Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Musta huumori on tärkeää, entä susta

Kuolemantanssi
 
Heikki Aittokoski Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja, joka on virkavapaalla kirjoittamassa kirjaa.
ERIC GAILLARD / REUTERS
Mies luki Charlien Hebdon uusinta numeroa Ranskan Nizzassa 6. tammikuuta 2016.
Mies luki Charlien Hebdon uusinta numeroa Ranskan Nizzassa 6. tammikuuta 2016. Kuva: ERIC GAILLARD / REUTERS

Tänään torstaina on kulunut tasan vuosi terrori-iskusta Charlie Hebdon toimitukseen. Kalašnikovein aseistautuneet kiihkoislamistit Chérif ja Saïd Kouachi hyökkäsivät satiirilehden tiloihin Pariisissa. He murhasivat 12 ihmistä, joukossa useampi pilapiirtäjä.

Kouachit eivät onnistuneet tappamaan mustaa huumoria. Charlie Hebdon vuosipäivän erikoisnumeron kannessa on kuvattu (kristittyjen) Jumala.

”Murhaaja yhä pakosalla”, kannessa lukee. Jumala kantaa kalašnikovia. Hänen kaavussaan on veritahroja.

En pidä Charlien kantta hauskana. Ei se naurata. Se ei ole erityisen oivaltava.

Viesti lienee se, että uskonnot tappavat, tai että uskonkiihkoilu on tappavaa.

Vatikaani ei myöskään pitänyt pilapiirrosta hauskana. Vatikaani veti suorastaan herneet nenään. Vatikaanin päivälehti Osservatore Romano tuomitsi Charlie Hebdon.

Mutta ei sillä olekaan väliä, mitä minä kannesta ajattelen tai mitä katolisen kirkon kardinaalit ajattelevat. Se ei voi olla huumorin tarkoitus.

Jumala, jumalat, kirkot ja uskontokunnat ovat voimakkaita, kyllä niiden täytyy kestää pilkan kohteeksi joutuminen. Vallankäyttäjien täytyy kestää naurunalaisuus, siis poliitikkojen, yritysjohtajien, järjestöpäälliköiden, ja myös toimittajien.

Melkein kaikkien pitäisi oikeastaan kestää irvailu. Huumorissa ainoa raja menee mielestäni siinä, ettei heikoille naureta. Kärsiville ei naureta, uhreille ei naureta.
Muille pitää voida nauraa, tai yrittää naurattaa. Myös vakavissa asioissa.

Aikamme on otollinen mustalle huumorille. Mikäpä aika ei olisi ollut.
Charlie Hebdon vuosipäivän aamuna minulle sanottiin eräässä keskustelussa:

”Huumorin pitää olla sellaista, että kaikki nauravat.”

Keskustelija viittasi erääseen vitsiini, jota hän piti epäonnistuneena. Irvailin Odinin sotureiksi itseään kutsuville katupartiolaisille. Vitsi meni niin, että reppanoille pitäisi perustaa oma julkaisu, Odin Kuvalehti.

Sutkaukseni oli tietysti vain pikkuhauska puujalkavitsi, jonka taustalla on hyvin vakavia asioita. On jokaisen oma asia, mille nauraa ja mille ei.

Mutta huumorin ei pidä olla sellaista, että kaikki nauravat. Silloin kun kaikki nauravat samaan aikaan – tai kukaan ei uskalla olla taputtamatta, tai kaikki nostavat kätensä tietynlaiseen tervehdykseen – yhteiskunnassa on mennyt jotain pahemman kerran pieleen.

Vuosi Charlie Hebdon terrori-iskun jälkeen huumorin, julkeankin, tarve on ilmeinen. Ei huumorilla varmaan mitään ratkaista, mutta sen puute on varma merkki uusista ongelmista.

Olen aiemminkin siteerannut kahta suomalaista humoristia, ja siteeraan nyt uudestaan. Kirjailijat Juhani Peltonen ja Veikko Huovinen osasivat kiteyttää jotakin niin olennaista.

”On vitsi olla vakaville asioille nauramatta”, kirjoitti Peltonen (en muista missä kirjassa).

Huovinen puolestaan lausui Adolf Hitlerille irvailleessa Veitikka-kirjassaan seuraavasti: ”Naurakaa hulluille pedoille ajoissa. Nauru vapauttaa – ennen kuolemaa – nauru suhteuttaa asioita.”

Heikki Aittokoski

Heikki Aittokoski

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski kirjoittaa tässä blogissa ennen kaikkea Kuolemantanssi-kirjastaan. Tekeillä olevan kirjan aiheena on nationalismi Euroopassa.

Aittokoski kirjoittaa blogissaan myös muista aiheista, niin vakavista kuin kepeistä. Aiemmin hän piti Narrien laiva -blogia.

Kuolemantanssi

Musta huumori on tärkeää, entä susta

Julkaistu: 7.1. 18:37

Euroopan terassilla

Julkaistu: 18.12.2015

Marine Le Penin keinotekoinen kuilu: Maailmansyleilijät vastaan isänmaanystävät

Julkaistu: 14.12.2015

”¡Viva España!” – vaiko sittenkin monta maata

Julkaistu: 12.12.2015

Suomalainen on kaupunkiin eksynyt Cro Magnon

Julkaistu: 30.11.2015

Pterosaurus-lentoliskoja vatsassa – pari vinkkiä esiintymisjännitykseen

Julkaistu: 24.11.2015

Mitä tehdä Hitlerille?

Julkaistu: 12.11.2015

Askeleet Sydänmaalla

Julkaistu: 9.11.2015

Finland Män Not Like Smalltalk. Is Horror.

Päivitetty: 24.10.2015

Kyltit kertovat: Rajat kiinni vastaan Avoin raja

Julkaistu: 3.10.2015

Raastavia valintoja Sauerkraut-tehtaan kupeessa

Julkaistu: 25.9.2015

Ekdahlin johtopäätös

Julkaistu: 23.9.2015

Pakolaismatka Balkanin halki Whatsappilla

Julkaistu: 9.9.2015

Joukko, tyhmyys ja tiivistyminen – pari ajatusta Srebrenicasta

Julkaistu: 5.9.2015

Tunti ja 26 minuuttia Sarajevossa

Julkaistu: 4.9.2015

Balkanilaisen nationalismin huvipuisto – rutiköyhä Makedonia rakentaa 18 miljoonan euron maailmanpyörän

Julkaistu: 3.9.2015

Kuuma raportti Podgorican yöstä

Julkaistu: 3.9.2015

Kylässä Kultaisen aamunkoiton luona

Päivitetty: 30.8.2015

Kiihkomielinen nationalismi roihahtaa liian vähäisestä nationalismista

Päivitetty: 28.8.2015

Hei, me otsikoidaan! – Nämä 20 otsikkomuotoilua on nyt kielletty

Julkaistu: 18.8.2015

Ovatko perussuomalaiset nationalistinen puolue?

Julkaistu: 9.8.2015

Kansakunta ulkohuussissa

Julkaistu: 26.7.2015

Bastiljin rintaperilliset

Julkaistu: 15.7.2015

Mitä järkeä on kirjoittaa kirja?

Julkaistu: 12.7.2015

Jäähyväiset Pellepaatille – ja 6 huomiota blogin pitämisestä

Päivitetty: 7.7.2015

Kultakutri kakara Syyriassa

Julkaistu: 1.7.2015

Sauna Mänual ov Finland Män – 7 Ruuls You Must Knou

Päivitetty: 17.6.2015

Julius Caesar, Kustaa Vaasa, Stalin – Historian hirmuvaltiaat nyt Twitter-vertailussa!

Julkaistu: 12.6.2015

Virolaiset rokkarit ja 900 000 kilometriä Eurooppaa

Julkaistu: 8.5.2015