Projektinjohtajan palkkaus kannatti

Aikataulu ja kustannukset pysyivät paritalotyömaalla hanskassa

 Puolitoista vuotta tonttikaupoista. Sen verran ehti aikaa kulua ennen kuin Eeva Partisen ja Petteri Hallikaisen sekä Eevan äidin Riitta Partisen yksilölliseksi suunniteltu paritalo Helsingin Maunulaan oli muuttovalmis.

HS Asuntosivut kävi rakennustyömaalla marraskuussa 2005, kun talon arkkitehtisuunnittelu oli valmis ja edellisenä talvena hankitulla tontilla alkoi tapahtua.

"Se oli rivakkaa menoa", Riitta Partinen muistelee seuranneita yhdeksää rakentamiskuukautta.

Petteri Hallikainen ja Riitta Partinen ovat tyytyväisiä siitä, että työmaan vastaavan mestarin työnkuvaan sisällytettiin myös projektinjohto.

"Hän kävi keskustelut maanrakentajan, LVI-suunnittelijan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakentajien kanssa".

Projektinjohdon hoitaminen nosti vastaavan mestarin palkan puolitoistakertaiseksi. Se kuitenkin kannatti.

"Projektinjohdon hinta voitettiin takaisin jo ensimmäisessä tarjouskilpailussa runkourakoinnista", Hallikainen summaa uuden uutukaisessa avarassa olohuoneessa.

"Ja työmiehet eivät olleet koko projektin aikana kertaakaan työttöminä sen vuoksi ettei ole tavaraa", hän kiittelee ammattilaisen taitoa tilata tarvikkeet ajoissa. Tarjouksia kysyttiin jo monta kuukautta ennen kuin työt alkoivat.

Yhdeksän kuukautta suunnittelua ja toiset yhdeksän kuukautta rakentamista saattaa kuulostaa omakotitalosta haaveilevasta hurjan pitkältä ajalta - eikö talon saisi nopeamminkin pystyyn?

Kolmikko korostaa, että heillä ei ollut kiire, vaikka he riensivätkin arkkitehdin pakeille heti tonttikauppojen jälkeen.

"Hyvä että suunnittelu kesti. Omat ideat ehtivät kypsyä", Eeva Partinen pohtii.

Osansa otti myös rakennuslupaprosessi, johon kului pari kuukautta.

Rakennusaikaa pidensi vain se, että viime metreillä rakennusurakoitsijaa piti vaihtaa.

"Siinä oli projektinjohtajalla näytön paikka. Kolmen viikon kuluttua työmaalla oli uudet miehet", Petteri Hallikainen kehuu.

Muuten ei Hallikaisen mukaan rakentamisessa pidä hätäillä. Rungoille ja valuille on maltettava jättää tarpeeksi kuivumisaikaa.

"Joku on sanonut, että jos alle puolessa vuodessa pääsee muuttamaan taloon, niin saa hometta."

Mitä opittiin matkan varrella?

"Se, että sähkösuunnitteluun sisällytetään heti myös valaisinsuunnitelma."

Kolmikko ehti pohtia valaistusta vasta sisätöiden käynnistyessä. Matalajännitehalogeenit aiheuttivat ylimääräisiä sähkötöitä ja jakorasioita. Petteri Hallikainen osoittelee tyylikkään selkeälinjaisen parven alapintaan. Oikein tarkasti kun katsoo, huomaa muutamia suojakansia.

Talo ei ole muutenkaan aivan alkuperäisten piirustusten kaltainen. Sinne tänne tehtiin pieniä muutoksia.

"Kirvesmiehen tai mestarin mukaan joku kannatti tehdä toisella tavalla, sitten se piti piirtää piirustuksiin. Yleensä ne olivat parannusehdotuksia käytännön maailmasta", Petteri Hallikainen muistaa.

"Ja usein halvempiakin ratkaisuja", anoppi Riitta Partinen hymyilee.

Kustannukset pysyivätkin kurissa.

"Vastaavan mestarin kustannusarvio piti hyvin paikkansa", Riitta Partinen kiittelee. Nälkä tosin kasvoi syödessä. Eeva Partinen kertoo, että sisustusmateriaaleissa valinta kääntyi kalliimpiin kuin oli aiemmin suunnitellut.

"Ja munkin piti ottaa kalliimpaa kun Eevakin otti", Riitta Partinen katsahtaa tyttäreensä avotakan äärellä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi