Kunnat kosiskelevat turisteja kiertoliittymien taiteella

Kankaanpäässä valometsä ja kaivinkone Honkajoella

 Pitääkö liikenneympyrässä olla taideteos?

Moni kaupunki ja kunta harkitsevat kiertoliittymän somistamista, sillä tielaitoksella ei ole rahaa ympäristötaiteeseen. Lisäksi noin puolet Suomen 500 kiertoliittymästä on kuntien katuverkossa. Näyttävän liittymän uskotaan kosiskelevan matkailijoita.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva sytytti valot teräspilareista valmistettuun Valometsään Kankaanpään kiertoliittymässä vajaa kuukausi sitten. Valosuunnittelija Roope Siirosen ja Ramboll Finland Oy:n teos maksoi 80000 euroa.

Kankaanpään naapurikunnassa Honkajoella on tyydytty halvempaan vaihtoehtoon.

Keskellä ympyrää seisoo valaistu kaivinkone, jonka lahjoitti koneita maahantuova Honka Trading Oy. Kaivinkone symbolisoi Honkajoen mainetta kaivinkonepitäjänä.

Iin kunta sai Nelostien liikenneympyrään käytöstä poistetun Maalismaan voimalaitoksen juoksupyörän Pohjolan Voimalta.

Vasta pystytetty kymmenien tonnien painoinen juoksupyörä muistuttaa ohi ajavia siitä, että Ii on voimalaitospaikkakunta, sanoo kunnan tekninen johtaja Markku Vitikka.

Seinäjoella yrittäjäyhdistys lahjoitti teollisuusalueelle johtavan tien liikenneympyrään monumentin, jonka päässä on suuri teräspallo. Patsas kuvaa elinvoimaa ja optimistisuutta.

Jämsässä valtatie 9:n kiertoliittymässä on pystyssä Kaipolan paperitehtaan käytöstä poistettu kivitela. Nurmon ympyrässä on puolestaan jättikokoinen alasin. Alasin on kunnan vaakunan symboli.

"Eri puolilla Suomea näkee jos jonkinlaisia himmeleitä. Siksi päädyimme joidenkin mielestä kalliiseen, mutta näyttävään Valometsään", Kankaanpään kaupunginjohtaja Paavo Karttunen sanoo.

"Sen tarkoituksena on houkutella ohi ajava Kankaanpäähän, sillä liikenneympyrä ei ole aivan kaupungin keskustassa. Lisäksi haluamme profiloitua taidekaupunkina", Karttunen kertoo.

Kankaanpäässä Valometsän päivänvalolla näkyvät ruosteiset pylväät ovat herättäneet vilkasta keskustelua.

Kempeleessä vakavan taiteen hankinta kilpistyy rahapulaan. Kuvanveistäjä Matti Peltokangas tarjosi liikenneympyrään teosta, joka olisi maksanut noin 100000 euroa.

Ympyrään rakennettiin puutarhaneuvos Veikko Hätälän huokeampi teos, Valosuihkulähde.

"Olisin valmis hankkimaan kallista taidetta, jos siihen olisi rahaa. Kiertoliittymät sijaitsevat niin keskeisillä paikoilla", Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas sanoo.

Tielaitos ei ole varautunut kiertoliittymien rahoituksessa taiteeseen.

"Kukin kunta voi itse hankkia taidetta. Me katsomme vain, ettei teos vaaranna turvallisuutta", kertoo Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä.

OIKAISU

Lisää aiheesta:

Lisää:

Helsingin Sanomat | hs.auto@hs.fi