Perässähiihtäjä

Pitäisikö Helsingin seudun kunnat yhdistää?

Perjantai 5.9.2008 ja 1. merkintä:

Kuntavaalien vaalitaistelu – jos näin sotaisaa termiä Suomessa voi käyttää – alkaa tässä viikonvaihteessa. Aikaa vaaleihin on vain kuusi viikkoa. Se on vähän mutta riittävästi.

Keskusta on kastanut vaalikampanjansa ”Kotivaalikiertueeksi”. Keskustan puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen kiirehtii lauantaina ympäri Pohjois-Savoa viidessä eri tilaisuudessa.

Kokoomus on kutsunut lauantaina aktiivinsa ”Hauskanpitotalkoisiin” Helsinkiin Linnanmäelle. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen yrittää valaa uskoa joukkoihinsa myös puheilla. Korva-kiertuetta jatketaan.

Jutta Urpilaisen johtama Sdp järjestää kymmeniä tilaisuuksia ympäri maata. Siellä kerätään ihmisten unelmia talteen ja mahdollisesti vaalikäyttöön. Puheenjohtaja itse on kotiseudullaan Keski-Pohjanmaalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen avaa puolueen vaalikampanjan Helsingissä Kampin Narinkkatorilla ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen eduskunnan lisärakennuksessa.

Ja varmasti kaikkien muidenkin puolueiden johtajat kiertävät puhumassa ympäri maata. Puolueilla on vielä runsas viikko aikaa etsiä lisää ehdokkaita. Se ei ole helppoa, sillä ehdokkaaksi ei mielellään lähdetä.

Tämä on siis hyvä hetki herättää henkiin myös kuntavaaliaiheinen Perässähiihtäjä-vaaliblogi, johon olen ajatellut kirjoittaa noin 30 kirjoitusta 26. lokakuuta pidettäviin vaaleihin asti. Sitten blogi taas sulkeutuu, ehkä ikuisesti, ehkä ei.

Tämä on HS:n virallista vaaliuutisointia ja kommentointia täydentävää omapäistä kirjoittelua. Näkökulma on ns. valtakunnallinen eli Suomen politiikkaa kommentoidaan laidasta laitaan, jos ajankohtaista aihetta ilmenee. Tämän blogin sisar/veliblogi on HS:n kaupunkitoimituksen Kunnallisvaaliblogi.

Tervetuloa lukijaksi ja myös kommentoijaksi, jos siltä tuntuu, että pitää jotakin sanoa. Kaikki kirjoitustaitoiset ovat tervetulleita, mutta erikseen pyydän, että ehdokkaat yli puoluerajojen ja yli kuntarajojen ottaisivat kantaa ja keskustelisivat myös tässä blogissa.

Viime eduskuntavaaleissa pidin blogia, jonka keskustelupalstalle pääsi kirjoittamaan vain omalla nimellä. Se oli täysin poikkeuksellista, mutta toimi – vastoin ennakko-odotuksia – oikein hyvin. Siis jatketaan samalla linjalla. Perässähiihtäjän keskustelupalstalla puhutaan asiaa ja reilusti omalla nimellä.

Tässä toteutamme myös Euroopan unionin linjaa. Ihan totta! EU-parlamentin kulttuurivaliokunta ehdotti viime kesäkuussa raportissaan blogien laillisen aseman ja bloggaajien taustojen selvittämistä. Valiokunta halusi selventää muun muassa vastineoikeutta, lähdesuojaa ja eettisten sääntöjen noudattamista. Raportin mukaan blogien sisältö pitäisi rinnastaa kaikkeen muuhun julkisuudessa tapahtuvaan keskusteluun.

Näin me noudatamme EU-parlamentin valiokunnan toivetta jo etuajassa. Näin tekee kunnon mallioppilas. Jos tämä johtaa siihen, ettei kukaan kirjoita tämän blogin keskustelupalstalle, se on harmillista, mutta sekin kestetään. Mitäpä emme tekisi, jotta voisimme noudattaa unionin ohjeita.

Mistä sitten keskusteltaisiin? Keskustellaan ensimmäiseksi pääkaupunkiseudun yhteistyöstä. Sehän on myös valtakunnallinen pulma, joka tavan takaa pulpahtaa keskusteluun, viimeksi tällä viikolla. Taideteollinen korkeakoulu (Helsinki), Kauppakorkeakoulu (Helsinki) ja Teknillinen korkeakoulu (Espoo) yhdistyvät Aalto-korkeakouluksi, jota valtiovalta, yritykset, säätiöt ja yksityiset ihmiset tukevat suurin panoksin. Siitä pitäisi tulla varsinaisen Suomen Sampo, mutta niinpä vain tämäkin hieno hanke on latistunut kissanhännänvedoksi siitä, että mihin sen keskus sijoitetaan. Helsingin kaupunginjohto haluaa sen Helsinkiin ja Espoon kaupunginjohto Espooseen.

Niin tyypillistä täkäläistä jaarittelua. Pääkaupunkiseudun yhteiset hankkeet laahustavat lähes aina jäljessä, ja samaan aikaan kasvu jatkuu. Helsinki, Espoo ja Vantaa paisuvat ja ovat pian kylki kyljessä toisistaan kiinni.

Olen kohta kolmekymmentä vuotta asunut Länsi-Helsingissä lähellä Espoon ja Vantaan rajaa ja käynyt näissä naapurikaupungeissa ainakin kerran viikossa. Kaupunkien välinen raja tuntuu keinotekoiselta, ja vielä keinotekoisemmaksi se tulee, jos seudulle tulee 200 000 uutta asukasta – yhtä paljon kuin Vantaalla on asukkaita nyt. Näin käy, jos Helsingin, Espoon ja Vantaan vuoteen 2030 ulottuvat asukastavoitteet toteutuisivat. Se on mahdollista.

Tämä kokemus mielessäni yritin perehtyä huolella Espooseen ja Vantaaseen ja vertailla niitä. Keräsin 50 erilaista asiaa ja panin rinnakkain tyyliin: Vanhojen asuntojen keskihinta Espoossa ja Vantaalla.

Näkökulma oli tietysti puhtaasti helsinkiläinen eli imperialistinen, kumpi Helsingin kannattaisi ottaa, jos pääsisi valitsemaan. Kirjoitin havainnoistani kepeän jutun HS:n Kuukausiliitteen lauantaina 6.9. ilmestyvään numeroon sivuille 32-43.

Siinä joudun mm. toteamaan, että "hallitus patistaa kuntia yhteen, mutta pääkaupunkiseudun kunnat kuulevat hallituksen viestit hyvin eri tavalla. Helsingistä on kuusi ministeriä ja suora yhteys ylimpään johtoon, mutta Espoolta ja Vantaalta se yhteys puuttuu: niistä ei ole yhtään ministeriä."

Päivän Hyvä Kysymys: Pitäisikö Helsingin seudun kaupungit yhdistää?

Päivän blogilainaus:

Töölönlahti on suomalaisen kaupunkisuunnittelun onneton tihentymä. Valmista ei tule, vaikka peistä on väännetty jo kohta sata vuotta. Alueella oleva kaunis puisto on nyt tuhottu ja rakennuksia nousee kuin nakkikioskeja raitille. Kokonaisnäkemys puuttuu. Jos Töölönlahden alue jotain symboloi, niin tasavaltaisen Suomen demokratian kriisiä. Päätökset syntyvät jossain muualla kuin asukkaiden tahtotilan synnyttämänä. Tanssimalla ei Suomen pääkaupungin paikkaa Euroopassa kuitata.

Helsingin kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Euroopan historian professori Laura Kolbe (kesk) blogissaan.

49 vastausta artikkeliin "Pitäisikö Helsingin seudun kunnat yhdistää?"

Martti Tulenheimo 05.09.2008 17:18

Tervetuloa takaisin! Perässähiihtäjää onkin kaivattu.

Helsingin seudun kaupunkien yhdistäminen on monella tavalla kannatettavaa.

Ville Komsia muista yhteyksistä lainatakseni Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat nykyisellään kaikki ikään kuin väärän kokoisia: toisiin tehtäviin liian pieniä ja toisiin liian suuria yksikköjä.

Esimerkki elävästä elämästä: HS kertoi tänään, että HKL sallisi polkupyörien kuljettamisen pääkaupunkiseudun lähijunissa myös ruuhka-aikaan. Helsinki ei voi kuitenkaan päättää tällaisesta poikkikunnallisesta asiasta yksin.

YTV tulee todennäköisesti yhtymään Helsingin näkemykseen asiasta, mutta on nurinkurista, etteivät vaaleilla valitut valtuutetut voi päättää asiasta, vaan päätöksen tekee YTV, jossa istuvia päättäjiä ei ole valittu vaaleilla, vaan nimittämällä. Sama ongelma koskee muitakin kuntien välisestä yhteistyöstä neuvottelevia elimiä, mm. HUS:ia.

Seudulle sopii kaksitasoinen, vaaleilla valittu hallinto. Ylätasolla toimii koko seudun asioista päättävä seutuvaltuusto ja alemmalla tasolla nykyisiä Helsinkiä, Espoota ja Vantaata pienempien itsehallinnollisten kaupunginosien valtuustot, joiden lukumäärästä on turha vielä kiistellä, koska asiaa voidaan ensin selvittää huolella.

Tällainen hallinto toisi päätöksentekoon sekä tehokkuutta että estäisi sitä etääntymästä asukkaiden arkielämästä liikaa.

Tavallisen kaupunkilaisen (kuten minun) näkökulmasta on aivan sama, kuka päätöksiä tekee, kunhan niiden tekijät on valittu vaaleilla, ei nimittämällä JA kunhan päätöksiin voi kokea vaikuttavansa. Päätöksenteon on myös vastattava ihmisten arkisiin tarpeisiin – mitä nykyiset Helsinki, Espoo ja Vantaa (ja kenties kehyskunnat laajemminkin) eivät enää tee, kun on kyse seudun yhteisistä, nykyiset rajat ylittävistä asioista, kuten liikenne, terveydenhoito, kaavoitus, rakentaminen, työpaikkojen sijoittuminen jne.

Keskustelu jatkukoon.

Lauri Gröhn 05.09.2008 17:51

"Pitäisikö Helsingin seudun kaupungit yhdistää?"

Pitäisi yhdistää Brysselin malliin. Brysselhän koostuu paristakymmenenestä osasta, joilla oma pormestari, kunnantalo ja muita toimintoja ja toisaalta ytv:n kaltaisia yhteisiä toimintoja.

Ville Komsi 05.09.2008 18:13

Haa. Martti Tulenheimo on jo ehtinyt kertoa suunnilleen samaa kuin minäkin samaan aikaan luonnostelin -- ja vieläpä mainita nimeni. Lähetän tämän silti, sillä tämä on niitä aiheita, joissa kokemukseni mukaan rautalankaa ei koskaan käytetä liian vähän.

Yleisradion vaalikoneessakin kysytään, pitäisikö YTV-kaupungit yhdistää "kansainvälisen mittaluokan metropolikaupungiksi". Paljastan tämän, vaikka kone ei vielä ole yleisölle avoin.

Tuollainen kysymys YKSINÄÄN on ehdottomasti väärin asetettu tai vajaa!

Rinnalla pitäisi samanveroisena olla kysymys: pitäisikö nykyiset mammuttikunnat yhteisen seutuhallinto-katon alla PILKKOA nykyistä pienemmiksi OMAN MITTAKAAVANSA ASIOISSA ITSEHALLINNOLLISIKSI "pienkaupungeiksi" (kaupunginosiksi, kauppaloiksi, suur- tai pienalueiksi ... miten vain halutaankin sanoa). Sitten voisin vastata kumpaankin kysymykseen KYLLÄ!

Tietysti kaikkien pitäisi tietää ja huomata, että maailman "metropoleissa" yleensä järjestään on kaksitasoinen hallinto. Epäilen vain -- ja pelkään -- että täkäläisessä keskustelussa se taas unohdetaan.

Vaalikonekysymys voitaisiin myös asettaa näin: Ovatko NYKYISET KUNTARAJAT juuri tällaisinaan ja juuri nykyisessä merkityksessään pyhiä ja loukkaamattomia? Minun olisi helppoa vastata: EIVÄT. Enkä tarkoita tällä vain jatkuvaa Helsingin paisumista. Esimerkiksi Ala-Tikkurila Kehä-kolmosen pohjoispuolella kuuluisi kaiken järjen nimessä paremmin muun Tikkurilan yhteyteen kuin Helsinkiin.

- - -

Keskustelun pohjaksi yritän esittää tiiviisti muutaman ajatuksen:

(1) Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat yhdenlaisiin tehtäviin liian pieniä ja toisenlaisiin tehtäviin liian isoja yksikköjä. Ne eivät ole "juuri sopivia" mihinkään.

(2) Suurin ongelma on näiden kaupunkien välinen repivä kilpailu, joka on väistämätön seuraus niiden yhteenkasvamisesta. Kilpaillaan yritysten pääkonttoreista, hyvistä veronmaksajista jne. sekä yritetään sysiä pois huonoja veronmaksajia.

(3) Tarvitaan seutuhallinto, jolla on oma SUORILLA VAALEILLA valittava valtuustonsa. Siinä ei saa olla mutkia eikä kiintiöitä -- ainakaan siirtymäajan jälkeen. Ei siis erillisiä vaalipiirejäkään. Vain tällä tavoin on ylipäänsä mahdollista, että joskus meillä on poliitikkoja, jotka keräävät äänensä koko alueelta ja tuntevat edustavansa koko aluetta.

(4) "Pienkaupungeilla" puolestaan on omat valtuustonsa, jotka valitaan kyseisen alueen asukkaista (tai ainakin omilta listoiltaan -- mikäpä minä olen ihmisten virallisia osoitteita vahtimaan).

(5) Seutuhallinto seutuvaltuuston johdolla päättää suurista asioista: maankäytön, liikenteen ja yhdyskuntahuollon peruslinjoista, asuntopolitiikasta jne. Pienvaltuustot päättävät yksityiskohtaisesta maankäytön suunnittelusta (detaljikaavoista), paikallisesta järjestö- ja kulttuuritoiminnan tuesta, mahdollisesti terveysasemista, kouluista, päiväkodeista...

(6) Seutuhallinto kerää verot ja jakaa osan verotuloista jonkin ennalta sovittavan periaatteen mukaan "pienkaupungeille". Jotta viimeksi mainitut eivät olisi pelkkiä keskustelukerhoja, niillä siis tulee olla rahaa muuhunkin kuin yhteen puistonpenkkiin tai meidän-kylä-päivän ilmapalloihin.

(7) Seutukunnan laajentamisesta YTV-aluetta laajemmalle kannattaa neuvotella heti kättelyssä, mutta tähän ei pidä juuttua pitkäksi aikaa. On alusta lähtien suunniteltava myös joustavia yhteistyömuotoja niiden naapurikuntien kanssa, jotka eivät halua suoranaisesti liittyä "seutu-suurkaupunkiin". Rajaseutuyhteistyötä ei voida enää koskaan välttää -- emmehän sentään halua nielaista Turkua ja Tamperetta.

(8) "Pienkaupungit" voisivat olla vaihtelevankin kokoisia, kunhan niillä on helposti ymmärrettävä alue ja jollakin tavoin oma ilmeensä. Kiehtovalta tuntuisi "rakentaa" pienkaupungit kirjastojen ympärille.

(9) Tärkeätä olisi, ettei kumpikaan hallintotaso -- seutu-suurkaupunki tai pienkaupunki -- pysty mielin määrin tekemään kiusaa toiselleen. Sen takia niillä täytyy olla selvästi määritellyt tehtävät ja erilliset käyttövarat.

(10) Historiallisia kokonaisuuksia taikka tunteenomaisia sidoksia ei millään tavalla tarvitsisi heikentää. Kaikenlaiset kotiseutuyhdistykset saisivat kernaasti vaalia vaikkapa ikiaikaisen Espoon tai väliaikaisen Huopalahden pitäjän muistoa... Myöskään nykyisten kuntien hallintorutiineja ei kukaan pakottaisi yhdistämään yön yli -- yhdistäminen ja yhteensovittaminen vain tulisivat entistä helpommiksi. Toisaalta "pienkaupunkien" kahdenvälinen tai muutamanvälinen yhteistyö olisi täysin sallittua: Leppävaara ja Pitäjänmäki voisivat niin halutessaan vallan mainiosti yhdistää joitakin paikallisia toimintojaan, vaikka Matinkylä ja Kontula eivät olisikaan näissä mukana.

Jatkan mielelläni keskustelua, jos aihetta tulee. En ollenkaan väitä ymmärtäväni kaikkia mahdollisia näkökohtia, ja juuri siksi toivon niiden esittämistä.

Testaan vielä teknisesti [b]lihavoinnin[/b] -- mahtaako toimia? Olisi mukavaa, jos ei tarvitsisi tehdä korostuksia HUUTAMALLA. Lisäksi pyydän anteeksi, jos lainausmerkit ja ajatusviivat näkyvät &- tai kysymysmerkkeinä. Kaikkea tällaista nimittäin saattaa sattua. Tämä on siis koe.

Ville Komsi

Helsinki

Jan Rossi 05.09.2008 20:54

Tervetuloa takaisin blogimaailmaan. Keskustelu tämän hallituksen toimista jatkuu edelleen. Tulee mielenkiintoiset vaalit, näissä vaaleissa ratkaistaan tämän hallituksen jatko 2011 vaaleja silmällä pitäen. Samalla katsotaan, että mikä on Jutta Urpilaisen asema Suomessa sen jälkeen kun hänet valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.

Samalla testataan se, että jatkuuko kokoomuksen nouseva trendi vaaleissa vai saako Katainen ensimmäisen tappion tililleen. Ennusteet vihjaavat, että Katainen häviää ensimmäiset vaalinsa. Pian tämä nähdään.

Jan Rossi

Susanna Iivonen-Pekesen 05.09.2008 21:58

Jee! Suosikkiblogi jatkuu taas. Olen entinen helsinkiläinen ja vantaalainen: kuntarajat pääkaupunkiseudulla joutavat mennä. Eli olen täysin samaa mieltä bloginpitäjän kanssa.

Jarkko Rahkonen 05.09.2008 22:28

Hyvä Unto

ennenkuin helsinkiläisenä ryhdyt propagoimaan Suurhelsinkiä, mieti ja selvittele lähidemokratian välttämättömyyttä ja lähipalveluiden tuottamisen tehokkuutta kuntalaisen kannalta.

Lauri Gröhn kannattaa yllä Brysselin mallia, jossa B koostuu 20 kunnasta. Tutustukaa myös Lontoon malliin, mikä on London City. Entä Tukholma sekin useiden osien kokonaisuus. Näissä kaikissa on rajoja, mutta rajat on madallettu ja niiden yli tapahtuu yhteistyötä joka pitää kokonaisuuden kehityskelpoisena.

Em kokonaisuuksien pienemmät osat toteuttavat lähidemokratiaa, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan lähipalveluihin yms.

Olen Kauklahti (Espoossa) seuran puheenjohtaja ja alueellamme asuu noin 6500 ihmistä. Minusta Espoossa voitaisiin hyvin antaa asukasyhdistykselle budjetti ja päätösvaltaa Kauklahden lähipalveluissa. Jatkossa tietenkin seuran tilalle tulisi Kauklahden uuskaupunki, jonka johto pitäisi tuolloin valita asukkaiden toimesta kuntavaalien tapaan.

Muualla Suomessa on lukuisia kuntia joiden asukasluku on pienempi kuin 6500 ja niissä on laaja moniportainen kunnallishallinto. Kauklahden lähidemokratiassa selvittäisiin hyvin huomattavasti kevyemmällä hallinolla. Arvioin että K:ssa asukasta kohden hallinnon kustannukset olisivat noin viidennes siitä mitä ne ovat nykyisessä pienkunnassa.

Arvoisat Suurhelsingin imperialistit (nykyajan siirtomaaherrat), kun ylivoimallanne poistatte Espoon ja Vantaan rajat Helsinkiin ja imaisette 240 000 ja 190 000 asukkaan kaupungit Helsingin dinosaurukseen toteuttakaa kuitenkin lähidemokratia.

Espoon alue koostuisi seitsämästä yksiköstä lännestä alkaen: Kauklahti, Espoon keskus (+pohjois-Espoo), Espoonlahti, Matinkylä + Haukilahti),Kauniainen, Leppävaara ja Tapiola. Nämä olisivat Hämeenlinnan (läänin pääkaupunki) kokoisia uuskaupunkeja.

Vastaavasti Vantaa ja nyky-Helsinki saisi omat sisäiset uuskaupukinsa. Näillä uuskaupungeilla olisi tehtävänä huolehtia asukkaidensa lähipalveluista ja lähiturvallisuudesta saamansa budjetin puitteissa (tai myöhemmin keräämiensä verojen puitteissa). Metropoli-Helsinki hoitaisi kaavoituksen, liikenteen, energiatarpeen, jätehuollon, terveydenhoidon, peruskoulun jälkeisen opetuksen yms.

Arvoisat vaikuttajat nähkäämme ihminen ja hänen tarpeensa pääöksenteon keskiössä joita pääöksentekijöiden ja hallinnon tulee palvella! SuurHelsinki ilman lähipalvuita tuottavia uuskaupunkeja tukehtuu ähkyyn, jossa ihmiset voivat pahoin ja rikollisuus kasvaa.

Ville Komsi 05.09.2008 23:55

"Suurhelsingin imperialisti" tai en, olen ilmeisesti täsmälleen samaa mieltä itse asiasta kuin Jarkko. Eikö kukaan voisi väittää vastaan?

Anu Koskela 06.09.2008 0:14

Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä. En siksi, että pitäisi itsetarkoituksellisesti luoda Suomeen kansainvälisen luokan metropoli, vaan koska miljoonakaupunki on jo käytännössä olemassa. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kuntarajat ovat varsin keinotekoisia ja ne hankaloittavat toimivan joukkoliikenteen ja muiden palveluiden tehokasta järjestämistä sekä kaavoitusta.

Mika Rossi 06.09.2008 0:38

Ensinnäkin täydennyksenä Unton ensimmäiseen Matti Vanhasta koskevaan huomioon. Vanhanen oli jo perjantaina Kainuussa ja Kiuruvedellä useissa eri tilaisuuksissa. Kajaanin torilla oli yli 700 ihmistä paikalla. Tiedän, koska olin työn puolesta mukana ja kirjoitan tätä ennen huomista Pohjois-Savon kiertuetta hotellissa Iisalmessa, heh.

Sitten helsinkiläisen kuntavaaliehdokkaan näkökulma. Pitkällä tähtäimellä lopputulema on liitos ja se on järkevää. Ensiksi mielestäni oleellisinta on, että ensin palveluiden käytössä katoavat kuntarajat pääkaupunkiseudulla. Todella moni haluaisi tehdä sujuvasti samalla reissulla lasten hoitoonkuskauksen, työmatkan ja kauppareissun. Nyt pitää kulkea ristiin rastiin kuntarajojen mukaan.

Pääkaupunkiseudun kunnat voisivat esimerkiksi kilpailuttaa päivähoitopalvelut (oma tuotanto liikelaitostettuna tai yhtiöitettynä mukana) ja unohtaa kuntarajat. Sama olisi mahdollista monissa muissakin palveluissa.

Juha Jaatinen 06.09.2008 9:10

Ei yhdistyä, vaan liueta pois. Aluevaltuustot lähentävät kansalaista päätöksentekoon. Koko alueen asioista päättämään aluevaltuusto.

Nykyisten pääkaupunkiseudun kuntien, miksei tulevaisuudessa kehyskuntienkin alueelle, tulee muodostaa 50 000 asukkaan pohjaan perustuvat suorilla vaaleilla valittavat aluevaltuustot. Valtuustoille annetaan päätösvaltaa ja rahaa. Nykyiset, keinotekoiset ja haitalliset kuntarajat liuetkoot pois. Perustetaan alueelle, myös suoralla vaalilla valittava, seutuvaltuusto, jonka päätösvaltaan tulee alueen yleis- kaavoitus, hyvinvointi- liikenne- ja elinkeinopolitiikka.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Pentti Kangasluoma 06.09.2008 9:11

Prässähiihtäjän blogi on laadun tae, kiitos mielelläni. Maalta katsoen ja kuntayhtymien toimintaa seuranneena luulen yhdistämisen olevan paras ratkaisu. Yhteen hiileen puhaltaminen käy helpommin. .

Markku Markkula 06.09.2008 12:50

Päätös ja heti: Suur-Helsingin Sanomat

Hienoa Unto. Kiitos artikkelista ja ennen kaikkea HS:n Kuukausiliitteen valaisevista kuvista ja faktoista. Näkemyksissäsi olit niin suorasanainen ja selkeä, että jokainen voi tehdä omia johtopäätöksiään.

Maailmanlaajuiset muutokset ovat pakottaneet myös pääkaupunkiseudun kunnat suuriin muutoksiin. Monissa suurissa ja pienissäkin hankkeissa saa yhdessä yli kuntarajojen enemmän aikaan. Samalla on tehtävä uusia paikallisia ratkaisuja. Maailmalla minäkin myyn koko ajan erinomaista Helsinkiä – laajaa metropolialuetta. Alueemme sisällä paras tulos syntyy hajautetun päätäntävallan ja yhteisvastuun avulla: positiivinen kilpailu ja luova jännite ”pakottavat” ennakkoluulottomuuteen.

Meillä on Espoossa vielä niin paljon kehitettävää ja korjattavaa, että espoolaiset haluavat kohdistaa rahamme näihin. Ja hyvällä taloudenhoidolla. Alhaisella veroäyrillä. Innovatiivisesti luomme parempia ja edullisempia palveluja. Suosimme yrittäjyyttä. Kunnan ei itse tarvitse tuottaa kaikkea. Helsinki tekee monia asioita toisin. Ja Vantaakin omalla tavallaan. Hyvä näin. Tämä on demokratiaa.

Unto: retorinen esityksesi Suur-Helsingin Sanomat olisi hieno ratkaisu. Media ottaisi eri näkökulmat tosissaan. Media vaatisi päättäjiltä lisää avarakatseisuutta ja vastuunkantoa yli rajojen. Media ei ajaisi vallan keskittämistä. Media vaatisi paljon yhteisiä suuria ratkaisuja Länsimetron ja Marja-radan (Kehä-radan) jatkoksi. Tarkastelualue ulottuisi aina Päijät-Hämeeseen ja Kanta-Hämeeseen saakka. Media ja päättäjät loisivat modernia verkostokulttuuria, joka on maailmanlaajuisestikin edelläkävijä.

Yhdessä ilman keskitettyä hallintoa voimme saada paljon aikaan. Pari esimerkkiä kuntiemme raja-alueilta.

1) Kehityskohteeksi Munkkivuoren-Vermon-Perkkaan alue: Vanhan kaatopaikan täyttömäki monipuolisempaan virkistyskäyttöön, raitiolinjan jatkaminen Munkkiniemestä Perkkaalle, kulttuurireitti yhtenäiseksi ja monipuoliseksi Kalastajatorpalta Gallen-Kallelan museoon, Elfvikiin ja Otaniemeen.

2) Kuntien kesken olemme jo kirjanneet yhteiseksi alueeksi Kuninkaan kolmion: Lintuvaara-Hämevaara-Uusmäki-Konala-Malminkartano-Myyrmäki. Tätä on kehitettävä, ja ei vain uusien ja parannettavien liikenneväylien ja uuden rakentamisen kannalta, vaan palvelut ja nykyiset asukkaat on otettava keskiöön kehityksen tekijöiksi. Valmistelua ja ratkaisuja voimme nopeuttaa.

Voisiko media HS:n johdolla käydä kampanjaa, jolla virkamiehet ja luottamushenkilöt saadaan entistä innokkaammin toteuttamaan yhteistyötä rajoista piittaamatta? Ei ratkaisu ole, että ensin kaikki yhteen osaksi hegemonista valtapyrkimystä, jossa reuna-alueet kärsivät. Kuka haluaisi lisää keskusjohtoista valtaa? Ei muussakaan elämässä ole ensin pakko saada itselle toisen alueita?

Antakaa espoolaisten kehittää pääkaupunkiseudun kilpailukykyä: palveluja kuntalaisille, harrastusmahdollisuuksia kaikille ja menestysmahdollisuuksia yrityksillä. Kun parannamme espoolaisten elinoloja reippain ottein, niin myös Helsingin ja Vantaan päättäjien on löydettävä ja uskallettava tehdä vastaavia ratkaisuja tai vielä parempia.

Yksi kysymys sinulle Unto lopuksi perusteluineen kannen kauniista kuvasta:

Kuntien välinen raja ei todellisuudessa estä yhteistyötä ihmisten välillä eikä palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kuvan lapsia ei varmaan estä mitenkään se, että heidän leikkipihansa läpi kulkee Espoon ja Vantaan raja. Kuvassa näkyvä ”rajaviiva” taisi olla HS:n toimituksen lavastama?

Markku Markkula

kaupunginvaltuutettu (kok),

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan pj

Jan Rossi 06.09.2008 13:19

Ja mitä tulee päivän kysymykseen, että pitäisikö Helsingin seudun kaupungit yhdistää, vastaus on melko helppo. Kyse on ehdoista, miten Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdistetään. Ehdot eivät voi olla sellaisia, jolla Helsinki kaappasi palan Sipoosta. Vai menisikö asiat niin, että Helsinki haukkaisi Espoon ja Vantaan? Nämä liittyisivät vain osaksi Helsinkiä?

Jos siis pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettäisiin, Helsinki saisi valtavasti pinta-alaa rakentaa uusia kasvukeskuksia. Sipoon pilkkomisesta menisi pohja ja uskottavuus. Vai liittyisikö Sipoo myöhemmin osaksi uutta pääkaupunkia? Sipoo-liitos kertoo kaikille hallituksen aluepolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta.

Jan Rossi

Unto Hämäläinen 06.09.2008 13:45

Kiitos kaikille kommentoijille ja monille muille, jotka tekstiviestein, sähköpostein ja perinteisin kommunikointikeinoin ovat toivottaneet tervetulleeksi ja kannustaneet blogin pitämiseen. Kyllä tämä tästä taitaa taas lähteä liikkeelle.

Markkulan Markulle ja muillekin tiedoksi, että huomenna sunnuntaina HS:n Kaupunkisivuilla jatketaan juttua Hämevaarasta siltä kulmalta, jossa Kuukausiliitteen kansikuvatyttö ja -poika asuvat. Kuvan osalta en puhuisi lavastuksesta, vaan korkeintaan journalistisesta tehostuksesta, jolla tämä rajaviiva tuotiin esille ja lukijoittemme helposti havaittavaksi.

Terveisin

Unto H.

Juha Jaatinen 06.09.2008 13:56

Markkulalle. Ok, haluat kehittää nykyisten kuntarajojen yli alueita, niinkuin minäkin. Ilmoitat, että kuntarajat eivät ole esteenä yhteistyölle. Kyllä ovat, nykyiset kuntarajat, esimerkkinä vaan: Metropäätös, Ruoholahdesta länteen olisi pitänyt tehdä 20 v. sitten. Ihmeelinen nurkkapatriotismi siirsi sitä näihin päiviin asti. Hallinto on muutettava siten, että jotkut asiat, esimerkiksi seudulliset liikennejärjestelyt, päättetään seutuvaltuustossa. Jotkut asiat päätetään nykyisiä kuntia pienemmissä yksiköissä, aluevaltuustoissa. Kun Markku Markkulakin on noin yhteistyöhaluinen, niin miksi hän sitten haluaa säilyttää nykyiset hallinnon rajat, jos toisellaisella hallinnolla, hänenkin ylistämänsä yhteistyö sujuisi paremmin. Ennenkaikkea tuottaisi alueen asukkaille parhaiten hyvinvointia.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Kai Salmi 06.09.2008 14:56

PÄÄKAUPUNKI YHDEKSI.

Kirjoitus oli aiheellinen ja hyvä.

Pääkaupungin kasvu on aiheuttanut Vantaa-Espoon (ja Kauniaisten) nykyisen suuruuden ja luonteen. Niitä ei tällaisenaan kaupunkimaisena suuryhdyskuntana muuten olisi.

Ihmiset elävät, asuvat, käyvät työssä ja harrastuksissa yms. koko tällä suurkaupunkialueella. He tarvitsevat ja haluavat mahdollisuuksia elää ja saada kaupungin palveluksia eikä mitään moninkertaisia kunnallisia järjestelmiä ja väkisin tehtyjä erillisiä identiteettejä. Helsinkiä se kaikki on.

Työpaikkani on Vantaan alueella, ja näen joka päivä tämän kaiken.

Jan Rossi 06.09.2008 17:06

Nyt kun Perässähiihtäjä otti esille KD:n puheenjohtajan Päivi Räsäsen, ajattelin itsekin kommentoida KD:n puheenjohtajan viime aikaisia kannanottoja, sillä Päivi Räsänen puolusti pappia (HS 24.6.2008), joka näytti rippikoululla aborttivideon 15-vuotiaille. Räsäsen mielestä aborttivideo sopi näytettäväksi rippikouluikäisille.

Miten Räsänen voi ottaa tälläisen kannan kun tuon papin toiminta on tuomittu Porvoon piispan toimesta? Räsäsen kannanotto on käsittämätön ja sitä ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Onko KD yhteistyökykyinen puolue? Mielestäni kenenkään alaikäisen lapsen ei tulisi nähdä minkäänlaisia aborttivideoita.

Jan Rossi

Eila Lyytikäinen 06.09.2008 20:03

Minäkin tervehdin tilolla Unton paluuta bloggaajaksi!

Aloitus oli tosi nasakka, Kuukausiliitteen faktalaatikoiden kokoamisessa oli nähty vaivaa ja tulos oli valaiseva: eroja Espoon ja Vantaan välillä on yllättävän vähän.

Toivottavasti tämä blogi tuo sisältöjä kunnallisvaalikeskusteluun eikä meidän äänestäjien tarvitse tyytyä puolueiden lanseeraamiin höttöisiin sloganeihin.

Aloitus lupaa hyvää. Pääkaupunkiseudun yhdistyminen on relevantti keskustelun aihe juuri nyt. Nyt on korkea aika ruveta visioimaan kaksiportaista hallintomallia, joka palvelee kokonaisuutta ja lähidemokratiaa. YTV:n rooli pitää pitää esillä samanaikaisesti, koska a ei-valitut päättävät tärkeistä mm liikenteellistä asioista. Seutulippu on sietämättömän kallis! Ja nousee aina vaan..

Onko mahdollista ottaa mallia kirjastojen Helmet-järjestelmästä sosiaali- ja terveyspuolella? Helmet on helmi! Ennen kuntarajojen poistamisista on yhteistyötä kuntarajonen ylitse kehitettävä heti.. Joka puolella pääkaupunkiseutua on alueita, joista luonnollinen asiointi tapahtuu/ tapahtuisi erilaisissa asioissa toisen kunnan puolelle.

Nykyisin täällä Myyrmäessä on hyvät palvelut eikä Tikkurilaan tarvitse lähteä minkään asian vuoksi, mikä on helpotus.Silti koemme että saamme täällä länsipuolella jatkuvasti muistuttaa olemassaolostamme, jotta saamme esim. Aikuisopiston kursseja tms tänne yhtä kattavasti kuin Tikkurilan seudulle, yhden esimerkin mainitakseni..

Martti Tulenheimo 06.09.2008 20:25

Kun Jan Rossi nyt avasi Pandoran lippaan, jonka avaimessa lukee "Sipoo", täydennän aiempaa kommenttiani.

Pääkaupunkiseutu on kokonaisuus. Sitä rajaa yhdestä suunnasta meri. Tämä on ainoa luonnollinen raja, joka alueella on. Toinen rajoittava tekijä on välimatka: uuden kaupunkikokonaisuuden ei pidä kasvaa niin suureksi, että matkat kaupungin sisällä venyvät useisiin kymmeniin kilometreihin.

Nähdäkseni Sipoo kuuluu luonnollisena osana syntyvään kaupunkikokonaisuuteen. Sipoon ei kuulu jäädä erilliseksi saarekkeeksi.

Kun aika koittaa, toivottavasti juuri Sipoon ja Kauniaisten tapaiset yksiköt saavat kaikkien silmät avautumaan sille, että uusi kaupunkikokonaisuus ei toimi järkevästi ilman kaksitasoista hallintoa.

Kati Peltola 06.09.2008 20:28

Unto Hämäläinen haluaa yhdistää Helsinkiin Vantaan ja Espoon ja perustelee sitä kuntien erilaisuudella ja asukkaiden erilaisilla palveluilla. Nämä perusteet vaatisivat kaikkien kuntien poistamista. Eikä sekään riittäisi, vaan valtioidenkin rajat pitäisi poistaa.

Hämäläisen mielestä samat virkamiehet hoitelisivat reippaasti koko pääkaaupunikiseudun kaikkia asiat. No, pääosa kuntien tehtävistä on palveluja. Kuntien työntekijät opettavat, kasvattavat, hoitavat, ajavat busseja ja ratikoita, kaivavat kuoppia ja vetävät johtoja, kaatavat puita, huolehtivat puistoista ja kuntalaisten jätehuollosta.

Ei niitä voi tehdä keskitetysti, vaan alueilla pitää olla eri ihmiset hoitelemaan sen alueen ihmisiä, rakennuksia, teknisiä järjestelmiä ja ympäristöä. Unto ajattelee, että kaikkea tätä voisi johtaa viisaasti keskittämällä hallintoa. Helsinki ja naapurkikunnatkin ovat eläviä esimerkkejä siitä, että ei voi.

Tapasin tänään Hakaniemessä mm. kotihoidon työntekijän, joka sanoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen on johtanut kestämättömään komentokulttuuriin. Ylin johto on niin kaukana asiakkaista ja työntekijöistä, että kotihoidon epäkohdista ei enää pysty puhumaan. Kun työntekijä ei tahdo tehdä 16-tuntisia työvuoroja, esimies osoittaa ovea ja sanoo, että muita on kyllä tulossa tilalle.

Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Epäinhimilliset työvaatimukset johtuvat juuri siitä, että työvoimaa ei ole tarpeeksi. Lähiesimies vain purkaa omaa ahdistustaan uupuneeseen alaiseensa. Eihän esimiestäkään kukaan kuuntele, kun hän suorittaa monen portaan läpi tulleita mahdottomia tehokkuuskomentoja.

Terveyslautakunnan jäsenenä, entisenä sosiaalikeskuksen johtajana ja sitä ennen pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna tiedän, että Helsinki on liian suuri organisaatio. Kaupungin asukkailla, johtajilla ja vaaleilla valituilla päättäjillä on vain satunnaista tietoa tästä mammutista. Suomen kuntien lakisääteiset tehtävät ovat maailmanennätysluokkaa. Mikään konsernihallintomalli ei pysty toteuttamaan niitä siten, että palvelujen tarvitsijat ja niiden tekijät saisivat oikeudenmukaisen ja todellisen vaikutusmahdollisuuden omien asioidensa hoitoon.

Ratkaisu löytyy itsenäisten kaupunginosien ja itsenäisten aluekuntien muodostamisesta. Pääkaupunkiseudulla voisi olla 15 000 - 30 000 asukkaan kaupunginosat, jotka huolehtisivat lähipalveluista. Päivähoito, peruskoulu ja nuorisotoimi, sosiaali- ja terveysasemat ja erilaiset palveluasumisen muodot olisivat lähiympäristöstä huolehtimisen lisäksi kaupunginosavaltuuston tehtäviä.

Kaupunginosat olisivat tarpeeksi pieniä, jotta asukkaat ja päättäjät, samoin palvelujen työntekijät voisivat käydä jatkuvaa keskustelua siitä, miten lakisääteisiä palveluja tuotetaan.

Aluekunnat voisivat olla täällä 100 000 - 150 000 asukkaan kokoisia. Ne huolehtisivat sairaaloista ja niiden poliklinikoista, toisen asteen kouluista, aluesuunnittelusta ja oman alueensa kulttuuri- ja urheilulaitoksista.

Näiden kahden kuntamuodon lisäksi YTV voisi laajentua huolehtimaan nykyisten lisäksi joistain muistakin teknisistä palveluista. Kaikissa kolmessa kuntamuodossa olisi vaaleilla valittava valtuusto ja tarpeelliset lautakunnat. Jo alkaisi poliittinen vastuu näkyä ja ihmiset tietäisivät, kenen kanssa mitäkin asiaa voisi hoitaa.

Jokaisella kuntatasolla rahoitus tulisi yhdestä ja ainoasta henkilökohtaisten tulojen verosta. Se olisi valtakunnallinen ja sen tuotto jaettaisiin kaikkien kuntamuotojen kesken. Perusteena olisi kunkin kunnan asukasrakenne ja tämän kunnan vastuulla olevat lakisääteiset tehtävät.

Jouni Vauhkonen 06.09.2008 20:46

Tervetuloa takaisin, Unskin blogi!

Jännä nähdä, miten tämä toimii kunnallisvaaleissa. Toki monet asiat yhdistävät kuntia, mutta hyvin monet ihmisiä kiinnostavat kysymykset ovat paikallisia. Toivottavasti saat tämän jalkautettua.

Aloittelin itse kampanjaani tänään Vantaan Hakunila-päivillä. Muutamassa keskustelussa nousi esiin poikittaisliikenteen ongelmat. Ratkeaisivatko ne kaupungit yhdistämällä? Ehkäpä osa niistä.

Liikenneongelmat ovat kasvamassa. On arvioitu, että henkilöautoliikenne nousee seudulla 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ruuhkat lisääntyvät, vaikka kaikki aiotut investoinnit tehtäisiin.

Vanhasen hajauttavalla mallilla sähköautoilijat istuvat ruuhkissa.

Uskoisin, että paras malli olisi vahva vaaleilla valittu seutuhallinto ja vaaleilla valitut "kaupunginosat". Martti Tulenheimo ja Ville Komsi kirjoittavat tästä viisaasti.

Vantaan osat voittaisivat tässä kovasti. Olen asunut aikoinaan Myyrmäessä ja nyt Tikkurilassa. Vantaalla on aivan turhaan huono maine ja Suur-Helsinkinä Vantaan kaupunginosien imago ehkä paranisi.

Luulenpa kuitenkin, ettei Espoossa ajatella ollenkaan yhdistymisiä. Käytännössä yhteen voisi saada Helsingin ja Vantaan, jos niitäkään.

Mahdollisen rajoissa olisi siis lähinnä perustaa vahva seutuhallinto, joka hoitaisi nykyistä huomattavasti vahvemmin muun muassa liikennettä ja maankäytön suunnittelua. Tähän on viisasta tähdätä.

Jouni Vauhkonen

Tikkurila

Vihreiden poliittinen sihteeri

kunnallisvaaliehdokas Vantaalla

Teemu Pyyluoma 07.09.2008 0:51

Unto jättää sitten turhat tervetuliaiset vanhoille tutuille väliin ja siirtyy suoraan asiaan. Hyvä niin, teen samoin.

Se että YTV, HUS, jne. ovat tulleet tarpeelliksiksi on riittävä peruste. Jos on merkittäviä seudullisia valtakäyttäviä organisioita, niin niiden valtaakäyttävät pitää valita vaaleilla eli olla suoraan vastuullisia kansalaisille. Tässä on kyse demokratiasta. Siihen en ota kanta tarkoittaako tämä jotain seutuvaltuustoa, vai kaupunkien yhdistämistä, olkoonkin että jälkimmäinen vaikuttaa yksinkertaisemmalta.

Haluttomuus tehdä asille mitään taas kertoo siitä, että mielummin pidetään malli jossa omalla kaupungin edustajilla on ainakin joskus asukasmääränsä suurempi painoarvo päätoksenteossa. Ja omalla puolueella, jos se on iso ja joka kaupungissa vahva.

Ville Komsi 07.09.2008 1:41

Tähän mennessä käsittääkseni me melkein kaikki olemme vaatineet kaksitasoista hallintoa, jossa Helsingin seutu -- tämän tai tuon kokoisena -- yhtäältä yhdistettäisiin ja toisaalta paloiteltaisiin. Ainoa ilmeinen vastaanväittäjä on ollut Markku Markkula, joka ylistää espoolaista tapaa hoitaa asiat ja sen takia haluaisi pitää Espoon ehjänä ja espoolaisena -- siis ainakin pitkälle epämääräiseen tulevaisuuteen jakamattomana ja omanlaisenaan.

Voihan sen niinkin ajatella. Minä vain en vakuutu.

Viehätyn paljon enemmän Jarkko Rahkosen mallista, jossa nykyinen Espoo tulevaisuudessa koostuu kuudesta palasesta -- Kauniainen seitsemäntenä -- jotka kaikki ovat samalla osia laajemmasta kokonaisuudesta, johon mm. Helsinki ja Vantaa vastaavasti pilkottuina kuuluvat. Mikäli nuo entisen Espoon palaset kaikki haluavat jatkaa espoolaista menoa entiseen tapaan -- joko kukin erikseen tai yhteistyössä toistensa kanssa -- niin mikäpä siinä. Olkoon se sallittua, kunhan hallitsematon ja repivä kilpailu nykyisten kuntien (ja tietysti myös tulevien "pienkaupunkien") välillä saadaan lujalla yhteisellä seutuhallinnolla kuriin.

Helppohan minun on Rahkosen mallista viehättyä, kun olen itse ehdottanut ihan samaa -- enkä väitä, että minäkään olisin ensimmäinen.

Markkulan toppuuttelumotiiveja sitä vastoin rohkenen röyhkeästi pohdiskella. Ettei vain olisi kysymys siitä, että henkilö, joka on rakentanut henkilökohtaisen poliittisen uransa juuri tietylle ja tietynkokoiselle alueelle sijoittuvan äänestäjäkunnan tai "viitekehyksen" varaan, kavahtaa tuon perustan keikuttamista? En suinkaan moiti: ilmiö on täysin luonnollinen. Mutta juuri tästä syystä haluan sellaisen seutuvaltuuston, jolla on ylin päätösvalta suurissa kysymyksissä ja jonne voi pyrkiä niin, että kerää tukensa suorissa vaaleissa koko seudulta eikä vain (ja nimenomaisesti) Helsingistä tai Espoosta.

Meidän muiden keskustelijoiden esittämä kaksiportainen seutuhallinto pakottaisi Markkulan -- siltä osin kuin hän on jatkuvasti kiinnostunut paikallisista asioista -- pyrkimään joko seutuvaltuustoon tai jonkin nykyistä Espoota pienemmän palasen lähivaltuustoon. Tai sekä-että, mikäpä ettei?

Jos kysymys on mukavuudenhalusta tai muuten luonnollisesta muutosvastarinnasta, ymmärrän sen ja tarjoan ratkaisuksi jonkinmittaista siirtymäaikaa -- niissä asioissa missä se on mahdollista. Jos taas kysymys on jostain muusta, olen edelleenkin korvat höröllä.

Ja kiitos jo tästä: minähän nimenomaan yllytin rajojen uudelleenpiirtämisen vastustajia perustelemaan kantansa.

Erityisen vilpittömät kiitokset Kati Peltolalle. Hän panee meistä muista paremmaksi ja ehdottaa kolmetasoista suoriin vaaleihin perustuvaa paikallishallintoa! Alimpana tasona siis 15'000 - 30'000 asukkaan lähikaupungit, välitasona 100'000-150'000 asukkaan lohkot ja sitten vielä näiden yläpuolella suurkaupunkiseutu, joka voisi käsittää miljoona asukasta tai enemmän. Näin minä tuon Katin ehdotuksen ymmärrän (vaikka nimitykset keksin parempien puuttuessa itse).

Käytännössä tämä kai tarkoittaisi, että Espoo ja Vantaa nykyisellään säilyisivät "välitason" kaupunkeina mutta Helsinki jaettaisiin noin viiteen palaseen. Okei, sopii minulle sekin.

Tärkeintä on, että ylin taso saadaan aikaan. Toiseksi tärkeintä on, että alin taso saadaan. Vaikka väliportaalle ei olisi mitään muita perusteita kuin espoolaisten taivuttaminen seutuhallinnon alamaisiksi ...irvistys... niin antaa mennä. Nykytilanne on joka tapauksessa typerin kuviteltavissa oleva.

Uskon, että Katilla on varteenotettavia perusteluja tuolle kolmiportaisuudelle, joten ilman muuta myös sitä on syytä pohtia yhtenä mahdollisuutena. Ihanteellinen järjestely on joka tapauksessa mielestäni sellainen, jossa kutakin tehtävää hoitaa siihen sopivan kokoinen yksikkö ja jossa vastuusuhteet ovat mahdollisimman kirkkaat. Kansanvalta (tai sen mahdollisuuskin) katoaa varmasti, jos ei tiedetä, mistä jokin ajatus tuli tai minne se upposi.

Nyt joku selvityshenkilö asialle. Hallitus, hei.

Pentti Kangasluoma 07.09.2008 13:48

Kun lukee blogia niin mieleeni tulee väistämättä Linnan Pohjantähti, ja maanmittari joka erotti Koskelan torpan pappiilan maista.

"Minä panen rajoja ihmisten mieliin. ja otan niitä sieltä pois"; jotenkin näin tämä merkittävä herra lausui.

Maalla kasvaneet oppivat äidin maidossa peltojen ja metsäsarkojen rajat, niistä on käyty kiistoja puukoin ja tuliasein. Kaupungeissa on omakotialueiden tonttikiistat vieneet naapurit usein tuomareiden eteen.

On hämmästyttävä kuinka kuntien rajoista tulee merkittäviä. No, siihen liittyy myös verotusoikeus. Kuntayhtymässä joutuu kunnallinen päättäjä ajattelemaan oman reviirinsä rajoja, sellainen jäykistää päätöksentekoa.

Janne Paavolainen 07.09.2008 14:06

Hyviäkin kirjoituksia on avattu bloki esille kaivanut.

Lähes kaikki ajattelu vain näyttää lähtevän vallitsevan tavan ylläpitämisestä. Eli tarvitaan enempi tai vähempi perinteinen historiallisesti vanhasta mallista pohjautuva yksikkö, joka kantaa veroja ja puollustaa alamaistensa etuja.

Kutsutte sitä kunnaksi tai kaupungiksi.

Demokratiaksi käsittämällämme tavalla olemme valinneet näihin alueisiin "valistuneet" määräaikaisesti vallassa olleet hallitsijat. Useampia henkilöitä valitsemalla olemme koittaneet estää tyranniaa ja varmistaa tasapuolisesti enemmistön näkökantojen huomiointi elämämme ohjauksessa.

Hyvä tähän asti.

Mutta...aina tulee se mutta.

Kuinka moni pääkaupunkiseudulla oikeasti voi väittää elävänsä jossain kaupungissa tai kunnassa?

Väitän meidän kokevan elävämme käytännössä kylissä, aivan kuten J.Rahkonen Kaukahdessa. Olisiko oikein saada päätäntävaltaa kyseiselle tasolle, kuten monet näyttävät esittävän?

Osin varmaan, mutta...

Mutta silloin mikään ei muuttuisi. Samasta koneesta tehtäisiin vain erikokoisia versioita ja niitä yhteen liittämällä koitettaisiin kokonaisuus saada toimimaan paremmin. Niin ainakin, jos kaikkialla noudatettaisiin samaa toimintamallia. Ja koska olemme demokratiassa, niin eikö meidän olisi pakko noudattaa yhtävertaista tapaa toimia?

Myönnän toki nyt heti, etten väitä tietäväni mikä on oikea hallintomalli meidän kansalaisten kaitsemiseksi.

Väitän kuitenkin, että tulevaisuus on väistämättä enempi ihmisten palvelua kuin kuntien tai kaupunkin olemassa olon toteuttamista.

Ja väitän, että paras tapa harhauttaa ihmisiä ajattelemaan alueiden näennäisiä erilaisuuksia on tehdä Unto Hämäläisen HS kuukausiliitteeseen tehdyn kaltaisia vertailuja.

Tänä päivänä vain muutama harva toiminto lähtee ihmisten palvelusta. Tuntuu lähes naurettavalta mainita esimerkkinä kirjastolaitosta, niin vähäpätöiseltä se tuntuu.

Samalla lainausoikeudella voin lainata kirjan mistä pk-seudun kirjastosta ja yhtälailla palauttaa sen mihin vain.

YTV koittaa periaatteessa pyrkiä samoin hyvään suuntaan, mutta sen onnistuminen taitaa olla mahdotonta kun kunnilla on samaan aikaan omat suunnitelmat sisäisistä liikkennöinneistä.

Sitten ovat nämä surulliset kunnalliset palvelut, kuten terveydenhuolto ja virastopalvelut. Ne ovat periaatteessa ihan hyviä, mutta kun ne eivät vain taivu ihmisten palveluun.

Kuinka moni on silloin asuinpaikkakunnallaan kun hänen oman paikkakuntansa haluaa tarjota palvelua? Suuri osa asukkaista käy toisella paikkakunnalla töissä eikä kunnalliset palvelut ole tarjolla kuin ns. virastoaikaan. Eikö olisi kansantaloudellisestikkin järkevämpää, että voisin käyttää palvelua yhdistämällä sen normaalin liikkumiseeni eikä päin vastoin.

Jos yksi iso kaupunki on ratkaisu ihmisten eli asukkaiden toimivaan palveluun niin siihen on pakko pyrkiä. Jos matkalla havaitaan ettei kaupunkeja nykyisessä muodossa ole järkevää ylläpitää niin heivataan ne sitten romukoppaan. Olkoot miten tahansa, mitä nopeammin alamme tehdä näitä muutoksia, sitä nopeammin saamme helpotettua elämäämme ja parannettua elämisen edellytyksiämme.

Jan Rossi 07.09.2008 17:29

Voisiko joku edes jollakin tasolla yrittää selvittää meille kaikille tätä Matti Vanhasen käsittämätöntä visiota pääkaupunkiseudun kehittämiseksi. Tilanne on se, että Vanhanen tarjoaa pks-kehittämiseksi puutarhametropolia. Voisiko joku kertoa, että paljonko tämä Vanhasen visio mahdollisesti maksaisi? Vanhasen näkemykset ovat utopistisia. Tämäkö on keskustan vaalien vaalikärki? Tässäkö keskustan eväät on pks-alueen kehittämiseen?

http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135239222641.jpeg

Jan Rossi

Anna-Mari Vimpari 07.09.2008 18:41

Kiitokset perässähiihtäjälle reippaasta keskustelunavauksesta myös printtimedian puolella. Toivottavasti tästä aiheesta päästään vaalien alla ottamaan oikein kunnolla yhteen, jotta saadaan sekä rationaaliset että tunnepohjaiset argumentit esiin.

Tunteet ovat toki olennainen osa päätöksentekoa, mutteivät paras mittari kuntarajoja määriteltäessä. Inhimillisesti ajatellen Helsingin, Espoon ja Vantaan rajat ovat hullunkuriset. Kuntalaisen kannalta olennaisia ovat palvelut, eivät niiden järjestämisen rajat. Pitkälle päästään kyllä kuntarajat ylittäviä palveluita kehittämällä ja seutuyhteistyötä tiivistämällä, mutta ei perille saakka.

Tulevan ennakointi, yhteisten tavoitteiden määrittely ja niihin pääseminen on kunnolla mahdollista vain yksien rajojen sisällä. Myös päätöksenteko ja talouden hallinta on pitkäjänteisempää ongelmien ja vastuiden ollessa yhteisiä.

Veroja maksava keskiluokka on jo pitkään muuttanut väljempien tonttien perässä suurten kaupunkien kehyskuntiin. Verot keräävät niin sanotut kauluskunnat. Itse kyllä kutsun näitä läskikunniksi, koska kasvu perustuu keskuskaupungin muskeleihin.

Tilanne on Helsingin kannalta kestämätön. Pitäisi maan ainoana metropolina vetää koko Suomea globaalissa kilpailussa samalla, kun oma veropohja näivettyy ja palvelujen kysyntä kasvaa. Ainoa kauaskantoinen ja vastuuntuntoinen ratkaisu olisi laittaa pääkaupunkiseudun kunnat yhteen –yhteiseksi hyväksi.

Anna-Mari Vimpari

Helsingin Keskustan puheenjohtaja

Kunnallisvaaliehdokas

Jan Rossi 07.09.2008 19:27

Arvoisa Anna-Mari Vimpari - Tein avauksen keskustan uusimmasta hankkeesta, nimittäin tästä puutarhametropolista, jonka puheenjohtajanne näyttää esitelleen. Onko tämä todella keskustan anti pks-alueen kehittämiseksi? Osaatko kertoa, että miten tälläinen unelma rahoitetaan?

Tilanne Helsingin ja Espoon, sekä Vantaan yhdistämiseksi tällä hetkellä ovat olemattomat. Tilanne Helsingin sisällä on eriarvoinen. Miten esimerkiksi palvelut toimivat Helsingin sisällä? Ovatko palvelut tasa-arvoisesti saavutettavissa Helsingin sisällä eri kaupunginosien kesken? Mikä tilanne terveyspalveluiden osalta on esimerkiksi Vuosaaressa? Tai Munkkivuoressa? Tai Töölössä? Miten kirjasto,- nuoriso,- ja muut palvelut on toteutettu eri kaupunginosien välillä? Miksi jossakin on nuorisotalo, mutta jossakin toisessa ei ole?

Mitä tulee terveyspalveluihin, jokainen hesalainen tietää, että millainen on tilanne Marian päivystyksessä. Odotusajat esimerkiksi päivystyksessä on käsittämättömän pitkät. Miksi Helsingissä on vain yksi päivystysensiapuklinikka? Miksi kaupunginosien terveyskeskuspalvelut eivät toimi esimerkiksi viikonloppuisin?

Jan Rossi

Janne Hakkarainen 07.09.2008 19:40

Mikä uudelle kaupungille nimeksi?

Pelkkä Helsinki, Vantaa tai Espoo vai esimerkiksi lentokentän nimi Helsinki-Vantaa.

Muita hyviä ehdotuksia?

Jarkko Rahkonen 08.09.2008 0:00

Jan Rossi ihmettelee edellä pääministeri Vanhasen nurmijärveläistä mökkisirotelmaa, jossa sähköautot seisoivat jonossa. Vanhanen ei kerro miten lapset ja muut ajokortittomatpääsevät liikkumaan, helikopterillako. Vanhasen mallin toteuttaminen Helsingin seudun nykykaupunkeihin tulisi maksamaan satoja miljardeja euroja, jos siinä ihmiset tavoittaisivat työpaikat, koulut, palvelut yms enintään puolen tunnin matka-ajalla.

Helsingin seutu ei voi toimia kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen periaatteiden mukaan ilman rataverkkoa ja niihin tukeutuvia kaupunkeja. Helsingin seudun rataverkko on kuin viisisorminen kämmen: rantarata, kehärata(nyk. martinlaaksonr.) päärata, metrohaara itään ja metrohaara länteen (Espooseen).

Tämän rataverkon varaan kehitetään Helsingin metropolin uuskaupungit joista edellä olen kirjoittanut ja monet muutkin vastaavaa esittäneet mm. Ville Komsi. Espoon paikalle tulisi 6 uuskaupunkia (katso edellä) ynnä Kauniainen. Helsingin paikalle lännestä lukien: Lauttasaari, Munkkiniemi, Haaga, Töölö, jne, yhteensä 15-17 uuskaupunkia Samoin Vantaalle 5-7 uuskaupunkia.

Uuskaupungeilla olisi omat nimensä jolloin koko Suomen metropolin nimi voisi olla edelleen Helsinki, jolla olisi valtuustonsa (seutuvaltuustonsa), metropolihallituksensa ja muu halinto.

Uuskaupungeissa olisi kerrostaloasumista rataverkon varassa ja pientaloasumista välimaastossa, jossa olisi myös laajat viheralueet.

Kerrostaloalueella olisi nykykaupunkien tapaan kaupunkimaisia toimintoja ja palveluita: kulttuurikeskuksia, korkeakouluja, hallintokeskuksia. Helsingin nykyisessä ytimessä kerrostalot voisivat olla metropolien tapaan 20 kerroksisia ja jokunen vielä korkeampikin.

Länsimainen kulttuuri on syntynyt kaupunkikeskuksissa. Vanhasen nurmijärveläisyys palauttaa Suomen virsukulttuuriin ja sitoo ihmiset turpeeseen. Onneksi ei tarvitse pelätä Vanhasen nurmijärveläisen mallin toteutuvan. Keskustapuolue jää tällä malilla aleellamme pienpuolueeksi.

Janne Hakkarainen Suomen metropolin nimi voisi olla siis edelleen Helsinki, joka on jo tunnettu maailmalla

Kati Peltola 08.09.2008 0:34

Janne Paavolainen sanoo: "Myönnän toki nyt heti, etten väitä tietäväni mikä on oikea hallintomalli meidän kansalaisten kaitsemiseksi. Väitän kuitenkin, että tulevaisuus on väistämättä enempi ihmisten palvelua kuin kuntien tai kaupunkin olemassa olon toteuttamista".

Kunnallishallinto ei ole tarkoitettu ihmisten kaitsemiseksi. Päinvastoin tavoitteena on kunnallinen itsehallinto. Eikä se itse ole kunta, vaan kuntalaiset.

Nykyisillä kuntajohtajilla on useimmiten näkemys. jonka mukaan kuntalaiset ovat asiakkaita ja heitä kiinnostaa vain omat palvelunsa, ei se tapa, millä ne tuotetaan tai se, mihin jokin palveluvalinta johtaa jossain muussa kohtaa.

Tämä onkin valitettavasti todellisuutta, mutta mitään demokratiaa se ei ole. Kansanvallan idea on, että kansalaiset ovat itse vastuussa yhteiskunnastaan ja päättävät yhdessä sekä tavoitteista että niiden toteuttamistavoista. Tätä yhteisvastuuta ollaan nyt ulkoistamassa kansalaisilta osto- ja myyntiliikkeille.

Suur-Helsinki olisi väistämättä sellainen, koska useimmat sen puolestapuhujista haluavat samalla myös ulkoistaa palvelujen tuotannon ja kilpailuttaa lakisääteiset palvelut. Monet haluavat myös muuttaa lakisääteisiä palveluja vakuutuspohjaisiksi. Siinä päästään yhtä heikkoon yhteisvastuuseen kuin mitä nyt on yksityisvakuutuksessa.

Yhteisöä ei voi olla olemassa ilman oikeata yhteisvastuuta. Se tarkoittaa osallistumista yhteisön poliittisten päämäärien asettamiseen ja niiden toteuttamiseen. Sen takia minä esitän kolmea päällekkäistä kuntatasoa, joista joka tasolla on vaaleilla valittu valtuusto ja sillä selvästi rajatut velvollisuudet sopia oman alueensa asukkaiden kanssa oman tasonsa tehtävien toteuttamisesta.

Nyt pienimmissäkin kunnissa on lukuisia toisistaan poikkeavia liittymiä, joista yhdessä hoidetaan yksiä ja muissa ihan muita tehtäviä. Juuri kukaan ei tiedä, mitkä ovat näiden tehtävien sisällöt ja päätösvallan rajat, Osallistu siinä sitten kunnalliseen itsehallintoon. Ei ihme, että useimmat eivät tiedä sellaista olevan olemassakaan. On vain epämääräinen päättäjien eliitti, joka tekee aivan muuta kuin mistä kuntalaiset kulloinkin ovat kiinnostuneita.

Eihän niitä edes tunne, sanoi minulle lauantaina Koskelan bussissa nuori nainen, joka ei aikonut äänestää vaaleissa. Ehdotin kyllä, että hän voisi tutustua minuun. Se sai hänet hymyilemään kauniisti, mutta ei tällainen ehdotus vielä luo pohjaa osallistumiselle. Pitäähän ihmisellä olla lapsesta alkaen tieto siitä, että ilman häntä kunnallinen itsehallinto on puutteellista, ja samalla tieto siitä, miten ja missä omiin ja yhteisiin asioihin voi vaikuttaa.

Terhi Peltokorpi 08.09.2008 1:48

Tervetuloa takaisin! Seurasin presidentinvaalien aikaan aktiivisesti Perässähiihtäjän blogia, en kuitenkaan tainnut kirjoittaa silloin yhtään kommenttia itse Jos vaikka nyt kehotuksesta aktivoituisin. Toivon, että näin tekisi moni muukin. Ainakin alku näyttää melko hyvältä.

Alla muutamia ajatuksia, joiden joukkoon leikkasin osittain tekstiä nettisivuiltani päiväkirjamerkinnöistäni, joita minäkin olen nyt taas kunnallisvaalien lähestyessä aktivoitunut kirjoittelemaan. Harmi kun ei ole tullut kirjoitettua jatkuvasti ajatuksiaan ylös.

Keskustan nykyinen valtuustoryhmä kannattaa Helsingissä yksimielisesti pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä. Olen melko varma, että jos Helsingin kaupunginvaltuusto äänestäisi asiasta nyt, emme jäisi yksin, vaan enemmistö valtuutetuista äänestäisi yhdistymisen puolesta. Usein erityisesti länsinaapuri Espoon kanssa keskusteluissa tuntuu kuitenkin siltä, että kuntien yhteenliittyminen on valovuosien päässä. Helsinkiläinen vasemmistoliittolainen ja kokoomuslainenkin ovat näissä asioissa lähempänä toisiaan kuin minkä tahansa puolueen helsinkiläinen ja espoolainen valtuutettu.

Lukuisia kertoja erilaisia kannanottoja ja puhepohjia erilaisissa ryhmissä vääntäneenä voi sanoa, että maininta tiivistä yhteistyöstäkin yli rajojen tuntuu olevan kuin punainen vaate monelle espoolaispoliitikolle. Tämä on tartuttanut varovaisuutta myös moniin johtaviin helsinkiläisiin päättäjiin ja virkamiehiin. Olen joskus kysynytkin päätöksenteko- tai neuvottelutilanteissa, että pitääkö meidän edustaa äänestäjiämme vai ei? Pitääkö valtuutettujen ja kaupunginhallitusten jäsenten olla sitä mieltä, mitä mieltä enemmistö kunnan asukkaista mielipidemittausten perusteella on vai valita sellainen kanta, millä neuvotteluissa voisi pitkällä tähtäimellä arvioida voittavansa eniten? Kummassa tapauksessa toimimme vaaleissa saamamme luottamuksen arvoisesti?

Monelle kaupunkilaiselle kuntarajat eivät välttämättä merkitse mitään muuta kuin byrokraattista estettä, joka haittaa arjessa selviytymistä. Asuinpaikan valintakin on usein sattumankauppaa- mistä sattuu löytymään kukkarolle ja pankille sopivan hintainen asunto.

Tulevassa miljoonakaupungissa olisi järkevää muodostaa kaksiportainen hallinto. Molempien tasojen päätöksiä tekevien elinten toimivalta pitää määritellä selkeästi ja molemmilla pitää olla oma budjetti. Pelkkä lausuntoja antava aluejaosto ei pitkään jaksa innostaa ja kiinnostaa ei sen paremmin päättäjiä kuin asukkaitakaan. Eikä nimellinen valta tuo päätöksentekoa yhtään lähemmäksi asukkaita, minkä pitäisi olla hallinnon ja kuntarakenteenkin kehittämisessä pääkaupunkiseudulla lähtökohtana.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen nouskoon vaalien suureksi kysymykseksi. Järki voittakoon päättäjillä, vaikka asukkailla on oltava oikeus ottaa kantaa myös tunnepohjaisin perustein.

Lopuksi on pakko kommentoida muutamia aiempia kommentteja:

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä on sentään sovittu vähän enemmän nyt kuin kaikki kommentoijat ehkä olettavat. Esimerkiksi lasten päivähoidon osalta vapaa hakeutuminen toisen kunnan alueella olevaan hoitopaikkaan on tarkoitus toteuttaa 2012 alusta. Nythän jo voi halutessaan säilyttää entisen päivähoitopaikan, vaikka muuttaa toisen kunnan alueelle tai hakea paikka toisen kunnan päivähoidosta kokeilualueilla, joita on muutama kaupunkien raja-alueilla.

Päivystyksen osalta on todettava Jan Rossille, että Maria ei suinkaan ole ainut päivystys. Helsingin terveyskeskuksella on kolme päivystyspistettä: Maria ja Malmi sekä Auroran psykiatrinen päivystys ja lasten ja nuorten päivystys Lasten- ja nuortensairaalassa. Lisäksi on HUS:n erityistason erikoissairaanhoidon päivystykset mm. Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Töölössä ja Meilahdessa. Kuntarajat ylittävää päivystyksen järjestämistä tavoitellaan jopa ensi vuoden alusta - epäilen, että tuosta aikataulusta ollaan kuitenkin jäljessä. En tosin ole tarkistanut asian valmistelun tämänhetkistä tilannetta.

Helsingin seutu nettisivuilta löytyvät 14 eri yhteistyöryhmän loppuraportit, joista selviää mitä kaikkea muuta on tapahtumassa.

Tuo kaikki ei kuitenkaan mielestäni vielä riitä, vaan lisää on tehtävä!

Muistuttaisin, että mikäli ministeri Manninen ei olisi viime eduskuntakaudella "potkinut" pääkaupunkiseudun kuntia eteenpäin yhteistyön tiellä voisi tilanne olla vielä heikompikin.

Terhi Peltokorpi

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kesk)

Helsinki

Tero Lehto 08.09.2008 7:34

Maallikkoarviona olisin huolissani siitä, että Helsinki ja helsinkiläiset aika usein avoimesti halveksuvat naapurikuntiaan ja näiden asukkaita. Helsingissä asuvat tuttavani katsovat aina tavatessa keksiä jotain pilkattavaa Espoosta.

Mukahauskan huumorin ja pilailun taustalla tuntuu olevan myös todellisia arvovaikuttimia. Helsingin Sipoo-valloitukset eivät ainakaan vähennä tätä ylimielisyyden vaikutelmaa.

Ei se mitään auta, että Espoon lähiöt olisivat jatkossa osa Helsinkiä, koska ne voiisivat olla vähemmän arvostettu ja huonommin hoidettu osa Helsinkiä. Vanha Helsinki olisi jatkossakin se, josta pidettäisiin huolta.

On tietysti mahdollista, että tämä pienten "lähiökuntien" ja laajemman seudullisen hallinnon malli ehkäisisi tällaiset ongelmat, mutta on vaikea sanoa, miten suuri vaikutusvalta sillä keskushallinnolla lopulta olisi.

Jan Rossi 08.09.2008 8:34

Jarkko Rahkonen on oikeassa. Tilanne on se, että Vanhasen unelmat puutarhametropolista maksaisi satoja miljardeja. Vanhanen ei siis elä reaalimaailmassa. Tämä Vanhasen kannanotto kertoo meille kaikille keskustan täydellisestä kyvyttömyydestä ymmärtää pääkaupunkiseudun kehittämistä. Vastuuttomasti heitellään kehään ehdotuksia, jotka eivät ole millään tavalla toteuttamiskelpoisia. Vanhasen ehdotukset saavatkin tänään tuomionsa HS:ssä.

Kysyn uudelleen keskustan toiminnan perään. Missä on vastuu? Keskusta ei kanna vastuuta toimistaan. Se pyrkii piilottamaan mokansa. Edelleenkään vaalirahaskandaalia ei ole selvitetty. Miksi Lasse Kontiola ei tule esille kertomaan omasta roolistaan KMS-yhdistyksen perustamisessa? Kuinka kauan joudumme elämään epätietoisuudessa keskustan roolista KMS:ssä? Ja miksi Pekkarisen tauluja ei ole kenenkään nähtävillä?

Terhi Peltokorvelle toteaisin näin, että Marian päivystys on käytännössä ainoa toimiva päivystys Helsingissä, jonne kuka tahansa helsinkiläinen voi mennä akuutissa tilanteessa. Jonot ovat sitten sen mukaisia. Miksi Helsinkiin ei saada toista 24 h tuntia auki olevaa päivystysklinikkaa? Olen itse nähnyt miten Mariassa toimitaan.

Jan Rossi

Eeva Lehto 08.09.2008 13:41

Ihan tavallisena tallukkana (Helsinkiläisenä) sanon, että ehdottomasti pitäisi yhdistää kaikki kolme kaupunkia! Minun vaakakupissani painaa ainakin joukkoliikennemaksut, eli seutulipun järjettömyys. Lisäksi me Helsinkiläiset, Espoolaiset ja Vantaalaiset olemme nyt jo tietyllä tapaa samaa kaupunkia. Niin moni sukkuloi työpaikan ja kodin väliä näiden, Hesarin niin hyvin ilmentämien, ns. keinotekoisten rajojen yli. Enkä tunne yhtäkään Espoolaista, Helsinkiläistä tai Vantaalaista jolla olisi hirvittävän voimakas patrioottinen tunne omasta kaupungistaan. Vaasalainen aviomieheni on kyllä ylpeä Pohjanmaalaisista juuristaan, mutta nuorille pääkaupunkiseutulaisille tuntuu oma kotikaupunki menevän mappiin "ihan sama". Siellä asutaan mistä nyt tuntuu löytyvän kivoin koti, tai mikä on lähinnä työpaikkaa tms.

Nimeämisestä: helpointa voisi olla että nimi pysyisi Helsinkinä, koska pääkaupunkiahan tässä oltaisiin edelleen ja pääkaupungin nimi on jo muutaman sata vuotta ollut Helsinki. Mutta jos siitä pitäisi tehdä vaikka Hentaa tai Vaspoo tai ihan mikä vaan, niin aivan sama. Asun vaikka Yhdistettyjen Kuntarajojen Espoo-Vantaassa kunhan saadaan perustallukan elämä helpottumaan.

Kati Peltola 08.09.2008 14:50

Jan Rossi sanoo:"toteaisin näin, että Marian päivystys on käytännössä ainoa toimiva päivystys Helsingissä, jonne kuka tahansa helsinkiläinen voi mennä akuutissa tilanteessa".

Tässä taas osoitus siitä, että helsinkiläinen ei tiedä kovin paljon kaupungistaan, kun se on liian iso. Malmin päivystyssairaala toimii samoin kuin Mariakin. Kumpikin hoitaa omaa puoliskoaan kaupungista, joten päivystykseen kuuluu mennä omalle alueelleen, ei suinkaan kaikkien Mariaan.

Kummallakaan yksiköllä ei ole tarpeeksi työvoimaa, mutta se on Suomen hallituspolitiikan ja Helsingin kuntapolitiikan tulosta. Varsinkin keskusta ja kokoomus pitävät kuntien terveyspalveluja tiukoilla, jotta yksityinen terveysbisnes saa lisää maksavia asiakkaita.

Keskustapuolueen puheenjohtajan viesti on taas osoitus siitä, että poliittiset aktiivitkaan eivät tiedä paljoa Helsingistä. Helsingin talous on vankkaa, kuten aina, eikä kaupunki suinkaan ole näivettymässä sen takia, että täältä muutetaan muuallekin. Enemmänhän tänne olisi koko ajan tulijoita kuin mahtuu.

Helsingin valtuuston enemmistö kyllä näivettää asukkaiden palveluita rakentamalla yksisilmäisesti seudun metropolia Helsinkiin. Sekä nykyiset asukkaat että ympäristössä asuvat ja muualtakin tänne pyrkivät hyötyisivät paljon enemmän monikeskeisen kehittämisen mallista.

Muihin radanvarsikuntiin pitäisi kaavoittaa monipuolisia asunto- ja työpaikka-alueita. Sekä niiden että Helsingin asukkaat voisivat matkustaa eri suuntiin nykyisinä ruuhka-aikoina. Ruuhkat hellittäisivät ja arkielämä rauhoittuisi. Jokainen peruskunta saisi yhdestä ja samasta valtakunnallisesta tuloverosta rahoituksen omien asukkaidensa palvelujen toteuttamiseen. Tietenkin kunnat voisivat myös ostaa toisiltaan palveluja, jos niissä olisi tilaa ulkokuntalaisillekin.

Kuntien välinen kilpailu kunnallisveron maksajista jäisi historiaan. Nykyinen verojärjestelmä kun ei ole mikään kestävä yhteisten palvelujen rahoitusmalli.

Kati Peltola 08.09.2008 14:59

Eeva Lehto ja monet muut haluavat yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat seutulipun järjettömyyden takia. Kaupunkien yhdistäminen maksaisi paljon enemmän kuin se, että näiden kuntien joukkoliikenteen lipun hinta yhtenäistettäisiin. Sitä luulen näiden seutulipun vastustajien tarkoittavan.

Jotta lipun hinta olisi seudulla sama, joukkoliikennettä pitäisi rahoittaa nykyistä enemmän veroilla tai sitten ottaa se raha jostakin muusta palvelusta. Toinen vaihtoehto on nostaa helsinkiläisten hintaa ja laskea Vantaan ja Espoon.

Kuntien yhdistäminen veisi kymmenen vuotta nykyisen hallinnon purkamista ja työtapojen muuttamista. Seudun kunnat ovat paljon monimutkaisempia kuin Sampo-pankki, joten saattaisi saman hintainen seutulippu olla aika kaukana yhdistämisen asialistan asioissa.

Ville Komsi 08.09.2008 16:07

"Hentaa tai Vaspoo tai ihan mikä tahansa..."

Jeeee. Tai "Etelä-Suomen ydintaajama" tai "Urho Kekkosen kaupunki".

Varoitus: nyt vastuu siirtyy lukijalle, vaikka olenkin pohjalais-hämäläistä sukua. Tästä aiheesta on nimittäin väännetty niin hirvittävä määrä pateettis-paukuttavaa tekstiä, että tulisin hulluksi, ellen välillä irvistäisi.

Viime helmikuussa nettihesarin keskustelussa eräs nimimerkki puolusti kuntansa kunniaa näin:

" Jos äänestetään niin äänestetään myös kaupungin nimestä. Itse haluan asua Espoossa enkä Helsingissä. Eli äänestäisin sitä, että Helsinki pois maailmankartalta. "

Veikkaan, ettei hänkään ihan tosissaan ollut, mutta vastasin suunilleen seuraavasti:

Just så där. Olenkin ihmetellyt, miten espoolaiset ilkeävät käyttää Helsinki-Vantaan lentokenttää. Hankkisitte omanne.

Ei toki millään pahalla. Muistan Espoon 500-vuotisjuhlat. Se oli silloin maalaiskunta, oikein mukava olikin. Vietin siellä kesät pyöräillen. Pulleat siat makasivat vapaina maantien ojissa. Nykyään on kaikki kurjempaa.

Muistanhan senkin, kuinka hevosenkenkävaakuna puoli vuosisataa sitten otettiin käyttöön. Ah.

Mutta nyt: jotain tälle keskiaikaiselle hallinnolle ja pikkuruhtinaiden loputtomille juonitteluille, operettisodille ja keskinäisille selkäänpuukotuksille kai pitäisi tehdä, ennen kuin nouseva Vihti syö meidät kaikki. Vai?

Nimikysymys on tietenkin kaiken ydin. Nyt jo puhutaan 14 kunnan talousalueesta. Siitä tulee aika pitkä nimi, jos noudatetaan Nummi-Pusula-mallia. Ja vaakuna: voi taivas. Hevonen veneessä ja käpyä nakertava lohi tuhdolla?

Uusia reippaita ja raikkaita ehdotuksia kehiin, pliis. Suur-Sipoota on ehdotettu. Ensimmäinen... toinen... hyväksytty! (Ai eikö?)

No … on minullakin jo pitkään harkittu ratkaisuehdotus ongelmiimme, vähän samanhenkinen. Niin kaunis, kiltti ja anti-imperialistinen, ettei sitä varmaan kukaan halua vastustaa.

Pyydetään kaikki yhdessä valtioneuvostolta saada liittyä Kauniaisiin. Ainakin Espoo, Vantaa ja Helsinki. Kolme juhlallista kulkuetta yli-, ali- ja välipormestarien johdolla saapuu yhtä aikaa eri suunnilta luovuttamaan lopetettavien kaupunkien avaimia samettityynyillä Grankulla-Hertsegovinan suurherttualle, kuka lieneekään. Halataan ja itketään liikutuksesta.

Tämä tunnepuolesta. Sitten arkisemmat järjestelyt.

Koska näin syntyvä itsehallinto- ja verotusyksikkö on maamme muita kuntia väestöltään jossain määrin isompi, sille on syytä luoda ikioma lakisääteinen kuntamuotonsa: Kauniaisten hyvinvointiyhteisö (engl. commonwealth) … tuttavallisemmin GU, Granin unioni.

Maankäytön, liikenteen, jäte- ja muun yhdyskuntahuollon sekä asunto- ja elinkeinopolitiikan suuntaviivat päätetään yhteisötasolla. Kaikissa pienemmissä asioissa noudatetaan tarpeiden mukaan joustavaa subsidiariteettiperiaatetta.

Nykyinen Helsinki voidaan unionin puitteissa jakaa vaikka viideksitoista tai viideksikymmeneksi ruohonjuuriyksiköksi niin ettei se enää yhdessä päätänsä nosta. Ellei tämä riitä, Kallio voidaan liittää hallinnollisesti Kuopioon ja Töölö Turkuun. (Tämä tosin olkoon vain äärimmäinen ja tilapäinen keino espoolaisten rauhoittamiseksi.)

Itsensä espoolaisiksi mieltävät saavat juhlapyhinä liputtaa hevosenkenkälipulla, missä ikinä asuvatkin.

Paikallisidentiteettiä suositaan kulttuuripolitiikassa. Greater Hoplax Revival -festareilla tavataan.

Neuvotteluista Inkoon, Tynkä-Sipoon ja Tohmajärven kanssa vastaa laajentumiskomissaari. Ehdot voivat olla tiukat, mutta keppiä ja porkkanaa käytetään taiten. (Kallion ja Töölön palauttamiseen suhtauduaan lähtökohtaisesti suopeammin.)

Unionin lipussa voisi olla kaksi klassista näyttämönaamiota piisirujen muodostamassa kehässä. Surkean ja tyhmän näköinen sanoo: "Jag vill inte vara med, för jag är en åsna." Valaistuneen näköinen sanoo: "Vad Karlsson klistrar, löser en människa inte upp."

Hanna Kopra 08.09.2008 20:46

Jep, kyllä, ja, si, da, yes! Todellakin. Nimeksi Suur-Helsinki ja sillä selvä. Muttei ainakaan Suur-Nurmijärvi. Sitä ennen termi 'metropoli' voidaankin kuopata nurmijärveläiseen maakuoppaan himmelivisionäärin seuraksi.

Mika Lako 09.09.2008 9:46

Miksi mennä merta edemmäs kalaan?

Jos menisimme alle sata kilometriä etelään, niin löytäisimme Tallinnan, jossa on yhteisen valtuuston lisäksi laaja hajautettu kaupunginosahallinto. Jokainen kaupunginosa muodostaa Tallinnan kunnallisvaaleissa oman vaalipiirin. Kun valtuutetun omassa vaalipiirissä on pienimmillään alle kymmenentuhatta äänestäjää, on ehdokkaiden pakko kuunnella äänestäjiä myös vaalien välillä. Näin ei tapahdu tällä hetkellä Helsingissä, vielä ohuemmaksi vuorovaikutusmahdollisuudet muuttuvat näissä Suur-Helsinki harhakuvissa.

Kun herrat Soininvaara ja Vanhanen harrastavat nykyjään tikku-ukkojen piirtämistä, niin nimeän heidän tallinnalaiset unelmakaupunginosat. Vanhasen himmelimallin ehdot täyttävät Haabersti, Nõmme ja Pirita. Soininvaaran raidemallin täyttää vain Lasnamäki.

Mustamäki tippuu pois, koska sinne ei pääse paikallisella ratikalla. Kun Osmo Soininvaarasta tulee joskus Suomen Gosplanin pääjohtaja, on Suomessa muutaman viisivuotiskauden jälkeen viisikymmentä Lasnamäkeä, joita yhdistää valtiollisen VR:n hoitama raideliikenne. Siinä vaiheessa minä olen syntyperäisenä Stadilaisena siirtynyt evakkoon Haabrestiin.

Tallinnan hallinnolliset kaupunginosat

Area /(km2) / Population

Haabersti 22,17/(km2) 38.956

Kesklinn 30,62 /(km2) 46.041

Kristiine 7,87/(km2) 29.511

Lasnamäe 27,41/(km2) 112.306

Mustamäe 8,15/(km2) 64.500

Nõmme 29,16/(km2) 38.856

Pirita 18,69/(km2) 13.235

Põhja-Tallinn 15,16 /(km2) 55.691

Esimerkkinä Kesklinnan kaupunginosahallinnon kotisivu http://www.tallinn.ee/est/g4100s99

Michael Perukangas 09.09.2008 15:22

Haluaisin uskoa parasta kaikista, myös pääkaupunkiseudun kaupungeista. Jos kaupunginvaltuustot ovat kirjoittaneet yhteistyösopimuksen syksyllä 2006 ja uhkuvat hyvää tahtoa, niin valitettavasti vain kokemukset vapaaehtoisesta yhteistyöstä eivät oikein ole omiaan rohkaisemaan. Ainakin kaavoituksessa, liikenne-, viheralue- ja palvelujen suunnittelussa yhteistyötä tulee tiivistää siten, että pääkaupunkiseudun asukas voisi aina käyttää lähintä palvelua kotikuntalaisen oikeuksilla. On esimerkiksi aika onnetonta, että malminkartanolaiset joutuvat maksamaan seutulipun päästäkseen Myyrmäen verotoimistoon tai että Mäkkylän aseman - joka sijaitsee puoliksi Helsingin ja puoliksi Espoon puolella - lähellä asuvat helsinkiläiset joutuvat ostamaan seutulipun päästäkseen Helsinkiin.

Koska vapaaehtoinen yhteistyö kangertelee, ainoa järkevä vaihtoehto lienee kuntien yhdistäminen. Samalla lähidemokratiaa tulee kehittää esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen suuntaan tai Vancouverin mallin mukaan.

Jouni J Särkijärvi 09.09.2008 15:49

Espoossa monet asiat on hoidettu paremmin kuin Helsingissä. Jos kunnat yhdistettäisiin, pudottaisiin näissä Helsingin tasolle. Tämä on todennäköisin syy sille, että yhdistymisen kannatus on niin vähäistä Espoossa.

Kummallista, että media ei ole listannut näitä eroja, vaikka ne ovat päivittäin toimittajien nenän edessä. Ne myös olisivat keskeinen osa siitä selvityksestä, joka kuntaliitoksesta tehtäisiin - eli asiat, jotka olisivat toisin, jos Espoo olisi osa Helsinkiä.

Erkki Torniainen 09.09.2008 22:12

Hei,

olisi kiva jos Helsingin sanomat järjestäisivät kyselyn niin päin, että

kysyisivät kuinka moni helsingiläinen tai vantaalainen haluaisivat

yhdistyä Espooseen. Jos suurkunnan nimeksi tulisi Espoo, niin varmaankaan kukaan ei 200-vuoden päästä muista koko Helsinkiä.

Nimellähän ei ole niin väliä, mutta kyllä se espoolaisena mieltä lämmittäisi.Minusta Kauniainen voisi jatkaa omana kuntanaan.

Tapio Pento 10.09.2008 14:29

Voisiko joku kertoa edes pääpiirteittäin mitä hyötyjä kaupunkien yhdistämisellä saavutetaan. Mitkä palvelut paranevat ja miksi? Mitkä toiminnot tehostuvat ja miten? Ja mitä haittoja syntyy?

Mutua ja tunnetta tuntuu riittävän nimikysymyksestä kaikenlaisiin Komsi-tyylisiin henkilökohtaisiin vuodatuksiin, mutta mitkä ovat yhdistymisen hyödyt ja haitat?

Jouni J Särkijärvi 11.09.2008 15:28

Kun on tarkasteltu kunnallisten palvelujen tuottamisen tehokkuutta ja taloudellisuutta, monet saavuttavat parhaat arvot 20-30 000 asukkaan kunnissa. Etäännyttäessä tästä kumpaankin suuntaan kustannukset nousevat. Tästä ei siis löydy perusteita kaupunkien yhdistämiselle.

Sen sijaan karsittaisiin mm. päivähoidon valinnaisia muotoja, koska niitä on Helsingissä nyt vähemmän kuin Espoossa. Espoon kouluissa tuntikehys putoaisi Helsingin tasolle. Ulkoistettuja palveluja otettaisiin kaupungin hoidettaviksi, koska tämä on Helsingin linja.

Pari vuotta sitten kysyttiin helsinkiläisiltä ja espoolaisilta tyytyväisyyttä oman kaupungin palveluihin. Muistaakseni neljässä kohdassa helsinkiläiset olivat tyytyväisempiä, espoolaiset taas viidessäkymmenessä.

Ville Komsi 12.09.2008 20:38

Hyvä on, Jouni J. Jos kerran monien asioiden tehokkuus ja taloudellisuus ovat parhaimmillaan 20-30'000 asukkaan kunnissa, miksi sinä ja Markku Markkula pidätte kynsin hampain kiinni Espoosta, joka on tuohon nähden aivan liian iso?

Jaetaan Espoo sådär 5...10 palaseen ja Helsinki vastaavasti 10...20 palaseen -- enkö minä ole koko ajan yrittänyt ajaa tätä ehdotusta? Kertokaapa, millä perusteella te sitä todella vastustatte.

Nuo kohtuullisen kokoiset "lähikaupungit" voisivat hoitaa niitä itseään koskevia ja niiden itsensä kokoisia asioita aivan suvereenisti, kunhan kokonaisuutta ei hoideta pelkästään ison rahan oikkujen ehdoilla.

Seutukokonaisuus tarvitsee isoja asioita varten oman yhteisen hallintonsa, ja vaikka Tapio Pento ei näytä tajuavan sen paremmin perusteluja kuin ironiaakaan, en kannastani peräänny.

Myöskään Mika Lakon ehdotusta, jonka mukaan vast'edeskin kaikki seudullisten asioiden päättäjät olisivat vain joltakin pienalueelta valittuja ja -- tästä syystä väistämättä vain sen alueen nimby-etujen ajajia -- en hyväksy. Sillä tavalla ei ikinä voisi yhdellekään poliitikolle syntyä todellista kokonaisnäkemystä koko seudun eduista ja tarpeista. Tulee mieleen vanha Puola, jossa jokaisella aatelisella oli veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Sille Puolalle kävi huonosti.

Tunteiden palo nimiasiassa on kyllä jossain muualla kuin minun päässäni. Minulle kelpaa "Suomen pääkaupunki" tai "Hevon ..." (jääköön sanomatta). Jotenkin ihan oikeasti alkaa ottaa päähän, että osa kirjoittajista kiertää kuumaa puuroa lyhdyt pimeinä. Tämä oli tunteenomainen kommentti, enkä edes häpeä.

Jaakko Saari 13.09.2008 20:51

Suomessa kunnista on tullut valtioita valtioissa. Ne taistelevat keskenään esim. kustannusjaosta sairaanhoitopiirien hallinnossa, ne varustautuvat toinen toisiaan vastaan mitä ihmeellisimmillä asukkaiden, työntekijöiden ja yritysten houkuttimilla, ne rakentavat kunnallisia monumentteja... niitä hallinnoivat puolueiden ja viranhaltijoiden kaaderit ja klaanit.

Ihmiset ovat nousseet barrikadeille puolustamaan kotiseutujaan. Pirkkalassa vastustetaan logistiikkakeskusta, Vihdissä IdeaParkia, Hämeenkyrössä jätteenpolttolaitosta. Asukkaita vastassa on tavallisesti ns. "yleinen etu", kunnalliskoneisto, lääninhallitus...

Ihmiset eivät enää samaistu kuntaan vaan kotiseutuunsa, kaupunginosaan, alueeseen. Suomalainen kuntalaitos onkin pahasti vieraantunut asukkaista. Mistä uusi malli?

Mallia voisi ottaa vaikka Lontoosta. 7,5 miljoonan asukkaan kaupunki samalla kertaa sekä iso että pieni; kodikas. Suur-Lontoo koostuu 32 kaupunkipiiristä, joilla on oma valtuusto. Suur-Lontoolla on yhteinen edustajisto ja pormestari. Niin ja Lontoon Cityn kaupunkipiirissä asuu vain 8600 ihmistä.

Jokainen voi kuvitella, että Lontoossa asukkaille on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa alueensa asioihin kuin Suomessa. Niin ja sekin vielä, että toisin kuin Suomessa, Englannissa kunnalliset viranhaltijat eivät voi istua kahdella pallilla eli heitä ei ole valtuustoissa.

Englannion kaltaiselle mallille on Suomessa sosiaalinen tilaus. Jatkuvasti heikentyvä kuntatalouden tuottavuus ja esim. Helsingin talousalueen idioottimainen ja naurettava kaupunkileikki pakottaa muutokseen.

Hiljaisina, tuulettomina kesäiltoina Turussa voi kuulla remakkaa meren takaista naurua. Se tulee suur-Tukholmasta, missä nauretaan, kun Raision kaupunki on onnistunut kaappaamaan IKEA:n, Bauhausin, ostoskeskus Myllyn, Plantagenin jne. Suomen vanhimman kaupungin ja kauppapaikan, Turun rajalle.

Samuli Helavuo 23.09.2008 13:13

On ollut ilo lukea erittäin tervehenkistä ja tervehdyttävää keskustelua. Pääkaupunkiseudun järjettömiin kuntarajoihin olisi todellakin oikeasti saatava muutos. Itse olen asunut pääkaupunkiseudun useissa eri osissa ja epävirallisissa yhteyksissä ilmoitankin aina kotiseudukseni pääkaupunkiseudun, joten minkään asteista identiteetti kriisiä ei ainakaan minulle yhdistymisestä tulisi, olipa uuden kokonaisuuden nimi mikä hyvänsä. Uskoakseni en ole ainoa tämän seudun asukas, joka näin ajattelee.

Kannatan siis lämpimästi näiden neljän kaupungin liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka alla pienemmät yksiköt toimisivat ja palvelisivat ihmisten arkea koskevissa paikallisissa asioissa.

Jatketaan hienoa keskustelua ja toivotaan sen johtavan hyviin muutoksiin!

Markku Markkula 27.09.2008 21:47

Muutama kommentti Ville Komsille ja muillekin aiheesta miksi Espoo on hyvänkokoinen kaupunki ja miksi sen itsehallinto tulee säilyttää:

Ensinnäkin esitin jo 1980-luvun lopussa ollessani Seutuhallintokomitean varapuheenjohtaja (Erkki Tuomioja oli pj), että YTV tulisi laajentaa kattamaan myös kehyskunnat. Jo tuolloin ja erityisesti tuolloin olisi tarvittu laajaa koko metrolialueen kuntien yhteistyötä ja suoritustehtävien yhteistä organisointia. Nytkin kuntalaisia palvelevien suoritustehtävien, kuten joukkoliikenteen ja jätehuollon, hoito tulisi järjestää koko laajan metrolialueen kattaen.

Toiseksi jos Helsinki olisi nielaissut naapurikunnat vuosia sitten ja päätöksenteko olisi keskitetty helsinginniemeläisille, niin palvelut ja yhteiskuntarakenne muualla olisi hidastunut. Nyt meillä metropolialueella on useita positiivisesti "kilpailevia" vaihtoehtoisia palvelujen tuottamisen ja hallinnoinnin malleja. Espoolaiset ovat pärjänneet hyvin ja (kuten jouni Särkijärvi kirjoitti) espoolaiset ovat tyytyväisempiä palveluihinsa kuin helsinkiläiset omiinsa. Syy on ennenkaikkea, että olemme hoitaneet talouttamme hyvin sekä osanneet ja uskaltaneet kehittää ja kokeilla uusia ratkaisuja.

Kolmanneksi Espoo on kehittynyt suomalaisittain (ja jopa maailmanlaajuisestikin) erinomaisesti hajautettujen puutarhakaupunkien verkostoksi. Näitä on nyt viisi paikallista keskusta ja niiden lisäksi lähivuosina ja vuosikymmeninä kehittyy kaksi pientalokaupunkia eli Kauklahti ja Kalajärvi. Palvelut ja yhä enemmän myös työpaikat keskittyvät näihin keskuksiin ja ovat lähempänä espoolaisten asuntoja kuin jos matkavirrat edelleen kulkisivat pääsääntöisesti Kamppiin ja muihin Helsingin osiin.

Neljänneksi jos Helsinki ja Vantaa laittavat hynttyynsä yhteen, niin silloin olisi varmaankin viisasta tasapainottaa tätä kehitystä yhdistämällä muutama kunta täällä lännessä. Mutta eipä kiirehditä aikaamme edelle. Annetaan Helsingin ja Vantaan ratkaista itsenäisesti mitä ne haluavat. Olemme kaikkien pks-valtuustojen yhteisin päätöksin vahvistaneet, että nyt keskitymme rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhteisten seudullisten palvelujen tuottamiseen. Tehkäämme tämä taloudellisesti ja laadullisesti hyvin.

Markku Markkula

PS. Olen toiminut useita vuosia Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajana ja tarkastellut rakentavasti tätä pääkaupunkiseutua. Nyt keskityn lähivuodet espoolaisen kaupunkirakenteen ja palvelujen kehittämiseen.

Luetuimmat
  1. 1

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  2. 2

    Tanskan poliisi: Merestä löydetty naisen ruumis on dna:n perusteella tunnistettu kadonneeksi toimittaja Kim Walliksi

  3. 3

    Maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi – Espoossa tutkitaan 16-vuotiaan tytön pahoinpitelyä kotitalon rappukäytävässä

  4. 4

    Mira, 21 sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

  5. 5

    Opintoni jäävät kesken opintotuki­uudistuksen takia – en saa opintolainaa, vaikka laina on valtion takaamaa

  6. 6

    Trump: ”Muuri rakennetaan, vaikka meidän pitäisi ajaa hallitus alas”

  7. 7

    Hannibalin sotanorsut ylittivät Alpit – tarina kuulostaa uskomattomalta, mutta se on totta

  8. 8

    Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

  9. 9

    Jokaisen aikuisenkin pitäisi hankkia harrastus – Huonot elintavat ja tylsistyminen heijastuvat koko perheeseen

  10. 10

    Merja Kimpimäki ehti toimia vahtimestarina samassa koulussa 27 vuotta, kun Vantaa päätti heittää hänet muualle – sitten tapahtui yllättävä käänne

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

  2. 2

    Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

  3. 3

    Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

  4. 4

    22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, sitten kuolema muutti kaiken

  5. 5

    Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

  6. 6

    Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

  7. 7

    Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

  8. 8

    Linja-auto ja rekka törmäsivät Länsiväylällä, bussin kuljettaja kuoli

  9. 9

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  10. 10

    Jaksoarvio: Game of Thronesin kuudes jakso oli ristiriitainen – mitä tapahtuu viimeisessä jaksossa?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  5. 5

    Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

  6. 6

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  7. 7

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  8. 8

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  9. 9

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  10. 10

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Tanskan poliisi: Merestä löydetty naisen ruumis on dna:n perusteella tunnistettu kadonneeksi toimittaja Kim Walliksi
  3. Volgalla sijaitsevasta pienestä museosaaresta halutaan Venäjän dokumentti-Cannes – ”Parhaat festivaalit järjestetään syrjäisissä pikku paikoissa”
  4. Mira, 21 sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”
  5. Merja Kimpimäki ehti toimia vahtimestarina samassa koulussa 27 vuotta, kun Vantaa päätti heittää hänet muualle – sitten tapahtui yllättävä käänne
  6. HS selvitti: Kannatuksen lasku horjuttaa keskustan Juha Sipilän ja Sdp:n Antti Rinteen asemaa – ”Se vaihe on jo ohi, kun kaikki mitä Sipilä sanoi oli vain loistavaa, briljanttia ja raikasta”
  7. Maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi – Espoossa tutkitaan 16-vuotiaan tytön pahoinpitelyä kotitalon rappukäytävässä
  8. ”Anna hali, nosta syliin” – HJK:n iltapäiväkerhot tuovat turvaa lapsille ja työllistävät lukuisia valmentajia
  9. PK-35 otti avausvoiton jalkapallon Mestareiden liigan karsinnassa – lohkovaihe häämöttää kahden ottelun päässä
  10. Hannibalin sotanorsut ylittivät Alpit – tarina kuulostaa uskomattomalta, mutta se on totta
  11. Tunti sitten
  12. Professori Turun puukotuksista: Terroristinen motiivi voi olla vaikea näyttää toteen – nämä asiat saattavat olla ratkaisevia
  13. Näytä lisää