Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi tehdä pieniä runebergintorttuja, kun voi tehdä kokonaisen kakun?

Isosta leivonnaisesta jokainen saa leikattua helposti juuri sen kokoisen palan kuin haluaa.

Kielenvievää
 
Juhani Niiranen HS
Kuva: Juhani Niiranen HS

Tammikuun loppu ja helmikuun alku on leivonnaisten rakastajan juhlaa, kun kahden ihanan herkun, runebergintortun ja laskiaispullan, sesonki on parhaimmillaan. Herkkusuun täytyy vain päättää, ottaisiko kostean vai murenevan runebergintortun tai valitsisiko laskiaispullan hillolla vai mantelimassalla. Niiden paremmuusjärjestyksessähän sitten riittääkin mietittävää ja väiteltävää.

Itse pidän runebergintortusta, jonka rakenteessa on selvästi purtavaa (mantelirouhetta), jossa on varsin vahva kardemumman maku ja joka on kostea, mutta ei hajoavan märkä.

Teen kansallisrunoilijalta nimen saaneet leivonnaiset aina samalla ohjeella. Taikinan resepti on peräisin jo lakkautetusta Högvallan kotitalouskoulusta Porvoosta ja se on julkaistu Helsingin Sanomissa parikin kertaa. Resepti on niin hyvä, ettei sitä kannata lähteä yhtään muuttamaan. Selvä klassikko siis.

Tavallisia pieniä torttuja en kuitenkaan tee. Näppärämmin valmistuu yksi iso. Siitä on sitä paitsi jokaisen helppo leikata sellainen pala kuin jaksaa syödä.

Jos innostut kokeilemaan, tässä yksi tärkeä vinkki: tee sokerikuorrutteesta tanakka ja tee sitä reilusti. Laita kuorrute muoviseen pursotinpussiin ja leikkaa tavallista isompi pala pussin päästä pois. Kun pursotat sokerikuorrutetta, koko rengas kannattaa pursottaa ilman taukoja, jotta siitä tulee siisti.

 

Runeberginkakku

6–8 annosta (kakun halkaisija 18 cm)

valmistusaika 1 h + 1 h

  • 1½ dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl jauhettua kardemummaa
  • 100 g pehmeää voita
  • 1 dl sokeria
  • 1 kananmuna
  • 50 g mantelirouhetta
  • 1 dl korppujauhoja
  • 1 dl kuohukermaa
Kostutukseen:
  • punssia ja sokerivettä tai karvasmanteliesanssilla maustettua sokerivettä
Koristeeksi:
  • tomusokeria
  • tilkka vettä tai sitruunan mehua
  • vadelmahilloa

 Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja kardemumma.

 Vatkaa keskenään voi ja sokeri. Lisää joukkoon kananmuna ja jatka vatkaamista. Lisää mantelirouhe, korppujauhot ja jauhoseos vuorotellen kerman kanssa ja sekoita taikina tasaiseksi. (Älä enää vatkaa kovasti, jotta taikinaan ei muodostu sitkoa.)

 Aseta leivinpaperipyörylä halkaisijaltaan 18-senttisen irtopohjavuoan pohjalle. Voitele vuoan reunat. Lusikoi taikina vuokaan, tasoita pinta. Paista 180-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. (Halkaisijaltaan 18-senttisessä vuoassa tehdystä kakusta tulee noin kolme senttiä korkea.)

 Anna kakun jäähtyä. Töki pintaan muutama pieni reikä ja kostuta kakku pullasudilla. Kostutusliemeksi käy punssin ja sokeriveden sekoitus tai karvasmanteliaromilla maustettu sokerivesi.

 Jos haluat päälle ihan tasaisen pinnan, käännä kakku ylösalaisin. Sekoita tomusokerista ja pienestä tilkasta vettä tai sitruunamehua jäykkä kuorrutus ja laita se isoon muoviseen pursotinpussiin. Levitä kakun pintaan lusikalla vadelmahilloa isoksi ympyräksi. Leikkaa pursotinpussista kulma pois ja pursota hillon ympärille sokerikuorrute. Yritä tehdä kuorrute yhdellä pursotuksella ilman taukoja, jotta pursotuksesta tulee siisti.

Katja Bäcksbacka

Katja Bäcksbacka

Helsingin Sanomien Ruoka-sivujen tuottaja Katja Bäcksbacka arvostaa ruokia, joiden resepti on lyhyt, mutta maku hurmaa.

Kielenvievää-blogi antaa vinkkejä etenkin viikonlopun ruokiin, mutta arkeakaan ei unohdeta. Kielenvievää nostaa esiin Hesarin ruokasivujen arkiston suosikkeja ja täydentää niitä uusin ruokaohjein ja vinkein.

Uudet ruokakirjat pääsevät ruokatoimittajan keittiössä tiukkaan testiin.

Hae reseptejä