Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinkiläistoimistossa kehitetään autolle aivoja – Wired nosti suomalaisen tekoäly-yrityksen Euroopan kuumimpien startupien joukkoon

Suomalaisyritys kehittää tekoälyä, jonka yhtenä tavoitteena on antaa autolle näkökyky ja ymmärrys. Mallia kehittäjät ottavat ihmisen aivoista.

Auto
 
Markus Jokela / HS
Teknologiajohtaja Antti Rasmus ja operatiivinen johtaja Timo Haanpää kuuluvat The Curious AI Companyn perustajajäseniin. Nyt yrityksessä pohditaan muun muassa itsestään ajavia autoja. ”Kun ensimmäiset automobiilit lähtivät teille, niiden edessä kulki kahta punaista lippua heilutteleva mies. Tällainen tilanne toistuu varmaankin itsestään ajavien autojen kanssa. Ihmiskunta etenee varovasti”, Haanpää sanoo.
Teknologiajohtaja Antti Rasmus ja operatiivinen johtaja Timo Haanpää kuuluvat The Curious AI Companyn perustajajäseniin. Nyt yrityksessä pohditaan muun muassa itsestään ajavia autoja. ”Kun ensimmäiset automobiilit lähtivät teille, niiden edessä kulki kahta punaista lippua heilutteleva mies. Tällainen tilanne toistuu varmaankin itsestään ajavien autojen kanssa. Ihmiskunta etenee varovasti”, Haanpää sanoo. Kuva: Markus Jokela / HS

Peruspäivä erään helsinkiläisen toimistotalon kymmenennessä kerroksessa: miehet rakentavat aivoja.

He istuvat hiljaa toimistossa, jonka seinille on tussattu numeroita, funktioita ja muita matemaattisia symboleita. Niillä he yrittävät ratkoa aivojen arvoitusta.

Aivojen rakentaminen on vaikeaa, koska kukaan ei oikeastaan tarkalleen tiedä, miten ihmisen kallon sisällä kelluva puolitoistakiloinen möhkäle toimii.

Sen tiedämme, että aivojen ansiosta me näemme, tunnemme, kuulemme ja muodostamme oman kuvamme todellisuudesta.

Tällaisia älykkäitä aivoja – tai tekoälyä – täällä The Curious AI Companyn toimistossa yritetään kehittää matematiikan, koodin ja tehokkaiden tietokoneiden avulla. Tekoälyä, joka pystyisi oppimaan kokemastaan.

Nyt yrityksen työntekijät keskittyvät konenäköön, jonka tavoitteena on jossain vaiheessa antaa esimerkiksi autolle näkökyky ja ymmärrys. Sen jälkeen auto osaisi ajaa ilman kuljettajaa liikenteessä ja oppisi näkemästään.

The Curious AI Company perustettiin lähes tasan vuosi sitten, ja viime viikolla yhdysvaltalainen Wired-lehti nosti sen Euroopan kuumimpien startupien joukkoon.

Wiredin haastattelussa yrityksen operatiivinen johtaja Timo Haanpää totesi, että heidän firmansa vie tekoälyn pidemmälle kuin Facebook tai Googlen DeepMind, jonka kehittämää tekoälyä pidetään alalla kehittyneimpänä.

Kovia puheita, mutta Haanpää on itsevarma, koska hän seisoo jättiläisten olkapäillä. Haanpään mukaan heidän etulyöntiasemansa perustuu suomalaisten tutkijoiden aiempaan työhön, jonka ansiosta Suomi on ollut tekoälyn suhteen edelläkävijä jo vuosikymmeniä.

”Kukaan ei oikein tunnu tajuavan, miten vahvat pohjat täällä Suomessa on tähän”, hän sanoo.

Mutta ei mennä vielä siihen. Annetaan tekoäly-yrittäjien ensin kertoa, miten he aikovat opettaa auton ajamaan itse.

Teknologiajohtaja Antti Rasmus pitelee käsissään pientä robottia. Siinä on kaksi pyörää ja kamera, johon koodarit erästä testiä varten yhdistivät yrityksen kehittämän tekoälyn. Sen jälkeen toimiston lattialle tehtiin post it -lapuista rata, jota robotti ryhtyi kiertämään. Ensin ihmisen ohjastamana, sitten tekoälyn ja konenäön avulla.

