Sähköautoa kootaan avoimen koodin yhteisössä

Suomalainen nettiyhteisö muuttaa käytettyjä Toyota Corolla-autoja sähkökäyttöisiksi

Avoimen lähdekoodin toimintatapa on internet-aikakauden lapsi. Open source -mallissa jokin kehitettävä tuote pannaan verkkoon kaikkien kiinnostuneiden tutkittavaksi ja jokainen voi esittää siihen parannuksia. Käyttökelpoisimmat esitykset otetaan käyttöön, muut hylätään.

Tällä menetelmällä on saavutettu huikeita menestyksiä. Tunnetuin on Linux, tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka tosissaan haastaa alan mammutin Microsoftin Windowsin. Linuxin alkutahdit löi suomalainen Linus Torvalds, joka eräänlaisena tsaarina valvoo yhä, mitä Linux-yhteisön esittämiä parannuksia ohjelmaan otetaan.

Ja sitten on tämä suomalainen sähköauto, eCorolla.

Yhtään kappaletta ei ole vielä rakennettu, mutta rakentajayhteisön (www.sahkoautot.fi) innostus on kova ja usko tulevaisuuteen vahva. Neljän hengen terassipohdinnasta viime kesänä alkunsa saaneessa yhteisössä on nyt jo yli viisisataa jäsentä, jotka ovat valmiita ostamaan suomalaisen sähköauton 20 000–25 000 euron hinnalla.

"Ei minulla ole kuvitelmia, että olisin mullistamassa autoteollisuutta. Haluan vain päästöttömän auton. Kun teollisuus ei sellaista pysty myymään, se on ilmeisesti kehitettävä itse."

Näin sanoo Santeri Lanér. Hän on valtiotieteilijä, työskentelee opettajana ja ajaa "ikivanhalla" Nissanilla.

"Markkinatalous ei näytä ainakaan tässä asiassa toimivan. Kysyntää päästöttömälle autolle olisi ainakin minulla, mutta tarjontaa ei ole", lisää Jiri Räsänen. Hän on yhteiskuntatieteilijä, koti-isä ja aktivisti, tätä nykyä myös sähköisen äänestämisen sektorilla. Hän on Sähköajoneuvoyhdistyksen toiminnanjohtaja ja ajaa VW Golfilla.

Monet voivat hymähtää yhteiskuntatieteilijöiden komiteatyönä suunnittelemalle autohankkeelle, mutta puuhamiehet uskovat siihen lujasti. Syynä on juuri open source -toimintatapa.

"Me olemme saaneet paljon hyvin ehdotuksia. Niitä on tullut myös insinööreiltä ja ihmisiltä, joilla on kokemusta muun muassa suomalaisesta Elcat-sähköautohankkeesta. Niiden perusteella näyttää varmalta, ettei bensa-auton muuttaminen sähkökäyttöiseksi ole rakettitiedettä", Lanér sanoo. Tällaisista konversioista on kokemuksia maailmalta jo vuosien takaa.

Urakkaa pienentää se, ettei yhteisö suinkaan ole suunnittelemassa kokonaista autoa vaan pelkästään sen voimanlähdettä. Tarkoituksena on ostaa Saksasta muutaman vuoden ikäisiä Toyota Corolloita ja vaihtaa niiden bensamoottorit sähkövoimalaitteisiin.

Tavoitteena on kaksi perusmallia. Toinen kulkisi 150 kilometriä ennen lataustarvetta, toinen 300.

Litium-akkupaketin elinikä olisi 2–3 000 käyttökertaa eli sykliä eli satoja tuhansia kilometrejä. Auton huippunopeus olisi noin 140 kilometriä tunnissa ja sen varustelu samanlainen kuin bensa-Corollassakin.

Toistaiseksi hankkeeseen liittyy kuitenkin pelkkiä konditionaaleja. Ensimmäisen auton on määrä valmistua syksyllä.

Sitä ennen kolistellaan open source -toimintatavan rajoja. Jonkun on nimittäin jossakin vaiheessa vihellettävä peli poikki ja todella rakennettava auto.

Räsäsen ja Lanérin mukaan se joku on alan kaupallinen toimija. Kiinnostuneita on löytynyt ja valinta tehdään yhteisössä pian. Sen jälkeen tämä toimija, eräänlainen eCorollan Linus Torvalds, päättää, mitä yhteisön ideoita autoon todella otetaan mukaan.

Haussa on myös toinen yritys, jonka kautta pyöritettäisiin hankkeen kaupallista puolta. Se ei ole ihan vähäinen, sillä jo viidelläsadalla noin 25 000 euron hintaisella autolla syntyy 12,5 miljoonan euron bisnes. Yhteisö hakee rahoitusyhtiötä, jolle ostajat maksavat käsirahan ja joka rahoittaa auton tekemisen. Kun ajokki on valmis, ostaja voi maksaa sen heti tai tehdä rahoitusyhtiön kanssa pitkän ajan rahoitussopimuksen tavanomaisen autokaupan tapaan.

Avoimen lähdekoodin sähköauton puuhamiehet tunnustavat reilusti olevansa idealisteja. Yhteisö toimii talkooperiaatteella lahjoitusvaroin eikä voittoa tavoitella.

"Minun tavoitteenani on, että voin sanoa omalta osaltani todella vaikuttaneeni ilmastonmuutoksen torjumiseen", Lanér painottaa.

Lanér ja Räsänen ovat kuitenkin myös realisteja. He näkevät oman hankkeensa eräänlaisena huutomerkkinä, joka painostaa autoteollisuutta tekemään päästöttömiä autoja. "Autoteollisuus pystyisi halutessaan tekemään täysin toimivan sähköauton 30 päivässä", Räsänen sanoo.

Viime aikoina on kuultu uutisia, joiden mukaan isot autotehtaat ovat alkaneet uudelleen kiinnostua tästä aiheesta. Vaikka ne toisivat omat mallinsa markkinoille, avoimen lähdekoodin sähköautohankkeella riittää töitä vuosikymmeniksi ennen kuin nykyinen autokanta on muutettu päästöttömäksi. Sen jälkeen yhteisö joutaa historiaan.

Sitä ennen työtä riittää myös asenteiden muokkaamisessa. Räsänen pitää käsittämättömänä, että sähköautolta peritään samansuuruinen vuotuinen 400–500 euron käyttövoimavero kuin dieselautoltakin. Sähköajoneuvoyhdistys on kirjelmöinyt asiassa eduskunnan liikennevaliokunnalle. Se käsittelee vuoteen 2020 ulottuvaa liikennepoliittista selontekoa, jossa sähköautoista ei puhuta halaistua sanaa.

Lisää aiheesta:

Lisää:

Helsingin Sanomat | hs.auto@hs.fi