Kiertoliittymillä vähän vaikutusta pyöräilijöiden turvallisuuteen

Pyöräilijän mielestä viranomaisia vaivaa kypärämania
Poliisi painottaa vilkun käytön tärkeyttä kiertoliittymässä

 Kiertoliittymien vaikutus pyöräilijöiden turvallisuuteen on vähäistä tai jopa olematonta, selviää Tiehallinnon tuoreesta tutkimuksesta.

Pyöräilijät ovat tutkimuksen mukaan yksi suurimmista kiertoliittymäonnettomuuksissa loukkaantuneista ryhmistä. Kiertoliittymien määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Tutkimustulokset peilaavat suomalaista liikennekulttuuria. Suurimmiksi epäkohdiksi tutkimus listaa autoilijoiden puutteellisen kevyen liikenteen huomioimisen ja suuret ajonopeudet.

"Suomessa on paheksuttavampaa, että polkupyöräilijä luottaa oikeuksiinsa kuin että autoilija rikkoo liikennesääntöjä", Helsingin polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Petri Sipilä sanoo.

"Onnettomuuden syynä pidetään ensisijaisesti pyöräilijän huolimattomuutta."

Pahinta Sipilän mukaan on se, että viranomaiset sallivat pyöräilijöistä piittaamattoman ajotavan.

Tielläliikkujilla pitäisi olla luottamus toisiaan kohtaan.

"Pyöräilijä ei pääsisi ikinä kotiin, jos pitäisi kiinni oikeuksistaan. Suomessa on totuttu siihen, että jalankulkijat ja pyöräilijät alistuvat", Sipilä sanoo.

Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala toivoo joustoa jokaiselta.

Sipilän mielestä viranomaisia vaivaa kypärämania. "On helpompi valvoa kypäränkäyttöä kuin väistämisvelvollisuuden noudattamista."

Rantala pitää puuttuvista kypäristä huomauttamista liikennevalistuksena. "Kypärällä ei ratkaista ajokäyttäytymiseen liittyviä ongelmia, mutta jos jotain sattuu, ei satu ainakaan päähän."

Kevyen liikenteen turvallisuutta on kiertoliittymissä yritetty parantaa rakenteellisesti. Osaan kiertoliittymiä on esimerkiksi rakennettu vauhtia hidastavia töyssyjä.

"Töyssy pitäisi olla kiertoliittymistä poistuttaessa, jolloin auton vauhti pysyisi hiljaisena", Sipilä sanoo.

Moni polkupyöräonnettomuus sattuu, kun autoilija kaahaa pois kiertoliittymästä eikä huomaa polkupyöräilijää.

Rakenteellisten ratkaisujen merkitystä kannattaa Rantalan mielestä tutkia.

"Töyssyt voivat olla yksi mahdollisuus, mutta niistä voi olla haittaa liikenteen sujuvuuden kannalta. Soljuva liikennevirta on kiertoliittymien etu."

Valvontaa kiertoliittymissä pitäisi Sipilän mielestä lisätä. "Jos autoilija ei näytä vilkkua, pyöräilijä ei voi tietää, että auto kääntyy."

Rantala myöntää, että suuntamerkin käyttäminen on heikkoa.

Valtakunnallisesti painopisteiden muutoksia liikkuvan poliisin toiminnassa ei kuitenkaan voida hänen mukaansa kovin paljon tehdä.

"Suomalaisessa tieliikenteessä rattijuopumukset ja ylinopeudet vaativat paljon perään katsomista. Hienosäätö painopisteissä on kuitenkin aina paikallaan."

Lisää aiheesta:

Lisää:

Helsingin Sanomat | hs.auto@hs.fi