Auto

Nastarenkaiden vähentäminen parantaisi ilmanlaatua – pitäisikö nastoille määrätä haittamaksu?

Helsingissä on tutkittu, että nastarenkaiden vähentäminen parantaisi ilmanlaatua merkittävästi. Nyt nastojen aiheuttamasta pölystä kärsivät esimerkiksi lapset ja allergikot.

Talvi tuli, yllätti joukon autoilijoita ja aloitti jälleen rengaskeskustelun: nasta- vai kitkarenkaat?

Suurin osa suomalaisista ajaa talvet nastarenkailla, ja nastarenkaat päihittävätkin kitkarenkaat säännöllisesti esimerkiksi autolehtien talvirengastesteissä.

Kriitikoiden mukaan nastarenkaat kuitenkin rouhivat tiet pilalle, aiheuttavat melua ja hiukkasongelmia. HS:n mielipidepalstalla ehdotettiin nastarenkailla tästä syystä haittamaksua.

Miten haittamaksu vaikuttaisi? Kysymystä voi lähteä ratkomaan katsomalla Norjaan.

Oslossa oli parikymmentä vuotta sitten samanlainen jakauma nasta- ja kitkarenkaiden suhteen kuin Helsingissä nykyään. Noin 80 prosenttia ajeli nastarenkailla, ja 20 prosenttia kitkarenkailla.

Sitten käyttöön otettiin nastarengasmaksu, joka oli noin 150 euroa. Summa ei ole valtava, mutta se on vaikuttanut, sillä nykyään Oslossa ajetaan 85-prosenttisesti kitkarenkailla.

”Ilmeisesti pienikin maksu vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen todella paljon. Kitkarenkaiden käyttö on aiheuttanut sen, että Oslon ilmanlaatu on parantunut merkittävästi”, sanoo Helsingin kaupungin rakennusviraston toimistopäällikkö Pekka Isoniemi.

Helsingin kaupunki on tutkinut paljon nastarenkaiden haittoja. Vuosina 2011–2013 tehdyn NASTA-tutkimusohjelman tavoitteena oli selvittää muun muassa se, olisiko Helsingissä aika siirtyä nastattomampaan tulevaisuuteen.

Tutkimustulosten perusteella olisi.

”Nastarenkaat irrottavat hienoa ainesta asfaltista. Tämä aines on hengitettynä terveydelle haitallista. Nastarenkaiden vähentäminen parantaisi kaupungin ilmanlaatua”, Isoniemi sanoo.

Ongelma on pahimmillaan keväällä katujen kuivuessa. Silloin katutilaan muodostunut katupöly nousee hengitysilmaan. Myös syksyisin ongelmia esiintyy kuivilla ja tyynillä keleillä ja talvisin pakkaskeleillä niin sanotuissa katukuiluissa.

Katukuilut ovat alueita, joissa on rakennuksia tiiviisti molemmin puolin katua, eikä pienhiukkasaines pääse hälvenemään ilmaan.

”Mannerheimintie, Hämeentie ja Mäkelänkatu ovat tyyppillisiä katukuiluja, joilla hiukkaspitoisuudet eivät pääse laimenemaan ja ilmanlaadun suhteen on ongelmia.”

NASTA-tutkimusohjelman mukaan muun muassa sydän- ja verisuonisairaiden, astmaatikkojen ja allergikkojen elämä on hankalaa katupölyn vuoksi. Erityisesti lasten keuhkojen kehitykselle katupöly tuottaa selvää haittaa.

”Sen verran merkittävästä terveyshaitasta on kysymys, että jos on mahdollista valita vähemmän liikennöity sivukatu sen sijaan, että kävelee paljon liikennöidyllä kadulla, niin valitsisin sen rauhallisemman kadun”, Isoniemi sanoo.

Nastarenkaiden sanotaan kehittyneen ja muuttuneen paljon ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi rengasvalmistaja Nokian Renkaat on todennut, että heidän uudet nastarenkaansa ovat niin hyviä, että ne eivät juuri aiheuta hiukkashaittoja.

”Niin, Nokia on tuonut markkinoille renkaan, jossa on paljon nastoja ja pistovoiman pitäisi olla pienempi. Sillä ei kuitenkaan ole kokonaiskuvassa vaikutusta, tai vaikutus on hyvin pieni”, Isoniemi sanoo.

Tutkimukset, joiden mukaan pölyä ei irtoa, ovat Nokian teettämiä, eli puolueeton taho ei ole tutkinut asiaa, Isoniemi sanoo. Isoniemen mukaan rengasfirmojen intressi on tietenkin myydä renkaita ja antaa positiivisia mielikuvia.

”Rengasvalmistajien mukaan pienhiukkaset johtuivat hiekoitussepelistä. Tutkimme asiaa Suurmetsänkadulla. Selvisi, että nyrkkisääntönä puolet kiviainespölystä on nastarenkaiden asfaltista irrottamaa ja neljäsosa hiekoitussepelistä peräisin, siis niillä osuuksilla, joilla torjumme liukkautta hiekoitussepelillä. Näitä ovat risteysalueet sekä kaarre- ja mäkipaikat.”

Rakennusvirastolla ei ole valtuuksia tehdä nastarengasasian suhteen mitään, sillä Suomessa ei ole sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi maksuja nastarenkaille.

Niin ikään Helsingin kaupungilla ei ole valtuuksia ryhtyä säätämään maksuja nastarenkaille, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

”Suomessa se vaatisi lainsäädäntöä. Kaupungilla ei ole sellaista valtaa”, Sauri sanoo.

Sitä vastoin lainsäädäntö mahdollistaisi Tukholmassa käytetyn mallin, että joillain kaduilla kiellettäisiin nastarenkailla ajo.

”Kaupungin sisäinen alueellinen nastarengasrajoitus olisi hankala. Miten valvottaisiin, että tuolla kadulla saa ajaa ja tuolla ei? Kaupungilla ei ole valvontamahdollisuuksia, joten olisi varmaankin pysäköinninvalvonnan vastuulla kurkkia auton renkaita. En ole tosin tarkemmin tutustunut siihen, miten Tukholmassa toimitaan.”

Poliittisesti taas pienenkin nastarengasmaksun säätäminen voisi olla hankalaa.

Moni autoilija kokee jo nyt, että maksaa liikaa kaikenlaisia maksuja: korkeaa autoveroa, korkeaa polttoaineveroa, ajoneuvoveroa ynnä muuta.

Lisäksi Helsingissä esimerkiksi asukaspysäköintimaksut ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa, ja autoilijoiden tilat ovat käyneet ahtaammiksi, kun pyöräkaistoja on tullut lisää.

Monen autoilijan mitta alkaa olla täynnä maksuja, joita tuntuu tulevan jatkuvasti lisää.

”Asia ei tosiaan ole kaupungin käsissä. Totta kai keskustelua autoilun veroista ja maksuista käydään koko ajan”, Sauri sanoo.

Eivät lisämaksut tosin mitään sattumaa ole.

Helsinki ajaa aivan avoimesti politiikkaa, jossa se yrittää lisätä kävelyä ja pyöräilyä kaikkina vuodenaikoina. Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustamisessa ja nastarenkaiden rajoittamattomuudessa on ristiriita, sanoo Isoniemi.

”Nastarenkailla ajava autoilija on autossa suodattimiensa kanssa puhtaassa ilmassa, ja pyöräilijä on siellä kadulla huonossa ilmanlaadussa”, Isoniemi sanoo.

”Näinhän se on. Totta kai katupölystä kärsivät ensi sijassa he, jotka eivät ole peltikuoren suojassa. Totta kai se on paradoksi. Olisi erittäin hyvä, että tälle voitaisiin lainsäädäntötasolla tehdä jotain. Toistaiseksi kaupungilla ei ole kauheasti välineitä tähän asiaan”, Sauri sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talvirenkaat
  • Autoilu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    5. 5

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    6. 6

      Mitä Isis haluaa? – Terroristit tappavat viattomia ihmisiä, mutta umpimähkäisellä väkivallalla on myös laajempia tavoitteita

    7. 7

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    8. 8

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    9. 9

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    10. 10

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää