Valikko
Jouni Niemisen kausi NHL:ssä

Onko varusteiden tarkoitus suojella maalia vai maalivahtia?

Onko maalivahtien varusteiden tarkoituksena peittää maalia vai suojella maalivahtia? Siinä kysymys. Tässä joitakin sekalaisia mietteitä asiasta.

Koko keskustelu maalivahtien varusteitten ylisuuruudesta ja tarpeesta saada niihin yhdenmukainen, järkevä ja kaikkia miellyttävä säännöstö on lähtöisin siitä, että NHL-jääkiekossa ei nähdä enää niin paljon maaleja kuin haluttaisiin. Maalien lukumäärä on historiallisesti pudonnut jatkuvasti. Nyt ollaan jossain 5,3 maalia per peli-luokassa. Nollapelien määrä on noussut. Maalivahtien torjuntaprosentit ovat modernien aikojen huipussaan.

Miten saataisiin maaleja enemmän peleihin kuten silloin 80-luvun firewagon-kiekon aikoina ja 90-luvun alussa?

Tolppien muotoa ehdotettiin muutettavaksi. Se on ok mielestäni niin kauan kuin niitten sijaintia ei lähdetä muuttamaan.

Pidän argumentista, että penkin takana on liikaa valmentajia ja toimistossa liikaa pukuja. Glen Satherin joukkue teki eniten maaleja NHL:n historiassa eikä koko henkilökunnassa ollut kuin muutama ihminen. Nyt joukkueitten palkkalistoilla on kaikenlaisia eksperttejä, joille maksetaan hyvin siitä, että he keksivät miten maaleja voitaisiin vähentää!

Kaikkea ei tietenkään voida syytää parantuneen maalivahtipelin syyksi. Mutta silti.

Tai, että maalivahtivalmentajille tulisi yksinkertaisesti antaa kenkää. Moni muistaa ajan, jolloin maalivahti oli aina joukkueensa huonoin urheilija. Hänet laitettiin jo lapsena maaliin, koska hän ei pystynyt liikkumaan muitten vauhdissa.

Vanhan junnujoukkueeni valmentaja oli entinen WHA-maalivahti, joka kertoi venytelleensä ainoastaan silloin jos kaljat oli vahingossa tuotu viereiseen pöytään ja hän joutui venyttämään selkäänsä nostaakseen ne omaan pöytäänsä. Hän ei ollut ikinä maalivahtivalmentajaa nähnytkään ennen kuin palkkasimme sellaisen junnuille.

Vakavasti puhuen, on liian myöhäistä palata menneisyyteen. Mutta mitä voidaan tehdä nyt? Mike Babcock ehdotti ihan tosissaan ja selvinpäin, että suurennetaan maaleja. Mielestäni sitä ei saa koskaan tehdä. Maalivahteja on koulutettu vuosikymmenet tekemään tiettyjä torjuntoja ja liikkumaan automaattisesti sadoilla tuhansilla harjoitteilla näitten maalien mukaan. Jos maaleja lähdetään muuttamaan, ei ainakaan leveyssuuntaan.

NHL:n managerit kokoontuvat joka vuosi kokoukseensa Floridan Boca Ratoniin ja aina puhutaan siitä, miten maaleja saataisiin tehtyä enemmän. Heti kokouksen päätyttyä he pakkaavat golf-mailansa ja lähtevät taas vuodeksi kaupunkeihinsa miettimään, miten maaleja saataisiin mahdollisimman tehokkaasti estettyä.

Tänä vuonna ilmoitettiin, että maalivahtien ylävartaloa suojaaviin varusteisiin ja housuihin tehtäisiin ensi kaudelle mentäessä muutoksia. Ne suunniteltaisiin virtaviivaisemmiksi ja urheilijoitten omien vartaloitten mukaisiksi. Tällä tavalla saadaan fuskaajat pois pelistä, sanottiin.

- - -

Maalivahtien varusteitten koko on ollut yksi jatkuvista puheenaiheista NHL:ssä viimeisten vuosien aikana. Los Angeles Kingsin ykkösvahti Jonathan Quick totesi kauden alussa, että asiaan tulisi tehdä jokin korjaus. NHL:llä ei kaikesta huolimatta ole erityisen selviä säännöksiä siitä, minkä kokoisia maalivahtien varusteitten tulisi olla.

On selvää, että kun katsot ihan tavallista kuvaa 1980-luvun NHL-maalivahdista huomattavasti pienemmissä varusteissaan edestä otettuna, voi kuvitella, miten laukausta suunnitteleva kenttäpelaaja pystyi näkemään paljon enemmän aukkoja ja mahdollisuuksia maalin tekemiseen. Jonkun Kelly Hrudeyn patjat näyttivät puolet pienemmiltä kuin nykyiset.

Nyt maalivahdit näyttävät jättimäisiltä ylisuurissa kamoissaan. Minkäänlaista valoa ei näy heidän takanaan, maaliverkosta puhumattakaan edestä kuvattuna. Puhutaan Michelin-ukoista.

Buffalo Sabresin maalivahti Robin Lehner sanoi tietävänsä NHL-maalivahteja, jotka pitävät pelaajien housuja maalivahtien housujensa sisäpuolella. Ei ihme, jos housut näyttävät ylisuurilta.

Oikeastaan säännösasiakin on ollut pitkään epäselvä. Toisten mielestä säännökset ovat olleet olemassa jo vuosia. Minkä pituiset polvisuojukset saavat olla ja minkä kokoisia varusteita eri kokoiset maalivahdit saavat pitää yllään. Nämä ohjeet tai säännökset tulivat muitten uusien tulkintojen kanssa 2004-05 työsulun jälkeen. Jääden vähemmälle huomiolle.

On aika selvää, että tuo säännöstö epäonnistui isosti nyt jälkeenpäin katsottuna. Yksi syy on se, että eri valmistajien "Large" on ihan eri asia kuin toisten valmistajien "Large". Puhumattakaan siitä, mitä "Extra Large" sitten tarkoittaakaan. Yhtenäisyyttä ei ole. Vuosien varrella kaikki valmistajat siirtyivät tietenkin pikkuhiljaa kohti mahdollisimman isoa asteikkoa.

NHL antaa siis yleisohjeet ja määräykset. Valmistajat maksavat lisensseistään suuren summan rahaa. Siis siitä, että he saavat oikeuden pukea varusteensa palkkalistallaan olevan urheilijan päälle tällä tasolla. Valmistajat yrittävät työskennellä ohjeitten mukaisesti ja tietenkin yrittäen saada kamat näyttämään niin isoilta kuin mahdollista. Sitä NHL-maalivahdit haluavat ja se myy parhaiten kun samoja kamoja laitetaan vähittäisliikkeitten hyllyille myyntiin.

- - -

NHL-maalivahtien väitetään fuskaavan isoilla varusteillaan. Fuskaajia varten on ollut kahden ottelun pelikielto-mahdollisuus jo vuosien ajan, mutta sitä ei ole koskaan haluttu käyttää. Fuskaavalle maalivahdille on voitu antaa 25 tuhannen taalan sakko, mikä ei ykkösmaalivahdin lompakkoon kovin suurta lovea tee. Sääntöön kuuluu myös tuhannen taalan sakko huoltajalle, mikä on hankalampi juttu. Entinen NHL-vahti Martin Biron sanoi TSN:llä, että hän olisi maksanut huoltajansa sakot, koska tämä oli tehnyt vain mitä hän oli itse pyytänyt sakon saadakseen.

Montreal Canadiensin GM Marc Bergevin sanoi Boca Ratonissa, että enää ei kannata itkeä jos noita rangaistuksia aletaan tosissaan käyttää ensi kaudella. On oikeastaan vaikea uskoa, että kukaan edes pääsee pelaamaan sääntöjen vastaisilla kamoilla, sillä NHL tarkastaa vehkeet ensin.

Vancouver Canucksin maalivahti Ryan Miller on tahtomattaan usein mainittu fuskaajana. Mielestäni siksi, koska hän on laihahko mies. Miller näyttää siviilissä enemmänkin paikallisella rock-klubilla vierailevan bändin kitaristilta kuin jääkiekkoammattilaiselta. Itse asiassa Miller soittaa kitaraa vapaa-aikoinaan, olen kuullut.

