Perässähiihtäjä

Pitäisikö puolustusrahoja leikata?

Perjantai 11.3. 2011 ja kuudes postaus.

Kävelin äsken sisään Sanomataloon ja näin työtoverini kokoontuneina television ääreen. Mitä on tapahtunut, kysyin. Työtoverini Juha Sainio vastasi: "Maanjäristys Japanissa ja tsunami." Kylmät väreet kulkivat selkäpiissä. Olin ollut parisen tuntia uutispimennossa Kansallismuseon holveissa, enkä tiennyt maailman tapahtumista mitään. 

Kansallismuseossa pidettiin aamulla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaari, jossa oli pari sataa osanottajaa: poliitikkoja, tutkijoita, virkamiehiä, upseereita ja muutama toimittaja. Pääpuhujina olivat puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty.

Tilaisuuden tarkoitus oli muodollisesti mikä oli, mutta todellisen tarkoituksen haistoi heti: puolustusministeriö ja puolustusvoimat lobbasivat taitavasti ja ankarasti sen puolesta, ettei puolustusmäärärahoihin puututtaisi, kun ensi vaalikaudella valtion budjettia joudutaan leikkaamaan.

Työnsä päättävä eduskuntahan on hyväksynyt pitkän tähtäimen ohjelman, jonka mukaan puolustusmäärärahoihin tulisi normaalin inflaatiokorjauksen lisäksi kahden prosentin lisä, jota perusteltiin puolustusmateriaalin hintojen kov alla nousulla.

Puolustusvoimien johto on ymmärrettävästi huolissaan, pitääkö lupaus myös uudessa eduskunnassa. Puheloisen ja Rädyn puheenvuoroista tuli selväksi, että määrärahojen puolustustaktiikka on jo kohtuullisen hyvin hiuttu.

1. Puolustusvoimat on itse aloittanut toimintansa tehostamissuunnitelmat, joilla säästöä syntyä, mutta vasta vaalikauden loppupuolella. Puolustusvoimat tarvitsisivat nyt "sillan yli leikkausten" eli vaalikauden alussa sen määrärahoihin ei saisi puuttua. Kauden lopulla olisi mahdollisuus säästöihin, kun uusi ja kustannustehokkaampi armeija selviytyisi pienemmillä rahoilla.

2. Suomen ympärillä tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät huolta asemastamme. Suomesta länteen puolustusmäärärahoja leikataan ja armeijoita supistetaan. Näin on tehty mm. Ruotsissa. Sitä vastoin Suomesta itään, esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa, määrärahoja kasvatetaan ja armeijoita vahvistetaan.

Johtopäätös tästä kehityksestä on se, että "Suomen puolustuskykyä ei voi laskea", kuten Arto Räty sen suoraan sanoi ja lisäsi monimielisesti "geostrategia on muuttunut haastavaksi".

Alustusten jälkeen tilaisuudessa oli vielä puolueiden paneeli, mutta sen voinut jäädä kuuntelemaan. Tilaisuudessa julkistettiin myös tuore Taloustutkimuksen tekemä mielipidemittaus puolustusmäärärahoista. Sen tarkkoihin lukuihin voi tutustua MTS:n sivuilla osoitteessa www.defmin.fi/mts

Suomalaisten mielipide tuntuu olevan aika vakaa. Lähes kaikki haluttaisiin pitää ennallaan. Selvä enemmistö kannattaa varusmieskoulutuksen keston, kertausharjoitusten, reservin koon ja puolustusmateriaalirahojen pitämistä entisinä. Enemmistön mielestä myös kriisinhallintatehtäviin pitäisi osallistua entiseen tapaan. Afganistanissa pitäisi pysyä, ja suhtautuminen Nato-jäsenyyteenkin on entinen: 68 prosenttia vastustaa ja 22 prosenttia kannattaa. Loput eivät sano kantaansa.

Kokonaisuutena puolustusmäärärahojen pitämistä ennallaan kannattaa 45 prosenttia, korottamista 34 prosenttia ja vähentämistä 18 prosenttia. Muutokset edellisiin mittauksiin eivät ole suuria.

Asevelvollisuusjärjestelmän pitämistä nykyisellään kannattaa puolet vastaajista, valikoivuuden lisäämistä 21 prosenttia, vapaaehtoistamista 17 prosenttia ja palkka-armeijaa yhdeksän prosenttia.

Tässä on perustiedot tämän perjantain ja koko viikonlopun keskustelua varten. Päivän hyvä kysymys kuuluu:

Pitäisikö puolustusrahoja leikata?

JK. Kiitos keskustelijoille tästä viikosta. Olemme päässeet hyvin liikkeelle, ja ilmassa on monia kysymyksiä, joihin sopii viikonlopun aikanakin ottaa kantaa. Pidän kommenttipalstaa auki, mutta en pysty hiihtämisen takia aivan koko aikaa päivystämään, joten älkää hermostuko, jos kommentin julkaisua joutuu odottamaan. Keskiviikon postaukseni lopussa tein virheen, kun en ollut huomannut kirjailija Matti Mäkelää termin "sananvastuu" ensimmäiseksi käyttäjäksi, vaan noteerasin sen vasta kommenttipalstalta. Niin käy, jos on hieman tohkeissaan.

14 vastausta artikkeliin "Pitäisikö puolustusrahoja leikata?"

Tuukka Sariola 11.03.2011 13:36

Puolustusmäärärahoja ei tarvitse leikata koska on olemassa muita helppoja leikkauskohteita kuten kehitysapu. Toimintaa toki voi ja pitääkin tehostaa ja kehittää. Puolustusvoimien hankintojen pitää tukea Eurooppalaista ja erityisesti kotimaista aseteollisuutta. Voimme vain syvästi kahdehtia millaisen aseteollisuuden Ruotsi on onnistunut kehittämään. Aseille riittää kysyntää, maailmanrauhaa ei ole näköpiirissä.

Puolustusvoimien tarpeettomuutta perusteella yleensä kahdella argumentilla:

A)kriisitilannetta ei enää tule

B)jos tulee niin häviämme koska meillä ei ole ydinasetta

A-väitteen esittäjien ongelma on hahmotuskyvyn puutteessa. Ei ymmärrettä että maailma on jatkuvassa muutoksessa ja liikkeessä, rauhaisa tilanne nyt ei tarkoita, että 100 vuoden päästä on yhtä rauhaisa tilanne tai edes 30 vuoden päästä.

(sitäpaitsi Suomi on nytkin sodassa Afganistanissa)

Sodankäynnin tietotaidon ja kyvyn voi helposti kadottaa mutta sen uudelleen rakentaminen on pitkä prosessi. Maailman konflikteja seuraamalla näkee, ettei edes äärimmäisen yksinkertaista rynnäkkökivääriä osata käyttää ilman koulutusta. Varusmiespalvelusta tarvitaan, se toki voi olla paljon nykyistä lyhyempi osalla.

B-väite taas ei huomioi sitä, että ydinaseet ovat olemassa pääsääntöisesti sitä varten, ettei mikään osapuoli kykenisi käyttämään niitä. Kaksi ydinasevaltaa on sotinut keskenään viimeksi 1999, ydinaseita ei käytetty. Myös Venäjällä ymmärretään, ettei sotia käydä ydinaseilla, siksi on käynnistetty mittava asevarusteluohjelma voima-aseman takaisin saamiseksi, taitaa vaan korruptio pitkälti syödä ne ruplat.

Pentti Kangasluoma 11.03.2011 14:55

"Sydän on vasemmalla puolen", parkaisi Tuntemattoman täydennysmies surmanluodin iskettyä. Arvo Salo riimitteli poliittista runoa, taisi yhdistää veren punaisuuden aatteen hehkuun. En muista tarkasti.

Olen tiukasti vasemmalla sosialipolitiikassa, koulutuspolitiikassa, ihmisoikeuksissa. Kun on palannut kotiin töistä fyysisesti rättiväsyneenä niin se oppi ei helposti lähde.

Ei näissäkään vaaleissa, siihen olen päätynyt.

Vasemmalla ympäristöpolitiikassa, kansainvälisyydessä, kehitysavun täytyy olla tarkasti harkittua. Mutta jo lähempänä keskiviivaa EU ja euroasioissa, takauksissa.

Talouspolitiikassa olen keskiviivan molemmin puolin, pienyrittäjyyden merkityksen tajuaminen on saavuttanut SDP:n eduskuntaryhmän vasta viime vuosina. Jos on istunut suuren tehtaan pääluottamusmiehen kopissa vuosia, ja sieltä pompannut eduskuntaan niin jäänyt maailman muuttuminen tajuamatta.

Maanpuolustuksessa olen ehdottomasti oikealla, vasemmiston

käsitykset ovat usein puolustusvoimien osalta höperehtimistä.

Samantasoisia kuin - yritykset pyrkivät Suomessa vain riistämään työntekijöitä.

Presidentti Halonen viihtyy kenraaliemme seurassa, vierailee

Afganistanissa. Hyvä niin, se on ylipäällikön velvollisuus. Ylipäällikön kuuluu vierailla myös joukko-osastoissa, valtatilaisuksissa. Hänen kuuluu tukea julkisesti yleista asevelvollisuutta, kannustaa siihen, osoittaa joskun lämpöä puhuessaan kantahenkilökunnalle.

Koulussa opettajamme tarvitsevat tukea, siitä olemme aika tavalla yhtä mieltä. Varusmiesten kouluttajat kohtaavat monenlaisia yksilöitä, ja tarvitsevat esimiestensä lisäksi myös poliittisten johtajiemme arvostuksen.

" Armeijalta ainakin pitää ottaa", lisällä asenteella ei pidä menolistoja tehdä. Toivon, että uudessa eduskunnassa on riittävästi maanpuolustuksen ystäviä. Tuskin vihollisia, mutta edustajia jotka eivät omille taustajoukoilleen esitä kokonaisuuksia.

Jouni Pulli 11.03.2011 14:56

Unskin mukaan: "Suomalaisten mielipide tuntuu olevan aika vakaa. Lähes kaikki haluttaisiin pitää ennallaan." Ehkä näin yleisesti ottaen on maanpuolustuksen suhteen ainakin vielä, mutta eräässä asiassa on tapahtunut selvä muutos, joka näkyy HS.n omastakin artikkelista "Asevelvollisuuden kannatus on yhä laskussa" tämän päivän nettihesarissa. Artikkelissa todetaan, että "Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä asevelvollisuuden kannatus on vähentynyt vuosittain. Viime vuonna luku oli runsaat 60 prosenttia ja toissa vuonna runsaat 70 prosenttia." Ja nyt luku on enää noin 50 prosenttia eli, jos tämä meno jatkuu, niin selkeä enemmistö kansastamme vaatii asevelvollisuusjärjestelmän muuttamista jo ensi vuonna eikä esimerkiksi vasta ensi vaalikauden loppupuolella.

Suomen puolustuskykyä voi laskea mutta sitä ei pidä laskea. Aivan toinen seikka on, millä keinoin puolustuskykyä ylläpidetään ja millaisia uhkia vastaan. Tässä kohdin päivitys on välttämätön "museopuolustusjärjestelmämme" muuttamiseksi vastaamaan uutta kv. tilannetta. Eräs tekijä on luonnollisesti, että mikäli jatkamme valitsemallamme tiellä rahat eivät riitä puolustuskyvyn ylläpitoon johtuen merkittävistä mahdollisista tulevista virheinvestoinneista sekä mahdollisesti virheellisistä tulevista painotuksista turvallisuuspolitiikassamme. Vielä ei siis ole liian myöhäistä, jos muutamme kehityksen kurssia.

Puolustusmenoja tulee leikata samaten kuin julkista taloutta tulee muutoinkin tehostaa. Hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta olennaista on puolustuskykymme, eivät väärin investoidut varat.

Kv. järjestelmä on muuttunut yhä globaalimmaksi ja keskinäinen riippuvuus on kasvanut samaten työvoiman liikkuvuus lisääntyy. Tätä kautta ns. rintamalinja-puolustaminen, puskissa kököttäminen ja maanpuolustus konventionaalisin menetelmin on yhä vähemmän uskottavaa, varsinkin nuorison piirissä. Jos maanpuolustustahtoa halutaan ylläpitää vanhoin menetelmin, sille nousee vahvoja arvokilpailijoita.

Paitsi aivovuoto ja kansainvälistyminen myös hardwarevarustelun jatkuva ja voimakas hinnannousu asettavat yhä suurempia haasteita kilpailukyvyllemme. Ellemme pysty kilpailukykyämme parantamaan, niin melko pian puolustuskykymme romuttuu varojen puutteeseen. Kilpailukykyämme rajoittaa mm. kaksi merkittävää seikkaa: Varusmiespalvelu ja sen pitkä aika, jolla suoraan vähennetään merkittävässä määrin juuri koulunsa päättäneiden suorittavaa työpanosta kilpailukykyämme nostamassa ja työuriemme lyhyys, jota merkittävässä määrin lyhentää varusmiespalvelu. Näin annamme melkoisen tasoituksen kilpailijoillemme eli nakerramme omaa jalkaamme.

Eräs uhka, joka pitäisi nykyistä huomattavasti terävämmin huomioida jo varusmiespalvelussa on kybersota. Siihen valmistautuminen on ehdoton edellytys puolustuskykymme ylläpidolle ja sihen pitäisi panostaa nykyistä paljon, paljon enemmän jo varusmiespalveluksessa. Jos emme pysty kybersotaa vastaan puolustautumaan, yhteiskuntamme lamauttamiseen ei tarvita sen enempää Horneteja, MIGejä kuin Brahmoksiakaan.

Meidän tulisi myös huomattavasti laajemmin hyödyntää pohjoismaista ja EU-tasolla olevaa yhteistyötä puolustuskykymme ylläpidossa. Jos emme halua ryhtyä Naton juoksupojaksi vaihtoehtona on EU:n oma puolustus, mutta siitähän mediamme vaikenee.

Jussi Lähde 11.03.2011 15:09

Puolustusministeriön ja sisäministeriön alaisten toimintojen hallintojen yhdistämisen osalta tulisi tehdä ulkopuolisen tahon toimesta selvitys. Aina ei tarvitse leikata, joskus voi myös neuloa yhteen.

Kyseessä on niin sanotusti "poliittisesti arka asia". Kysessäni kansanedustajilta poliittisesti arasta asiasta heidän kellojensa mekanismit reagoivat kysymykseen ja heille tulee kiire seuraavaan tapaamiseen.

Ihmisarjessa arka asia on yleensä tulehtunut ja vaatii hoitoa. Politiikassa on toisin.

Anssi Pirttijärvi 11.03.2011 15:51

Suomen turvallisuusuhkista tärkeimpiä ovat mm. ympäristöuhat, syrjäytyminen ja sen aiheuttamat turvallisuusuhat, kansainvälinen terrorismi jne. Aseellinen hyökkäys on listan häntäpäässä.

Suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi tulisi investoida tärkeiden turvallisuusuhkien poistamiseen. Ympäristön parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn (sosiaalipolitiikkaan ja koulutukseen) sekä terrorismin syiden ehkäisyyn (kehitysyhteistyö) tulisi panostaa nykyistä enemmän.

