Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puistattavia yllätyksiä 1920- ja 30-luvuilta

Kuolemantanssi
 

Olen lähdössä maanantaina Unkariin. Kuten usein teen, olen lukenut kohteesta modernin tietokirjallisuuden lisäksi myös vanhoja suomalaisia matkakirjoja. Matkakirjallisuus on hieno ja perinteikäs laji.

Tällä kertaa törmäsin epämiellyttävään yllätykseen, räikeään suomalaiseen antisemitismiin ja romanivihaan.

Koska aikani on kortilla, lainasin Kansalliskirjastosta vain kaksi matkakirjaa. Ne ovat: Sakari Pälsin Päivänpaisteen mailla. Matkakuvia Unkarista, Serbiasta ja Sardiniasta (Otava, 1928) sekä Arvi Järventauksen Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä (WSOY, 1938).

Sattui käymään niin, että molemmat kirjat tihkuivat juutalaisvastaisia tölväisyjä.

Sakari Pälsi ja Arvi Järventaus eivät olleet keitä tahansa. Pälsi (18821965) oli arvostettu kansatieteilijä ja tutkimusmatkailija. Järventaus (18831939) oli pappismies ja merkittävä kaunokirjailija.

Pälsi kirjoitti Budapestistä seuraavaa: ”Kuinkas kävi Vigadóssakin, Tonavan rannan kuuluisassa kävelypaikassa; jonne jouduin parhaan paraatin aikaan. Puistotie oli täynnä käveleviä ihmisiä, tavallisen siististi puettua nuorta väkeä. En ihmeeksenikään keksinyt varmasti juutalaisia naamoja. Ei näkynyt kähäriä päitä, ei paksuja huulia eikä tihruttavia silmiä mahtavien nenien juuressa –– Juutalaisenhan tuntee paraiten ärtyneestä ilmeestään ja laahustavasta astunnastaan.”

Romaneja Pälsi kuvaili vielä brutaalimmin: ”Kaikkea sellaista Tonava pitää varastossaan. Sillä on laivoja, linnoja ja arkkipiispoja ja sillä on sianpuolikkaita ja mustalaisia. Minun puolestani viimeksimainitut ansaitsisivat yleisen tuhon, yhtä ainoata mulkosilmäistä klaneetinpuhaltajaa lukematta, josta kerron sitten aikanaan.”

Järventaus oli juutalaisten suhteen samoilla linjoilla. ”Kaikkein tavallisin on unkarilaisuuden vaippaan verhoutuva juutalainen, joka toimii eri aloilla. Hän esiintyy mielellään unkarilaisena – varsinkin jos hän joutuu edustamaan maata sen rajojen ulkopuolella. Mutta – pohjimmaltaan hän kuitenkin useimmissa tapauksissa ajaa oman kansallisuutensa etuja ja päämääriä.”

”Suurin osa Unkarinkin juutalaisista on maalle vahingoksi. –– Jotakin olisi siis ehdottomasti tehtävä, mutta mitä. Siinä on kysymys. –– Saksa menettelee mutkattomasti, ja sitä voi hyvin ymmärtää.”

Järventauksen kirja julkaistiin siis vuonna 1938.

Pälsin ja Järventauksen antisemitismiä voisi siteerata paljon pidempäänkin, mutta ei tee mieli eikä tarvitse. Yllä olevista sitaateista saa jo selvän kuvan.

Rupesi askarruttamaan, että jos nämä kaksi arvostettua herrasmiestä olivat näin juutalaisvastaisia, niin olikohan ajattelutapa kovinkin laajalle levinnyt 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Minä en tiedä. Voihan se periaatteessa olla yhteensattuma, että kahdessa lainaamassani kirjassa esiintyi molemmissa sama puistattava ilmiö.

Kahden kirjan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä. Siksi haluan tähdentää, että tämä blogikirjoitus kertoo vain minun kokemastani ikävästä lukuyllätyksestä. Jätän tämän vain irralliseksi havainnoksi. Onhan suomalaisen antisemitismin ja romaniasenteiden historiaa tutkittukin, joten asiasta paremmin tietäviä on paljon.

Mutta on noissa sitaateissa jotain hyytävää, kun ajattelee, mitä sitten tapahtui. Ja kun ajattelee, millaista puheenpartta tänä päivänä viljellään.

Heikki Aittokoski HS / HS
Tämä on se, mihin päädyttiin. Näkymä Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirin museoalueelta. Historiakuvan vanha nainen ja lapset ovat kävelemässä kohti kaasukammiota.
Tämä on se, mihin päädyttiin. Näkymä Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirin museoalueelta. Historiakuvan vanha nainen ja lapset ovat kävelemässä kohti kaasukammiota.

Heikki Aittokoski

Heikki Aittokoski

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski kirjoittaa tässä blogissa ennen kaikkea Kuolemantanssi-kirjastaan. Tekeillä olevan kirjan aiheena on nationalismi Euroopassa.

Aittokoski kirjoittaa blogissaan myös muista aiheista, niin vakavista kuin kepeistä. Aiemmin hän piti Narrien laiva -blogia.

Kuolemantanssi

Puistattavia yllätyksiä 1920- ja 30-luvuilta

Julkaistu: 13.3. 20:57

Jos Suomi johtaisi maailmaa, olisivat lopun ajat lähellä

Päivitetty: 28.2. 8:03

Macdonaldin raja

Päivitetty: 22.2. 23:04

Päräyttävän aivopierun narratiivi

Päivitetty: 16.2. 12:31

Englanti, tuo jalokivi meren hopeaisen – kieli on nationalismin tärkeä työkalu

Julkaistu: 9.2. 18:21

Skotlannin kansallismielisyys ei ole tunkkaista ja poissulkevaa

Julkaistu: 5.2. 22:03

Mogolaiskammoa 1820-luvun Turussa

Julkaistu: 19.1. 23:37

Is Mainus 30 Dikriis, Finland Män Not Weör thö Pipo

Julkaistu: 8.1. 17:02

Musta huumori on tärkeää, entä susta

Julkaistu: 7.1. 18:37

Euroopan terassilla

Julkaistu: 18.12.2015

Marine Le Penin keinotekoinen kuilu: Maailmansyleilijät vastaan isänmaanystävät

Julkaistu: 14.12.2015

”¡Viva España!” – vaiko sittenkin monta maata

Julkaistu: 12.12.2015

Suomalainen on kaupunkiin eksynyt Cro Magnon

Julkaistu: 30.11.2015

Pterosaurus-lentoliskoja vatsassa – pari vinkkiä esiintymisjännitykseen

Julkaistu: 24.11.2015

Mitä tehdä Hitlerille?

Julkaistu: 12.11.2015

Askeleet Sydänmaalla

Julkaistu: 9.11.2015

Finland Män Not Like Smalltalk. Is Horror.

Päivitetty: 24.10.2015

Kyltit kertovat: Rajat kiinni vastaan Avoin raja

Julkaistu: 3.10.2015

Raastavia valintoja Sauerkraut-tehtaan kupeessa

Julkaistu: 25.9.2015

Ekdahlin johtopäätös

Julkaistu: 23.9.2015

Pakolaismatka Balkanin halki Whatsappilla

Julkaistu: 9.9.2015

Joukko, tyhmyys ja tiivistyminen – pari ajatusta Srebrenicasta

Julkaistu: 5.9.2015

Tunti ja 26 minuuttia Sarajevossa

Julkaistu: 4.9.2015

Balkanilaisen nationalismin huvipuisto – rutiköyhä Makedonia rakentaa 18 miljoonan euron maailmanpyörän

Julkaistu: 3.9.2015

Kuuma raportti Podgorican yöstä

Julkaistu: 3.9.2015

Kylässä Kultaisen aamunkoiton luona

Päivitetty: 30.8.2015

Kiihkomielinen nationalismi roihahtaa liian vähäisestä nationalismista

Päivitetty: 28.8.2015

Hei, me otsikoidaan! – Nämä 20 otsikkomuotoilua on nyt kielletty

Julkaistu: 18.8.2015

Ovatko perussuomalaiset nationalistinen puolue?

Julkaistu: 9.8.2015