Turvallisuus­politiikan korkeajännitys

Valikko
Turvallisuus­politiikan korkeajännitys    |   Blogi

Merkittävä osa turvallisuuspolitiikkaamme on vapaaehtoisuuden varassa

Vuosi vaihtui ja siihen kuuluu aina pohdintaa menneestä ja tulevasta. Turvallisuuspoliittisesti pohdittavaa ja pähkäiltävää riittää ikävän varmasti tänäkin vuonna.

Tässä korkkarissa

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe kertoo aina myös missä mennään turvallisuuspoliittisesti.

Venäjä hyökkäsi rajusti Amnesty Internationalia vastaan sen julkistettua tietoja Venäjän pommitusten aiheuttamista siviilitappioista.

Vuodenvaihteessa puolustusministeriöstä eläköityvässä Arto Rädyssä olisi ainesta erinomaisen mielenkiintoiseksi turvallisuuspoliittiseksi keskustelijaksi.

Nykyisessä tilanteessa pienetkin asiat voivat räjähtää käsiin, esimerkkeinä venäläiseverstin pidätys ja miinalaiva Pohjanmaan kohtalo.

Suomalaisten sotilaiden palvelu ulkomailla on aina vapaaehtoista ja se voi olla ongelmallista kansakunnan turvallisuuspolitiikan kannalta.

Venäjää pohditaan kiivaasti meillä ja muualla.

***

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe oli turvallisuuspoliittiselta osaltaan niin sanottua kieli keskellä suuta -mallia. Suomelle jopa hahmoteltiin yhdessä Ruotsin kanssa perinteistä erityisasemaa idän ja lännen väliin. Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa tuomittiin toki. Presidentti Sauli Niinistö myös sivalsi hyväosaisia eurooppalaisia muistuttaessaan, että Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa sota on ollut pitkään läsnä.

Mielenkiintoista oli, että presidentti ei suorin sanoin määritellyt lainkaan tämän hetkisen Venäjä-suhteemme laatua. Liekö kysymys siitä, että kun ei ole hyvää sanottavaa, ei kannata sanoa mitään. Toisaalta myöskään suhdetta Yhdysvaltoihin ei suoranaisesti mainittu, mutta kiertoilmaisu ”Nato-maista” sivusi aihetta.

Niinistön vetoomus yhtenäisyydestä sisälsi minusta myös turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden. Toki turvallisuuspolitiikka on nauttinut poikkeuksellisen suuresta konsensuksesta, mutta jos edessä on rajumpia aikoja ja ratkaisuja, ei yksituumaisuus ole enää itsestäänselvyys.

***

Puheesta oli selvästi rajattu pois puolustuspolitiikka. Siihen ei sisältynyt edes liturgisen tason mainintaa omasta, uskottavasta puolustuksesta nelijalkaisen vakauspolitiikan yhtenä jalkana: ”Totesin viime vuoden puheessani, että Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa. Ulkopolitiikkamme kannalta tässä keskeisiä ovat suhteemme Ruotsiin ja Venäjään, pohjoismaisuus sekä yhteistyö niin Euroopan unionissa kuin myös Nato-maiden kanssa.”

Aiemmin tämän jakkaran yhteydessä on mainittu erikseen myös kahdenväliset suhteet Yhdysvaltoihin, mutta sen pudottaminen lienee mahdollista juuri tuossa aiemmin tehdyn ”Ulkopolitiikkamme kannalta” -rajauksen takia. Yhdysvallat kun on aiemmin mainittu nimenomaan keskeisenä puolustuspoliittisena kumppaninamme yhdessä Ruotsin kanssa.

Tämä rajaus säästi presidentin myös ottamasta kantaa puolustuspolitiikan ytimessä oleviin säästöihin. Viime vuonna vastaavassa puheessaan Niinistö vielä sanoi muuttuneen tilanteen vaativan ”tuntuvia lisäpanostuksia” uskottavan puolustuksen säilyttämiseksi. Puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin uudenvuodentervehdyksestä on luettavissa tämän hetken näkemykset tilanteesta puolustuspolitiikan näkökulmasta.

***

Niinistö painotti puheessaan, jos mahdollista jopa aiempaa voimakkaammin, yhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa. Hieman arvoitukselliselta tuntui Niinistön lause hänen puhuessaan Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä: ”Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen”. Tuossa taidetaan sanoa Venäjälle, että jos jotain järjestelyjä tulee, niin katsomme, etteivät ne uhkaa teidän turvallisuuttanne.

Hankala kysymys taas on se, kuka määrittelee, mikä on uhka Venäjälle. Venäjän eilen allekirjoitetusta turvallisuusstrategiasta voi lukea, mitä mieltä se itse on. Myös tuore tehtävänmäärittely maan asevoimille kertoo, mitä Venäjä pitää uhkana itselleen.

***

Juuri joulun alla ilmestyi Amnesty Internationalin raportti Venäjän pommituksista Syyriassa. Muiden vastaavien raporttien tapaan se kuvasi, miten pommitukset ovat vaatineet satoja siviiliuhreja, myös lapsia. Venäjän väitteitä pommitustensa kaikinpuolisesta onnistumisesta ja kohdistumisesta pääosin Daeshiin on jo aiemmin todistettu vääriksi.

Venäjän puolustusministeriö käynnisti välittömästi Amnestyn raporttia vastaan informaatio-operaation, jossa se #FAKEAI-hashtagin alla mollasi raporttia valheelliseksi. Amnestyn aiemmat raportit muiden tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista olivat kelvanneet Venäjän propagandalle.

Loanheittämisessä oli mukana valtava määrä bottitilejä Twitterissä. Myös toista mieltä olevia, monistettuja viestejä löytyy kyseisen häsän alta satoja samanlaisia. Käytännössä aihe siis hukkui tahallaan nostettuun älämölöön. Tällaisen älämölön synnyttämiseen on rakennettu monenlaisia järjestelmiä.

Vaikka operaatio ei varmastikaan juuri ketään vakuuttanut Amnestyn raportin sisältämien tietojen virheellisyydestä, täytti se tärkeimmän tavoitteensa eli epävarmuuden ja epäselvyyden lisäämisen. Informaatiosodassa ei tavoitteena yleensä ole niinkään tietyn näkemyksen omaksuminen vaan pikemminkin näkemysten heikentäminen ja jopa pois pyyhkiminen. Kun ihminen toteaa, ettei hän jostakin asiasta osaa sanoa oikein mitään, kun siitä on niin erilaisia versioita, on se osoitus informaatiosodan onnistumisesta. Osa tätä informaatiosotaa on heikentää ihmisten luottamusta, paitsi viranomaisiin, myös muihin luotettuihin tahoihin, tässä tapauksessa Amnesty Internationaliin. Suomessa on viime aikoina hyökätty järjestelmällisesti Suomen Punaista Ristiä vastaan ja siinä on nähtävissä samanlainen tavoite rapauttaa luottamusta ihmisoikeuksia edistäviin toimijoihin.

Maailma on aina monimutkainen paikka, jossa asioista on perusteltua esittää erilaisia näkemyksiä. Mutta jos antautuu sen ja tahallisen sotkemisen edessä, antaa päätösvallan muille. Meillä on Suomessa paljon laadukkaita medioita, joiden antamilla eväillä voi kuvaa maailmasta muodostaa. Älkäämme siis antautuko älämölölle.

***

Saa nähdä, saammeko ensi vuonna uuden, aktiiviisen ja asiantuntevan turpo-keskustelijan, kun puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty jää (vastentahtoisesti) eläkkeelle. Pari haastattelua, jotka hän on uuden vuoden alla antanut, vihjaavat suorasukaisuudessaan siihen, että näin voisi ollakin.

Rädystä saattaa tulla ylemmän upseeriston puhemies tilanteessa, jossa monet tästä joukosta suhtautuvat epäluuloisesti puolustusministeri Jussi Niinistön linjaan. Verrattuna siihen tyytymättömyyden määrään, jota ministeriä, ja koko hallitusta, kohti tunnetaan, on ollut hyvin hiljaista. Kun Puolustusvoimien komentaja kirjoittaa uuden vuoden tervehdyksessään, tulevan kevään kehysriihen näyttävän, ”miten hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet näkyvät resurssien osalta käytännössä.”, niin minä luen siinä melkoista kritiikkiä hallitusta kohtaan. Siinä kun tosiasiallisesti penätään, pitääkö hallitus sanansa vai ei.

***

Värinää ulko- ja turvallisuuspoliittisessa eetterissä synnytti Spetsnaz-everstin Juri Jefremov pidätys Vaalimaalla Yhdysvaltain tekemän pyynnön takia. Asia käsiteltiin oikeudessa ja hänet vapautettiin. Jefremov lähtikin sitten takaisin Venäjälle.

Toiset uskovat Yhdysvaltojen käskyttäneen Suomea pidättämään miehen ja toiset taas Kremlin käskeneen vapauttamaan hänet. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on epätodennäköinen, mutta jälkimmäinen toki vähemmän sitä. Todennäköisesti tapahtumaketju oli kuitenkin joukko yhteensattumia, jotka kertovat lähinnä siitä, että nyt ollaan herkillä siellä ja täällä.

Toinen herkillä oloon liittyvä tapaus on päätös laivaston miinalaiva Pohjanmaan  romuttamisesta, joka on herättänyt kritiikkiä. Puolustusministeri Jussi Niinistön päätös perustui varovaisuuteen sen suhteen, ettei laiva päätyisi vääriin käsiin. Käytännössä nämä väärät kädet tarkoittavat tällä hetkellä venäläisiä. Sinällään tästä prosessista riittää varmasti juttua vielä pitkään, sen verran monimutkainen kokonaisuus on kyseessä.

***

Viime viikkoina on esillä ollut puolustusvoimien henkilökunnan tilanne kansainvälisten tehtävien suhteen. Nythän velvollisuutta ei ole, vaan kansainvälisiin tehtäviin voidaan lähettää vain vapaaehtoisia. Lain mukaan sotilaat saavat ulkomailla ylipäätään osallistua vain kriisinhallintatehtäviin ja silloinkin siis vapaaehtoisesti. Kuitenkin turvallisuuspolitiikkamme periaatteessa perustuu EU:n Lissabonin sopimuksen turvalausekkeeseen ja jatkuvasti syvenevään sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Nyt näihin sitoumuksiin vastaaminen edes kriisinhallinnan osalta on periaatteessa yksilöiden vapaaehtoisuuden varassa.

***

Vuoden loppuun kuuluu myös luoda katsetta taakse jäävään vuoteen. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa sekä meillä että muualla keskeisin mietinnän aihe on edelleen Venäjä, josta riittääkin monenmoista näkemystä, suuntaan ja toiseen. Miksi se toimii niin kuin toimii, kuka sitä hallitsee, mihin sen paukut riittävät, mitä se tekee seuraavaksi ja mihin se oikein loppujen lopuksi pyrkii. Sekä se, onko luvassa sisäisiä muutoksia ja että pysyykö se ylipäätään pystyssä toimiessaan kuten toimii. Venäjän analysoiminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tarpeellisempaa. Tekijöistä vaan on kapelo.

***

Lukuvinkkejä

Ruotsalaistoimittaja Patrik Oksasen ennakointia vuoden 2016 turvallisuuspolititisista tapahtumista.

Ihminen on kekseliäs otus ja keksinnöt muuttavat maailmaa. Siksi 3D-tulostus on äärimmäisen tärkeä asia myös turvallisuuspoliittiselta kannalta.

Ulkoministeriön Hybridiä turpoa -blogissa ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen muistelee sitä, kun maailma edellisen kerran rutisi muutosten kourissa 1991.

Kotisohvalta voi käytännössä kuka tahansa päästä käsiksi varjeltuihin sotilasslaisuuksiin.

Mielenkiintoinen artikkeli venäläisestä blogiverkostosta, yhdestä välineestä  infosodassa.

***

Hyvää ja ennen kaikkea rauhallisempaa uutta vuotta kaikille ja koko maailmalle. Ensi viikolla taas.

Korjattu: ingressissä Pohjanmaan kohdalla tykkilaiva miinalaivaksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turvallisuus­politiikan korkeajännitys
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Ulkopolitiikka
  • Venäjä
  • Nato
  • EU
  • informaatiosota
  • Maanpuolustus
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    4. 4

      Surmatyössä ei viitteitä poliittisesta motiivista – kivääri löytyi autosta kiinnioton jälkeen

    5. 5

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    6. 6

      Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko Imatran surmatyöstä: Hallitus valmis selvittämään, miten vastaavia tapauksia voidaan ehkäistä

    7. 7

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    10. 10

      Suomen leijonasta on taisteltu aina – nyt sitä koetetaan palauttaa äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    7. 7

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    8. 8

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    9. 9

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    10. 10

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    11. Näytä lisää