Sen sijaan aseelliseen hyökkäykseen reagoimiseen käytettäviä puolustusrahoja voi mielestäni leikata.

Jarkko Rahkonen 12.03.2011 7:37

Unto kysyy pitäisikö puolustusmäärärahoja leikata.

Pohdiskeltava on miten ja millä perustiedoilla ja asenteilla tuohon kysymykseen eri ihmiset vastaavat. Kannattaa tutustua MTS:n raporttiin mitä mieltä suomalaiset ovat puolustusmäärärahoista v.2011 ja miten mielipiteet ovat muuttuneet viime vuosina. Merkittävää on että muutokset ovat vähäisiä ja eri ihmisryhmien mielipide-erot suht. pieniä.

MTS:n raportti heijastaa ns. yleistä mielipidettä, joka heijastaa mediassa esillä olleita aiheeseen liittyviä asioita. Tämä mielipide vaikuttaa myös poliittisiin päättäjiin valtion budjettirahoista päätettäessä. Mielestäni olisi tärkeää jatkaa ns. parlamentaarisia selontekoja puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ja pyrkiä laajaan yksimielisyyteen lähivuosien linjaratkaisuissa. Tätä menettelyä ei nykyinen puolustusministeri havaintojeni mukaan kannata. Seuraavassa maan hallituksessa tulee selkeästi liputtaa parlamentaarisen selvittämisen ja päätöksenteon käytäntöä.

Unton kysymykseen vastaan, että puolustusmäärärahojen tasosta päätetään eduskunnassa. Mikäli se perustuu parlamentaariseen valmisteluun kannatan tulevia päätöksiä joiden uskon lisäävän turvallisuusmäärärahoja maamme taloudellisen kantokyvyn kasvun mukaisesti.

Henkilökohtaisesti olen sikäli hyvässä asemassa, että maanpuolustuskurssien ansiosta olen voinut päivittää tietojani maamme turvallisuusympäristön kehityksestä ja sen asettamista haasteista puolustusvoimille. Suomen uhkakuvat ovat toiset kuin 1940-luvulla tai 1970-luvulla, jolloin kävin maanpulustuskurssin. Tuolloin oli nähtävissä tietotekniikan (silloin ATK) mullistavan tiedustelutoiminnan ja mahdollisen sodankäynnin. Tänään elintärkeät tietoverkot voidaan lamauttaa hetkessä ja ns. kybersota on mahdollinen. Tälle alueelle pitäisi panostaa. Missä varuskunnat sijatsevat on keskiaikainen kysymys, josta ei kannata valtakunnallsita kiistaa synnyttää.

MTS:n rinnalla toimii alan tutkimuselin Matine. UNTO voisitko tehdä jutun siitä mitä tutkimuksia on vuonna 2011 Matinen piirissä vireillä ja mitä tutkimusraportteja on viime vuosina julkaistu. Minusta Matinen vuotuiset tutkimusrahat pitäisi nostaa noin miljoonasta viiteen miljoonan euroon.

Christian van Niftrik 12.03.2011 8:50

Kiitän Unto Hämäläistä mielusita mahdollisuudesta seurata mainiota "Perässähiihtäjä" blogia.

Mielestäni ei pidä tarkastella armeijamme suosiota, kokoa, kustannuksia, toimintaperiaatetta tms. vain jostakin yksittäisestä näkökulmasta katsoen vaan kokonaisvaltaisesti.

Usein unohdetaan esimerkiksi armeijan suoraan ja epäsuoraan työllistävä vaikutus maassamme. Edelleen sen merkitys joidenkin toimialojen tuotekehitykseen useallakin saralla.

Mielenkiintoinen kehittämisen painopiste voisi tulevaisuudessa olla Jouni Pullin edellä tekemä hyvä ja ajankohtainen havainto kybersodasta. Tämän alueen tuotekehitystyö tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet teknisesti korkean ja monipuolisen osaamisen luomiseen ja kehittelyyn. Panos/tuotos suhde on ainutlaatuisen hyvä eikä perinteisen "raudan" uusintaan silloin välttämättä tarvitse uhrata rajallisia kansantaloutemme varoja nykyisessä mittakaavassa.

Lars-Erik Wilskman 12.03.2011 9:10

Määrärahoja ei pidä leikata. Yleisestä asevelvollisuudesta on jo käytännössä luovuttu ja siirrytty valikoivaan asevelvollisuuteen ja erilaisiin sopimussotilasryhmiin. Muodollista yleistä asevelvollisuutta ei ole tarpeen poistaa lainsäädännöstä, jos se jotain rauhoittaa.

Kantani perustuu siihen, ettei puolustusvoimain tarkoitus ole alueellisen työllisyyden takaaminen, vaan maan itsenäisyyden ja kansalaisten puolustaminen, siinä mitassa kuin Eduskunta tarpeelliseksi katsoo.

Varuskuntien lakkauttamisesta säästyneet rahat tulee käyttää supistuneen armeijan iskukyvyn parantamisen .Kun en ole poliittisesti korrekti, niin sanon suoraan , etteivät puolustusvoimamme ole mielestäni sotilaallisesti uskottava täyttääkseen päätarkoitustaan. Määrärahoja vähentämällä se olisi sitä vielä vähemmän. Naton ulkopuolelle jääminen on valinta, joka on omiaan heikentämään sotilaallista, mutta myös poliittista uskottavuuttamme ja painoarvoamme.

Lars-Erik Wilskman

antti liikkanen 12.03.2011 9:19

Se, mitä Välimerellä ja Suomen lähimaastoissa tapahtuu kertoo koruttomasti yhden asian:

Ihminen ei ole muuttunut.

Peloponnesolaissodista, Attilasta, Lützenistä, Arnheimista tai Tali-Ihantalasta huolimatta.

Yksi vaikeiden aikojen ilmiö väestössä on lisääntynyt turvallisuuden tarve.

Poliisi, armeija, kokemus ja harmaat hiukset tulevat arvoonsa.

Enempiä perustelematta olen Rätyn ja Puheloisen kannalla enkä missään nimessä kannata Jussi Lähteen esittämää kodinturva- ja maanturva-ministeriöiden yhdistämistä.

Sisäministeriön hallinnonalan osalta "vestigia terrent".

Pekka Kärkkäinen 12.03.2011 16:12

Jyri Häkämiestä kauhisteltiin taannoin, kun hän totesi Suomen ykköshaasteen olevan "Venäjä, Venäjä, Venäjä". Mielestäni Häkämies ansaitsisi piiskaa lähes kaikesta muusta ministeritoiminnastaan mutta ei tästä tosiasioiden tunnustamisesta.

On syytä muistaa, että meillä on naapurina roistovaltio, jossa demokratia ja vapaa tiedonvälitys ovat pelkkä vitsi. Vallanpitäjiä arvostelevat tahot joko tapetaan (Politovskaja) tai laitetaan linnaan (Hodorkovski). Venäjän Kaukasuksella käymät "pikkusodat" ovat osoittaneet, että Venäjän asevoimat eivät ole (olleet) kovin kummoisella tolalla. Siksipä Venäjän armeijaa uudistetaankin kovalla kädellä, ja vuosikymmenen lopulla maalla pitäisi olla jo moderni ja iskukykyinen palkka-armeija.

Onko Venäjällä akuuttia tarvetta hyökätä Suomeen? Ei ole, mutta painostuskeinona vahva armeija ja sotilaallisen konfliktin uhka on hyvä neuvotteluvaltti. Eli uskottava puolustuskyky ja sen mukaiset investoinnit puolustusvoimiin on syytä tehdä.

Mutta tarvitaanko hajallaan ympäri maata oleva varuskuntaverkosto? Ei tarvita, on olemassa halvempia ja tehokkaampiakin aluepoliittisia keinoja kuin armeijan työpaikkojen pitäminen keskellä Suomen metsiä. Armeijan toiminnassa on tehostamisen varaa, kunhan politiikot (lue: kepulaiset) eivät mene sössimään asiaa omilla lehmänkaupoillaan.

Sen sijaan on syytä pohtia, onko meillä tarvetta itsenäisille Puolustusvoimille ja puolustusministeriölle. Kuten Anssi Pirttijärvi edellä kirjoitti, 95% Suomea kohtaavista kriiseistä on muita kuin sotilaallisia kriisejä.

Tarvitsisimme mielestäni Puolustusvoimien sijasta Kriisinhallintajoukot, jotka pitäisi jakaa siviili- ja sotilaspuoliin. Jussi Lähteen ehdotus puolustus- ja sisäministeriön yhdistämisestä on ainakin hyvä alku.

Varusmies- ja siviilipalvelus olisi syytä muuttaa kriisinhallintapalvelukseksi, joka olisi pakollinen myös naisille. Nykyinen siviilipalvelus on lähinnä vitsi ja/tai rangaistus sen valitseville nuorille miehille eikä sen hyödystä Suomelle ole todisteita. Lisäksi nykyinen käytäntö on voimakkaasti miehiä syrjivä eikä sen jatkamiselle ole perusteita minkään tasa-arvonäkökulman pohjalta.

Pentti Kangasluoma 12.03.2011 17:07

USA ampui ohjuksia sukellusveneistä, lentokoneista, lennokeista Jugoslavissa, Irakissa, ja nyt Afganistanissa. Silti on juututtu maasodankäyntiin, ja ongelmaksi on noussut miten päästä pois, kotirintamat eivät kestä monissa maissa suuria tappioita vaikka sotilaat ovat usein vapaaehtoisia.

Neuvostoliitto luotti sotakoneistoonsa 1980-luvulla Afganistanissa, vaikka ei voinut ylpeillä sotatekniikalla, eikä nykyisen kaltaisia sovellutuksia ollut syntynyt, Olen keskustellut virolaisten kanssa jotka palvelivat sovjetin armeijassa, samanlaisia kylien tuhoamisia tapahtui kuin mitä jenkit toteuttivat Vietnamissa.

"Museosodankäyntiä" arvioi Jouni Pulli. Siinä heijastuu videopelejä pelaavan sukupolven käsitykset. Tarvitsemme maavoimat, jotka pystyvät liikkumaan nopeasti, puolustautumaan myös ilmarynnäköitä vastaan. Armeija maksaa, Nato olisi paras ratkaisu.

Antti Liikkanen edellä korostaa harmaiden hapsien merkitystä kun arvoidaan turvallisuusuhkia. Minun mielestä ei pidä unohtaa että Venäjällä ovat vielä vallassa miehet jotka ovat sortaneet omaa kansaansa, naapureita. He eivät ainakaan vielä aio tunnustaa Stalinin ja myöhempien johtajien virheitä.

Arkistot pysyvät suljettuina, Mainilan laukaukset ovat osa historian kirjoitusta

Mietin joko Unski postaa seuraavaa - onko Japanin ydinvoimalaonnettomuudella merkitystä Suomen vaalitaisteluun ?

Pentti Kangasluoma 13.03.2011 8:28

Kaikki varmaan seuraavat henkeä pidätellen uutisia Japanista. Toimittajat eivät näytä muistavan että ydinpommia käytettiin Japania vastaan kaksi kertaa. Hirosima 6.8. 1945, välittömästi kuloi 75.000 ihmistä, kolme päivää myöjhemmin Nagasagi, uhreja 73.900.

Energiavarmuus on osa maanpuolustusta, Suomen on otettava kaikki mahdollinen vesivoima käyttööön, Vuotos ja Kollaja rakennettava. Luontoihmiset saavat elämyksiä luonnontilaisia soita katsellessaan. Ymmärrettävää, mutta nämä elämykset ovat todellista kerskakulutusta kun samalla jarrutetaan koko yhteiskunnan kehitystä.

Onko se kestävää kehitystä kun jätetään käyttämättä vesivoiman mahdollisuudet ja ostetaan vuosikymmeniä ydinsähköä Neuvostoliitto/Venäjältä ?

Esko Elo 13.03.2011 11:18

Kuten Raimo Ilaskivi tänään Hesarissa ekonomistina perustelee, lähivuosina on kyettävä pysäyttämään valtion velanotto eli katettava menot verotuloilla ja leikkauksilla niin ettei vajeita enää synny. Miksi yksikään hallinnonala saisi vapautuksen tästä?

Suomen talouden kunnossapito ja luottokelpoisuuden ylläpitäminen ovat mielestäni pienelle maalle niin tärkeitä, että ne ohittavat kaikki sektorikohtaiset intressit. Sitä paitsi menoleikkauksissa ei ole kyse kymmenistä vaan muutamista prosenteista. Jos se on muka liikaa, on johtoa vaihdettava.

Puolustushallinto voi vedota siihen, että lisärahaa välttämättä tarvitaan, koska poliitikot haluavat Suomen pysyvän NATOn ulkopuolella. Ymmärrän tämän perustelun. Kansa saa mitä tilaa. Mutta olen samaa mieltä L-E Wilskmanin kanssa siitä, että NATOn ulkopuolelle jääminen heikentää sotilaallista ja poliittista uskottavuutta. Sitä ei kyetä korvaamaan omia puolustusmenoja lisäämällä tai rakenneuudistuksilla.

Mika Rossi 13.03.2011 15:53

Kun ikäluokat pienenevät ja sota-ajan varustus kehittyy yhä teknisemmäksi ja kalliimmaksi, on puolustusvoimilla ymmärrettävästi huolenaan vaikea yhtälö. Puolustusvoimien tehtävä ei ole ylläpitää hallinnollisia toiminta ja kiinteitä tukikuluja, vaan sen pitää pystyä suorittamaan päätehtäväänsä eli tarvittaessa puolustamaan Suomea aseellisessa konfliktissa.

Jotta Suomella olisi riittävät edellytykset pärjätä mahdollisessa konfliktitilanteessa suorituskyvyn pitää olla kunnossa. Suorituskyvyn ylläpitoon tarvittavia resursseja pitää arvioida suhteessa muuhun toimintaan. Jos varuskuntiin on tulossa vähemmän asevelvollisia kuin ennen, käytännössä jopa niin, että 2000 petiä on tyhjillään, on syytä pohtia ainakin varuskuntaverkkoa.

Pidän selvänä, että myös puolushallinto joutuu osallistumaan jollakin tavalla julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin. Monin osin se on käynnistänyt toimia jo itse. Tärkeintä on, että pystyy suoriutumaan tärkeimmästä tehtävästään tarvittaessa.

Luetuimmat
  1. 1

    Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

  2. 2

    Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

  3. 3

    Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

  4. 4

    Venäjän suurlähettiläs Suomessa puhuu toisella tyylillä kuin hänen virkaveljensä Ruotsissa

  5. 5

    Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

  6. 6

    Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

  7. 7

    Tuhansia tuholaisperhosia saapui Suomeen Virosta – invaasio saattaa näkyä puutarhoissa

  8. 8

    Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

  9. 9

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  10. 10

    Syy suomalaisten terveyseroihin löytyy elintavoista

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

  2. 2

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  3. 3

    Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

  4. 4

    Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

  5. 5

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  6. 6

    Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

  7. 7

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  8. 8

    Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

  9. 9

    Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

  10. 10

    Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  5. 5

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  6. 6

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  7. 7

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  8. 8

    Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

  9. 9

    On yksinkertaisesti väärin olla rikas

  10. 10

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  11. Näytä lisää