15.3.2009 9:08
Kuvitellaan, että Helsingin keskustassa on vanha arvotalo, jonka viereen rakennetaan uusi hieno kerrostalo. Molemmissa taloissa asunnot maksavat suunnilleen saman verran.
Vanhan talon asukkaille ei ole varattu erikseen autopaikkoja, mutta he voivat lunastaa itselleen kadun varresta asukaspysäköintipaikan 36 eurolla vuodessa.
Sillä rahalla he saavat vuokrattua autolleen 12 neliötä kaupungin katutilaa – ei tosin vakiopaikalla, vaan siellä missä sattuu olemaan tilaa.
Uudessa kerrostalossa lähes kaikkiin asuntoihin kuuluu autopaikka lämpimässä pysäköintihallissa talon kellarissa. Ylellisyydestä koituu rakentamiskustannuksia jopa 35 000–40 000 euroa, jos asunto on iso. Kaikki maksavat sen asunnon hinnassa joko kokonaan tai ainakin osittain, vaikka autoa ei olisikaan.
Ei mitään järkeä, mutta vaihtoehtoa ei ole. Asemakaavaan on merkitty, että autopaikat on tarjottava lähes kaikille, joten ne on pakko rakentaa. Helsingin keskustassa on jo niin tiivistä, että kalliit parkkihallit ovat ainoa mahdollisuus.
Takavuosien lähiöistä tutut laakeat pysäköintikentät ovat historiaa.
Laman aikana rakentaminen hidastuu, joten nyt olisi hyvä aika uusille ajatuksille. Löytyisiköhän ratkaisu myös kalliiden autopaikkojen ongelmaan?
Ideoita on, kertoo äsken työnsä päättäneen Helsingin kaupungin autopaikkatyöryhmän puheenjohtajana toiminut aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa.
"Ajateltiin, että voitaisiin aloittaa pienin askelin. Ei tavoiteltaisi heti autotonta kaupunginosaa, vaan autoton tai 'vähäautoinen' kokeilutalo sinne, toinen tänne riittäisivät aluksi."
Autottomuus pitäisi brändätä omaksi tuotemerkikseen niin, että jokainen ohikulkija huomaisi asian vaikkapa talon seinässä olevasta logosta.
Silloin taloihin hakeutuisi sellaisia ihmisiä, jotka ovat päättäneet elää ilman autoa, tai heille riittäisi, että auto seisoisi parkissa jossain kauempana.
Kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa lukisi selvästi, että asunto on pysyvästi autoton. Oasmaan mukaan ongelmaksi voi tulla se, ettei autopaikoista saatu kustannussäästö näy autottoman talon asuntojen hinnoissa.
Vapailla markkinoilla ongelmaan törmätään väistämättä. Rakentaja pyytää asunnosta markkinahinnan, joka määräytyy ihan muiden asioiden kuin autopaikkojen perusteella. Asuntojen hintojen pitäisi olla säänneltyjä, kuten ne ovat hitas-, asumisoikeus-, osaomistus- tai aravavuokra-asunnoissa.
Lisäksi tarvitaan idearikas kaupallinen rakennuttaja, jolle kaupunki voi tarjota porkkanoita, Oasmaa kaavailee.
Ideat muhivat jo ainakin VVO:ssa, vakuuttaa kehitysjohtaja Tero Vanhanen. Yhtiö etsii parhaillaan tonttia autottoman talon pilottihankkeelle.
"Yksikin vuokratalo olisi hyvä alku. Päästäisiin liikkeelle ja katsottaisiin, miten markkinointi sujuu ja vuokrataso muotoutuu", Vanhanen sanoo.
Sopivaa tonttia ei ole vielä löytynyt. Sen pitäisi olla hyvien liikenneyhteyksien varrella seudulla, jossa asuu paljon autotonta väkeä.
Kalasataman uudelta alueelta VVO sai äsken tontin, mutta tähän kokeiluun se ei asemakaavan määräysten takia sovi.
Erityisesti Vanhanen toivoo tonttia Jätkäsaaresta raitiovaunukiskojen ääreltä. "Olemme toiveikkaita. Kaikki yhteydenotot ovat tervetulleita."
Vanhasen mukaan on tärkeää, että kaikki talon asunnot ovat yhden ison omistajan käsissä. Siksi autoton talo olisi ainakin aluksi vuokratalo.
Jos mennään siihen, että jokainen maksaa autopaikkansa itse, omistusasuntojen kohdalla vastassa on varsinainen markkinointihaaste. Miten löytää autotalliosakkeille ostajat, jos hintana on 40 000 euron todellinen kustannus.
Sillä rahalla ajaisi taksilla loppuikänsä.
Viikon kuluttua HS-Asuntosivuilla kerrotaan, miten autoton kortteli toimii Wienissä.
Parkkihallin rinnalla kaikki muu on halpaa 15.3.2009
TIETOKULMAKallioluola on kallein 15.3.2009
Helsingin Sanomat | hs.auto@hs.fi
Kaupunki | Päivitetty 14:11
Ulkomaat | Julkaistu 16:10
Kotimaa | Päivitetty 13:42
Politiikka | Julkaistu 14:55
Ulkomaat | Julkaistu 14:53