Perässähiihtäjä

Nouseeko kuntavaalien äänestysprosentti?

Keskiviikko 17.9.2008 ja 9. merkintä

Kesti pari päivää, että Yhdysvaltain pankkikriisi rupesi tuntumaan kotoisassa vaalikeskustelussamme. Sytyke tuli tosin politiikan ulkopuolelta, pankeista. Niiden aikomukset muuttaa lainaehtoja (nostaa velkakorkoja) antaa aiheen tämän päivän eduskuntakeskustelulle, jonka ounastelen jatkuvan vaaleihin asti. Pankkien uhkausta korkojen nostosta ei mikään oppositio jättäisi käyttämättä - ei pankkeja vaan hallitusta vastaan.

Kuntavaaliehdokkaat piti asettaa tiistaihin kello 16 mennessä, ja paraikaa vaalilautakunnat selvittelevät vaaliasiakirjoja. Lopullisia tilastotietoja saadaan ensi viikolla, mutta puolueiden antamista ennakkotiedoista pystyy jo jotain päättelemään, esimerkiksi sen mikä puolue voittaa ja mikä puolue häviää 26. 10. pidettävissä vaaleissa. 

Nappasin hyllystä mainion tietoteoksen Mitä-Missä-Milloin 2006 ja tarkistin, mitä lokakuussa 2004 pidetyissä kuntavaaleissa oikein tapahtui. Näin se meni: Sdp nousi suurimmaksi puolueeksi 24,1 prosentin tuloksella, keskusta menetti suurimman kuntapuolueen asemansa ja sai 22,8 prosenttia.

Kokoomus tuli kolmanneksi 21,8 prosentin kannatuksella. Matti Vanhanen oli niissä kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa puoluejohtajana ja pääministerinä, samoin Jyrki Katainen, joka oli vasta edellisenä kesänä valittu kokoomuksen ja opposition johtajaksi. Sdp:n Paavo Lipposelle ne olivat viimeiset vaalit, ja silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma sai sulan hattuunsa Sdp:n menestyksestä. Se auttoikin hänet puoluejohtajaksi kesällä 2005. Myös Kataiselle pieni vaalivoitto oli merkityksellinen, ja hän sai kokoomuksen hanskaansa.

Pienistä puolueista vihreät kärsi lievän tappion, joka oli suuri Helsingissä. Vihreät menetti Sdp:lle pääkaupungin kakkospuolueen aseman. Silloiselle vihreiden puheenjohtajalle Osmo Soininvaaralle oli vaikea uskoa, että tappio oli totta.

Sdp:n ja kokoomuksen hienoinen menestys selitettiin silloin vaalien loppuvaiheiden keskustelulla. Sdp ja kokoomus väittelivät tai olivat ainakin väittelevinään kuntapalvelujen yksityistämisestä. Keskusta jäi väittelystä hieman syrjään, ja sitä lisäsi vielä se, että Vanhanen joutui lievän sairauskohtauksen takia sairaalahoitoon vaaliviikolla.

Nyt on vielä runsas kuukausi vaaleihin, joten ennustaminen on haperolla pohjalla. Tärkein ennakkotieto on eilen päättynyt ehdokasasettelu. Mitä siitä voi päätellä?

Keskusta ja Sdp saivat ehdokkaita listoilleen selvästi vähemmän kuin edelliskerralla. Keskustalla (9800 ehdokasta) on 1200 ja Sdp:llä (7700 ehdokasta) on 1100 ehdokasta vähennystä. Myös vasemmistoliitto (4000 ehdokasta) on menettänyt parisataa ehdokasta.

Kokoomus(7600 ehdokasta), vihreät (2162 ehdokasta), kristillisdemokraatit (1900 ehdokasta) ja varsinkin perussuomalaiset (lopullinen ehdokasmäärä vielä ?)ovat saaneet lisää ehdokkaita. Suurin lisäys on tullut perussuomalaisille. Puolueiden ulkopuolisista ehdokaslistoista ei vielä ole tehty yhteenvetoja.

Vihreille, kristillisdemokraateille ja perussuomalaisille ehdokasmäärän lisäys merkinnee lisää kannatusta, sillä niillä on eduskuntavaaleista "valmiina" äänestäjiä, jotka voivat nyt äänestää omia puolueitaan, kun niillä on ehdokkaita aikaisempaa useimmissa kunnissa.

Kokoomukselle ehdokasmäärän lisäys antaa uutta potkua kilpailussa suurimman puolueen paikasta. Kokoomuksella on nyt  - ensimmäistä kertaa historiassaan - realistinen mahdollisuus vallata suurimman kuntapuolueen paikka. Keskustan vahvuus piilee siellä missä ennenkin: suurin osa suomalaista maaseutua on ikivihreän keskustalaista.

Vaikein lähtöasetelma on Sdp:llä, sillä sen tulosta verrataan viime kuntavaalien tulokseen, joka oli liian hyvä. Sdp:n 24 prosentin kannatuksen saavuttaminen tuntuu vaikealta, mutta kuukaudessa voi vielä tapahtua paljon. Muistetaan viime eduskuntavaalien opetus: vain kaikkein yltiöpäisimmät uskoivat viime vuoden helmikuun puolivälissä kokoomuksen vaalivoittoon maaliskuussa.

Ei spekuleerata vielä enempää tuloksella. Tällä viikolla ilmestynee uusia mielipidemittauksia, joissa saattaa näkyä jo mm. viime viikon metsäteollisuuden irtisanomisten ja muiden synkkien talousuutisten vaikutukset.

Huomenna torstai-iltana puoluejohtajat esiintyvät TV1:n vaalikeskustelussa, ja se kannattaa seurata. Aion katsoa sen ja kirjoittaa perjantaiaamuksi seuraavaan merkintääni arvion puoluejohtajien onnistumisesta/epäonnistumisesta.

Kuntavaalien ehdokasmäärän putoaminen vaikuttaa todennäköisesti eniten vaalien äänestysaktiivisuuteen. Kun kuntia, valtuutettuja ja ehdokkaita on huomattavasti vähemmän kuin edelliskerralla, äänestysprosentti laskee automaattisesti, jos ei synny korvaavaa aktiivisuutta.

Valtio-opin professori Jan Sundberg ennusti äänestysprosentin nousua viime kuntavaalien lukemasta, joka oli 58,6 %. "Veikkaisin kuitenkin että äänestysvilkkaus nousee, sehän on ollut alle 60 prosenttia kaksissa viime vaaleissa. Sanoisin, että nousee yli 60 prosentin", arvioi Sundberg tänä aamuna TV1:n aamu-uutisissa. Hän ounasteli mm. kuntaliitoskunnissa aktiivisuuden lisääntyvän.

Olen täysin eri mieltä Sundbergin kanssa. En löydä ensimmäistäkään syytä siihen, että koko maan kuntavaalien äänestysprosentti voisi kohota. Otaksun sen pysyvän muualla Suomessa edelliskerran lukemissa, mutta nimenomaan kuntaliitoskunnissa aktiivisuus laskee. Ja kun liitoskuntia on niin paljon, se painaa kokonaisprosenttia alaspäin.

Mutta olisipa hauska, jos liitoskunnissa asuvat äänestäjät/ehdokkaat kirjoittaisivat omista tunnelmistaan blogin kommenttipalstalle. Onnistuisiko Salossa, Kouvolassa ja muualla?

Tämän enempää en pessimismiä halua levittää. Voihan olla, että 36- 37 000 vaaliehdokasta, siis Kunniakansalaista, onnistuvat herättämään kansan. Sitä sopii kaikkien toivoa.

Päivän Hyvä Kysymys: Nouseeko kuntavaalien äänestysprosentti?      

Päivän blogilainaus: Niin, olipa ruljanssi tuo kunnallisvaaliehdokkaaksi asettuminen! Piti perustaa oma valitsijayhdistys, kerätä ainakin 10 vieraan henkilön nimi, osoite ja ikätiedot sekä valita vielä valitsijayhdistyksen asiamies sekä hänelle varamies.. Onneksi itse voi toimia itsensä asiamiehenä, sillä asiamiehenhän piti vielä allekirjoittaa 5 muutakin ”tärkeää” paperia, joilla on hankalat ja pitkät nimet; valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja, valitsijayhdistyksen ehdokkaan suostumus ja vakuutus, valitsijayhdistyksen ehdokashakemus, vaaliasiamiehen antama valtakirja, ilmoitus yhteislistasta, ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi! Eikö olekin hankalat nimet? Kukahan mahtaa olla nämä keksinyt? No, tietenkin puolueiden edustajat, joskus kauan kauan sitten.. olisiko jo aika helpottaa tätä ruljanssia ja alkaa elää 2000-luvulla? Luulen, että saisimme kaikki paljon kunnallisvaaliehdokkaita lisää, jos tämä ei olisi NOIN hankalaa ja aikaa vievää.. Puolueiden ehdokkaana ollessa, puolueella on vain yksi asiamies ja varamies kaikille siinä kunnassa oleville ehdokkaille, eikä heidän kenenkään tarvitse kerätä YHTÄÄN nimeä, osoitetta tai syntymäaikaa tutuilta vakuuttaakseen keskusvaalilautakunnalle kelpoisuutensa ehdokkaaksi! Tokkopa kaikki puolueiden ehdokkaat tätä edes tietävät. On tämä niin väärin, niin väärin

&nbps;

.

 Sitoutumaton valtuustoehdokas Soile Häyrinen Vihdistä.                                

13 vastausta artikkeliin "Nouseeko kuntavaalien äänestysprosentti?"

Juha Jaatinen 17.09.2008 18:01

Toivotaan, että Sundberg on oikeassa. Asiahan on niin, että hyvinvoivat kyllä äänestävät. Lopputuloksena on tietysti sellaiset valtuustot, jotka toimivat heidän ehdoillaan. Varakkailla on rahaa hankkia omat palvelunsa omalla rahalla. Tämä johtaa siihen, että suuren enemmistön kipeästi tarvitsemat yhteiset palvelut ajataan alas. Eihän valtuustojen tarvitse sellaisten asioita hoitaa, jotka eivät äänestä. Puolueilta edellytetään nyt räpsäkkää mutta myöskin vastuulista vaalikampanjaa tämä vaatimus kohdistuu myös ehdokkaisiin. Myös tiedoitusvälineillä on vastuuta nostaa olennaisia asioita ja eroja puolueiden sekä ehdokkaiden vällä. Ei pelkkiä pituusjärjestys- tai bikiini -julkisuusnarkkareita.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Mika Rossi 17.09.2008 18:54

Kyllähän se meidän politiikassa mukana olevien suurin haaste olisi saada nukkuvien puolue liikkeelle äänestämään. Monenlaista kampanjaa, projektia ja ohjelmaa äänestysaktiivisuuden ja kansalaisvaikuttamisen nostattamiseksi on ollut, mutta ei kovin mairittelevin tuloksin.

Toki meillä jokaisella ehdokkaalla jokaisessa puolueessa on vilpitön halu saada ihmiset liikkeelle äänestämään. Toivotaan kaiken lisäksi kaunista säätä vaalipäivälle, jotta sitäkään ei sitten pääsisi syyttämään.

Toivon vilpittömästi, että äänestysprosentti nousisi, mutta en kyllä valitettavasti usko, että niin tapahtuu.

Näissä vaaleissa SDP:n epäonnistuneen ehdokashankinnan jälkeen suurimman puolueen asemasta kamppailevat reilussa urheiluhengessä puolueeni keskusta ja hallituskumppanimme kokoomus. Keskustan ehdokasmäärän osalta täytyy todeta, että kuntaliitoksissa meiltä vähentyi todella paljon valtuusto- ja ehdokaspaikkoja. Jos nyt toteutunutta ehdokasmäärää hitusen vajaa 10 000 vertaa tuon valittavien valtuutettujen ja ehdokkaiden määrään, tilanteemme on tismalleen sama kuin neljä vuotta sitten.

Kokoomus on onnistunut hyvin suurten kaupunkien ehdokashankinnassa.

Nyt alkaa kisa. Yhtään ääntä ei silti kenelläkään ole vielä laarissa.

Yrjö Hakanen 17.09.2008 19:09

Äänestysaktiivisuutta tuskin ainakaan lisää se, jos Perässähiihtäjän yllä olevan blogin tapaan sivuutetaan kuntavaaleista puhuttaessa muut kuin eduskuntapuolueet.

Usein näyttää siltä, että eduskunnan voimasuhteet määrittävät Helsingin Sanomissa myös kuntavaalijuttuja enemmän kuin se, mitä kunnissa tapahtuu.

Pentti Kangasluoma 17.09.2008 21:03

Kotikaupungissani oli viime kerralla 67 %, uskon sen nousevan yli 70. On sen verran kuumaa keskustelua käyty ja kaksi suurinta saivat täyden listan. Hyvät terveyskeskuspalvelut ovat vaarassa, uskon kansalaisten lähtevän liikkeelle. Tavallinen suomalainen kyllä tajuaa mitä merkitsee jos

veroja lasketaan - loppuu myös palvelut.

Kaarina Vienola 18.09.2008 11:13

Ainakin Mikkelissä kuntalaiset ovat heränneet keskustelemaan ja ottamaan kantaa kaupungin asioihin. Kuntalaisliike Pro Mikkelin järjestämä ensimmäinen vaalitilaisuus eilen oli saanut kuntalaiset, äänestäjät ja myös joukon entisiä ja uusia valtuustoehdokkaita liikkeelle salin täydeltä. Keskustelu kävi omaishoidon, vanhushuollon ja vammaispalvelun välillä. Siinä mikä on mennyt pieleen kaupungin taloudessa ja palveluissa. Ratkaisuja ei ole vielä tarjolla mutta kuntalaisilla on tunne, että asioihin voi vaikuttaa. Siksi uskon, että täällä äänestysvilkkaus nousee.

Jan Rossi 18.09.2008 12:55

Eihän se äänetysprosentti voi nousta kun Matti Vanhasen aikana politiikan yleiseen uskottavuuteen on tullut särö. Ketä keskiverto kansalaista voi kiinnostaa poliittinen toiminta kun pääministeri käy oikeutta entistä naisystäväänsä vastaan ja samalla aiheutetaan uskottavuusongelma puutteellisilla vaalirahailmoituksilla ja tekstiviesteillä.

Mitä tulee itse politiikkaan, ajattelin kysyä uudelleen, että mitä Jyrki Katainen aikoo tehdä jos hänen puheensa inflaation piikistä eivät pidäkkään paikkaansa? Tilanne on se, että inflaatio lähentelee jo viiden prosentin tasoa. Miten Katainen aikoo puolittaa inflaation? Käytännön toimenpiteitä ei näy. Missä toimenpiteet? Vai ollaanko pian kuuden prosentin inflaatiossa? Silloinhan lapsiperheillä ja opiskelijoilla ei ole varaa enää mihinkään.

Jan Rossi

Herkku Hernesniemi 18.09.2008 13:45

Nokialla vesikriisi puhuttaa kovasti. Tämä ilmiö myös ehkä on tuonut Nokialla ennätysmäärän ehdokkaita ja ylläviä asetelmia.

Nokian suurin ryhmä ehdokasmäärältään on kommunistit (SKP) 61 ehdokkaallaan.

Perinteisesti Nokialla vahvat SDP (60) ja Vasemmistoliitolla (51) kävi kato ehdokasasettelussa ja menettivät kärkipaikan ehdokasasettelussa.

SKP tuplasi ehdokasmäärän edellisiin vaaleihin, jolloin SKP:llä oli 31 ehdokasta.

Syitä on myös Kiinteistö Oy Ketolamäen (nokian kaupungin omistama) yhtiön myyntiyritykset keväällä.

Uskon, että vesikriisi heijastuu myös äänestysprosentiin ja se tulee Nokialla nousemaan.

Jouni Pulli 18.09.2008 13:57

Ehkä jenkkien aikaansaaman finanssikriisin vaikutukset ovat myös Suomessa niin voimakkaat, että äänestäjät todella huolestuvat tulevaisuudestaan ja siksi aktivoituvat entistä enemmän äänestämään. Toisaalta Jan Rossi on oikeassa siinä, etteivät esim. seuraavat tapahtumat lisää kansalaisten uskoa politiikkaan:

-hallituksen masinoima pakkolaki

-Vanhasen-Ruususen oikeustapaus

-Kanervan tapaus

-KMS ry:n tapaus.

antti liikkanen 18.09.2008 14:16

Suomessa on aika vahvasti jako kahteen, niinkuin presidentti asian tuoreessa haastattelussaan ilmaisi.

Urpilaisen onnistunut kielikuva kyynär- ja olkapäistä on kuin paasilinnamainen murjaisu.

Ne ihmiset, joilla menee hyvin (heidän määränsä on juuri nyt melkoisessa muutoksessa) äänestävät tälläkin kertaa ja vielä äsken vaikutti, että heitä on enemmän.

Miten lie 26.10?

Keskustelu kv-taloustilanteen takia saa kovin uusia ja erittäin vakavia sävyjä, jolloin murjaisut ehkä vähenevät - ja äänestysinto.

Veikkaan alle 55 %.

Perusteita tähän allaolevasta linkistä lisää:

http://appz.kunnat.net/blogi/muutosblogi/2008/09/18/itsekidustuslaite-nimeltaan-yhteisten-asioiden-hoito/

Kari Rajala 18.09.2008 14:25

Ei se kyllä ainakaan nouse viime vaaleista. Kyse on lähinnä siitä, mennäänkö vuoden 2000 ennätysalhaisen luvun alle. Tässä vähän pidempi tilasto kunnallisvaalien äänestysprosenteista:

1976 78,5%

1980 78,1%

1984 74,0%

1988 70,5%

1992 70,9%

1996 61,3%

2000 55,9%

2004 58,6%

Erityisesti kiinnittää huomiota tuo äänestysprosentin romahdus vuoden 1992 vaaleista vuoden 1996 vaaleihin. Onko syynä ollut lamasta toipumiseen liittynyt vilkas muuttoliike? Uudella paikkakunnalla ei ole äänestetty. Tietääkö joku paremman syyn.

Äänestysprosentti voi siis todistetusti romahtaakin. Toisaalta se viime vaaleissa hieman nousi edelliseen verrattuna. Veikkaan sen tippumista. Syitä on kaksi: vilkas muuttoliike ja kuntaliitokset.

Uuden tulevan Kouvolan alueella äänestyprosentti oli viime vaaleissa 57,5%. Se tulee laskemaan, sillä erityisesti Elimäellä ja Valkealassa jää viime vaaleissa Keskustaa äänestäneitä kotiin. Näin Keskusta tulee kärsimään tällä seudulla selkeän tappion. Veikkaan sen olevan 56,0%, mutta pelkäänpä sen olevan alempi.

On sinänsä mieletöntä, että ihmiset jättävät kuntavaaleissa äänestämättä, sillä kuten kaikki tätä blogia seuraavat tiedämme, juuri kunnallisvaalit ovat tärkeimmät arkeemme liittyvissä asioissa. Jos kuntaliitoksista pettyneet reuna-alueiden asukkaat eivät äänestä, niin heidän menetyksensä on vielä suurempi, sillä valta keskittyy uusien kaupunkien keskustaajamiin.

Valtakunnallinen äänestysprosentti tulee olemaan 56,2%.

Edellä olevat tilastot perustuvat seuraavaan lähteeseen, jossa saa muokattua edellisistä vaaleista itse monenlaisia tilastoja

http://www.stat.fi/til/kvaa/tau.html

Esim. kohdasta \\\"1. Kunnallisvaalit - aikasarjat\\\" tai suoraan täältä

http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/vaa/kvaa/kvaa_as/kvaa_as_fi.asp

voi tehdä yhtä tai useaa kuntaa ja yhtä tai useaa vuotta koskevia tilastoja.

Kristian Sundqvist 18.09.2008 17:48

On mielestäni liian helppoa ajatella, että esim. KMS-skandaali, Vanhasen uuniperunaruusustelut tai vastaavat mitenkään selittäisivät tulevienkin vaalien alhaiseksi jäävää äänestysprosenttia.

Kyllä jokainen täyspäinen ihminen takavuosikymmeninä (puhun siis niistä ajoista, kun presidenttikin valittiin poikkeuslailla kun häntä ei kiinnostanut lähteä näytösvaaleihin) tiesi, että peli on usein rumaa ja poliitikotkin inhimillisiä, heikkoja ja epäonnistuvia ihmisiä ihmissuhde-, päihde- tai muine ongelmineen. Silti äänestysprosentit olivat nykystandardeilla mitaten taivaissa.

Äänestysprosentin laskussa on uskoakseni kyse paljon syvemmästä muutoksesta, yhtenäiskulttuurin murtumisesta ja sen sellaisesta. Esimerkiksi lähiöiden ensimmäinen sukupolvi, yhtenäiskulttuurissa kasvaneet, vielä äänestivät ja äänestävät ehkä yhä, heidän jälkikasvunsa taas harvemmin uurnille lähtee.

Jouni Pulli 18.09.2008 19:52

Hyvä Kristian Sundqvist, luonnollisestikaan mainitsemasi tapahtumat eivät kokonaisuudessaan eivätkä edes määräävästi vaikuta äänestysprosenttiin, mutta jonkinlainen vaikutus myös lähimenneisyyden tapahtumilla käsittääkseni on. Trendi on kieltämättä laskeva kuten Kari rajala yllä osoittaa ja sen laskuun on luonnollisesti syynä yhteiskunnan ja sen jäsenten arvojen muuttuminen myös pitkällä aikavälillä. Luonnollisesti olen kiinnostunut, haluatko tarkemmin analysoida kommentistasi kohtaa: "ja sen sellaisesta".

Jari J. Marjanen 19.09.2008 19:15

Lähinnä Mika Rossille: Vihreä liitto on onnistunut Kokoomusta paremmin ehdokashankinnassaan, vaikka Kokoomus laskeekin sivuillansa itselleen erikoisella kaavalla aikamoisen prosentin. Jos maamme pinta-alaa tarkastelee, niin Keskusta on tietysti suurin puolue, mutta suurimmissa kaupungeissa Vihreät ovat merkittäviä eikä Keskusta ole pahemmin Helsingissä menestynyt.

Arvioin Helsingin Narinkkatorilla eilen olleena Perussuomalaisten saattavan yllättää.

Luetuimmat
  1. 1

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  2. 2

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  3. 3

    Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

  4. 4

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  5. 5

    Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin uudeksi piispaksi – ”Nyt Suomen kirkko on taas siinä tilanteessa, että kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä”

  6. 6

    Kabulissa siepatusta suomalaisnaisesta julkaistiin uusi video – varoittaa matkustamasta islamilaisiin maihin

  7. 7

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  8. 8

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  9. 9

    Game of Thronesin seuraava jakso julkaistiin vahingossa etuajassa HBO Nordicilla

  10. 10

    Vaihtaisinko hybridiautoon? Testissä 12 erilaista hybridiautoa – edullisesta perusautosta luksukseen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  2. 2

    Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  5. 5

    Halla-aho vaatii Helsingin kohtuuhintaisten asuntojen kohdentamista työssä käyville – Vapaavuori: ”Tämän tyyppiseen diskriminaatioon ei ole mahdollisuutta”

  6. 6

    Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

  7. 7

    Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

  8. 8

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  9. 9

    Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

  10. 10

    Jaksoarvio: Game of Thronesin viidennen jakson tärkein paljastus saattoi jäädä huomaamatta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Hirveät taudit piinaisivat meitä jos rokotuksia ei olisi, ja moni suomalainen on unohtanut sen, sanoo professori – ”Minulla oli huone täynnä lapsia, jotka eivät oppineet puhumaan yhtään sanaa”

  3. 3

    Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  7. 7

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  10. 10

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  11. Näytä lisää