Markus Jokela / HS
Tämä pieni robottilelu sai The Curious AI Companyn käsittelyssä tekoälyn. Sen ohjaamana robotti ajeli post it -lapuista rakennetulla radalla.
Tämä pieni robottilelu sai The Curious AI Companyn käsittelyssä tekoälyn. Sen ohjaamana robotti ajeli post it -lapuista rakennetulla radalla.

Miten robotti sitten näkee ympäristönsä?

Se näkee sen kameran välittämänä digitaalisena kuvavirtana, jonka pohjalta tekoäly tekee päätöksiä. Ennen kuin robotti osaa tehdä päätöksiä, sille täytyy opettaa, mitä erilaiset symbolit tarkoittavat.

Esimerkiksi: tämä tässä on keltainen post it -lappu. Kun näet keltaisen post it -lapun, älä aja sen päältä. Ja myöhemmin liikenteessä: jos näet, että liikennemerkissä lukee 80 km/h, aja hitaampaa.

”Yritämme luoda ihmisaivojen kaltaista näköä, koska se on paras tuntemamme aivojen näköjärjestelmä”, Antti Rasmus sanoo. ”Sitten voimme yrittää päätellä, miten koneellisen algoritmin pitäisi toimia.”

Tekoälyä voi opettaa monella tavalla. Sille voi opettaa, miltä vaikkapa liikennemerkki näyttää eri kuvakulmista katsottuna.

Se on kuitenkin hyvin työlästä, koska koneelle on opetettava, miltä liikennemerkki näyttää sadoista tai tuhansista erilaisista kuvakulmista. Curious AI kehittää tekoälyä, joka oppisi liikennemerkin merkityksen vain parista esimerkkikuvasta.

Tai itse asiassa yritys on kehittänyt sen jo, mutta vielä se ei liikenteessä selviäisi. Se selviää kuitenkin yksinkertaisemmista tehtävistä. Esimerkiksi numeroiden tunnistamisessa se oli eräässä yleisessä testissä maailman paras.

”Nyt ohjelmisto pystyy itse erottamaan yksinkertaisista kuvista esineitä, kuten päällekkäiset pallot tosisistaan”, Rasmus sanoo.

Mutta ihmisen ohjelmoimassa tietokonesimulaatiossa toimiva tekoäly on vielä hyvin kaukana fyysisessä todellisuudessa toimivasta tekoälystä. Pelimaailman päällekkäiset pallot on helpompi erottaa toisistaan kuin kadulla kulkevat autot.

Maailman suuret autoyhtiöt kehittelevät parhaillaan kilvan itsestään ajavia autoja, ja esimerkiksi Ford on luvannut tuoda täysin itsestään ajavan ratittoman auton markkinoille viiden vuoden päästä.

Fordin kaavailema itsestään ajava auto on niin sanottu nelostason autonominen auto. Nyt tien päällä on jo kakkostason autonomisia autoja. Alla olevasta taulukosta voit klikkailla lisätietoja autonomisten autojen luokittelusta.

(juttu jatkuu grafiikan jälkeen)

Vuosi 2021 näyttää muodostuneen tietynlaiseksi kynnykseksi, jonka jälkeen autonvalmistajat odottavat saavansa robottiautonsa teille.

Suomalaiset tekoälykehittäjät suhtautuvat aikatauluun tietyllä varauksella.

”En usko, että se onnistuu millään olemassa olevalla teknologialla. Jotta sinne päästäisiin, on tapahduttava paljon teknologista kehitystä”, Timo Haanpää sanoo.

Kehityksen eteen helsinkiläisyrityskin työskentelee. Antti Rasmus kertoo, että yritys on käynyt neuvotteluja autonvalmistajien kanssa, mutta sopimuksia ei ole vielä syntynyt.

Tosin suurten bisnessopimusten solmiminen ei ole Curious AI:n päätavoite, sillä yhtiön tähtäin on ennen kaikkea tutkimuksessa.

