Viljelyspalstaa voi joutua odottamaan Helsingissä vuosia

Espoossa on palstoja tyhjillään, Vantaallakaan ei jonoa synny

  Helsingissä on reilut 5000 viljelyspalstaa, mutta innokkaita viljelijöitä sitäkin enemmän. Suosituimmilta alueelta kasvimaata joutuu odottamaan jopa useita vuosia.

"Mitä keskemmällä kaupunkia alue on, sitä kovempi tungos", viher- ja katuneuvoja Sirpa Linnola Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosastolta sanoo.

Kysytyimmät alueet ovat Kumpula, Meilahti, Niemenmäki, Pasila ja Talinlehto.

Keskustan alueille

pyrkii kantakaupungin kerrostalojen asukkaita. Kysyntä on vilkasta myös uusilla alueilla, jotka sijaitsevat lähellä vasta nousseita kerrostaloalueita. Niiden viljelijät ovat innokkaita aloittajia, eikä palstoja juuri vapaudu. Sen sijaan vanhemmilta alueilta ja kaupungin laidoilta saattaa palstan saada jopa täksi kesäksi.

Helsingissä on 39 viljelyspalsta-aluetta. Kaupunki omistaa niiden maat. Helsingin palstat ovat yleensä aarin kokoisia, ja niiden vuokra on ollut parisataa markkaa vuodessa.

Alueita hallinnoivat viljelijäyhdistykset, jotka vuokraavat palstat viljelijöille. Viljelijäyhdistysten yhteystiedot löytyvät netistä rakennusviraston viherosaston sivuilta. Ne löytyvät yleensä myös viljelysalueen ilmoitustaululta. Puistolassa tilanne on viljelysmaata haluavalle lohdullinen. Hakijat saavat vapautuvia palstoja ilmoittautumisjärjestyksessä.

"Alkuvuosina joutui odottamaan kolmekin kesää. Nyt suurin piirtein kaikki hakijat saavat palstan. Alue on täynnä, mutta keväällä muutama palsta vapautuu ja jonossa on yhtä monta hakijaa", Laaksopuiston viljelijät ry:n varapuheenjohtaja Christina Tiainen sanoo. "Palstoja vapautuu, kun iäkkäitä viljelijöitä jää pois."

Siltamäessä Kiertotähdenkujalla oli huhtikuussa vapaana kaksi puolen aarin palstaa. Viljelijät saavat vuokranmaksukuitit kevään aikana, ja toukokuussa maksamatta jääneet palstat vuokrataan edelleen.

Aluetta on viljelty parisenkymmentä vuotta, ja esimerkiksi viime vuonna 111 palstasta vapautui kymmenen. "Kaikki hakijat saivat tuolloin palstan", Anneli Rauduskoski Kiertoviljelijät ry:stä sanoo.

Espoossa kaupunki

vuokraa palstat suoraan viljelijöille. Alueita on kymmenen, joista vain yksi on täynnä: suosituin alue Silkkiniitty Tapiolassa. Vapautuvaa palstaa täytyy pisimmillään odottaa vuosia.

Kaikilla muilla alueilla on tilaa, jopa kahdella muulla suositulla alueella, Suomenojassa ja Leppäsillassa. Kaikkiaan palstoja on Espoossa 1300, ja ne ovat kooltaan aarin. Kiinnostus palstoja kohtaan on pysynyt tasaisena vuosia. Tänä vuonna palstat jaettiin huhtikuun lopulla viljelysalueilla.

Vantaalla kaupungin

mailla on 19 viljelypalsta-aluetta. Kaavassa on varauduttu lisäämäänkin viljelysmaita tarpeen mukaan.

Kaupunki on vuokrannut alueet erilaisille yhdistyksille, jotka jakavat palstat jäsenilleen. Vuokraajina on paljon asukasyhdistyksiä, puolueita, seuroja sekä muun muassa Hyötykasviyhdistys ja Vantaan 4H-yhdistys.

Toistaiseksi palstoja on pystytty tarjoamaan halukkaille hyvin, maanmittausteknikko Sirpa Hannola sanoo. Hän tietää Itä-Vantaa viljelyspalstoista. Kaupunki on jaettu kolmeen piiriin, joissa kussakin on oma vastuuhenkilö kaupungin puolella.

"Ei ole kuulunut napinaa siitä, että meiltä ei saa palstoja", Hannola sanoo. "Meillä on vielä tilaa enemmän kuin Helsingissä ja paljon omakotityyppisiä alueita, joissa asukkailla on omat pihat."

Vantaan viljelysalueet sijaitsevatkin kerrostaloalueiden läheisyydessä. Yhdistykset saavat periä palstoista vuokraa enintään 17 euroa vuodessa. Katon on määrännyt kaupunki.

Vantaan viljelyspalsta-alueiden yhteystiedot tulevat kevään aikana nettiin kaupungin sivuille.

Jaana Laitinen

Pääkaupunkiseudun viljelyspalstoista saa tietoa:

Helsinki: (09) 1662825 ja www.hkr.hel.fi/viher

Espoo: (09) 81636144

Itä-Vantaa: (09) 83923352, Länsi-Vantaa: (09) 83922077 ja Keski-Vantaa: (09) 83922255.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi