Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Robottiautot tulevat kohta Helsingin kaduille ja ajavat näkymättömillä raiteilla – näin bussit toimivat

Helsingissä voi pian hypätä itsestään ajavan bussin kyytiin, kun robottiautoja testataan ensimmäistä kertaa liikenteessä.

Auto
 
Näin robottibussi näkee ympäristönsä
Näin robottibussi näkee ympäristönsä
Kuskittomat robottibussit alkavat liikennöidä Helsingin Hernesaaressa elokuun 16. päivä. HS hyppäsi bussin kyytiin jo ennakkoon ja selvitti, minkälainen teknologia bussia ohjaa. Kuvaus ja leikkaus: Mikko Peura, grafiikka: Uolevi Holmberg, toimittaja: Jussi Sippola

Helsingin Hernesaareen on viime viikot rakennettu näkymättömiä raiteita. Raiteiden rakennuspalikat ovat dataa ja karttatietoa, jota ihmissilmä ei näe.

Mutta robottibussi näkee. Pian raiteilla alkaa kulkea kaksi robottibussia, joiden kyytiin kaikki halukkaat voivat hypätä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kuskittomia autoja testataan Suomessa tavallisen liikenteen seassa.

Bussit alkavat liikennöidä tiistaina, ja testi kestää Helsingissä syyskuun puoliväliin.

Mutta ihan vielä bussit eivät ole kadulla, vaan Hernesaarenrannassa sijaitsevassa suuressa hallissa, joka on täynnä muitakin kummallisia autoja. Tuossa on puusta valmistettu auto, tuossa supernopea sähköauto, tuossa huipputehokas rantakirppu. Täällä ammattikorkeakoulu Metropolian opiskelijat viimeistelevät projektipäällikkö Harri Santamalan johdolla robottibusseja ajokuntoon.

”Nyt on tehty asennuksia, testauksia ja ohjelmoitu bussien reitit. Haasteena ovat muut alueella liikkujat, koska täällä on hyvin vilkas liikenne”, Santamala sanoo.

Hallista bussit siirtyvät kohta tien toiselle puolelle. Robottibussit kulkevat sauna- ja terassikompleksi Löylyn ja Hernesaarenrannan ravintolakeskuksen välillä.

Hernesaaressa kulkevat robotit ovat samanlaisia EasyMile EZ10 -busseja kuin Vantaan asuntomessuilla viime vuonna nähdyt kulkupelit. Ne pystyvät kulkemaan ohjelmoituja reittejä ilman kuljettajaa, koska niissä on paljon kehittynyttä teknologiaa.

”Lasereita, kamera, GPS”, listaa Marion Lheritier, joka työskentelee ranskalaisen EasyMilen markkinointiosastolla.

”Käytännössä auto tietää, mitä sen ympärillä tapahtuu.”

Alla olevasta interaktiivisesta grafiikasta ja jutun päällä olevasta videosta saat lisätietoa bussin toiminnasta.

Autot ajavat reitillä itsenäisesti, mutta niiden kyydissä on jatkuvasti valvoja, joka voi ottaa bussin ohjakset tarvittaessa haltuunsa. Robottibusseihin mahtuu yhdeksän matkustajaa, jotka saavat nauttia noin 11 kilometrin tuntinopeudesta, kun robottiauton ohjelmisto vie kulkupeliä eteenpäin. Huippunopeus olisi 40 kilometriä tunnissa.

”Emme tingi turvallisuudesta. Tämä ei käyttäydy liikenteessä kuitenkaan ihan samoin kuin normiauto”, Santamala sanoo.

Mutta juuri normiautoksi tällaiset itsestään ajavat robotit ovat nyt pyrkimässä.

Autonvalmistajat kehittelevät kilvan itsestään ajavia autoja, joiden pitäisi tulevaisuudessa mullistaa tapamme ajaa autoa ja liikkua. Hernesaaressa pian liikennöivät pikkubussit ovat ensimmäinen askel kohti tulevaisuutta, jollaiseen monet autonvalmistajat, valtiot ja yritykset kuten nettijätti Google nyt pyrkivät.

