Julkaistu: 17.6.2007 lehdessä osastolla Asuminen
Uusimmat tuuligeneraattorit jauhavat sähköä niin hiljaisella kuin kovallakin tuulella. Niiden tuottamaa energiaa voidaan tarvittaessa syöttää myös tavalliseen sähköverkkoon. Pystytys vaatii luvan.
KORPPOO. Joko aurinko- tai tuulienergiasta olisi pyörittämään niitä laitteita, joilla nykyajan mökkielämä tehdään mukavaksi?
Kyllä vain, vakuuttaa tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvia sähköratkaisuja kuluttajille toimittavan Reps Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jonas Stjernberg.
Mökkirannassa nököttävät aurinkopaneelipatteristot tai lipputangon tilalla vispaavat tuulisähkövoimalat on torjuttu pitkään liian hintavina, mutta kallistuvan energian myötä vaihtoehtoiset ratkaisut ovat alkaneet kiinnostaa.
Vielä kuitenkin noin 75 prosenttia mökkirakentajista valitsee verkkosähkön. Aurinkopaneelit saa noin 15 prosenttia uusista mökeistä, kertoo Rakennustutkimus RTS Oy.
Millaista uusiutuvaa energiaa verkkosähköliittymän hinnalla saisi? Mihin mukavuuksiin sähkö riittäisi ja miten asennus hoituu?
Näitä kyseli muutama vuosi sitten myös Stjernberg ulkosaaristoon mökkiään rakennuttaneen ystävänsä Johan Åminnen kanssa.
Åminne totesi, että vaihtoehtoisten energiamuotojen myyjiltä ei saanut kattavaa vastausta eikä kokonaisratkaisua.
"Laitetoimittajat sysäävät vastuun asiakkaille niin toimivuudesta, huollosta kuin asennuksestakin", Stjernberg moittii.
Miehet näkivät tilaisuutensa, ja nyt Reps Oy myy tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvia kokonaisratkaisuja. Tarpeet kartoitetaan ja laitteet asennetaan räätälöidysti.
Korppoolaiselle Yngve Mattssonille verkkosähkön vetäminen mökkisaareen olisi vuosi sitten maksanut 70000 euroa. Hän päätti hankkia aurinkopaneelit. Niillä oli tarkoitus tuottaa sähköä kahdelle vuokramökille vesipumpun pyörittämiseen, valaistukseen, mikrolle ja kahvinkeittimelle.
Aluksi hankittujen kahden 125 watin paneelin teho ei kuitenkaan riittänyt veden nostamiseen porakaivosta.
"Liian pieni paisuntasäiliö, pumppu joutui käymään koko ajan ja akut tyhjenivät", Mattsson selittää kolutessaan avaralla männikköisellä kalliolla sijaitsevan mökin alustaa. Hän vaihtoi säiliön isompaan. "Nyt pumppu käy harvemmin", hän kehuu.
"Aurinko- tai tuulisähkön kanssa pelatessa tehohuiput tulee miettiä aiempaa tarkemmin", Stjernberg muistuttaa.
Mattssonin mökillä energiasyöpöksi osoittautui järjestelmään sopimaton jääkaappi, Repsistä kerrotaan.
Virtaa riittää Mattssonilla muutenkin. Aurinkopaneelien tueksi hän hankki heti keskikesällä kilowatin tehoisen tuuligeneraattorin. Koko järjestelmään kului rahaa noin kymppitonni. Sen tuottamalla sähköllä toimivat kahvinkeitin, mikro, vesipumppu, radio ja vielä lukulamputkin.
Energiaa jää kosolti ylikin. "Täytynee kokeilla jääkaappia ja vedenkeitintä", Mattsson pohtii.
Noin 13000 euron panostuksella Stjernberg lupaa yhteen mökkiin täydet mukavuudet lämmitystä lukuun ottamatta. Silloin yhden kilowatin tuulivoimala pyörittäisi niin vesipumput, pesukoneet kuin sirkkelitkin. Talvella tuulivoima voisi tuottaa sähköä pellettitakalle tai öljypolttimelle.
Mattsoninkin tuulivoimala pyörittäisi yhden mökin ilmalämpöpumppua yksitoista kuukautta vuodessa. Kylmimmän kuukauden lämmitykseen ei ilmalämpöpumpusta olisi, edes leudossa saaristossa.
Maalämpöpumppu saattaisi olla ratkaisu, mutta suuren virrankulutuksen vuoksi Stjernberg kehottaisi hankkimaan varajärjestelmän.
Entä mitä maksaisi täysin saasteettoman energiajärjestelmän rakennuttaminen, jolla jo mökkikin lämpiäisi?
"Talvilämmityksen energiantarve on niin suuri, ettei suoraa sähkölämmitystä voi tuuli- tai aurinkosähköllä järjestää", Stjernberg teilaa.
"Sähköä kannattaa käyttää työhön, ei lämmittämiseen", hän viittaa pellettitakkaan ja maalämpöpumppuun.
POIMINTAHintavertailu vaikeaa 17.6.2007
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.
Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.