Yrityksen tausta on tukevasti kiinni tutkimustyössä, joka käynnistyi Suomessa käytännössä jo 1960-luvulla.

Markus Jokela / HS
Timo Haanpää ja Antti Rasmus pitelevät drone-lennokkia, jolla The Curious AI Company on testannut tekoälyään. ”Tavoitteena on esimerkiksi saada lennokki seuraamaan tiettyä kohdetta itsenäisesti”, Haanpää sanoi.
Timo Haanpää ja Antti Rasmus pitelevät drone-lennokkia, jolla The Curious AI Company on testannut tekoälyään. ”Tavoitteena on esimerkiksi saada lennokki seuraamaan tiettyä kohdetta itsenäisesti”, Haanpää sanoi.

Yrityksen toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Harri Valpola on tutkinut pitkään koneoppimista ja tekoälyä. Vuonna 2007 hän oli perustamassa jätteenlajittelurobotteja kehittävää ZenRoboticsia.

Pari vuotta sitten hän ryhtyi väitöskirjaa valmistelleen Antti Rasmuksen kanssa tekemään tutkimusta koneoppimisesta. Tuosta tutkimuksesta syntyi The Curious AI Company.

Valpola taas oli akateemikko Teuvo Kohosen oppilaana jo 1990-luvulla. Kohonen on maailman tunnetuimpia neuroverkkojen tutkijoita ja oli 1960-luvulla rakentamassa Suomen ensimmäistä täällä kehitettyä tietokonetta.

Vuonna 1981 Kohonen kehitti neurolaskenta-algoritmin, jota Suomen Akatemia pitää kaikkien aikojen laajimmalle levinneenä suomalaisena tieteellisenä saavutuksena. Lisäksi Kohonen simuloi hermoverkkoja tietokoneella jo 1980-luvulla.

Vuosikymmeniä sitten tehty pohjatyö auttaa Curious AI:ta.

Kohonen opetti Valpolaa, Valpola Rasmusta, ja nyt Valpola ja Rasmus opettavat yhdessä kymmenen tutkijan ryhmää. Ja heidän yrityksensä opettaa tietokonetta ajattelemaan kuin ihminen. Tai paremmin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae autojuttuja

Tältä näyttää Opelin uusi sähköauto

HS Pariisin autonäyttelyssä: Opelin ja Renaultin uudet sähköautot saattavat viedä sähköautoilun valtikan pois Teslalta

Auto

Superrikkaat ostivat Ferrarin uutuuden näkemättä autoa – hinta 1,86 miljoonaa euroa

Ferrari

Opel esitteli uuden sähköautonsa ja yllätti – toimintamatka onkin yli 500 kilometriä

Pariisin autonäyttely 2016

Renaultin suuri sähköyllätys ja kaikkien mopoautojen kuningas – HS seuraa Pariisin autonäyttelyä

Pariisin autonäyttely 2016

HS Pariisin autonäyttelyssä: Volkswagen esitteli sähköauton, jolle se lupaa jopa 600 kilometrin toimintasädettä

Sähköautot

Maailman suurin autonäyttely alkaa Pariisissa – edellinen päättyi skandaaliin, jonka seuraukset näkyvät nyt autovalikoimassa

Pariisin autonäyttely 2016

Googlen robottiauto ruhjoutui kolarissa – punaisia päin ajanut pakettiauto törmäsi kylkeen

Robottiauto

Tässä ovat kalleimmat autot, jotka Suomeen on rekisteröity viime aikoina – kalleimman pelkkä autovero on yli kymmenen kertaa tavallisen perheauton hinta

Autoilu

Lamborghinin menestysmalli ärjyy ja murisee – haastattelimme omistajan: ”Kun pikkaisen kiihdyttää, niin lihat lähtee luista”

Autotallien aarteet

Toyota tekee uudelle autolleen polttoainetta ihmisten ulosteesta – koeajoimme vetyauton, jonka pakoputkesta tulee ulos vain vettä

Vetyauto

Koeajoimme uuden Opel Astran ja testasimme sen todellista kulutusta – miten auto pärjäsi?

Koeajo

Miksi Apple haluaisi ostaa McLarenin? Siihen on ainakin kolme hyvää syytä

Auto

Reseptit