Suomi on kehityksessä tietyllä tavalla etujoukoissa, sillä Suomen lainsäädäntö mahdollistaa robottibussien testit liikenteen seassa, mikä ei ole vielä monissakaan maissa mahdollista.

Seisommeko siis nyt vallankumouksen kynnyksellä?

Ehkäpä, tai sitten emme, sanoo ajoneuvotekniikan emeritusprofessori Matti Juhala. Hän on pohtinut itsestään ajavia autoja pitkään ja teki väitöskirjan autonomisista autoista jo vuonna 1993.

Hänen näkemyksensä antaa tiettyä perspektiiviä nykytilanteeseen, jossa teknologiset mullistukset tuntuvat seuraavan toisiaan kiihtyvällä nopeudella.

”Ei se nyt niin kauhean huimaa se eteenpäin meno ole ollut”, hän sanoo.

Itsestään ajavien autojen perusmekaniikka on ollut tiedossa jo pitkään, ja niitä on onnistuttu rakentamaan aiemminkin. Juhala nostaa esiin Yhdysvaltain asevoimien tutkimusosaston Darpan ja Martin Mariettan (nykyisin Lockheed Martin) vuonna 1985 kehittämän itsestään ajavan auton. Pakettiauton katolla oli kamera, jonka tietojen avulla auton sisällä olleet suuret tietokoneet ohjasivat autoa.

Lockheed Martin
Tältä näytti itsestään ajava auto vuosimallia 1985.
Tältä näytti itsestään ajava auto vuosimallia 1985.

”Perusajatus teknologian takana ei ole muuttunut. On haettava reitti ympäristöstä, on oltava turvajärjestelmät, jotka osaavat väistää ja pysähtyä ja niin edelleen. Siellä se Martin Mariettankin auto ajeli metsätiellä itsekseen jo 1980-luvulla. Eikä ketään ollut kyydissä.”

Itsestään ajavia autoja testattiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla, ja 1980-luvulla teknologia alkoi olla kyllin kehittynyttä Martin Mariettan kaltaisiin hankkeisiin. Ja vaikka teknologia on kehittynyt harppauksin sitten 1980-luvun, itsestään ajavien autojen teknologiaa riivaavat yhä samat ongelmat.

”Toki nyt tietojenkäsittely on huimasti nopeampaa, kartat ja kamerat ovat parempia, laserit ovat tarkempia ja nopeampia. Mutta kysymys on yhä sama: miten autot saadaan riittävän luotettaviksi, toimiviksi ja etenkin riittävän edullisiksi, jotta ne voisivat tulla liikenteeseen. Joskus ne maksoivat hirveästi, nyt ne maksavat paljon”, Juhala sanoo.

Nettiyhtiö Googlen itsestään ajavat autot ovat todennäköisesti alan kehittyneimmät. Yhtiö on ajanut niillä miljoonia testikilometrejä liikenteen seassa Kaliforniassa, mutta niiden käyttämä teknologia on vielä huikean kallista. Pelkkä Googlen auton katolla ympäristöä skannaava laser-järjestelmä maksaa yli 60 000 euroa, kun yksi Hernesaaren busseista maksaa kaikkine järjestelmineen noin 200 000 euroa.

Juhala uskoo, että siihen voi mennä vielä muutama vuosikymmen, että ihminen voisi irrottaa kätensä ratista turvallisin mielin.

”Mutta toki tämä on suuri askel, että nyt mennään julkiselle puolelle ja liikenteen sekaan testaamaan. Eteenpäin on menty, mutta vielä täytyy päästä paljon pidemmälle.”

Tulevaisuutta kohti Hernesaaren pikkubussitkin nyt köröttelevät. Kilometri kerrallaan, valvotusti ja hitaasti, koko ajan uutta oppien. Harri Santamala tietää, että testin ympärillä leijuu monenlaisia riskitekijöitä.

”Auto voi tehdä äkkijarrutuksen hyvin pienestäkin syystä. Jos vaikkapa vaahteranlehti sattuu lentämään sensorin eteen.”

Emilia Kangasluoma / HS
Robottibussit alkavat kulkea Helsingin Hernesaaressa tiistaina. Kokeilu kestää syyskuun puoliväliin. Myöhemmin busseja testataan Espoossa ja Tampereella.
Robottibussit alkavat kulkea Helsingin Hernesaaressa tiistaina. Kokeilu kestää syyskuun puoliväliin. Myöhemmin busseja testataan Espoossa ja Tampereella.
Emilia Kangasluoma / HS
Projektipäällikkö Harri Santamala kehittää autokonsepteja Metropolian ajoneuvo- ja konetekniikan opiskelijoiden kanssa.
Projektipäällikkö Harri Santamala kehittää autokonsepteja Metropolian ajoneuvo- ja konetekniikan opiskelijoiden kanssa.
Emilia Kangasluoma / HS
Teollisen muotoilun opiskelija Matias Lehmusjärvi kytki sähköllä kulkevan bussin lataukseen.
Teollisen muotoilun opiskelija Matias Lehmusjärvi kytki sähköllä kulkevan bussin lataukseen.
Emilia Kangasluoma / HS
Matias Lehmusjärvi ja Ville Arffman valmistelevat bussia tien päälle. Arffman toimi robottibussin valvojana jo Vantaan asuntomessuilla.
Matias Lehmusjärvi ja Ville Arffman valmistelevat bussia tien päälle. Arffman toimi robottibussin valvojana jo Vantaan asuntomessuilla.
Lockheed Martin
Tältä näytti itsestään ajava auto vuosimallia 1985.
Tältä näytti itsestään ajava auto vuosimallia 1985.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae autojuttuja

Astra on kääntänyt saksalaismerkin suunnan taas kohti parempia aikoja. Sports Tourer -farmari ja uusi BiTurbo-dieselmoottori ovat käytännöllinen yhdistelmä paljon ajavalle.

HS koeajoi Opel Astran uuden dieselin ja testasi sen todellista kulutusta – miten auto pärjäsi?

Koeajo

Miksi Apple haluaisi ostaa McLarenin? Siihen on ainakin kolme hyvää syytä

Auto

Ovela Volvo-huijari tarjoaa kahta miljoonaa euroa ja kalastelee rahaa – ”Huijaus on melko taitavasti tehty”

Volvo

Näin autojen matkamittareita vääristellään, jopa uusien autojen lukemia voi manipuloida – HS tutustui Volvon keräämään aineistoon

Autot

Monet tankkaavat turhaan kalliimpaa ”ysikasia” – mitä hyötyä on premium-bensasta?

Autoilu

Autoyhtiöiden sähköautokilpailu kiihtyy: Volkswagen esittelee pian sähköauton, jonka toimintasäde on 500 kilometriä

Volkswagen

Santeri Mikkola tuunasi Kuplavolkkarista Ferrarin – ”Melkein aito”

Autotallien aarteet

Tekniikan Maailma testasi talvirenkaat: Kaksi rengasta ylitse muiden

Talvirenkaat

Top Gearin tekijöiden uusi show alkaa parin kuukauden päästä – tämä siitä tiedetään

Top Gear

Tesla päivittää kohuttua autopilottiaan –  ”tunnistaa ufot”, yhtiö hehkuttaa

Tesla

Tältä näyttää tasan miljoona euroa maksava Porsche Carrera GT – mistä superauton hinta koostuu?

Autotallien aarteet

HS koeajoi: Nissanin lava-autoa Navaraa myydään myös vapaa-ajan käyttöön – sopiiko se siihen?

Koeajo

Suomalainen autoilusovellus tähtää ”satojen miljardien” firmaksi – kysyimme perustajalta, onko hän tosissaan

Auto