Millerin käyttäessä varusteita, joita hän sääntöjen mukaan maksimissaan saa käyttää, kamat näyttävät ylisuurilta, koska mies on laiha. Ne näyttävät ylileveiltä yläkropassa ja ihan liian suurilta housujen kohdalla. Suunnilleen saman pituisen Carey Pricen päällä samalla tavalla säädetyt vehkeet eivät näytä ylisuurilta, koska Price on Milleriä ehkä 18 kiloa raskastekoisempi mies. Iso osa tuosta painosta on jaloissa, mutta suuri osa myös yläkropassa.

On löydettävä tapa keksiä maalivahtien varusteitten kokosäännöstö, joka ottaa huomioon erimuotoiset ihmisvartalot. Ja sellainen, jonka standardit eivät heittele valmistajalta toiselle.

Toinen tärkeä asia maalivahtien varusteista puhuttaessa koon lisäksi on niitten turvallisuus. Kamat pitäisi saada ohuemmiksi, mutta samalla nitten tulisi pysyä turvallisina. Managerit ilmoittivat jo viime syksynä, että kauden 2016-17 alusta tullaan näkemään pienempiä housuja ja pienempiä rintapanssareita. Boca Ratonista kuultu ei siis ollut mikään upouusi uutinen, asian parissa on toimittu jo ainakin yli vuoden.

Kay Whitmore on työskennellyt asian parissa ja NHLPA:n ja NHL-maalivahtien kanssa koko tämän kauden. Entinen NHL-maalivahti, joka nykyisin toimii liigan palveluksessa tittelillä "goaltending supervisor". Hänen tehtäviinsä kuuluu tarkastaa NHL-vahtien varusteita ja opastaa sikariportaan henkilöitä tarvittavista muutoksista.

Whitmore yrittää saada varusteet sopimaan eri kokoisille pelaajille kuin mittatilauksena tehty puku. Jos mies on iso, kamatkin saavat olla isoja. Pieni mies saa pitää pienen miehen kamoja.

Mielestäni tämä on ainoa oikea tie tulevaisuudessa. Urheilulliset maalivahdit pystyvät tekemään torjuntansa heidän omalle vartalolleen suunnitelluilla varusteilla. He ovat niitä, jotka ansaitsevat olla NHL:ssä. Uudet pienemmät kamat tekevät toisaalta maalivahdeista kevyempiä ja siten nopeampia.

Jotkut sanovat, että NHL:n parhaat maalivahdit pelaavat jo pienemmillä, heitä varten kokoistuvilla varusteilla. Läntistä konferenssia enemmän katsovana uskon jonkun Jonathan Quickin tai John Gibsonin pystyvän aina pelaamaan, koska he ovat niin hyviä urheilijoita. He liikkuvat tolpalta tolpalle.

- - -

Maalivahdit itse eivät tietenkään pidä siitä, että heidän kamojaan tullaan pienentämään jonkun muun määräyksestä. Se on ymmärrettävää.

Kun halutaan pienentää maalivahdin suojuksia etenkin polvisuojuksista, housuista, rintapanssareista ja samalla käsivarsia suojelevilta alueilta, pelaajan turvallisuus nousee seuraavaksi väittelyn aiheeksi. Suojusten koko vastaan turvallisuus. Jos noilta mainituilta alueilta otetaan suojuksia pois, maalivahdit loukkaantuvat enemmän.

Moni ei ehkä tiedä, että NHL-maalivahtien käsivarret ovat sinisenään mustelmista usein ottelujen jälkeen tänäkin päivänä. Tämä ei ollut vain jonkun Terry Sawchukin ongelma.

Maalivahtina pelaaminen on vaarallista kaikesta huolimatta vaarallisessa lajissa. Viime kaudella nauroimme seuratessamme Floridasta tullutta näytelmää, jossa Panthersin molemmat maalivahdit Roberto Luongo ja Al Montoya loukkaantuivat samassa ottelussa.

Tultiin jo siihen pisteeseen, että maalivahtivalmentaja Robbie Tallas joutui vetämään kamat päälleen, eikä tilanne naurattanut entistä maalivahtia yhtään, sillä hän ei ollut seissyt tolppien välissä tositoimissa vuosikausiin. Lopulta kävi niin, että sairaalasta palannut Luongo meni maalille ja pelasi pelin loppuun.

Sittemmin kävi ilmi, että Roberto pelasi urheasti olkapään luu murtuneena. Säästi valmentajansa sydänkohtaukselta, mutta pelasi loukkaantuneena. Luu oli murtunut laukauksesta, joka ei edes ollut mikään Shea Weber-raketti. Se vain pääsi yllättämään hänet pienestä kulmasta, vähän väärästä asennosta, ja kiekko löysi tiensä suojusten läpi rikkoen luun olkapäässä.

Roberto Luongon tiedetään kärsineen aikaisemmin urallaan kiekkojen aiheuttamista kylkiluuvammoista. Hän yritti aina lisätä suojausta rintapanssariinsa hyvästä syystä, NHL:n luvalla. On parempi olla tosi hyvä syy jos mennään esimerkiksi Roberto Luongon pakeille ehdottamaan, että hänen rintapanssariaan tulisi pienentää.

Tai mietitään Vancouverin olympiafinaalissa toisella puolella kenttää pelanneen, jo mainitun Ryan Millerin aikaisempaa tapausta. Miller noudatti NHL:n uusia sääntöjä blokkerin lyhentämisen muodossa 2004-05 työsulun jälkeen Buffalossa pelatessaan. Miehen omasta mielestä suoraan tuosta sääntömuutoksesta johtunut peukalomurtuma esti hänen osallistumisensa talven 2006 olympiakisoihin Torinossa.

Ryan Miller siis ei päässyt edustamaan synnyinmaataan talvikisoihin kamojen pienentämisen takia tulleen loukkaantumisen vuoksi. Näitä kisoja ei urheilijan lyhyen uran aikana kovin montaa tule. En haluaisi olla se, joka menee ehdottelemaan hänelle uusia pienennyksia varusteisiin.

- - -

Ajatellaanpa asiaa NHL-seurojen näkökulmasta.

Saamme kuulla paljon kirkumista siitä, miten maalivahtien varusteet ovat liian suuria. Mutta kuvitelkaa millaista vähän erilaista kirkumista tulee, jos jonkun NHL-joukkueen, juuri uudet piennenetyt kamat käyttöön ottanut kuuden miljoonan taalan ykkösvahti putoaa kokoonpanosta, koska hänen kylkiluunsa tai kyynärpäänsä luu meni rikki sata mailia tunnissa tulleen kiekon voimasta.

Avaruusajan teknologia voi olla yksi ratkaisuista. Valmistajat käyttävät materiaaleja, kuten kevlaria, joilla on samat ominaisuudet kuin luodinkestävissä liiveissä, joita poliisit pitävät paitansa alla. Mutta maalivahteja ei voida kietoa mihinkään pakkauspehmusteisiinkaan, jotta varustukset saataisiin näyttämään pienemmiltä.

Pieni ilmatyyny varusteissa on itse asiassa osa turvallista suojausta. Jos olet nähnyt elokuvissa, miten luodinkestäviin liiveihin pukeutunut poliisi tai sotilas käyttäytyy saatuaan luodin rintaansa; hän ehkä jää henkiin, mutta ei varmasti hyppää heti puolta sekuntia myöhemmin ylös ottamaan reboundia kiinni. Tässä haastetta valmistajille.

Maalivahtien täytyy saada voida liikkua ja varusteissa on oltava ilmaa välissä turvallisuuden vuoksi.

Tälläkin palstalla käytiin läpi tosi yllätyksellinen tarina nykyisin Flyersin maalilla torjuvasta Steve Masonista. Stonewall huomasi muutaman vuoden NHL:ssä pelattuaan ja pelien mentyä puihin, että hän pelasi ihan liian pienillä varusteilla. Kukaan ei ollut huomannut käydä tätä asiaa läpi hänen kanssaan. Pari numeroa liian pienillä kamoilla.

Mason kärsi lähes jokaisesta laukauksesta mustelmien muodossa. Siksi hän ei nähnyt tulevia kiekkoja aina hyvin, koska hän irvisteli tuskasta. Liian pienten varusteitten alla hän kärsi pahoista mustelmista. Eikä hän kärsinyt pelkästään peleissä, vaan myös harjoituksissa.

Hänen tarinansa kertoo taas siitä, että maalivahdin kamoissa on oltava liikkumavaraa turvallista pelaamista varten.

- - -

Voidaan tehdä vaikka mitä sääntöjä, mutta päivittäin näitä asioita miettivät maalivahdit keksivät aina tapoja, joilla saavat itsensä näyttämään isommilta, sääntöjen mukaisesti. Yksi hyvä esimerkki oli sääntö poikkaista pari tuumaa polvisuojuksista. Maalivahdit vastasivat tähän muuttamalla suojuksen alapäässä olevan osan kulmaa ja asentoa ylemmäksi.

Henrik Lundqvist otti luistimen alle menneen polvisuojan osan pois ja nosti sen ylemmäksi. Nyt sama osa laitetaan kiinni nilkan takaa. Valmistajat kutsuvat luistimeen erikseen tätä varten asennettua osaa "Lundqvist Loop":iksi. Kun maalivahti laskeutuu perhostorjuntaan, tällä tavalla laitettu polvisuojus liukuu jonkin verran ja siten sulkee tyhjän alueen maalivahdin jalkojen välistä, Five-Holen.

Maalivahdit keksivät keinoja, miten uusia sääntöjen mukaisia kamoja voidaan pitää yllä eri tavalla. Lundqvist Loop on hyvä esimerkki.

NHL-maalivahdit pelkäsivät eniten polviensa puolesta kun patjojen maksimipituuksia pienennettiin. Lopuksi kävi niin, että vahdit alkoivat käyttää vain paljon suurempia polvia suojelevia pikkusuojuksia isojen patjojen alla aukon peittääkseen. Ongelmana on se, että tuohon vaahtomuovin palaan tullut kiekko jättää polven sisään pahat mustelmat. Loukkaantumismahdollisuus, mikä ei varmasti ole yhdenkään NHL-joukkueen toivelistalla.

Yksi valmistajista on sittemmin ostanut NHL-oikeudet materiaaliin, joka on ohuempaa, mutta joka kovettuu iskun tullessa. Jonkinlainen smart foam on kyseessä. Eli jos lyhennät isoja patjoja, altistat maalivahdin loukkaantumisille, koska polvet joutuvat tulen alle. Ja jos aletaan käyttää tyynyjä suojusten alla, niistä tulee vain isommat.

Ehkä patjojen ulkoreunasta voidaan leikata vähän pois.

Maalivahtien varusteitten valmistus ei ole maailman rahakkain business. Sekin on yksi haasteista. Jos kamoja halutaan muuttaa, kehitystyö maksaa paljon rahaa. Yhdenkin palan poisottaminen vaatii uudelleenkouluttamista usein muualla maailmassa sijaitsevilla tehtailla ja koneitten uudelleen säätämistä.

- - -

Suurimmiksi kysymyksiksi jäävät, kuinka paljon pienempiä uudet kamat ovat, pystytäänkö maalivahtien turvallisuus takaamaan ja tulemmeko ihan tosiaan huomaamaan mitään eroa entiseen pelejä katsellessamme ja tuloksia lukiessamme?

Tuleeko maaleja automaattisesti enemmän jos ensi kaudeksi tulee vartalonmukaisemmat suojukset ja housut?

En usko kenenkään tosissaan uskovan maalien määrän dramaattisesti suurentuvan varusteita pienentämällä. Kyse on reilusta pelistä ennemminkin.

Parasta on kuulla NHL:n parhailta maalivahdeilta, että he itse haluavat muutoksia varusteisiin. Corey Schneider, Braden Holtby ja Devan Dubnyk esimerkiksi ovat istuneet sääntömuutoksia miettineessä komiteassa. He itse haluavat pelin olevan reilua. Vähemmän hyvät maalivahdit on saatava pois tieltä kiekkoja blokkaamasta ja on siirryttävä kokonaan torjumiseen, niin kuin asia pitäisikin olla.

Niin kauan kuin maalivahtien turvallisuus pystytään pitämään samana, tietenkin.

Maaleja voidaan saada sääntötulkintoja muuttamalla enemmän. Jos muistelemme, miksi esimerkiksi ns. "Montreal Canadiens" -sääntö (pelaaja saa tulla jäähyltä pois ylivoimamaalin tullessa) tai "Edmonton Oilers" -sääntö (yhtäaikaisten kakkosten aikana pelataan viidellä-viittä-vastaan) aikoinaan keksittiin, kummatkin tuotiin estämään maalien tekoa! Tällaiset säännöt pelin tylsyttämiseksi saisivat siirtyä takaisin unholaan.

Itse asiassa Montrealin nykyinen GM ehdotti Boca Ratonissa tuon Les Habitantsin ylivoimaisuuden vuoksi kaudella 1956-57 tulleen säännön poispyyhkimistä. Vaikka maali tulee, jäähyn saanut saa pysyä jäähyllä. Hawksin GM Stan Bowman ehdotti, että alivoimalla tulisi viheltää vajaalla pelaavalle joukkueelle pitkä kiekko normaalisti. Aloitus takaisin omalle alueelle. Hyvä idea. Nashvillen GM David Poile ehdotti, että jos erätauolle mennään toisen pelatessa vajaalla, seuraava erä tulisi aloittaa heidän puolustusalueeltaan, ei keskeltä. Taas yksi hyvä idea.

Pienillä muutoksilla voitaisiin saada maaleja lisää. Nämä kaikki olivat kuitenkin vain spagetin heittämistä seinään. Suuri osa ei sinne jää, valitettavasti.

Ja maalivahdit eivät koskaan enää palaa entisiin torjuntatyyleihinsä. Vanhoja kunnon stand-up veskareita, kahden patjan laittamista päällekkäin ja potkutorjuntoja ei enää nähdä kuin silloin tällöin. Se oli paljon hauskempaa katsoa ja maaleja tuli paljon enemmän. NHL:n katsojat puhuvat päiviä jälkeenpäin nykyisin kun joku Cam Ward tai Marc Andre Fleury heittää patjat päällekkäin ja tekee torjunnan ikäänkuin vetäen vanhan koulun tempun kirjahyllystä katsojen iloksi.

Kaikista muutoksista huolimatta perhostyyli on tullut jäädäkseen.

Surku.

Mutta ensi kauden alusta lähtien aletaan pelata uusilla kamoilla. Joe Sakic sanoi Boca Ratonissa, että maalivahdit näyttävät taas ihmisiltä. Kulmikkaitten kamojen sijasta näemme vartaloa myötäileviä kamoja. Kärsiikö pienempi maalivahti tästä enemmän kuin isommat? Onko niin, että jonkun Pekka Rinteen, Braden Holtbyn, Carey Pricen tai Ben Bishopin peliin nämä muutokset eivät paljoa vaikuta. Mutta pienempi saa vain kärsiä.

On hyvä olla aina vähän skeptinen. Ensi kausi näyttää.

Tarkoitus on antaa parhaitten olla parhaita.

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton

Twitter: @OnsideWithJouni

Jouninposti@shaw.ca

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    2. 2

      Elina Jyväs 1977–2017

    3. 3

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    6. 6

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    7. 7

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    8. 8

      Masennus näkyy aivoissa – tunteille tärkeä valkea aine on masentuneilla heikentynyt

    9. 9

      Deadline: Dome Karukoski ohjaa elämäkerrallisen elokuvan J.R.R. Tolkienista

    10. 10

      Käpylässä sekakäyttäjillä on valikoiva maku: vain lonkero katosi hyllyistä – ”Perinteinen viinajuoppo on näissä tapauksissa harvassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    5. 5

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    8. 8

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    9. 9

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    10. 10

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää