Perässähiihtäjä

Mikä on Suomen linja EU:ssa?

Maanantai 18.5. ja 7. postaus

Viikonloppuna kiertelin vaivihkaa muutamissa pääkaupunkiseudun EU-tilaisuuksissa.  Vaikka kuinka yrittää hiihdellä hiljaa, joku saattaa silti tunnistaa. Oulunkylässä törmäsin muiden muassa demarien Jacob Södermaniin ja Arto Bryggareen. Söderman ei näissä vaaleissa ole ehdolla. Entisenä Euroopan oikeusasiamiehenä hän olisi ollut erinomainen meppi. Bryggare on ehdokkaana ja laskujensa mukaan nämä ovat hänelle järjestyksessä kolmannettoista vaalit, joissa hän on ehdolla. Se tuntuu uskomattomalta. Eihän siitä ole kuin hetki, kun hän rynnisti tukka hulmuten urheilukentiltä politiikan kilpakentille. Molemmilla kentillä on tullut tappioita ja voittoja.

Kiitos kaikille niille, jotka olette viikonloppuna kirjoittaneet kommenttipalstalle. Vaaliasetelmaa ruodittiin monelta kantilta – tieteellisesti ja vähemmän tieteellisesti.

Tänä aamuna julkistettiin Yleisradion uutisten teettämä mittaus kansalaisten odotuksista Euroopan parlamentiln uusille jäsenille. Tärkein odotus on se, että parlamentissa ajettaisiin "Suomen etua".

Siitä tuli mieleeni, että Matti Vanhasen hallitus on vastikään antanut eduskunnalle selonteon Suomen EU-politiikasta. On peräti harmillista, että selonteko jäi julkisessa keskustelussa kovin vähälle huomiolle. EU-asioita käsittelevä eduskunnan Suuri valiokunta käsittelee selontekoa paraikaa. Meneillään on kuulemma laaja asiantuntijakierros.

Sen vuoksi rohkenen toivoa, että arvoisat lukijat jaksaisivat pistäytyä Valtioneuvoston sivulla ja katsoisivat tämän linkin takaa, mitä hallitus oikein aikoo EU-politiikassa tehdä.

Selonteko on sen verran laaja, ettei ole mahdollista sitä ryhtyä tässä selostamaan.

Selonteon ydin on kuitenkin kiteytetty hyvin jo alkupuolelle kahteen kappaleeseen.

”Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995. Jäsenyys unionissa on ollut Suomelle paitsi väline omien yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi, myös perustavanlaatuinen arvovalinta. EU-jäsenyys on ankkuroinut Suomen siihen eurooppalaiseen yhteisöön, johon se yhteiskunnallisen rakenteensa, historiallisen perinteensä ja arvomaailmansa puolesta luontevasti kuuluu.”

Jäsenyyden vaikutuksia arvioidaan lähes yksinomaan myönteisin sävyin: ”EU-jäsenyys on määrittänyt Suomen aseman Euroopassa ja maailmassa uudella tavalla. Suomi on osa tiivistä poliittista liittoa, joka pyrkii vaikuttamaan maailman kehitykseen yhteisin tavoitteisiin arvoihin sitoutuneena.”

Kaunista!

Selontekoon on tiivistetty Suomen tavoitteita unionissa 2020-luvulle asti. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota.  Tässä muutamia poimintoja.

”Kaikki Pohjoismaat sekä Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat EU-jäseniä täytettyään jäsenyyskriteerit.”

”Unionikansalaisen siirtyminen jäsenmaasta toiseen ei ole monimutkaisempaa kuin muuttaminen maan sisällä.”

”EU:n sisämarkkinoilta on poistettu loputkin esteet, ja sisämarkkinat muodostavat kannustavan taloudellisen toimintaympäristön, jonka normeja sovelletaan EU-aluetta laajemmin. EU:n ulkopuolisten alueiden markkinoiden avoimuutta on lisätty ja niillä olevia esteitä on kyetty poistamaan merkittävästi.”

”EU on johtava uusiutuvan energian tuottaja ja energiatehokkuuden edelläkävijä, ja eurooppalaiset yritykset ovat kärjessä siihen liittyvässä osaamisessa. Unionilla on yhtenäiset energiaulkosuhteet. Energiaverkot yhdistävät koko unionin. EU on yhtenäinen ja tehokas energiamarkkina.”

”EU on yhtenäinen globaali toimija, joka puhuu yhdellä äänellä kaikissa keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä.”

”EU:lla on yhtenäinen edustautuminen kansainvälisissä järjestöissä. EU:lla on oma paikkansa YK:n turvallisuusneuvossa.”

”EU on kansainvälisen turvallisuuden vahva tuottaja sekä tehokas kokonaisvaltainen kriisinhallinnan toimija.”

”EU:n lähinaapurit – Välimeren alue, Itäisen kumppanuuden ja Keski-Aasian maat sekä Venäjä – ovat omaksuneet keskeiset eurooppalaiset normit, ja sisämarkkinat ulottuvat tähän naapurustoon laajan eurooppalaisen vapaakauppa-alueen osana.”

No niin. Ei tässä enempää. Toivon keskustelua. Jos tätä blogia sattuu lukemaan joku eurovaaliehdokas, ilahtuisimme kovasti, jos voisit kirjoittaa mietteitäsi. Olisi hauska lukea niitä.

Päivän Hyvä Kysymys: Mikä on Suomen linja EU:ssa?

Päivän siteeraus:

Kiinnitän tässä huomiota yhteen ainoaan selonteon yksityiskohtaan, mutta sitäkin tärkeämpään. Kysymys on Euroopan parlamentin työskentelytavoista.

Valtioneuvosto toteaa aivan oikein, että Euroopan parlamentin toimintavaltuudet ovat merkittävästi kasvaneet, ja nykyisin mepit ovat tasavertaisia jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa.

Sekin on totta, että parlamentin toiminta ei perustu hallitus-oppositioasetelmaan, vaan vaihteleviin poliittisin enemmistöihin. Täydellisessä liittovaltiossa olisi kaikkivaltias liittoparlamentti.

Sitten tullaan oleelliseen asiaan: "Parlamentin mietintöä laativan yksittäisen edustajan, esittelijän, rooli on keskeinen niin parlamentin kannanmuodostuksessa kuin yhteispäätösmenettelyssä koko lainsäädännönkin kannalta."

Aivan oikein ajateltu. Juuri tästä syystä tiettyyn asiakokonaisuuteen syventynyt meppi saa halutessaan ja osatessaan enemmän jälkeä aikaan kuin esimerkiksi jäsenvaltioiden ministerit.

Parasta asiassa on, että myös pienestä maasta tuleva edustaja voi oikealle paikalle osuessaan ja taitavasti verkottumalla liikutella eurooppalaisia poliittisia mannerlaattoja.

Mutta miten juokseekaan selonteon laatijan järki jatkossa: "Organisoidumpi työskentelytapa sekä vahvemmin valiokuntiin ja poliittisiin ryhmiin kuin yksittäisiin esittelijöihin perustuva työskentelytapa tekisi parlamentista nykyistä vakaamman yhteistyökumppanin."

Suomen eduskunnan valiokunnissa edustajat pohtivat yhdessä annettuja esityksiä, keskustelevat, kinastelevat ja kuulevat asiantuntijoita. Virkamiehet laativat pohjapaperit, joista sitten tarvittaessa äänestetään.

Kansanedustajan ei vaalikauden aikana tarvitse välttämättä paneutua yhteenkään asiaan syvällisesti. Riittää kun huolehtii läsnäolosta, joita toimittajat tilastoivat. Kumileimasin voi hankkia ahkeran maineen.

Euroopan parlamentissa jokainen meppi saa vuorollaan jonkin asian esiteltäväkseen. Aiheesta laaditaan mietintö, joka kantaa laatijansa nimeä ja jää sillä nimellä myös historiaan.

Tästä johtuu, että useimmat mepit paneutuvat toimikaudellaan ainakin muutamaan asiaan perusteellisesti ja yrittävät puhua puolelleen mahdollisimman monta kollegaa.

Työtapa sekä motivoi että palkitsee tekijänsä. Se on osoittautunut suureksi voimavaraksi järjestelmässä, joka muuten eläisi kokonaan virkamiesten ehdoilla.

Ehkä tämä omituinen yksityiskohta selonteossa johtuu siitä, että ministerit ja puoluejohtajat eivät tunnetusti pidä aktiivisista ja omatoimisista kansanedustajista.

Kumileimasimia on niin paljon helpompi kyykyttää.

Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd) Ilta-Sanomien kolumnissa 16.5. 2009.

16 vastausta artikkeliin "Mikä on Suomen linja EU:ssa?"

Teemu Lehtinen 18.05.2009 12:47

Jos saisin itse päättää, niin hyvin lyhyesti kuvailtuna Suomen hallituksen EU-linja olisi seuraavanlainen. En ole edes yrittänyt pitäytyä jollain tietyllä makro- tai mikrotasolla, vaan vapaasti luettelen itselleni muutamia keskeisiä kysymyksiä:

- Liittovaltiokehitys on Suomen yhdentymisstrategian keskeinen tavoite, ja unionin laajentuminen uusiin jäsenmaihin on mahdollista vain, jos liittovaltion muodostuminen ei ole uhattuna.

- Euroopan ulkopuolisia alueita ei liitetä Euroopan unioniin muutoin kuin erillisillä yhteistyösopimuksilla. Täysjäsenyydestä sellaisten maiden kanssa ei edes keskustella.

- Yhteisen rahan lisäksi olisi kaikki epäsuora verotus yhtenäistettävä mahdollisimman pitkälle. Ainoastaan suoran verotuksen osalta verokilpailu ja kansallinen toimivalta olisi sallittua.

- Unionin toimivalta olisi ulotettava täysimääräisesti myös terveys- ja sosiaalipolitiikkaan. Ympäristöpolitiikkaan, innovaatioon ja energiapolitiikkaan on saatava parempaa synergiaa. Ilman euroopanlaajuista yhtenäistä energiapolitiikkaa ei tulevaisuuden energiaomavaraisuushaasteita voi tehokkaasti ratkaista.

- Direktiivien toimeenpanon valvonta on otettava vakavammin. Euroopan komissio on epäonnistunut keskeisessä tehtävässään ja valvontatoimintaan on osoitettava riittävästi varoja.

Näiden lisäksi tietysti kaikki (lue todella: KAIKKI) kaupanesteet, PKT-sektoria vaivaavat byrokraattiset pakkopullat ja hidasteet on poistettava. Sisämarkkinat on toteutettava käytännössä, ei pelkästään paperilla.

Aloittakoon hallitus vaikka näistä tavoitteista. Jos hallitus ei aloita, ehkä joku meppi aloittaa.

Jarkko Rahkonen 18.05.2009 13:38

Mikä on Suomen linja EU:ssa?

Ensinnäkin on pohdittava mikä on komission, ministerineuvostojen ja Eu-parlamentin osuus Eu:n toiminnan linjauksessa. Eu-parlamentin vaikutusvalta on kasvanut 1990-luvulta alkaen suorien mep-vaalien ja yhteispäätösmenettelyn kehittyessä. Liittovaltion suuntaan on menty, mutta ei tarpeeksi. Suomen linja voisi olla Saksan tapainen liittovaltio (ei USA:n). Tällöin myös parlamentin ja meppien osuus päätöksenteossa selkiintyisi nykyisestä.

Suomen mepit eivät edusta yhtenäistä linjaa, vaan vaikuttavat EU:n parlamentin ryhmiensä kautta. Parlamentin linja muodostuu konservatiivien ja sosialidemokraattien (PES) ryhmien neuvotteluissa, joihin pienemmät ryhmät jossainmäärin vaikuttavat. Pääministeripuolueemme mepit kuuluvat pienehköön liberaaliryhmään joka innokkaimmin ajaa liittovaltioasiaa. Suomessa keskustan puheissa vastustetaan tämän oman ryhmän suurta linjaa. Tämä sekavuus vaikuttaa myös keskustan vaalitappioon eu-vaaleissa.

Suomen nykyhallituksen linja näkyy kovin heikosti Lipposen aikaan verrattuna. VN selonteon pohjalta voidaan toimia, mutta painottaen Eu:n sosiaalista ja työllisyyttä edistävää missiota. Erityisesti tulee vaikuttaa EU-tason pankki-ja fianssilaitosten valvonnan tehostamiseen ja käyttöön otettavien rahoitusinstrumenttien sertifiointiin alan omien elinten toimesta.(kuten meillä kirjanpitolain lautakunta)

Matti Niiranen 18.05.2009 16:48

Unskin koplaamista valtioneuvoston EU-selonteosta ja Ylen tuoreesta gallupista saadaankin herkullinen soppa. Ylen mukaan 16% suomalaisista katsoo, että Suomen etujen ajaminen on euroedustajien tärkein tehtävä. Loput ilmeisesti ajattelevat, että saa sitä ajaa joidenkin muidenkin etuja tai sitten esimerkiksi omaa etuaan.

Vakavasti puhuen eurovaalien alla on tehty hämmästyttävä pökerryttäviä mielipidetiedusteluja.

Kaikkea muuta on jo kai kysytty paitsi sitä, minkä puolueen ehdokasta kansalaiset aikovat eurovaaleissa äänestää. Sen sijaan on kysytty ehdokkaiden tunnettuutta, pätevyyttä ja esimerkiksi puolueiden eduskuntavaalikannatusta, vaikka edessä on siis eurovaalit.

Unskin harmitteluihin valtioneuvoston EU-selonteon saamasta vaatimattomasta huomiosta on helppo yhtyä. Se mitä Isä Mitron kaavun alla on, tuntuu kiinnostavan enemmän kuin se, mitä maan hallitus pohtii Euroopan unionin tulevaisuudesta.

Hallituksen EU-selontekohan on mitä mainioin keskusteluasiakirja eurovaalien jokaiseen toritilaisuuteen. Miksi tätä ei postitettu joka torppaan? Esimerkiksi selonteon taulukot ovat helppotajuisia ja monia ajatuksia herättäviä. Kuten esimerkiksi tilasto, jossa vertaillaan EU:n ja USA:n talousmahtia.

Selvityksestä ilmenee mm., että jokainen suomalainen maksaa EU-jäsenmaksua 33 euroa. Muistaakseni aika moni yhdistys, johon minä kuulun vonkaa jokaisen kalenterivuoden alussa suurin piirtein tuollaista summaa. Ei ollenkaan paha jäsenmaksu, vaikka sillä ei saakaan kyseisen ”yhtäköyttäyhdistyksen” jäsenlehteä. Ja sillä ei makseta aivan edes Viron saamia tukiaisia.

Valtioneuvoston EU-selonteossa todetaan, että unionin laajentuminen on muuttanut merkittävällä tavalla unionin poliittista dynamiikkaa. Sitä ei ilmeisen tietoisesti mainita erikseen edes sivulauseessa, että unioniin on liittynyt aika paljon uusia puolustusliitto Naton jäsenmaita. Kehityksen suunnan ja merkityksen Suomen puolustukselle ymmärtää paremmin, kun pitää mielessä, että vallanhimoinen Ranska on kiireen vilkkaa palannut Naton komentorakenteeseen. Sen selonteossa sanotaan erikseen parantavan EU:n ja Naton yhteistyömahdollisuuksia.

Selonteon mukaan Suomi toimii aktiivisesti Euroopan puolustusviraston kehittämiseksi ja ”Suomen kannalta on luontevaa, että EU kehittää sotilaallisia kykyjään, koska EU on tiivis yhteisö, jossa jäsenmaat tukevat toisiaan.” Kaikki sisälukutaitoiset ymmärtävät mitä tämä kaikki tarkoittaa: unionista on tulossa dynaamisella tahdilla puolustustusliitto Natoon verrattava organisaatio tai sen jonkinlainen liitännäinen. Eikä Suomen hallitus pidä tätä kehitystä lainkaan pahana asiana.

Selonteon ”tahtotilaa 2020-luvulle” ovat myös: EU on yhtenäinen globaali toimija, joka puhuu yhdellä äänellä kaikissa keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. EU:lla on yhtenäinen edustautuminen kansainvälisissä järjestöissä ja EU:lla on oma paikkansa YK:n turvallisuusneuvostossa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että edellä mainitut turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tahtotilat ja näkymät ovat Suomen etu. En tosin ole ihan varma, että edustanko tässä Suomen kansan enemmistön mielipidettä. Siis sitä Suomen etua, jota Ylen gallupin mukaan euroedustajien tulee ajaa. Tietääkö muuten joku, mitä se kuuluisa kansa tietää?

Unski lainaa lopuksi MEP Lasse Lehtisen kolumnia Ilta-Sanomista: ”Täydellisessä liittovaltiossa olisi kaikkivaltias liittoparlamentti”. Toteamus on hyvä pitää mielessä kun Suomen linjaa pohditaan suuriin Eurooppa-kysymyksiin. Parlamentin roolia tulee vahvistaa demokratian nimissä samalla, kun valtaa siirretään kansalliselta tasolta unionille. Ehkä samainen lause on hyödyllinen kenellä tahansa euroehdokkaalle, substanssiin liittyvistä mielipide-eroista huolimatta.

Mika Rossi 18.05.2009 18:31

Jarkko Rahkonen jumputtaa tuttuja fraaseja Keskustan asemasta europarlamentin liberaaliryhmässä ja edelleen liberaaliryhmän asemasta parlamentissa. Liberaaliryhmä on kolmanneksi suurin ryhmä ja nykyisessä komissiossa on monta liberaaliryhmää edustavaa jäsentä. Mm. Tanskan entinen pääministeri edustaa taustapuolueeltaan liberaaliryhmää ja kelpasi vastikään Naton pääsihteeriksi.

Rahkosen ja usean muun logiikalla Suomenkaan vaaleissa ei kannattaisi äänestää nyt muita puolueita kuin Keskustaa ja Kokoomusta, koska eduskuntavaaleissa muut puolueet jäivät taakse. Nämä puolueet sopivat hallituksessa asioista yhdessä muiden puolueiden kanssa.

Haikailu Lipposen näkyvämpään aikaan Euroopassa ei kestä tässä ajassa vertailua. Suomi on hyvällä hallituksen yhteispelillä toiminut näyttävästi ja onnistuneesti mm Rahkosen mainitsemissa rahoitus- ja pankkisektorin asioissa. Lisäksi ennen vuodenvaihdetta Suomi sai ilmastopaketissa lähes kaiken, mitä oli saavutettavissa.

antti liikkanen 18.05.2009 19:38

Jos nyt sen saisi Suomi linjoineen aikaan, että 10.6. - valitettavasti vasta 4,-7.6. pidettävien vaalien jälkeen - Komissiolta tuleva Itämeri-strategia sisältäisi toteuttamiskelpoisen Pohjoisen ulottuvuuden.

Barents, Norja, Islanti, energia, rauha (lisämilitarisoinnin ehkäiseminen Koillis- ja Luoteisväylillä).

Lasse Lehtisen kolumnista ja sen sitaatista puuttuu yksi: sihteeristöjen valtta.

Sen paremmin kuin eduskunta ei suostu näkemään/tunnustamaan julkisuudessa kanslianeuvosten valtaa ei EU-jargon suostu uskomaan, että sihteeristöt elimissä valitsevat aika paljon siitä, joka pitäisi valikoitua poliitikkojen (neuvostojen ministerit ja EU-parlamentaarikot) valintoina.

Niin kauan kuin haetaan kuuta taivaalta (työaika-, verotus- ja terveys-direktiivit mahdottomine tavoitteineeen) jäävät todelliset saavutukset sihteerien hankittaviksi.

Heitä itse asiassa pitää lobata ja "nuolaista" - poliitikkojen ja heidän virkamiestensä - jos Suomen kannalta tähdellisiä asioita halutaan saada satamaan.

Se ei suju ilman kykyä puhua ja vakuuttaa.

Jussi Lähde 18.05.2009 21:48

Parahin Unski ja muut blogikollegat

Suomen linja EU:ssa? Mielenkiintoinen kysymys. Olin taannoin Washingtonissa tapaamassa sikäläisiä blogistikollegoita ja eksyipä allakkaan erilukuinen määrä toimittajatapaamisiakin. Muutamaan kertaan löysin jauhot suustani kuullessani kysymyksen "What is Finlands agenda at EU?".

Posti-Lipposlaisessa ajassa luokan priimuksesta on tullut varovainen oman jengin valitsija, joka on ollut pääasiassa samaa mieltä mahdollisimman viisaasti valitun edellisen puhujan kanssa. Muutoksesta on syytetty luokkakoon kasvua, mutta mitä Suomi on todella vaatinut ja esittänyt? Mistä asioista olemme lyöneet nyrkkiä tai sanoneet "ei, tämä ei käy, tämä on periaatekysymys!"

Hallituksen linjaus on kahdeksan hyvää ja yhdeksän kaunista -tyyppinen optimismin runsaudensarvi, jossa on unohtunut priorisointi ja vahva sitoutuminen. Voiko tuon luettuaan esittää arvion "jollemme tähän/näihin pysty, olemme epäonnistuneet". Ei pysty, luovivaraa on liiaksi.

Mikä Suomen linjan sitten tulisi olla?

Entäpä nämä:

1) koko unionialueen merkittävä Venäjän, venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen

2) Itämeren pelastamisesta koko unionin yhteinen hanke

3) EU-alueen tuotekehityksen, yliopistolaitoksen ja yritysten yhteistyön sekä tutkimuksen nostaminen maailman kärkeen

Esko Hussi 18.05.2009 22:56

Hallituks(i)en linja on poliittista monisanaista virkamiesjargonia, joka ei totisesti aktivoi vaan vieraannuttaa kansalaista yhteisöstä. Miksi yksinkertaiset asiat kätketään sanahelinään? Ehkä asia johtuu meidän nuoresta valtiostamme ja sen vielä nuoremmasta hallintokielestä. Tämä kieli on rämettynyt pahasti 50-luvun jälkeen. I tasavallan aikana kieli oli juhlallista, mutta yksiselitteistä, sodan jälkeen oli pakko sanoa asioita selkeäsi. Sitten taito hävisi maan rakoon harvoja poikkeusyksilöitä lukuunottamatta. On vaikea ymmärtää mihin nykyinenkin hallitus pyrkii yhteisössä. Siispä toivon, että hallitukset ja mepitkin sanovat asiansa selvästi hyvällä ja ymmärrettävällä sanoista rikkaalla suomenkilelellä.

Suomen linja: yhteistyö-halu ymmärtää- lojaalisuus rauhan asialle - pienten kansojen pienet asiat, jotka ovat yhtä tärkeitä pienten ja suurten maiden kansalaisille.

Jorma Piironen 18.05.2009 23:46

Matti Niirasen kirjoituksesta tuli mieleen, mahtaako Suomen media julkaista yhtään oikea eurovaaligalluppia? Siis minkä puolueen ehdokkaalle arvon kansalainen aikoo antaa sen YHDEN ainoan äänensä? No ei sillä että itsekään olisin asiaa päättänyt ja onhan tässä vielä reilut kaksi viikkoa aikaa...

Anna Mikkola 19.05.2009 0:26

Tämä kirjoitus kirvoitti kokonaisen blogikirjoituksen, joka tietysti vain odotti itseään.

Pidän hallituksen linjaa kovin ristiriitaisena. Samalla kun puhutaan oikeuksista ja esimerkiksi työvoiman vapaan liikkumisen todellisesta toteuttamisesta, siunataan EU:n harjoittama talouspolitiikka (kilpailun esteiden poistaminen sisämarkkinoilla). Kilpailun esteiksi on kuitenkin EY-tuomioistuimen toimesta tulkittu varsin mielenkiintoisia asioita - tavallaan jopa lakko-oikeus.

Siitä seuraa suuri sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ongelma ja miljoonien oikeudettomien EU-työläisten ongelma, johon Suomen hallituksella ei näytä olevan mitään huomautettavaa.

Sisämarkkinavapaudet ovat tällä hetkellä EU:n suurin eetos, jonka tielle eivät saa asettua työntekijöiden oikeudet, paikallisten työehtosopimusten mukaiset palkat tai välttämättä edes lailliset työsopimukset. Niin kauan kun näitä ei ole otettu huomioon EU:n sopimusperustassa, elämme lyhytjänteisten markkinaintressien riepoteltavina, ja sosiaalisesta Euroopasta läpättäminen on puhetta tuulessa.

Reijo Paananen 19.05.2009 1:54

Hyvät bloggaajat, Unski mukaanlukien.

Toive on, että myös ehdokkaat osallistuisivat keskusteluun, mutta oletteko ajatelleet, että ainut aikamme on nämä aamuyön tunnit, kun muu sähköposti (kyselyt, vaalikoneet, kansalaispalaute) on purettu? Laitan tämän viestin kuitenkin kertoakseni, että seuraan tätäkin palstaa, vaikken aktiivisesti lupaakaan em. syystä osallistua.

Valtioneuvoston EU-selonteossa on kauniita sanoja mm. sosiaalisesta ulottuvuudesta. Sen johdannon mukaan esimerkiksi "työvoiman liikkuvuus ei saa johtaa työelämän pelisääntöjen heikkenemiseen".

Jostain kumman syystä nämä asiat eivät kuitenkaan yllä hyvän hallituksemme tahtotiloiksi. Ja näitä tahtotiloja tarvitaan, jos jotakin aiotaan saada aikaan!

Niin kauan, kun EU-lainsäädäntöä tulkitaan vain ja ainoastaan vapaan kilpailun silmälasien läpi, tarkoittaa työvoiman liikkuvuuden esteiden poistaminen sitä, että työehtosopimukset ovat haittatekijä. Tässä viittaan EY-tuomioistuimen päätöksiin.

Jos hallituksemme oikeasti ajaisi mainitsemaansa hyvää tavoitetta, tavoittelisi se työelämän perusoikeuksien nostamista markkinaoikeuksien rinnalle. Ei yli, eikä ylivertaiseksi. Vain rinnalle. Se riittäisi.

Ehdokas päättää tähän ja menee nukkumaan, jotta jaksaa paasata tästä taas uudelle porukalle. Tällä kertaa Pohjanmaalla.

Heikki Kauppi 19.05.2009 8:26

Asioita kannattaa usein tarkastella analogioiden kautta. Kysymystä "Mikä on Suomen linja EU:ssa" voi esimerkiksi tarkastella kysymyksen "Mikä on Savon linja Suomessa?" kautta.

Tärkeää on erottaa ne kysymykset, joihin kannan ottamisessa savolaisuus on olennainen kriteeri. Tällaisia voisivat tyypillisesti olla esimerkiksi Savon infrastruktuuriin liittyvät kysymykset, tai sellaiset kysymykset, joissa Savon olosuhteet poikkeavat merkittävästi muusta maasta.

Hyvin suuri osa yhteiskunnallisista kysymyksistä on kuitenkin sellaisia, joissa savolaisuudella ei ole mitään merkitystä, vaan ratkaisut tehdään joillakin muilla, esimerkiksi ideologisilla tai oikeudenmukaisuusperusteilla. Siksi eduskunnassa istutaan puolueittain, eikä maakunnittain.

Suomi on sisäisesti yhtenäisempi alue kuin Eurooppa, ja siksi Suomen Eurooppa-agendalla on enemmän asioita kuin Savon Suomi-agendalla. Kun Eurooppaa vähitellen yhdennetään, meille on merkitystä sillä, että yhdentyminen tapahtuu Suomelle sopivalla tavalla. Esimerkkeinä vaikkapa päästövähennysten taakanjako tai sosiaalisen Euroopan rakenteet.

Suomen yhteinen agenda lyhenee vähitellen, kun yhdentyminen etenee. Se ei tarkoita, että listalta poistuvat asiat muuttuisivat merkityksettömiksi - ne vain siirtyvät kansallisen viitekehyksen piiristä eurooppalaiseen poliittis-ideologiseen viitekehykseen. Sellaiset asiat, joissa paikallisuudella on suuri merkitys, pitää jatkossakin määrittää kansallisen päätöksenteon piiriin.

Varsin pysyväisluontoisesti Suomi-agendalla ovat ainakin:

- Itämeri ja pohjoinen ulottuvuus laajemminkin

- suhde Venäjään

- pohjoisen maatalouden tukeminen

Tällä en suinkaan väheksy esimerkiksi sosiaalisen Euroopan tai maailmankaupan vapauttamisen merkitystä. Niissä vain ajatusmaailman erot ovat merkittävämmät kuin kansalliset erot.

MEPeiltä ei pidä vaatia Suomen edun nimissäkään Suomen hallituksen linjan noudattamista - parlamenttihan olisi silloin tavallaan turha. Perustamissopimuskin määrittelee MEPin kansan, eikä hallituksen edustajaksi.

Uskon, että jokainen MEP pitää Suomen edun mielessään päätöksiä tehdessään. Heillä kuitenkin voi ja pitääkin olla Suomen edusta erilaisia tulkintoja. Äänestäjän tehtävä on määrittää itselleen, mikä hänelle on Suomen etu ja valita ehdokkaansa tämän analyysin perusteella. Vaatii vaivaa, mutta kukaan ei ole luvannut, että demokratian eteen ei pitäisi tehdä vähän töitäkin.

Matti Niiranen 19.05.2009 11:22

Jorma Piironen: Kiitos tuesta.

Minkä puolueen ehdokasta aiotte äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa?

Niin, miksi tätä ei ole kysytty mielipidekyselyissä?

Miksi kysytään eduskuntavaalikannatusta eurovaalien alla?

Mika Häkkinen 19.05.2009 11:53

Kyllä Suomen linjan pitää olla sellainen, joka ottaa ihmisen tarpeet ja oikeudet huomioon. Konservatiivien ja liberaalien hellimä sisämarkkinoiden toimivuus, tehokkuus ja vapaus ovat sinänsä keskeisiä asioita, mutta jos niiden ehdoilla mennään, niin pientä ihmistä hirvittää. Taloudelliset vapaudet eivät saisi olla ihmisten oikeuksien edellä.

Jokainen meistä tarvitsee työtä selviytyäkseen. Sitä pötyä ei vain pöytään ilmesty eikä hyvinvointia rakenneta ilman, että riittävän iso porukka lähtee aamulla "sorvin" ääreen. On kuitenkin aivan yhtä olennainen kysymys, millaiset työolot ja ehdot meillä koko Euroopassa on, kun sinne "sorvin" ääreen mennään.

On huolestuttavaa kuulla, kuinka tietyissä poliittisissa piireissä ihmisten perusoikeuksia kuten lakko-oikeutta luonnehditaan vapaiden markkinoiden toteutumisen esteiksi. Se on vähän sama asia kuin joku sanoisi, että sananvapaus koettaisiin vapaan keskustelun esteeksi.

Palkansaaja-Paananen (174) ja Anna Mikkola tuolla jo edellä ottivatkin ansoituneesti tämän esille.

Hallituksen selonteko on mielestäni melkoista liirumlaarumia. Juuri inhimillisen Euroopan tavoite suorastaan loistaa poissaolollaan.

Nyt takaisin työn ääreen. Olen vienyt työantajaltani jo melkoisen määrän minuutteja tällä kahvitauolla...onneksi sellainen oikeus kuitenkin on...

Seppo Isotalo 20.05.2009 15:20

Me ulkosuomalaiset jouduimme päättämään 08/05 mennessä haluammeko äänestä asuinmaassa tai Suomessa. Suomessa äänestäminen on suht. yksinkertaista, pitää vaan käväistä lähetystössä. Ruotsissa äänestämiseen pitää ensin ilmoittautua. Siitä huolimatta tulee Suomesta vaalilippu, jota ei siis voi käyttää. Sitten tulee Ruotsin vaalilippu. lopuksi tulee vieä Suomesta kirje, jossa äänestysoikeus otetaan takasin. Näin meille tavalliselie ulkosuomalaisille. Niillä, jotka ovat valinneet kaksoiskansalaisuuden on kai kaksi ääntä EU-parlamenttiin.

No minä jätin kyselyt vastaamatta ja minä voni äänestää vain Suomen ehdokkaita. Se oli paha virhe. Ruotsissa äänestetään vain puolueita ja Brysseliin menevät ne, jotka puolueen johto valitsee.

Tämä epädemokraattinen jäännös Ruotsin kehittyneessä yhteiskunnassa. on tällä kerralla paikallaan. Suomessa on EU-vaaleista tullut puhdas henkilökohtainen asia. Turun vaalimarkkinat osoittivat, että mistään poliittisesta asiasta ei ole kysymys. Eri tasoiset julkkiset vahvistavat asemiaan mediassa.

Perässähiihtäjä kysyy nyt mikä on suomen linja. Mitä tällä on tekemistä näiden vaalien kanssa? Minun suosikkiehdokkaani Satu Hassi 38% ja Esko Seppänen 48% ovat ylivoimaisesti eniten poikenneet Suomen linjalta. Ei sitä tarvitse selvittää kun ehdokkaan ominaispaino määrytyy sillä kuinka usein hän vastustaa "Suomen linjaa"

Ruotsissa on todella käynnissä poliittinen keskustelu. Keskeistä on kuinka maksetaan EU-työvoimasta, jolla on kotimaassaan alhainen palkka. Vasemmisto, johon Ruotsissa kuuluvat myös vihreät, haluaa pitää nykyiset työehtosopimukset, niin, että ne koskevat myös vierastyövoimaa.

EU-tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen, että Ruotsissa tehdyt sopimukset eivät pure. EU-parlamentti on äänestänyt asiasta ja vaatinut, että komissio muutta direktiivejä niin, että kussakin maassa pätevät työntekomaan supimukset. Tästä asiasta nyt äänestetään.

Jos Ruotsin porvarit ja heidän puoluetoverinsa Brysselissä voittavat on säädettävä vähimmäispalkka. Työehtosomukset eivät sovi EU:lle

Tässä tilanteessa taitaa jäädä äänestämättä. Satu Hassia en voi äänestää kun sillä kasvattaisin Vihreiden vaikutusta Suomen politiikkaan. Puolue on ajanut harhaan himoitessaan hallituspaikkaa ja esiintymisiä mediassa.

Antti Timonen 24.05.2009 1:23

Lasse Lehtisen kolumni (päivän siteeraus) on aivan erinomainen. Hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota. On ihmeellistä, että hallitus edes esittää tällaista perustavanlaatuista muutosta (esittelijäjärjestelmän poistamista) Euroopan parlamentin työtapoihin muuten erinomaisessa EU-selonteossaan.

Nykyjärjestelmä takaa sen, että jokaisella parlamentin käsittelyssä olevalla asialla - myös niillä vähemmän mielenkiintoisilla - on omat vastuuhenkilönsä kaikissa poliittisissa ryhmissä. Mietintöjen jako tapahtuu aivan oikein poliittisten voimasuhteiden mukaan, mutta myös pienten ryhmien mepeillä on mahdollisuus päästä joskus kirjoittamaan pohjatekstiä parlamentin kannaksi. Aina se ei ole ongelmatonta, mutta mikäli he hoitavat leiviskänsä ja onnistuvat neuvottelemaan hyvän kompromissin, saavat hekin äänensä kuuluviin ja puumerkkinsä eurooppalaiseen lainsäädäntöön.

Mikäli virkamiesten valtaa mietintöjen valmistelussa kasvatettaisiin, hämärtyisi poliittinen vastuu ja meppien kautta kuuluva kansalaisten ääni EU-päätöksenteossa. Puhumattakaan siitä, että mepin työn kiinnostavuus laskisi huikeasti.

Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäki on kuitenkin asiasta eri mieltä. Hän esitti Brysselissä merimieskirkon vaalipaneelissa, että Euroopan parlamentin tulisi siirtyä Suomen eduskunnan käytäntöön ja mm. järjestää asiantuntijakuulemiset koko valiokunnalle. Toki nykyisinkin Euroopan parlamentin valiokunnat järjestävät tärkeimmissä asioissa kuulemistilaisuuksia, mutta minusta se tuntuu kaikkien asioiden osalta mahdottomalta - niin paljon aikaa se vaatisi!

Takapakkia mentäisiin, jos tässä asiassa otettaisiin mallia eduskunnasta. Sen sijaan eduskunnan työtapoihin esittelijäjärjestelmä voisi tuodakin tarvittavaa piristystä!

MERJA RENVALL 24.05.2009 21:21

EU-jäsenmaiden kansalaisia yhdistää yhä enemmän EU-kiittisyys ja/tai -vastaisuus (itsenäisyyspuolue löytyy jo ainakin Ranskasta, Englannista, Irlannista, Hollannista, Ruotsista, virosta ja Suomesta). Nämä asettavat enenevässä määrin ehdokkaita vaaleihin. Viimeinen pisara on ollut Lissabon-sopimus, joka tekee "parlamentin lisääntyneestää vallasta" näennäisvaltaa, koska neuvosto voi sen mukaan muuttaa esim. perussopimuksia ihan omaan tahtiinsa. Vastaavia esimerkkejä on sopimuksesa kymmeniä.

Sen valtion linjan tulisi siis olla tulisi siis olla sellaisen kuin kansa sen haluaisi olevan, eli ensin järjestetään uusi kansanäänestys koska tämän päivän tilanne ei lainkaan vastaa 1995 tilannetta.

Itse äänestin silloin kansainvälisen yhteistyön puolesta, mutta en

tämän EU-liittovaltion puolesta. Enkä sen ppuolesta että meillä jonain päivänä olisi 17.069 EU-lakia voimassa ja 1355 tekeiillä (Eurlex 8.5.09) !

Muita lukuisia syitä EU-vastaisuuteeeni eli haluamaani totaaliseen Suomenkin valtion linjamuutokseen löytyy sivuilta:

www.selkoteksti.vuodatus.net

www.selko-lissabon.vuodatus.net

Merja Renvall (Itsenäisyyspuolue, 216)

Luetuimmat
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

  3. 3

    Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

  4. 4

    Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

  5. 5

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  6. 6

    Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  7. 7

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  8. 8

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  9. 9

    Shakiran piti blondata hiuksensa ja La Bamba -hitin tekijän vaihtaa nimensä – espanjankielinen musiikki kelpaa listoille vain valkopestynä

  10. 10

    Voimakas maanjäristys surmasi useita kymmeniä Meksikossa – järistys runnoi myös miljoonakaupunki Méxicoa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

  5. 5

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  6. 6

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  7. 7

    Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

  8. 8

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  9. 9

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  10. 10

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  4. 4

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  5. 5

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  6. 6

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  7. 7

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  8. 8

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  9. 9

    ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

  10. 10

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  11. Näytä lisää