yliopistokaupungit saivat paljon huono-osaisia ja menettivät hyväosaisia. Kuopio on siitä kärjekäs esimerkki. Opiskelijat ovat tullessaan heikkotuloisia ja lähtiessään aktiivi-ikäisiä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.

Ilmiö näkyy Helsingissäkin, josta lähdetään opiskelujen jälkeen perustamaan perhettä jonnekin lähiseuduille.

Hyväosaisten virta esimerkiksi Lohjalle, Porvooseen ja Riihimäelle tukee metropolialueen laajentumisesta Helsingistä yhä kauemmaksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi