Perässähiihtäjä

Mitkä ovat kuntavaalien kolmen tärkeintä asiakysymystä ja miksi?

Maanantai 22.9.2008 ja 11. merkintä

Suomen Keskusta avasi vaalikampanjansa viikonvaihteessa. Avajaisten paikaksi oli valittu Helsingin ydinkeskusta. Sanomatalosta olisi ollut kätevää käydä katsomassa tapahtumia, poliittista ja ihan oikeaakin sirkusta, mutta vietin viikonlopun maakuntamatkalla, aivan maakuntien Suomen sydämessä. Piti haistella, miltä kuntavaalien vaalitaisto siellä näytti.

Pystyin maakunnassakin hyvin seuraamaan pääpuolueen kekkereitä. Keskustan avajaistapahtuma sai niin paljon huomiota mediassa, että jatkuvaa pauhua seuratessa tuli mieleen, mihin kaikkeen puoluejohtaja joutuu puolueensa - ja vähän omankin - menestyksen eteen venymään. Matti Vanhanen oli perjantai-iltana käynyt ja esiintynyt yökerho Luxissa. Huimaa, Matti yökerhossa! Tunnen Vanhasta sen verran, että rohkenen arvella hänen viihtyneen huonosti yökerho-olosuhteissa ja livahtaneen sieltä heti sopivan hetken tullen. Niin minäkin olisin tehnyt.

Viihtymättömyys yökerhossa auttoi Vanhasta lauantaiaamuna, kun piti lähteä varhain esiintymään TV1:n uudessa ajankohtaisohjemassa Ykkösaamussa. Vanhanen pärjäsi hyvin, ja ohjelma toimi muutenkin. Toimittaja Petri Kejonen osasi kysyä ja antoi Vanhaselle mahdollisuuden vastata esitettyihin kysymyksiin. Tällä vanhanaikaisella tyylillä syntyy yleensä hyviä haastatteluja, vaikka ei aina räiskykään.

Maakuntamatkalla tuntui vaikealta uskoa, että tässä maassa ja sen jokaisessa kunnassa järjestetään vaalit kuukauden päästä: ei vaalimainoksia teiden varsilla, ei vaali-ilmoituksia lehdissä, ei vaalitilaisuuksia yhtään missään. Ei mitään liikettä siihen suuntaankaan, että aika pian pitäisi saada kolmisen miljoonaa ihmistä jalkeille ja äänestämään.

Näiden havaintojen jälkeen arvostukseni ehdokkaita, siis Kunniakansalaisia, ja myös vaaliohjelmia ja -sarjoja pyörittäviä mediaihmisiä kohtaan nousi entisestään. Epäkiitollista hommaa, mutta toivottavasti kiitos seisoo lopussa, sunnuntaina 26. lokakuuta.

Ja kuitenkin on kysymys tärkeistä asioista. Sen osoitti viimeksi HS-Gallupin sunnuntaina ( HS 21.9.) julkaistu tutkimus, joka perustuu yli tuhannen ihmisen haastatteluun. Vastaajat saivat kaikessa rauhassa vastata internetissä laajaan kysymyspatteriin. Ideana oli selvittää, mitä asioita ihmiset pitävät kaikkein tärkeimpinä kuntavaaleissa.

Lista ei ollut yllättävä: sairaanhoito, vanhustenhuolto, koulujen määrärahat ja juomaveden laatu. Yli puolet vastaajista piti "erittäin tärkeänä" sairaanhoitoa, vanhustenhuoltoa ja juomaveden laatua. Koulujen määrärahoja piti erittäin tärkeänä yksi kolmannes ja melko tärkeänä yli puolet.

Hyvien asioiden paneminen paremmuusjärjestykseen on tietysti vaikeaa, mutta jotain tämä lista kertoo. Nokian vesikatastrofi näyttää vaikuttaneen koko Suomen asenteisiin. Juomaveden laatu on noussut arvoasteikossa. Tässä kohden muuten vinkkaan nokialaisen Herkku Hernesniemen kirjoitukseen viime viikolla kommenttipalstallamme. Nokia on näiden kuntavaalien mielenkiinnon ja seuraamisen arvoinen paikkakunta.

HS-Gallupissa oli kysytty myös eri puolueiden kannattajien viittä tärkeintä asiaa. Neljän suurimman puolueen kolmen kärki (vanhukset, sairaat, vesi) oli täsmälleen sama, järjestys hieman vaihteli. Vihreillä joukkoliikenne oli ykkönen, eikä juomaveden laatu ollut päässyt viiden listalle. Vihreiden kolmen kärki on joukkoliikenne, sairaat ja vanhukset.

Kun kärki on samanlainen, kannattaa katsoa neljänneksi ja viidenneksi tärkeintä tavoitetta. Siellä näkyy jo pieniä painotuseroja:

Keskustan kannattajat:

4. Lasten päivähoito  5. Koulujen määrärahat

Kokoomuksen kannattajat:

4. Kuntalaisten verotus 5. Kotikunnan talous ja velkaantuminen

Sdp:n kannattajat:

4. Lasten päivähoito 5. Koulujen määrärahat

Vasemmistoliiton kannattajat:

4. Vähävaraisten tukeminen 5. Joukkoliikenne

Vihreiden kannattajat:

4. Koulujen määrärahat 5. Vähävaraisten tukeminen

Kun äänestäjät ovat kaikista tärkeimmistä asioista lähes samaa mieltä, se vaikuttaa myös puolueiden ohjelmien kirjoittamiseen. Kaikki puolueet teettävät gallupfirmoilla vastaavia tutkimuksia, joiden antamat tulokset vaikuttavat niiden vaalitavoitteisiin. Puolueen menestykselle on eduksi, jos se osaa tavoitella sitä, mitä ihmiset toivovat puolueen tavoittelevan. Niin se vain on.

Toivon, että arvoisat lukijat voisivat hieman täydentää ja syventää HS-Gallupin antamaa kuvaa kuntavaalien tärkeistä asioista. Onhan ymmärrettävää, ettei tuhannen hengen vastaajajoukolta voida pyytää sanallisia selityksiä, muttä tällä palstalla se on mahdollista, jopa toivottavaa. Tila ei kommenttipalstalla lopu kesken.

Päivän Hyvä Kysymys: Mitkä ovat kuntavaalien kolmen tärkeintä asiakysymystä ja miksi?

Päivän blogisiteeraus:

Suurin ja merkittävin muutos on tullut yhteiskuntakehityksen kautta. Nyt on lopullisesti siirrytty hyvinvointivaltiosta kilpailuttamiseen perustuvaan yhteiskuntamalliin. Ennen oli helpompaa: kun Suomessa havaittiin jokin yhteiskunnallinen epäkohta, soitettiin Ruotsiin ja pyydettiin Tukholman kirjeenvaihtajalta juttua siitä, miten hyvinvointivaltion mallimaa on ongelman ratkaissut. Aikansa se toimikin, mutta sitten tuli verotuksessa kipuraja vastaan, eikä asioita voitukaan ratkaista valtion ja kuntien avulla. Siirryttiin vaivihkaa uusliberalistiseen talouteen. Meillä ei tällaisia termejä käytetty, mutta oikeaoppisesti täälläkin on verotusta kevennetty ja toimintoja yksityistetty!

Toimittaja Hannu Lehtilä Yleisradion vaaliblogissa.

20 vastausta artikkeliin "Mitkä ovat kuntavaalien kolmen tärkeintä asiakysymystä ja miksi?"

Mika Rossi 22.09.2008 14:47

Mielestäni kolme tärkeintä teemaa ovat:

1. Suurten kaupunkien palvelurakenteet: Väestön ikääntymis ja eläköitymishaaste tulee Suomea vastaan hyvin nopeasti. Talouskasvua voidaan luoda 2010-luvulla vain tuottavuutta parantamalla. Suurin julkisen talouden tehokkuuspotentiaali on suurten kaupunkien palveluissa.

2. Yhdyskuntarakenne: Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat pukeutuneet ilmastonmuutokseen kaapuun yrittäessään rajoittaa ihmisten oikeutta valita itse asuinpaikkansa. Rautatietä ei voi vetää joka paikkaan. Ihmisillä on oikeus asua kerrostalossa, rivitalossa tai omakotitalossa myös muulla kuin pääkaupunkiseudn radanvarsille rakennettavissa betolähiöissä.

3. Energia: Kunnissa on merkittävä mahdollisuus hyödyntää ilmasto- ja energiastrategian painotuksia ja valtion merkittäviä panostuksia energiasektorille. Esimerkiksi Helsingin Energia tuottaa suurimman osan tehostaan saastuttavalla kivihiilellä. Ydinvoima ei ole ole kunnallisvaalikysymys, mutta se yhdessä uusiutuvien energialähteiden kanssa luo parhaan pohjan vähähiilisemmälle Suomelle.

Teemu Pyyluoma 22.09.2008 16:03

1. Onko tarkoitus että perusterveydenhuolto yksityistyy maksukyisen väestön osalta, eli terveyskeskukset huolehtivat jatkossa vain pienituloisista?

2. Voiko kunta ottaa velkaa kasvaakseen?

3. Rakennataanko Suomeen lisää haja-asutusalueita?

Kaksi ensimmäistä on vaikeita kysymyksiä josta aikuiset ihmiset voivat olla eri mieltä, kummassakin vaihtoehdossa on puolensa. Ihmiset käyttävät yhä enemmän yksityisiä terveyspalveluita ja ovat niihin ilmeisesti tyytyväisiä, eli ei tässä muuta ongelmaa ole kuin että ne tulevat kalliiksi ja tasa-arvo. Ymmärrän haluja olla ottamatta velkaa, mutta toisaalta tuntuu hölmöltä että kasvavan väestön joka tapauksessa vaatimia investointeja lykätään. Joka tapauksessa nämä ovat aitoja poliittisia valintoja.

Viimeiseen kysymykseen on vain yksi järkevä vastaus, ajattelee asiaa sitten energiatehokkuuden, liikenteen, työllisyyden tai talouskasvun kannalta. Tajunnan sumenemista aiheuttaa lähinnä Kepun jäsenkirja.

Jarkko Rahkonen 22.09.2008 17:57

Minusta HS:n sunnuntain lehdessä julkaistut tärkeät kuntavaaliasiat ovat hyvin esillä. Vaikka puolueiden tärkeinä pitämät asiat ovat lähellä toisiaan niin ratkaisuehdotukset eri puolueissa eroavat suurestikin.

Kokoomus painottaa palveluiden yksityistämistä palveluseteleiden avulla ja muilla toimilla.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa kaupungin omaa palvelututotantoa lisäämällä henkilöstöä ja uudistamalla palveluja asukkaiden haluamalla ja työntekijöiden esittämällä tavalla. Rahoitus vaatii, että osa päätetyistä veronalennuksista suunnataan palveluihin.

Muut puolueet ovat näiden vaihtoehtojisten ratkaisujen välillä. Vihreät ja rkp ovat pääkaupunkiseudulla usein kokoomuksen leirissä. Vasemmistoliitto ja kristilliset sosialidemokrattien leirissä.

* * * * *

Henkillökohtaisesti

kokoaisin hesarin asiat suuremmiksi ryppäiksi. Olen kuuden lapsenlapsen pappa. Olen nuorekas, vireä ja työkykyinen vähän alle seitsämänkymppinen. Tuntemieni tarpeiden ja osaamieni asioiden mukaan näen seuraavat tärkeät asiaryppäät.

1. Perheiden tarvitsemat pienten lasten päivähoidon kasvatuspalvelut, koululaisten ja nuorten koulutus ja kasvatuspalvelut ovat hyvin tärkeitä. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat samoin tärkeitä kaikenikäisille. Ikäihmisille kotipalveluja nykyistä enemmän ja omaishoidon tukea ja virikkeellisiä kulttuuripalveluja.

Perheet voivat olla perinteellisiä tai uusperheitä ja niissä on hyvä olla eri sukupolvien edustajia:lapset, vanhemmat, isovanhemmat.

2 Toinen asiarypäs on joukkoliikenne sekä ilmastonmuutos ja energia. Olen vuosikymmeniä toiminut liikenneinfran johtotehtävissä ja vuosia valtioneuvoston asettamassa ympäristönsuojeluneuvostossa. Uskon tietäväni mitä suuressa kaupungissa tulee näissä asioissa tehdä

3. Kolmas asiarypäs on kaupunkisuunnittelu (metropolin osana)sekä kaavoitus ja hyvä asuinympäristö asukkaille nykyistä halvemmalla. Tähän ryhmään luen myös kaupungin elinkeinopolitiikan ja vahvan talouden. Uskon tietäväni näistä asioista Kauklahti seuran puheenjohtajana ja Yhteiskuntasuunnittelu-lehden entisenä päätoimittajana. Talousasioissa olen toiminut johtotehtävissä mijardiluokan yrityksissä (liikenne) ja myös osakasyritykseni talousasiantuntijana ja johtajana. Espoon talouden tunnen entisenä tilintarkastajien puheenjohtajana ja muutenkin

Lopuksi

tärkeätä on tietää mitä asioita tulee painottaa. Mutta vähintäin yhtä tärkeää on miten asiat tulee hoitaa kuntalaisten parhaaksi taloudellisten realiteettien puitteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tietää mitä eri palvelut vaativat resursseja ja miten kaupungin niukat voimavarat kohdennetaan jotta asukkaat ovat tyytyväisiä ja vahva talous säilyy.

Lars-Erik Wilskman 22.09.2008 18:46

Tärkeintä on miten varaudumme ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteenmuutoseen. Millaisen palvelurakenteen aktiivisukupolvi on valmis kustantamaan? Tähän liittyen mistä taiomme henkilökunnan ylläpitämään palveluja. Näitä asioita tulisi tulevissa valtuustoissa ratkaista. Tänä vuonna työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Muuttoliike näyttää edelleenkin tuovan väkeä kasvukeskuksiin. Kasvavien kuntien ja autioituvien kuntien ongelmat ovat kovin erilaiset. Kansalaisten listoilla olevat asiat ovat toki kaikki yksittäisinäkin tärkeitä, mutta niiden käsittely erillisinä toisistaan riippumattomina on itsensä pettämistä. Jokatapauksessa päädymme aina kunnan tuloihin ja menoihin. Olisi parempi kasvattaa kakkua kuin tapella sen palasista.

Kristian Sundqvist 22.09.2008 18:48

Lainaus Teemu Pyyluomalta: \\\"1. Onko tarkoitus että perusterveydenhuolto yksityistyy maksukyisen väestön osalta, eli terveyskeskukset huolehtivat jatkossa vain pienituloisista?\\\"

Sehän terveyskeskusten funktio järjestelmässämme on alusta asti ollut, paitsi että pienituloinenkin saa yksityistä hoitoa jos yhteiskunnallinen status on oikea. Työsuhteessa olevien perusterveydenhuolto on lakisääteisesti hoidettu työterveyshuollon kautta eli yksityisesti. Lisäksi esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille on oma järjestelmänsä (YTHS).

Terveyskeskuksen jonoihin joutuu keskimääräinen suomalainen yleensä vain lapsena ja eläkeläisenä. Esimerkiksi SDP:lle ja SAK:lle on tämä osin ko. tahojen luoma malli sopinut mainiosti, työväki kun nauttii työterveyshuollon kautta yksityisistä palveluista.

Työssäkäyvä saa esim. syöpäepäilyn tapahtuessa työterveyslääkäriltään nopean lähetteen yksityiselle, tarvittaviin ultraääni-, magneetti tai muihin diagnostisiin kuvauksiin siis. Työtön tai eläkeläinen taas joutuu odottamaan ultraäänikoettaan helposti kolme kuukautta (hoitotakuu) tai enemmänkin. Siinä ajassa potilas voi kuolla.

Ehkä groteskeinta suomalaisessa mallissa on, että kunnatkin hoitavat työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon yksityisesti.

Reino Routamo 22.09.2008 18:50

Tärkeitä asioita ovat a) ne, jotka vaativat päätöksiä nyt (kaupungin budjettitasapaino, liikenne, vanhustenhuolto, lastenhoito ja koulutus ym) mutta myös b) eli tulevaisuus: kuinka Metropoli-aluetta kehitetään. Nyt valittava valtuusto joutuu mm asettamaan työryhmiä ja ehkä jopa tekemään päätöksiäkin, jotka liittyvät suht kaukaiseen tulevaisuuteen.

Meidän äänestäjien iso ongelma on, kuinka voimme valita sellaisia valtuutettuja, jotka edistävät asioita, joita me haluamme, jotka saavat äänensä kuuluviin ryhmäkokouksissaan ja komiteoissaan ja jotka osaavat nykyasiat mutta katsovat Metropoli-Hesan tulevaisuuteen yli puolue- ja kuntarajojen. Onko sellaisia tarjolla???

leo lähde 22.09.2008 19:16

Perässähiihtäjä toteaa tänään, ettei vihreiden listalle ole juomaveden laatu päässyt viiden tärkeimmän asian listalle. Hieman aiemmin hän viittaa nokialaisen Herkku Hernesniemen edellisviikon kommenttipalstan tekstiin ja toteaa Nokian olevan kuntavaalien mielenkiinnon ja seurannan arvoinen paikkakunta.

Nokialaisena vihreinä valtuutettuna ja edokkaana totean, että lähivuosina Nokian vihreiden suurin huolenaihe on Tampereen seudun keskusjätevedenpuhhdistamohanke, johon valittava valtuusto joutuu ottamaan kantaa.Nokian Vihreät eivät kannata keskuspuhdistamon rakentamista, ei Nokialle eikä Pirkkalaan. Vesikriisi tulee vaikuttamaan jatkossa niiltä osin, mitä oikeudenkäynnit tulokset antavat aihetta.

On totta, että vesikriisin seurauksena jotkut puolueet ovat saaneet helpommin lisäehdokkaita, vihreät ovat lähes kolminkertaistaneet joukkonsa 13:sta 36:een. Emme kuitenkaan laske sitä vesikriisistä suoraan johtuvaksi emmekä ole sillä ratsastaneet.Kuntalaisilla tuntuu olevan laajemminkin selkeä muutoksen halu, mikä on näkynyt joidenkin puolueiden muita vaivattomammassa ehdokashankinnassa.

Oma kolmen kärkeni on päivähoidon Nokia-lisä, vammais- ja vanhuspalveluiden oikeatasoinen budjetointi ja omaishoitajien aseman turvaaminen.

Jussi Lähde 22.09.2008 21:12

Tervehdys Unski

Nostaisin tärkeimmäksi seikaksi kunnat työyhteisöinä - miten kunnat toimivat, kehittyvät ja miten väki kuntien palkkalistoilla viihtyy.

Kuntasektorilla toimenkuvat periytyvät usein vuosikymmenten takaa ja ainakin terveydenhuollon piirissä ihmiset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja sujuvuuteen varsin heikoksi.

Yhtiöittämiset ja liikelaitostamiset ovat usein kadottaneet osan aiemmista työtehtävistä erilaisten tehostamisten myötä. Konsultteja kunnissa kyllä riittää, mutta harva heistä taitaa pohtia sitä, mistä kunnan palveluksessa oleva henkilö työperäisen tyydytyksensä saa.

Kunnissa olevista hyvistä käytännöistä puhutaan pelottavan vähän. Ja kuitenkin hyvän kuntakeksinnän tai idean tulisi olla meidän kaikkien suomalaisten ilosanoma.

Toisena seikkana mainitsisin inhimillisen kontaktin säilymisen kunnalliseen päätöksentekoon suurkuntien syntyessä

Suurkunnat synnyttävät poliittisen ja hallinnollisen alueen, jossa käsite "oma valtuutettu" voi haalistua entisestään. Yhä harvempi kuntalainen tuntee ja tunnistaa torilla vastaantulevan valtuutetun kun kuntalaisia on vaikkapa 8 000:n sijast yhtäkkiä 40 000. Kuntakin alkaa olla maantieteellisesti niin suuri, että kaikissa kotikunnan kolkissa ei ole tullut käytyä.

Pitäisin tätä poliittisen tradition jatkumisen kannalta hyvin suurena riskinä. Tuleeko suurkuntien valtuustovaaleista eräänlaisia kansanedustajavaalien esivaaleja? Kuinka paljon suurkunnan valtuustosaliin mahtuu puhetta ja ajatuksia syrjäisimpien kylien asioille?

Tarvitaan malli, jossa valtuustot jalkautuvat ulos valtuustosaleistaan ihmisten ilmoille.

Kolmantena seikkana kirjattakoon vallanpalautus valtuustoille

Pormestarimalli tuo omaa värinäänsä, mutta monissa kaupungeissa vain kaupunginhallituksen muutama päättäjä omaa sellaisen vallan, joka kunnallislain hengen mukaan valtuutetuilla pitäisi olla. Valtuutettujen valtaan nähden vaalien äänestysaktiivisuus on aivan liian suuri.

Juha Jaatinen 22.09.2008 22:01

Mennään ihan juureen.

1) Mistä kunta saa rahansa

2) Mihin kunta käytää rahansa

3) Kuka/ketkä päättävät rahojen käytöstä

Nämä ovat ne kolme perusseikkaa, joista kunnallisvaaleissa päätetään. Sitten nämä konkretisoituvat veroprosentiin, maksuihin. terveveydenhuoltopalveluihin, kouluun. vanhustepalveluihin, päivähoitoon. Sekä siihen millainen hallintorakenne täällä pääkaupunkiseudulla on.

j.jaatinen.blogspot.com

Terhi Koulumies 22.09.2008 22:17

Tärkeitä teemoja ovat kuntien talouden tervehdyttäminen ja sen varmistaminen, kuinka hyvinvointipalvelut järjestetään tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy.

Helsingissä toivon huomiota terveydenhuollon kehittämiseen: miten varmistetaan, että terveyskeskuksissa riittää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa ja lääkäriaikoja saa tarvittaessa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja HUS:n ongelmat ratkaistava. Lisäksi lapset tarvitsevat päivähoitoa ja vanhuksille on järjestettävä laadukkaat hoivapalvelut.

Ilmastonmuutoksen torjunta on varmasti tulevan kaupunginvaltuuston päätöslistalla. Energiantuotantoa on uudistettava ympäristöystävälliseksi. Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, jotta ihmisten asunnot ja työpaikat sijaitsisivat lähempänä toisiaan ja tarve yksityisautoiluun vähenisi.

Julkiseen liikenteeseen tarvitaan pääkaupunkiseudulle lisää tukea valtiolta. Kokoomuksen asuntoministeri Jan Vapaavuori on oikeassa vaatiessaan, että viidennes koko maan liikennerahoista on annettava pääkaupunkiseudulle.

Tapio Laakso 22.09.2008 23:01

Kaavoitus näyttää näissä vaaleissa nousevan tärkeäksi teemaksi, koska keskusta haluaa rakentaa Suomesta, etenkin suurten kaupunkien ympäristöstä, suuren amerikkalaisen autokaupungin. Keskustan malli tarkoittaa, että ainoat palvelut rajoittuvat taajaman ohitustien varressa olevaan ABC-huoltoasemaan.

Tiivis kaavoittaminen on palveluiden säilyttämisen kannalta tärkeää, koska silloin pienelläkin väestöpohjalla palvelut pystytään elättämään. Hajallaan olevat ihmiset huristelevat sitten sähköautoruuhkassa jonnekin kaukana olevaan hypermarkettiin, minne yläkerran rollaattorimummolla ei ole asiaa.

Junalla matkustaminen Suomessa on avartava kokemus. Asemia, joiden ympäristössä on lähinnä metsää, tuntuu maassa riittävän. Nämä ovat oivia paikkoja kaavoittaa hyviä asuinalueita.

Mutta neljän vuoden päästä voidaan sitten selvittää, millaisella mallilla on pystyttä vähentämään päästöjä ja millaisilla ei. Kaikenlaisissa kunnissa siihen on kyllä mahdollisuuksia. Voimme siis mainiosti mitata, onko päästöjä onnistuttu per capita vähentämään enemmän himmelialueilla vai nauha-alueilla.

Heta Jokinen 22.09.2008 23:07

Miksi kysellä ja toistaa kyseltyä päivästä toiseen? Eikö nyt olisi mediankin syytä siirtyä katsomaan mitä nämä isot puolueet ja poliitikot ovat oikeasti tehneet muun muassa eduskunnassa. sIITÄ VOI HYVIN PÄÄTELLÄ MITÄ HE TULEVAT TEKEMÄÄN JTKOSSAKIN. eI TÄRVETSE VAALISIRKUSTELUA JA HÖLPÖNPÖLPPÖÄ AAMUTA ILTAAN TOISETLLA. ASIAAN JOURNALISTITKIN! Milloin ja ketkä kaikki olivat tekemässä niitä päätöksiä joissa kunnilta otettiin kymmenien miljardien valtionosuudet (kaikesta löytyy silkkaa faktaa), kun kuntalakia muutettiin niin, että joukkoirtisanomiset astuvat voimaan parin vuoden päästä (tällä politikan kerholla aivan varmasti) ja kun kokoomus nyt päättää itse asiassa kuntien taloudesta kuntalain viime joulukuisen muutoksen mukaan. Aivan oikeasti Katainen päättää kuntien taloudesta. Siis JYRKI KATAINEN, KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA PÄÄTTÄÄ MEILLÄ NYT TOSIASIALLISESTI KUNTIEN TALOUDESTA. HÄN AJAA KUNNAT RAVALLE,YKSITYISTÄÄ, TOTEUTTAA KUNTIEN MAAROSVOUKSEN (vt. SIPOO), KYLLÄ SAVAT VANHUKSET MAATA VIELÄKIN PITEMPÄÄN ULOSTUS- JA PISSA VAIPOISSAAN. EI JYRKIKÄÄN TEE TÄLLE MITÄÄN, EI TULE TEKEMÄÄN. USKOPA HUVIKSESI UNTO SINÄKIN SE.

SIIRRYPÄ SINÄKIN HIEMAN TUTKIVAMMALLE JOURNALISTIIKALLE, EIHÄN TAUTOLOGIA OLE SINUNKAAN PARHAITA PUOLIASI. ASIOITA ESIIN, EIKÄ PÄÄMATIN TAI MUIDENKAAN HERRAHEPULIEN PÄIVÄNTASSUTUKSET JA -MASSUTUKSET!

Taisto Räty 23.09.2008 8:13

Vaalien kolme tärkeinä kysymystä ovat:

1. Mikä puolue nousee suurimmaksi?

2. - II -

3. - II -

antti liikkanen 23.09.2008 10:16

Kunnan kriisikestävyys on ykkönen, noiden kolmen jälkeen tai joukossa.

Sekä ympäristön että talouden suhteen ollaan vahvasti törmäyskurssilla ja katastrofit uhkaavat nyt niin kuntia, maakuntia kuin maitakin.

Suomen ekologinen jalanjälki on EU:n suurimpia; joten vaativuutta riittää.

Kun 1992 on hyvin muistissani - olin silloinkin kuntapäättäjä - ja silloin oli varauduttu Rovaniemellä hyvin, olen nyt huolissani. Nyt eivät kunnat ole varautuneet.

Ne ovat varautuneet tilaaja-tuottaja-malliin (kts Nenonen, Prihti ja HUS & Oulu), ALKU-projektiin (valtionhallinnon ellu-allu-rakenne); PARAS-projektiin ja pikavauhtia tekeillä olevaan terveydenhuoltolakiuudistukseen, kohta alkaa varautuminen SATA-komitean esityksiin (järisyttäviä nekin).

Kunnissa on kriisi-ryhmät Jokela- ja Estonia-juttujen varalta, mutta maailmantalouden tai -ympäristön mullistukseen ei ole varauduttu 1990-luvun alun tavoin.

Jos ei ole, mistä ottaa, ottaa ohraleipä ja peruspalveluissa paitsi jäävät ensin ne; joilla ei ennestään ole, mutta lopulta myös kunnan rahasampo, veronmaksukykyinen keskiluokka.

Kuntaliitossa asiasta toki taitetaan peistä, mutta se ei kauas kuulu.

Olin kurssilla, jossa lueteltiin uhat. Niistä ylivoimaisesti suurimmat olivat ympäristö- ja energia-syistä 3. ja jo 4:kin maailmansota.

Kunta on peruspalveluyksikkö. Sen pitää kyetä poikkeusoloissa vastaamaan asukkaistaan, koska valtio ei siihen tule ehtimään eikä sillä ole siihen osaamistakaan.

Nyt olisi hyvä edes osan meistä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja katsoa, joko tuomiojalaisittain tai edes jollain ismillä, miten toimitaan, jos kauhuskenaarioiden maailma muuttuu todeksi tai edes sinne päin.

Entä jos Helsinki ja Turku hukkuvat tai Sosnovi Borissa järähtää tai Suomen pankit kaatuvat?

Brysselissä 23.9., ulkoasiain-valiokunnan kokouksessa

antti liikkanen

Seppo Oja 23.09.2008 10:50

Yleisesti valitetaan, että puolueet ovat liian lähellä toisiaan. Eihän se ole mikään ihme, kun katsoo kyselynne tuloksia. Ihmiset vaativat puolueilta täsmälleen samoja asioita.

Tulos saattaa tosin johtua tutkimuksen kysymyksistä. Niistä puuttuu tuoreet avaukset. Olisi ollut esim. kiinnostavaa tietää, onko lasten koulutien turvallisuus tai kotikatujen liikenneturvallisuus yleensä äänestäjille tärkeä, varsinkin kun siinä esiintyy suurta eriarvoisuutta (vrt. "Kysymys puoluejohtajille 13.9.2008).

Jarkko Rahkonen 23.09.2008 12:06

Antti Liikkanen, esittät tärkeitä kysymyksiä uhista ja kriiseistä.

Suomen hallitus ei ole mielestäni riittävästi varautunut, varustautunut maailmantalouden ja sen rahoitusjärjestelmän kriisin syvenemiseen.

Maailman valuuttojen arvo ja rahoitusjärjestelmä perustuu luottamukseen yksilöiden, pankkien ja rahoituslaitosten välillä. Yhdysvalloissa pankit eivät enää luota toisiinsa ja niiden väliset luotot eivät toimi. Maailma ei luota Yhdysvaltojen järjestelmään ja rahoituskriisi syvenee.

Globaalissa järjestelmässä todella syvä ja laaja rahoituskriisi on mahdollinen. Samalla taustalla on käynnissä omaisuuksien uusjako suuressa mittakaavassa. Muistamme miten 1990-luvulla Suomen pankkikriisissä omaisuuksia uudelleen jaettiin, mutta nyt mittakaava on miljoonakertainen.

Olen pitkään seurannut julkisten tiedostojen kautta Kiinan valuuttareservien määrän kasvua ja tietoja Kiinan omistuksen lisääntymisestä Yhdysvalloissa. Kun suuri osa varoista on kätketty erilaisten tavalliselta näyttävien rahastojen ja firmojen taseisiin on mahdollista että Kiinan rahamahdilla on jo nyt luultua suurempi mahdollisuus vaikuttaa Kysmys on vain siitä milloin Kiina realisoi optionsa Yhdysvaltojen talouteen. Milloin Kiina käyttää päätösvaltaansa Yhdysvaltojen rahamarkkinoilla ja sitä kautta myös taloudessa.

Yhdysvaltojen oikeistolainen republikaaninen hallitus on jo kuukaudessa sosialisoinut pankkeja tuhannen miljardin dollarin arvosta (laskettuna vastuista ennen arvon alennusta). Yhdysvaltalaisen lähteen mukaan vielä 1000, siis tuhat, pankkia menee siellä nurin.

Tilanne on niin vakava, että todellisuutta ei kukaan uskalla julkisuudessa kaikessa laajudessa kuvata, koska oikeat tiedot vain pahentavat kriisiä luottamuksen heikentyessä yhä enemmän. Samasta syystä Suomen hallituksen ministerit, Vanhanen, Katainen ym. vakuuttavat ettei globaali kriisi ulotukkaan Suomeen.

Kuntavaalien jälkeen hallitus joutuu nöyrtymään ja pyytämään eduskuntaoppositiota mukaan suunnittelemaan Suomen selviytymistä maailman rahoituskriisin seurauksista. Oppositio vaatii että tietojen pimitys lopetetaan ja mm sosiaaliturvaa suunnittelevaan projektiiin otetaan mukaan myös oppositiopuolueet.

Suomi on pieni kansantalous meidän tulee koota kaikki voimat talvisodan hengessä Suomen kansantaloutta pelastamaan ja kriisihallintoa hoitamaan.

Antti Liikkkanen,

kun olet psykiatri miten suomlaisia autetaan yksilötasolla selviytymään? Pitäiskö kriisiuhasta keskustella avoimesti nyt vaikka kuntavaalit ovat lähellä?

e

Kalle Könkkölä 23.09.2008 22:29

On monia tärkeitä asioita mutta nostaisin esille kolme. Ensiksi tärkein on vaikeavammaisten henkilökohtainen apu. STM on valmistamassa asiasta uutta lakiesitystä mutta kuntaliitto pistää hanttiin minkä kerkeää ja täysin kummin perustein. Kuntaliitto on esittänyt laskelmia jotka eivät voi ptää paikkaansa. Kuntaliitto on poliittisten puolueiden johtama mutta likainen työ teetetään liiton virkamiehillä. Toivon, että vastuuta kannettaisiin kunnolla ja tämä vammaisten ihmisoikeuksian kannalta tärkeä uudistus saadaan vietyä eteenpäin.

Kuntalaoudessa kokonaisuus on kuitenkin marginaalinen, vaikeavammaisia on onneksi niin vähän.

Toiseksi seikaksi nostaisin esteettömyyden. Ennenkaikkea asuntorakentamisessa on paljon vielä tekemistä, jotta vammaiset vanhukset ja muut huonostiliikkuvat voisivat asua ja elää muiden kanssa ja käydä toisten luona vierailulla.

Kolmas asia tässä yhteydessä on joukkoliikenteen kehittäminen niin ett' se toimii kaikille myös huonostiliikkuville.

Hanna Kopra 24.09.2008 9:46

Olen kovasti samaa mieltä Jarkko Rahkosen ja Tapio Laakson kanssa mielipiteiden kanssa kolmesta tärkeästä seikasta. Samoin Kalle Könkkölän kanssa, koska samassa tilanteessa alkaa olla myös vanheneva väestö.

Vanhasen himmelivisiossa ongelmia on jo siinä miten mm. vanhukset ja mm. vaikeavammaiset pääsisivät kotoaan liikkumaan. Tosin samaa asiaa tulee kysyä myös silloin kun ollaan suunnittelemassa uusia metro- ja muita semia. Esteettömyys palvelee myös lastenvaunuilla liikkuvia. Nyt muutaman vuoden kokemuksella suosittelen, että suunnittelijat pakotetaan päiväksi vaikka kulkemaan ihan vaunujen kanssa ja miettimään miten kätevää se olisi sitten pyörätuolilla.

Joukkoliikenteeseen liittyy olennaisesti tiivis (se ei pois sulje viihtyisää, toisin kuin Lepsämän vaalea luulee) kaupunki rakentaminen. Kaupunkisuunnitteluun liittyy puolestaan olennaisesti ympäristö ja energia asiat. Ja joukkoliikenteen sekä kaupunkisuunnittelun ansiosta ja mukana kuvaan tulee mm. päivähoito- ja muut palvelut, jotka voidaan tuoda näin paremmin kuntalaisten iloksi sekä hyödyksi.

Matti Holopainen 24.09.2008 12:21

Kuntapuhe on nykyään talouskieltä ja sitä joutuu käyttämään palvelutarpeita havainnollistaessaan. Matti Rimpelä, eilisiä järkyttäviä tapahtumia kommentoidessaan, nimitti lasten- ja nuorten kehityksen mittavat tukitoimet investoinneiksi, siis sijoituksiksi. Kertoi tutkitun, että satsaukset tuottavat tuloksen viiden tai kymmenen vuoden kuluessa. Arveli tällaisen laskentataidon puuttuvan kunnista. Kaksisataa miljoonaa on löytynyt lasten huostaanoton kaksinkertaistuneisiin kustannuksiin. Onhan silloin mahdollisuus sijoittaa sama summa kunnollisiin tukitoimiin. Vaikkapa 500 psykologia ja 500 sosiaalityöntekijää päiväkoteihin, kouluihin ja perhetukeen, hän ehdotti.

Voisiko kuntavaalin ensimmäinen asia siis olla "Sijoitukset sosiaaliseen hyvinvointiin", terveyskeskuksiin, vanhustenhoitoon, lasten ja nuorten tukeen. Toinen olisi varmasti "Sijoitukset elinympäristön säilymiseen". Pohja on kaavoituksessa kaikilla tasoillaan. Se on tiivistyvän, matkustamista säästävän, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä suosivan kaupungin rakentamista - vaihe vaiheelta vanhaa täydentäen ja uutta rakentaen. Mukaan mahtuu varmasti jokunen puutarhakyläkin, kunhan paikka täyttää lainahakemuksen ympäristölliset ehdot.. Joukkoliikenteen remontti ja lipunhintojen puolittaminen on tuntuva sijoitus. Energiaa on säästettävä uuden rakentamisessa ja vanhan korjauksessa.

Kolmas kohta mielestäni olisikin jo kuntalaisten itsehallinto. Tämä perustuslaissakin mainittu kuntalaisten oikeus on katoamassa suurkuntien toiminnasta lähes kokonaan. Kuntalaiset halutaan nähdä asiakkaina, palvelujen kuluttajina. Pienimpien kuntien liitoksille on varmasti perusteita, mutta useimmiten suurkuntien puuhamiehet korostavat vain konsernitehokkuutta ja tavoittelevat julkisen talouden supistamista. Palvelukyky ja tulevaan sijoittaminen eivät paljoa paina. Vanhoina aikoina kunnat ratkaisivat itsehallinnossaan omaehtoisemmin, mihin ongelmaan tartutaan. Nyt on ajauduttu lakeihin säädettyjen minimitasojen toimeenpanijaksi ja siinäkin taloudellisen porsaanreiän löytäminen on ansio. Jos ei ole sanktiota, niin saa rikkoa lakia? Jos ei jää kiinni, saa käyttää dopingia. Muutama lapsi lisää päiväkotiryhmään on kuin yksi halko lisää hölmöläisen kuormaan.

Selventäisikö sijoitusnäkökulma myös eri osapuolten roolia? Nykyisin on valtionapu. Voisiko se ainakin suurissa kunnissa olla kehittämistuki?

Michael Perukangas 24.09.2008 13:53

Lähestyisin asiaa hieman eri näkökulmasta kuin useimmat. Mielestäni kolme tärkeintä asiakokonaisuutta, teemaa tai pikemminkin lähestymistapaa tämän syksyn kuntavaaleissa ovat:

1) Integroitu ja ekologinen yhdyskuntasuunnittelu, jossa on mahdollista liikkua tähänastista vähemmän energiaa käyttäen, jossa palvelut, liikenne, asuminen ja viheralueet suunnitellaan käsi kädessä vähintäänkin seutukunnallisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että palvelut ja liikennejärjestelyt olisivat aina valmiina ennen asuntoja, ja seutukunnallisuus mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen järkeistämisen ja nykyistä onnistuneemman väestövastuullisuuden palvelujen järjestämisessä. Lienee itsestäänselvää, että järkevä yhdyskuntarakenne on sellainen, jossa liikenteen tarve on vähentynyt ja jossa on lähiviheralueita paikallisina \\\"keuhkoina\\\".

2) Integroitu terveyspolitiikka, jossa terveysnäkökulma - myös ennaltaehkäisevä - läpäisee kaikki politiikan sektorit siten, että kaikessa päätöksenteossa kuntalaisten terveyden edistäminen on imperatiivi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja -infrastruktuurit ymmärretään terveyttä edistäviksi. Lähiviheralue on ilmainen kansanterveyttä edistävä palvelu.

3) Tasa-arvo. Tarkoittaa sitä, että kaupunki pitää suunnitella siten, että kaikki voivat kulkea ja asua siellä, lähipalvelut ovat tarjolla kaikilla alueilla ja eri ikäiset, erilaisia elämänkatsomuksia tunnustavat, eri tavalla elävät ihmiset sukupuolesta ja ihonväristä riippumatta, voisivat olla kaupunkimme tasa-arvoisia asukkaita ja asiakkaita. Kaupunkioikeudet perustuvat siis ihmisoikeuksiin. Kaupunki kuuluu kaikille, ja kaikilla on oikeus palveluihin.

Luetuimmat
  1. 1

    25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

  2. 2

    Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

  3. 3

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  4. 4

    Melania Trump puhui YK:ssa nettikiusaamista vastaan – riko vaikka miehesi puhelin, vastasi internet

  5. 5

    Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

  6. 6

    Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

  7. 7

    Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

  8. 8

    Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

  9. 9

    Venäjä valehteli suut ja korvat täyteen Zapad-sota­harjoituksesta – eikä Venäjää haittaa, jos Suomessa vähän pelätään

  10. 10

    Mystinen arabišeikki opiskeli jujutsua valenimellä ja loi miljardeillaan lukkopainista kansainvälisen menestystarinan – mutta mitä suomalainen Marko tekee hänen organisaatiossaan?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  2. 2

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  3. 3

    Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

  4. 4

    Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

  5. 5

    Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

  6. 6

    Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

  7. 7

    Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

  8. 8

    24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

  9. 9

    Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

  10. 10

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  4. 4

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  5. 5

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  6. 6

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  7. 7

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  8. 8

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  9. 9

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  10. 10

    ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

  11. Näytä lisää