Perässähiihtäjä

Meneekö ydinvoiman lisärakentaminen taas jäihin?

Maanantai 14.3. 2011 ja seitsemäs postaus.

Japanin maanjäristys ja tsunami ovat hallinneet viikonlopun uutisia.  Kysymys on niin valtavasta asiasta, että se peittää alleen niin EU-huippukokouksen päätökset, Pohjois-Afrikan tapahtumat kuin eduskuntavaalitkin. Tuntuu melkein sopimattomalta edes miettiä näitä muita asioita. Kun Pentti Kangasluoma ehdotti lauantaina kommentissaan, että ryhtyisimme vaaliblogissa pohtimaan Japanin järistyksen vaikutuksia vaaleihin, ensimmäinen reaktioni oli, ettei ikinä. Nyt olen kuitenkin kypsynyt tähän ajatukseen. Puhutaan pois. Japanin tapahtumilla on sittenkin suora linkki - jos ei nyt vaaleihin - niin tulevaan eduskuntakauteen.

Aivan aluksi muutama rivi historiasta. Suomea ja Japania yhdistää se, että molemmat maat ovat ydinvoiman luvattuja maita. Japanissa on tietääkseni 53 ydinvoimalaa, ja ydinvoiman rakentaminen ja käyttö on ollut yksi japanilaisen teollisuuden menestyksen perustekijä.

Suomessa on neljä ydinvoimalaa, ja viides ydinvoimala on rakenteilla. Suomalaiselle teollisuudelle ydinvoima on ollut yhtä lailla menestyksen perustekijä.

Tekeillä oleva viides ydinvoimala sai rakentamisluvan vuonna 2002. Päätöksen teki eduskunta, ja sitä päätöstä edelsi yli kaksikymmentä vuotta jatkunut keskustelu. Neljä ensimmäistä voimalaa oli rakennettu 1970-luvulla ja 1980-luvulla toisenlaisessa, ydinvoimalle suopeammassa ilmapiirissä - tai ehkä on oikeampi sanoa, että silloin ei vielä näistä asioista niin paljon keskusteltu. Rakentamisluvatkin myönsi hallitus.

Hanke viidennen voimalan rakentamiseksi oli jo pitkällä, kun Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuus 1979 pysäytti muutamiksi vuosiksi hankkeen. Se lähti liikkeelle uudestaan 1980-luvun puolivälissä ja keväällä 1986 näytti selvältä, että eduskunta päättäisi luvan myöntämisestä ja että voimala tilattaisiin Neuvostoliitosta, josta Loviisan kaksi voimalaa oli aikaisemmin tilattu. Silloinen hanke oli valtiollisen Imatran Voiman, nykyisen Fortumin edeltäjän, ja yksityisen Teollisuuden Voiman yhteinen projekti.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus muutti muutamassa päivässä tilanteen täysin huhtikuussa 1986. Viides ydinvoimala pantiin vuosiksi jäihin, ja se tuli eduskunnan käsittelyyn vasta 1990-luvun alussa. Silloin se kaatui eduskunnan äänestyksessä, ja lupa heltisi 2002, vasta 16 vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen.

Nykyinen eduskunta jatkoi edeltäjänsä linjalla, ja myönsi 1. heinäkuuta 2010 voimalaluvat sekä Teollisuuden Voimalle että Fennovoimalle. Päätös tehtiin äänin 120-72. Viime kesänä ydinvoiman lisärakentamista kannatti selvästi suurempi osa edustajista kuin 2002. Merkittävin muutos oli tapahtunut keskustan eduskuntaryhmässä. Sen selvä enemmistö äänesti voimalalupien puolesta. Ehkä symbolista oli Matti Vanhasen kannankäännös. Vanhanen oli ollut näkyvä ydinvoimanvastustaja vuosikymmenet, mutta viime keväänä hänen johtamansa halitus puolsi periaatteellisten voimalalupien myöntämistä.

Viime vuosina ydinvoiman suosio on merkittävästi noussut. Sitä on avittanut ennen muuta keskustelu ilmastonmuutoksesta. Ydinvoiman kannattajat ovat pystyneet saamaan jonkinmoisen yliotteen keskustelussa niin Suomessa kuin muuallakin. Se näkyi myös eduskunnan viimekesäisessä päätöksessä ja sitä edeltäneessä keskustelussa. Päähuomio ei ollut enää siinä, rakennetaanko uusi ydinvoimala vaan siitä, että kuinka monta ydinvoimalaa rakennetaan.

Nyt TeollisuudenVoiman ja Fennovoiman uudet hankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Fennovoiman voimalan paikkakin on vielä päättämättä, eikä ydinjätteen loppusijoituspaikkaakaan ole vielä löydetty. Seuraava hallitus joutuu todennäköisesti ottamaan kantaa uusien ydinvoimaloiden rakennuslupiin, jos hankkeet etenevät suunnitellussa järjestyksessä. Yhtiöiden on aikomus aloittaa rakennustyöt alkavan vaalikauden aikana. Samaan aikaan myös TVO:n tekeillä oleva voimala Olkiluodossa pitäisi saada käyntiin.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Fortum haki jo viime vuonna rakentamislupaa uudelle voimalalle. Hallitus ei kuitenkaan puoltanut sitä, mutta Fortumin johto on ilmoittanut, että se aikoo hakea lupaa uudestaan tänä keväänä valittavalta eduskunnalta ja hallitukselta.

Fortumilla on hakemukseensa painava peruste.  Fortumin kaksi voimalaa tulevat 2030-luvulla tiensä päähän. 1970-luvulla rakennetut voimalat ajetaan silloin alas ja museoidaan. Fortum haluaa rakentaa niiden työtä jatkamaan ainakin yhden uuden voimalan.

Vuosi sitten talvella kävin Loviisan ydinvoimalassa. Tein Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen (3/2010) juttua suomalaisen ydinvoiman historiasta, ja siinä yhteydessä pääsimme voimalaan, kun kävin Loviisassa SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa. Lylylle paikka oli hyvin tuttu, sillä hän oli aikoinaan työskennellyt siellä asentajana ja voimalan pääluottamusmiehenä.

Vanhojen voimaloiden vieressä Hästholmenin saarella oli jo merkitty uuden voimalan paikka. Kaikesta kävi selväksi, että vakaa aikomus jatkaa ydinvoimatuotantoa tuolla saarella, josta koko suomalainen ydinvoimateollisuus lähti 1970-luvun puolivälissä liikkeelle.

Fortumin johdolle oli valtava pettymys, ettei lupaa hellinnyt viime talvena. Voi vain kuvitella, että mitä toimitusjohtaja Tapio Kuula ja kumppanit nyt ajattelevat.

Fukushiman tapahtumien jälkeen auvoinen aika ydinvoiman lisärakentamiselle voi olla ohi. Nyt palataan keskustelussa taas siihen ikuiseen perusasiaan: pystytäänkö ydinvoimaan liittyvät riskit hallitsemaan vai ei? Toistuuko Harrisburgin ja Tshernobylin jälkeinen tilanne? Tätä kirjoittaessa ei vielä tiedetä, mitä kaikkea vaikutuksia Fukushiman voimalaonnettomuudella on ollut ja on. Mutta nyt uskaltaa sanoa jo sen, että sillä on vaikutusta kansainväliseen mielipiteeseen ja mielipiteeseen myös Suomessa.

Päivän hyvä kysymys olkoon:  Meneekö ydinvoiman lisärakentaminen taas jäihin?

JK. Kalenteriin kannattaa alkavaa viikkoa varten panna ensi torstai 17.3 ja kello 21. Silloin alkaa näiden eduskuntavaalien ensimmäinen vaalikeskustelu, jossa ovat kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Kanava on TV 1. Sain viime viikolla kutsun Radio Puheen Politiikkaradioon tänään maanantaina kello 18-19.  Pitäisi puhua mm. vaaleista.

28 vastausta artikkeliin "Meneekö ydinvoiman lisärakentaminen taas jäihin?"

Mika Rossi 13.03.2011 23:29

Tänään sunnuntaina erityisesti eduskuntavaaliehdokas Arhinmäellä, mutta myös vihreillä on karannut mopo käsistä. Tragediaa käytetään hyväksi vaalitaistelussa.

Pääministeri Kiviniemi ja valtiovarainministeri Katainen ovat täysin oikeassa siinä, että Japanin valitettavilla tapahtumilla ei ole vaikutusta Suomen tämän hetken arvioon ydinvoiman lisärakentamisesta. Ydinvoiman lisärakentamiselle on annettu kaksi lupaa suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen hyväksi. Suomelle on tärkeää vahvistaa energiaomavaraisuutta.

Suomi sijaitsee vakaalla alueella luonnonilmiöiden suhteen. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan Suomen nykyisten ja tulevien laitosten turva- ja suojajärjestelmät ovat paremmat.

Vasemmistoliitolla ja vihreillä alkaa olla vaalitaistelun eväät todella vähissä, jos tämä murhenäytelmä irrotetaan asiayhteydestään palvelemaan laskevan kannatuksen paineessa hikoilevien puolueiden eloa.

Sinänsä ei voi kuin ihmetellä, että vasemmistoliitto ei ole ollut vuosiin kiinnostunut suomalaisesta työstä ja teollisuudesta. Punaisen värin voisi vaihtaa varmaankin suosiolla vaikkapa mustaksi tai ruskeaksi.

Kauko Hirvonen 14.03.2011 0:00

Kyllä ydinvoiman vastustajat saavat tästä paljon uutta vettä myllyynsä. Se on ollut nähtävissä jo ihan ensimmäisissä kommenteissa.

Jäihin saattavat siis jatkohankkeet mennä. Riippuu tietysti jonkin verran voimasuhteista. Kokoomuksen ylimielinen voittojuoksu katkeaa sekin joskus, ehkä jo kevään vaaleissa.

Tässä olisi pieni suhteellistaminen asiaan: hiilikaivoksissa kuolee jatkuvasti suuri määrä ihmisiä. Viimeksi kuluneen vuoden aikanakin on ollut useita onnettomuuksia eri puolilla maailmaa.

Miksi ei näy mielenosoituksia eduskuntatalolla? Miksi Helsinki polttaa tätä tappavaa polttoainetta koko ajan? Miksi ympäristön ja ihmisten ystävät sallivat tämän vääryyden tapahtua?

Jussi Lähde 14.03.2011 0:24

Parahin Unski

Kutsut muuttuvat hetkessä. Kansanedustaja Harri Jaskari kysyi taannoin voisinko tulla tenttaamaan häntä ja vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkystä energia-asioista. Tilaisuus järjestettäisiin maanantaina 14.3. kello 17.00 Tampereen Siperian Wayne´s Coffeen vierellä.

Lupasin mennä, mutta mietin noinkohan energia-asiat kansanjoukkoja mahtavat kiinnostaa. Miten väärässä ihminen voikaan olla.

Olen viikonlopun ajan kirjoittanut uusiksi kysymyksiä ja muistuttanut itselleni, että energia on myytakin kuin ydinenergiaa.

Oma kutinani on, että puolueiden suojakuoret tulevat pettämään. Edessä on kova johtajuusponnistus eritoten Timo Soinille ja Mari Kiviniemelle. Irtiottoja nähdään muissakin puolueissa. Saapa nähdä, kuka pelaa ensimmpisenä pöytään "omantunnon asia" kortin. Omantunnon asia on käytännössä suomalaisessa politiikassa merkinnyt ydinvoimapäätösten vastustamisen hyväksymistä.

Tuukka Sariola 14.03.2011 1:52

Muutama poliitikko ehti heti tuoreeltaan kalastella ääniä tapahtuneella, mutta muuten luulen että Vihreät lähinnä aktivoivat paremmin omia kannattajiaan uurnille eikä siinä sen kummempaa. Seuraava lupa saattaa hiukan viivästyä, mutta tulee aikanaan. Suomessa kun ei ole maanjäristyksiä, tsunami tarvisi ison meteoriitin ja Suomessa on varavirran suhteen tiukemmat turvamääräykset. Ydinteollisuus tulee tietenkin käyttämään Japanin tapahtumia perusteluna, että pitää saada uusia vielä turvallisempia laitoksia vanhojen tilalle.

Öljyriippuvuus on suuri riski myös Suomelle, hinta voi nousta ties minne jos ja kun geopoliittinen jännitys laukeaa Iranin ja naapurimaiden suhteen. Myös sähköriippuvuus Venäjästä on riski ja poliittinen jalkapanta. Tulevaisuuden plug-in-hybridit tarvitsevat sähkönsä.

En usko, että esim. tuulivoima ja aurinkopaneelit kokisivat mitään kuoliniskua tästä ydinrakentamisesta. Sähkön hinta tulee näillä näkymin nousemaan jatkossakin ja se ajaa ihmisiä parantamaan omavaraisuutta.

antti liikkanen 14.03.2011 6:13

Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä, jossa kuitenkin on yksi vika.

Se ei sisällä vastausta.

Mutta kaiken muun se sitten sisältääkin.

Olen poliitikko - ja lääkäri.

Kumpikin vastaisi tällaiseen (hehtaarin kokoiseen ja kymmeniä metrejä syvään, 70 miljardin euron kysymykseen) samalla tavoin:

Ans kattoo ny!

70 miljardia tulee siitä, että sen verran Japanin keskuspankilta tänään pumpataan rahaa markkinaan, ettei sekin räjähtäisi.

Pentti Kangasluoma 14.03.2011 8:22

Japanilaisia vastaan käytettiin sotilaallista ydinenergia toisen maailmansodan loppuvaiheessa kesällä 1945. Joidenkin mielestä turhaan sillä maa oli jo hävinnyt sodan. On traagista että sama kansa on vaarassa saada säteilyä ydinvoimaloista.

"Kalliomaa", kokevat virolaiset kun luodot ja karit nousevat merestä kun tullaan Suomeen. Siunattu asia, että esi-isämme valitsivat nämä graniittikalliot asuinpaikakseen. Tämä on hyvä

rakentaa ydinvoimaloita ja ydinjätteiden luolastoja.

Riippuu mitä Japanissa tapahtuu, jos vetyräjähdyksiä enempää ei tapahdu niin keskustelu on rauhallisempaa. On syytä pelätä että päätöksiä lykätään, vesivoimaa lisää pohjoiseen kun kerran se on mahdollista.

Harva suomalainen kuitenkaan kotikonnuillaan maanjäristyksiä pelkää, enemmän itänaapurin laitoksia.

Johannes Hirvaskoski 14.03.2011 8:50

Ydinvoimaloista ei ole toistaiseksi saatujen tietojen mukaan aiheutunut mitään oleellista lisää Japanin tragediaan. Maanjäristys ja tsunami ovat sellaisenaan niin keskeisesti kaiken vahingon ja ihmishenkien menetyksen syynä että ihmetellä täytyy tätä tunnereaktiota ydinvoimasta. Ei ydinvoimaa tai muutakaan poliittista ratkaisua aivan tunteisiin pitäisi perustaa, eikä tunnelman vaihtuessa kyseenalaistaa jos faktat, numerot ja laskelmat eivät ole muuttuneet.

Sinänsä tapahtuma kyllä osoittaa todeksi mm. Risto Isomäen puheet valtameren äärelle rakennettavan vesijäähdytteisen ydinvoiman riskeistä. Tässäkin minkään yksittäisen ydinvoimalan vahingoittumista huomattavasti merkittävämpää on se että vaikeuksia on jo ainakin neljässä voimalassa ja ainakin kuudessa reaktoriyksikössä. Tämän soisi nyt soittavan kelloja ydinvoiman kehityksen tarpeelle.

Kalle Pahajoki 14.03.2011 8:50

En arvosta tippaakaan hallituksen tyyliä vastata kaikkeen arvosteluun (kuten nyt esimerkiksi se, tuplataanko Suomen tarjoamat takaukset kahdeksasta kuuteentoista miljardiin euroon) sutkautuksilla ja vastuunpakoilulla kuten "ei hallita asioita, virheet pitää korjata ajan kanssa" tai "epäisänmaallista" tai "puskistahuutelua". Minusta tämä on sen luokan huutelua johon median pitäisi tarttua.

Tässä asiassa Katainen on kuitenkin harvinaisen oikeassa. On mautonta ruveta tekemään politiikkaa onnettomuudella, kun katastrofin (ei siis ydinkatastrofin) uhriluku jatkaa juoksuaan kohti kymmeniätuhansia. Ydinvoiman alasampujat ovat mielestäni lähes yhtä pahoja haaskalintuja kuin Päivi Lipponen ja Kimmo Kiljunen Tampereen murhapolton jälkeen.

On todella vakava virhe, että laitosten valmistautuminen esimerkiksi varavoiman osalta on ollut sellainen, että tilanne pääsi edes niin pahaksi kuin pääsi. Mielestäni onnettomuus on kaikesta huolimatta osoittanut ydinvoiman melko turvalliseksi energianmuodoksi: yhdessä pahimmista tunnetuista maanjäristyksistä ja lähes pahimmassa mahdollisessa onnettomuusskenaariossa nämä 60-luvulla rakennetut laitokset ovat kuitenkin kestäneet worst-case skenaarion vain pienin radioaktiivisin vuodoin, ilman että toistaiseksi kukaan olisi kuollut säteilyn vuoksi.

Epäkohtiin pitää voida puuttua, mutta niiden jotka asioista päättävät pitää kyetä suhteuttamaan tilanteen tosiseikat, Suomessa vallitsevat olosuhteet ja realiteetit päätöksiä tehdessään. Sen lisäksi, että Suomen olosuhteet ovat turvallisuudessa aivan eri luokkaa kuin kolmen laatan liitoskohdassa sijaitsevassa Japanissa, ei ydinvoimalle pysty järkevää vaihtoehtoa tarjoamaan tällä hetkellä muu kuin hiilivoima. Pelkästään Kiinan virallisten lukujen mukaan Kiinan hiilikaivoksissa luolee 6000-8000 henkeä vuodessa. Joillakin tämäkin fakta vain painaa ajatteluprosesseissa vähemmän kuin irrationaalinen pelko.

Jaakko Stenhäll 14.03.2011 8:53

Puolueista SDP ja Kokoomus ovat ilmoittaneet jo hallitusohjelmatavoitteekseen Fortumin laitoksen hyväksymisen. Voisi kuvitella, että asia on tällä hetkellä hieman vaikea: peruskannattajat voivat halutakin ydinvoimaa (lähes) kaikissa skenaarioissa, mutta vaaleja ei peruskannattajilla voiteta.

Sitä nyt ainakin medialta toivoisi, että asiaa pidetään siinä määrin esillä, että nämä hallitusohjelmatavoitteet ja niiden mahdolliset muutokset pysyvät selvillä.

Lars-Erik Wilskman 14.03.2011 9:28

Arhinmäki tuskin Japanin ydinvoimaloiden tapahtumista hyötyy. Sen sijaan äänestäjät teollisuudessa saattavat kadota, jos heitä enää onkaan. Mahdollinen hyötyjä saatavat olla vihreät, jos tämä heitä gallupeissa kannattavat, mutta vaaleissa nukkuvat tukijansa nyt piristyisivät.

Paljon energiaa käyttävä teollisuus on, ainakin toistaiseksi, vientimme selkäranka. Ei sen energiatarvetta turpeella ja tuulimyllyillä hoideta. Energian tuonti taasen sisältää sekin riskejä. Teollisuutta tarvitaan, jotta palvelu työllistäisi.

Periaatteellisuus energiasioissa ei ole kovinkaan kestävää. Kepu katsoi, että ”Pariisi on yhden messun arvoinen.” kun voimalalupa annettiin parhaaseen kannatusalueeseen ja vielä saatiin kyseenalainen ”risupaketti”.

Loviisan uusimista tuskin demaritkaan uskaltavat vastustaa ja persujen ydinvoimakannat heittänevät koska vaan häränpyllyä. Kun Kokoomuksessakin enemmistö tukee ydinvoimaa, niin mikä ongelma se lisärakentaminen on? Pikaisen sullemullepolitiikkaa ja sitten miehet työmaalle.

Tarmo Viitaluoma 14.03.2011 9:31

Ans kattoo!

Sitä vain mietin, miksi vasta nyt, senaattori Tsurunen sanoo: - ydinenrgiapolitiikkaa täytyy nyt uudelleen arvioida. Nimittäin tiedossa on ollut kenties vuosikymmeniä Japanin sijaitsevan maanjäristysriskivyöhykkeellä. Kuitenkin sinne on rakennettu 53 ydinvoimalaa!

Varmasti ydinvoimaan perustuva kilpailukyky joutuu kaikkialla uudelleenarvioinnin kohteeksi. Toki muitakin tekijöitä arvioidaan, kuten luonnon kestokyky, talouskasvun järkevyys, poliitinen epävakaus ja koko talouspolitiikan uudelleen arviointi.

Ehkä kaikkein keskeisin kysymys Suomen kohdolla on: onko meidän pakko painottaa energiaintensiivistä teollisuutta ja tuotantoa, etenkin kun se on vapaan markkinatalouden hanskassa - todellisena hyötyjänä siitä loppupelissä on kasvoton osakekeinottelija!

Juha Päätalo 14.03.2011 10:37

Ei voi kuin toivoa, että Japanissa ei tapahdu mitään tähänastista kauheampaa. Ytimen hallitsematon sulaminen aiheuttaisi hirveät seuraukset, puhalsi tuuli mihin hyvänsä. Uhrina olisivat joko miljoonat ihmiset tai Tyynen valtameren biotooppi laajoilta alueilta. Eli kalastus alueelta loppuisi vähintään vuosikymmeneksi, vaika tuuli olisi "suotuisa".

Mutta asiaan: Ydinenergian ongelma on se, että vähintään jätteet jäävät about seuraavalle tuhannelle sukupolvelle. Kuka pystyy varmistamaan, ettei maapallolla tai edes Suomessa esiinny maanjäristyksiä, meteoriitin iskuja, voimaloita tai jätteen loppusijoituspaikkoja uhkaavia sotia esim. seuraavaan 10000-30000 vuoteen?

Tätä tosiasiaa Japanin onnettomuus ei ole muuttanut mihinkään. Mutta se on muistutus ydinenergian haavoittuvaisuudesta. Saksassa kaikkien reaktorien turvajärjestelmät menevät nyt tarkastukseen. Suomessa sen sijaan vakuutellaan Japanin elävän omalla planeetallaan.

Suomalaisten poliitikkojen puheita kuunnellessa tulee tunne, että suomalainen ydinenergia on muuta ydinenergiaa turvallisempaa, koska täällä on ajateltu turvajärjestelyissäkin kaikkea, toisin kuin maanjäristyksiin tottuneissa maissa. Aivan ilmeisesti Japani ja Saksa ovat Suomen verrattuna kehitysmaita. Ei ihme, meillähän käytetään esim. Loviisassa neuvostoliittolaista 70-luvun huipputekniikkaa.

Mistähän johtuu, etten yksinkertaisesti suostu uskomaan poliitikkojen vakuuttelua ydinvoiman ehdottomasta turvallisuudesta? Voisiko olla, että epäuskottavan vakuuttelun takana on vain pelko siitä, että ydinvoimakeskustelu alkaa täälläkin uudelleen?

Entä olisiko maamme tulevaisuuden kannalta sittenkään niin hirveää, vaikka tuo keskustelu nyt alkaisikin?

Janne Huttunen 14.03.2011 11:05

En osaa suhtautua ydinvoimaan mitenkään erityisen kiihkeästi. Tsurusen ja muista kommenteista kuitenkin juontuu miettimään, että jos ydinvoimaa johonkin tällä planeetalla kannattaa rakentaa, se paikka voisi olla vakaan mannerlaatan ja kallioperän päälle poliittisesti vakaalle alueelle. Missäs sellainen olisi? Ai niin, se olemme me.

Tästä geologispoliittisesta vakaudesta seuraa helposti mittakaavaharha: vaalikysymykseksi erehtyy luulemaan sitä, mitä mieltä itse on ydinvoimasta. Olennaisempaa on se, mitä tietä ja minkälaisia argumentteja käyttäen päätetään, miten ydinvoimaan Suomessa suhtaudutaan 2011 neljän vuoden ajan.

Leo Stranius 14.03.2011 11:19

Ilman muuta Japanin tilanteella on vaikutusta kansainväliseen tilanteeseen. Myös Suomessa ydinvoimaa tulee pohtia uudesta näkökulmasta.

Jos nykyiset ydinvoimalasuunnitelmat toteutetaan, keskittyy koko maan sähköntuotannosta 40 prosenttia yhdelle ainoalle paikkakunnalle. Koko Suomen sähköntuotannosta 60 prosenttia tuotettaisiin ydinvoimalla. Näin merkittävä sähköntuotannon keskittyminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä huolto- ja toimitusvarmuudelle.

Suomessa seuraavaan hallituksen tulisi luoda suunnitelma kuinka ydinvoimasta luovutaan.

Ohessa neljä politiikkatoimenpidettä Suomelle:

1. Luovutaan nykyisistä suunnitelmista rakentaa lisää ydinvoimaa

2. Keskeytetään Olkiluoto-3 -reaktorin epäonnistunut projekti lopullisesti

3. Luovutaan olemassa olevista reaktoreista mahdollisimman nopealla aikataululla

4. Lisätään energiasäästötoimenpiteitä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Kirjoittelin aiheesta tänne:

Fukushiman onnettomuus: Suomelle suunnitelma ydinvoimasta luopumiseksi

http://leostranius.fi/2011/03/fukushiman-onnettomuus-suomelle-suunnitelma-ydinvoimasta-luopumiseksi/

Pekka Kärkkäinen 14.03.2011 12:25

Otetaan aluksi löysät pois, ja vastaan Unskin kysymykseen: ei mene jäihin. Niille joille ydinvoima ja erityisesti sen vastustaminen on ollut tunnepuolen asia, Japanin tragedia antaa lisää energiaa eli vettä myllyyn. Järkipuolen kommentit asiasta on nähdäkseni esitetty jo edellä olleissa kommenteissa.

Käännään kuitenkin asiaa hieman. Arvoketjussa ylempänä oleva, ts. energiaa kuluttava japanilainen valmistusteollisuus tulee ottamaan tästä tilanteesta eniten takapakkia. Mikä sitten mahtaa olla sen vaikutus maailmantalouteen ja sitä kautta Suomeen? Suomestahan ei juurikaan ole vientiä Japaniin mutta tuontia sitäkin enemmän. Mistä korvaavat tuotteet ja erityisesti elektroniikan komponentit hankitaan?

Japanissa tulee käynnistymään myös suuren luokan jälleenrakennusohjelma järistysten mentyä ohi. Miten Suomi voi olla tässä mukana sekä humanitäärisessä että liiketaloudellisessa mielessä? Kuten rakennustekniikkaa tuntevat alan miehet ovat jo pörssissä tajunneet (Honkarakenne voimakkaasti plussalla!), hirsitalot kestävät järistyksiä kaikkein parhaiten... mutta onneksi meillä paksut petäjät lastutaan hakkeeksi! Ettei vain tarvitsisi rakentaa lisäydinvoimaa...:-)

Anna Mikkola 14.03.2011 12:40

Nähdäkseni puoleen jos toiseen tätä on käytetty vaaliaseena. Sinnemäki ja Arhinmäki ovat toistaneet molempien tapauksessa jo poliittisen uran alkutaipaleelta asti moneen otteeseen artikuloidun mielipiteensä ydinvoimasta, ja ovat totta mooses tehneet sen tilanteessa jossa sen saa hyvin läpi mediassa. Katainen on viimeaikaiseen tyyliinsä reagoinut korostetun dramaattisesti ja tunteellisesti, kauhistellen että miten te voitte keskustella energiasta vaikka on katastrofi juuri sattunut. Ehkäpä Katainen on oikeasti ihan tyytyväinen siihen, että julkista keskustelua on vähemmän esimerkiksi siitä, että hänen mielestään Kreikan korkojen laskeminen on hyvä idea. Olen ymmärtänyt että yleensä maksuvaikeuksien seuraus on korkojen nostaminen, koska riskitkin kasvavat, mutta minä en toki ole talousguru.

Suhtautumiseni ydinvoimaan on paljon vähemmän mustavalkoista ja ehdotonta kuin kultaisella 90-luvulla, ja lukiessani asiaa koskevia höyrypäisiä keskusteluja nyt vuonna 2011 tunnen olevani energiapoliittinen orpo. Molemmat leirit ovat vääntäneet foliopropellit sen verran kireälle, että erilaiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media alkavat täyttyä puhtaasta dadasta. Kun tulee sitten kysymys siitä, että kumpaan näistä ryhmistä haluaisi tulla assosioiduksi, niin vastaus on että no ei hitossa kumpaankaan.

En tiedä mikä lopullinen vaikutus Japanin tapahtumilla on suomalaiseen keskusteluun ja päätöksiin, ja tietysti se riippuu paljon Fukushiman räjähdysten todellisista seurauksista, joita emme toki vielä tiedä. Mutta se ei muuttune, että varsin mittavista rakennuskustannuksistaan huolimatta ydinvoima on ja jatkossakin tulee olemaan yksinkertaisesti halpaa energiaa. Jotain aika suurta nähdäkseni tulisi tapahtua energiateknologiassa, jotta nykyinen ydinvoimabuumi hyytyisi.

Tarmo Viitaluoma 14.03.2011 13:35

Mielenkiintoista toki on nähdä , saako nyt turvallinen, USA:ssa hyllytetty, IFR-voimalahanke uutta tuulta purjeisiinsa, samoin kuin sata vuotta vanha vapaan energian kehittely? Jota muuten olen ennustanut seuraavaksi askeleeksi ydin- ja fossiilisten polttoaineiden jälkeen! Sitä paitsi Pentagonin kätköissä väitetään olevan monenlaisia vaihoehtoisia energiaratkaisuja.

Pentti Kangasluoma 14.03.2011 14:31

Suomalaiset ovat runsas 150 vuotta rakentaneet ja oppineet tuntemaan maaperän peruskallion läheisyyden. Ensin maatilarakentamisessa. Kansakunnan vaurastuessa omakotirakentaminen lisääntyi, vedettiin vesijohtoja, kaivot, porakaivot, on juntattu paaluja, louhittu kallioita, tieverkostojen rakentaminen edellyttää pohjatutkimuksia.

Maatiloilla, omakotirakentaminen on tavallisesti koko perheen projekti, olen kuullut monien naisten puhuvan asiantuntevasti

maaperän laadusta, pohjavesialueista. Kunnalliset luottamushenkilöt, kuntaorganisaatiot ovat vuosikymmeniä keränneet tietoa maaperästä kun uusia asuntoalueita on syntynyt.

Aivan helposti emme maanjäristyksiä ala pelätä, jos ydinjätteet

nousevat maanpinnalle yli 400 metrin syvyydestä niin maapallo

on sellaisessa tilassa ettei jätteillä ole merkitystä.

"Olimme fiksuja jo silloin kun muutimme näiden kallioiden päälle", tämäntapaisia kommentteja kuulin äsken kauppamatkalla kun koepalloja heittelin.

Kävimme kerran Ruotsissa sahalla joka höyläsi, sormiliitoksin leikattiin määrämittaista tavaraa, pakattiin kontteihin ja lähetettiin laivalla Japaniin. Hintaa kertyi mutta puu on hyvää rakennusmateriaalia maanjäristysalueilla. Suomalaiset sahat saavat varmasti lisää vientimahdollisuuksia.

Videoilla näkyy omakotitalojen säilyneen ehjinä maanjäristyksissä mutta tsunami tempaisi ne perustuksiltaan.

SDP syntyi ja kasvoi yhdessä teollisuuden kanssa, kun teollisuus halua ydinsähköä niin on syytä ottaa heidän puheensa tosissaan. Yritysten johdolla, osakkeenomistajilla on perheet, suvut. Kyllä niissä portaissa on pohdittu yhtä lailla turvallisuuskysymykset huolella.

Jarkko Rahkonen 14.03.2011 15:26

Japanin ydinvoimalaonnettomuus tulee vaikuttamaan myös Suomen ydinenergiaa koskevaan keskusteluun. Keskustelun intensiivisyys, voimakkuus riippuu siitä miten tilanne Japanissa jatkuu, siis tuleeko lisää räjähdyksiä ja vahingollista säteilyä.

Jyrki Katainen on ensimmäisten joukossa kytkenyt Japanin onettomuuden eduskuntavaalikeskusteluun täällä. Suomen avoimessa yhteiskunnassa keskustelujen rajoittaminen ei ole hyväksyttävää eikä onnistu. Erityisesti eduskuntaan ja hallitusvaltaan pyrkivien henkilöiden on rohjettava osallistua keskusteluun asiaperustein.

Keskustelua ei saa välttää eduskuntavaalien alla koska Suomessa ydinvoimalaitosten rakentamisesta, käytöstä ja valvonnasta päättää eduskunta. Sännökset ovat luettavissa ydinenergialaista (1987/990) ao asetuksesta sekä Säteilyturvalaitoksen sivuilta. Mikäli säännöksiä noudatetaan tarkasti ja niitä valvotaan tiukasti onnettomuusriski on Suomessa pieni.

Riski on pieni, mutta se on olemassa. Riskin arvioimiseksi on todennäköisyyksiin perustuvat pelisäännöt, jotka perustuvat alan kansinvälisen tiedeyhteisön tutkimuksiin ja keskinäiseen arvionitiin. Esim. Suomen ydinvoimalassa ei voi tapahtua Fukusihiman sähkönsyöttö- ja jäähdytysjärjestelmän romahtamista täkäläisten useiden toisistaan riippumattomien varajärjestelmien ansiosta.

Ymmärrettävää on, että Japanin ydinvoimalaonnettomuus herättää kansalaisissa epäilyjä tiedottamisen puutteiden vuoksi. Vastausta odotetaan mm. miksi teknologiallaan ylvästelevässä Japanissa nyt havaittuja järjestelmäpuutteita esiintyy ja onko vastaava mahdollista muualla maailmassa.

Suomen osalta on todettava, että ydinvoimaloitamme ei ole rakennettu kestämään suuren lentokoneen törmäystä. Epäilyjä herättää myös rakenteilla olevan ydinvoimalan rakentamisen viivästyminen teknisten ja turvallisuustekijöiden johdosta vuosia. Perusteltua onkin selvittää pitääkö koko rakentaminen pysäyttää turvallsuusyistä. Tästä on säännökset em ydinenergialaissa, joten on mahdollista, että eduskunta ottaa harkittavakseen uudelleen periaatepäätöksen uusien kahden ydinvoimalan rakentamisesta onnettomuusriskin pienetämisesksi. Tämä asia voi nousta keskusteluun jos Japanissa ydinvoimalakatasrofi laajana toteutuu.

Lopuksi, on todettava, että Suomen markkinataloudessa ei vaadita täysmääräistä vakuutusta mahdollisen ydinvoimlaräjähdyksen toteutumisen varalle. Kyseessä on erittäin merkittävä -miljardiluokkaa- valtion subventio ydinvoimalle ja ydinvoimayhtiöille.

Unton kysymykseen "meneekö jäihin", vastaan edellä esitettyyn viitaten - ei mene - jos eri osapuolet selvittävät avoimet epävarmuustekijät ja päättäjät osallistuvat avoimesti ja rehellisesti tarvittavaan keskusteluun.

Kari Rajala 14.03.2011 18:08

Ei varmaankaan jäihin mene, mutta toivottavasti seuraavissa projekteissa valvonta toimisi jo rakentamisen alusta asti. Olkiluoto 3:sta on tulossa Arevalle valtavat tappiot, joten loppurakentamisen aikana kustannussäästöjä haetaan varmasti. Se ei luottamusta nosta.

Samanlaista voimalaa Areva rakentaa Atlantin rannalle. Helsingin Sanomat kirjoitti 5.3.: "Olkiluodon tapaan Flamanville on saanut useita huomautuksia materiaaleista ja työn jäljestä."

Siellä työmaa on kaksi vuotta aikataulusta jäljessä ja Olkiluodossa neljä. Kun rakentamisen laatu on kokonaisuudessaan jatkuvasti heikentynyt, niin on vaikea uskoa, että se ydinvoimaloiden osaltakaan olisi varsinaisesti parantunut. Voi vain toivoa, että itse ydinvoimatekniikka on.

Tosin samaisen jutun lainaus ei paljon luottamusta herätä: "Flamanvilleä voi nimittää suomalaisen Olkiluoto 3:n sisartyömaaksi, sillä molempiin rakennetaan ensimmäisinä Euroopassa EPR-painevesireaktori. Molemmille paikkakunnille rakennetaan ensimmäisinä maailmassa ranskalaisen Arevan kehittämä reaktorimalli."

Ranskalainen tekniikka harvemmin missään muodossa on herättänyt luottamusta toisin kuin japanilainen...

Jouni Pulli 14.03.2011 20:04

Tietojeni mukaan Olkiluoto Kolmonen on suunniteltu kestämään myös jumbojettien jne. törmäykset. Niin varmasti tulevatkin ydinvoimalamme. Kuvitellahan voi, että ydinvoimaloita pommitettaisiin jopa nykyaikaisilla bunkkeripommeilla, mutta silloin on kyse sodasta.

Suru on kuitenkin suuri japanilaisten kärsiessä. Ja taloudellisesti yhteenlaskettuna MENA-maiden ja euro-alueen kriisit sekä Japanin katastrofi ovat vakava uhka globaalisti ilman voimaloita tai niiden kanssa. Ollee aika nähdä metsä puilta. (Vihje: energiavarat ja niiden jako, esim. Shtokman, ketkä rahoittavat ja millä hinnalla, paljonko energian hinta nousee, miten katastrofeihin valmistaudutaan jatkossa proaktiivisemmin?).

Ja mitä me teemme? Kiellämmekö ydinvoiman/jkotimaisen energiatuotannon ylläpitämisen/lisärakentamisen vai haluammeko polttaa puumme stadin lämmittämiseksi, vaikka Japanin jälleenrakentamiseenkin puita tarvittaisiin ja siitä olisi työtä suomalaisille samalla lieventäen imhimillisiä kärsimyksiä Japanissa? Missä mennäänkään tässä asiassa Haitissa?

Maija Pietilä 14.03.2011 22:59

Asun noin 30 kilometrin päässä Olkiludoosta, enkä halua sinne enää lisää reaktoreita. Kuulin juuri uutisista, että suomalaisilla ydinvoimaloilla on paremmat turvajärjestelyt esim. varavoiman suhteen kuin japanilaisilla. Toisaalta Olkiluodon nykyisen rakennustyömaan sotkut eivät kauheasti mieltä ilahduta. Kyllä nämä Japanin kokemukset

Mutta peruskysymys on se, onko Suomella monista ydinvoimaloista huolimatta tulevaisuus raskaan energiaa syövän teollisuuden maana. Juhlapuheissa aina muistutetaan, että Suomen tulevaisuus on tiedossa ja uudessa teknologiassa. Miksi siis takerrutaan vanhaan voimalatekniikkaan eikä ihan aikuisten oikeasti panosteta uusiin juttuihin ja energiatehokkaan teknologian kehittämiseen. Kyllä Japanin kokemukset tietysti vaikuttavat. Ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi ja jättää tämän maan turvallisena myös jälkipolville. Politiikka ei ole vain järkeä, vaan myös tunnetta.

Jussi Lähde 14.03.2011 23:38

Parahin Unski

Terveisiä Tampereelta. Kuten aiemmassa kommentissani kerroin toimin tänään keskustelun matkaansaattajana Oras Tynkkysen ja Harri Jaskarin energia-aiheisessa keskustelussa.

Väkeä oli liikkeellä paljon ja tunnin mittainen keskustelu sujui herrasmiesmäisissä mutta varsin vakavissa merkeissä. Annanpa yhden esimerkin. Pyysin ennakkoon kysymyksiä niin Aamulehden blogien, Facebookin kuin paikalla kirjoitettavien lappusten muodossa. Hieman reilusta sadasta kysymyksestä vain kolme käsitteli jotain muuta aihetta kuin ydinvoimaa. Varsinkin paikanpäällä kirjoitetuista yleisökysymyksistä paistoi hämmennys ja hätä.

Harri Jaskari muistutti, että tulevat ydinvoimalat tarvitsevat vielä luvan rakentamiseen tulevalta eduskunnalta. Paljon keskustelua herätti myös Olkiluodossa rakennettavan ydinvoimalan työn valvonta ja laatu.

Tynkkynen ja Jaskari esiintyivät hetkin kiusallisenkin vastuuntuntoisesti. Tuntui, että molempien olisi tehnyt mieli sanoa jotain enemmän, mutta hallituskumppaneiden konsensuksen suojakuori ei murtunut.

Suomessa on jo paljon puhuttu siitä tekevätkö poliitikot ydinvoimasta vaaliteeman. Entä os onkin niin, että kansalaiset ovat niin jo tehneet. Entä jos poliitikot näyttäytyvät kansalle nyt konsensushymistekijöinä. Tuokin kävi mielessä.

Asiantuntevia yleisökysymyksiä olisi ollut viiden tunnin keskusteluun, yksi jäi erityisesti mieleen vaikken sitä esille nostanutkaan. Miksi Suomessa ja muualla sallitaan ydinvoimaloiden lauhdelämmön mennä ahvenoille?

Aloitimme keskustelun hajonneista ydinvoimaloista ja päätimme sen hajonneeseen energiansäästölamppuun. Tähän oli hyvä lopettaa, syttyihän pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu aivan juhlatilan seinän takana.

Harri Hölttä 14.03.2011 23:47

Tämähän on ikäänkuin tällaista käänteistä lottoa: todennäköisyys, että iso paukku osuu kohdalle, on hyvin pieni, mutta jos se osuu kohdalle, niin sitten kolisee kunnolla. Ja poliittisesti päätetään se, halutaanko tällaiseen lottoon osallistua.

Vaikka meillä ei Suomessa juuri maanjäristyksiä ole, tsunameista puhumattakaan, minua häiritsevät kyllä nämä jatkuvat uutiset Olkiluodon rakennustyömaalta, sekä se, että se reaktori on eräänlainen "kokeilukappale", jota Taloussanomien mukaan ei Englannissa hyväksytä käyttöön nimenomaan turvallisuussyistä.

Luotto tuntuu siis olevan luja siihen, että meillä mikään ei voi mennä vikaan, koska meillä on vakaa kallioperä ja muutenkaan täällä ei hutiloida?

Riitta Skoglund 15.03.2011 0:28

En tiedä meneekö ydinvoiman rakentaminen jäihin, mutta keskustelu ja kalabaliikki ainakin kiihtyvät, ainakin hetkeksi. Näkökannat tiivistyvät ääripäihin: ydinvoima on halpaa ja turvallista - ydinvoima on riskialtista ja tuhoisaa. Poliittisten pisteiden keruu katastrofilla tuntuu vastenmieliseltä, kummasta ääripäästä tahansa katsoen. Japanin onnettomuus kaikkineen on äärimmäisen surullinen muistutus myös riskeistä, tämän voinee todeta ydinvoimakannasta riippumatta.

Kun itse luonnonkatastrofille, maanjäristykselle ja tsunamin syntymiselle, ei voida mitään, fokusoidaan siihen minkä uskotaan olevan ihmisen vallassa, ydinvoiman rakentamiseen ja hallintaan. Samalla mieluusti unohdetaan, ettei se ihan kokonaan ihmisen eikä insinöörienkään vallassa ole.

Merivedellä jäähdyttämisen kommentoitiin eilen hesarissa kertovan melkoisesta avuttomuudesta tilanteessa. Toisaalta voisi sanoa, että käytetään mitä on saatavilla, tehdään mitä voidaan. Ilman että yhtäkään kuolonuhria ovat reaktorivauriot vielä vaatineet (tiettävästi), lienee selvää, että erittäin riskialttiissa tilanteessa siellä työntekijät jäähdytystöitä tekevät, itsensä ja terveytensä alttiiksi asettaen.Reaktoreiden vauriot päästään tietämään vasta kun ne on saatu jäähdytetyksi, ja siihen voi mennä vuosia.

Niin järistyksessä kuin ydinvoimassa ihmisellä on käsillä jotain hallitsematonta.Kieltäminen ja ongelmattomuuden vakuuttelut ovat suojautumista, mutta eivät katastrofeilta tai turvallisuusriskeiltä vaan niiden tiedostamiselta. Ihminen uskoo mihin tahansa, ettei tarvitsisi muuttaa mitään, varsinkaan maailmankuvaansa. Avuttomuuden tunne on sietämätön.

En voi kannattaa ydinvoimaa ja säilöä ydinjätettä kymmeniksi ellei sadoiksi tuhansiksi vuosiksi tuleville sukupolville. Enkä usko, että voimme jatkaa huoletonta ja älytöntä kuluttamista halvalla energialla: kasvattaa kurkkuja 25 asteen pakkasessa, lennättää kalaa Afrikasta tuhansien järvien maahan.

Lea Korhonen 15.03.2011 7:49

Japanin tilanne vain pahenee, ja varmasti sielläkin on aikoinaan huomioitu, että Japani on maanjäristyksille altista aluetta. Entäs meidän tulvavaarat? Ja eikös sen Olkiluoto 3 pitäisi jo tuottaa halpaa ja turvallista energiaa? Ai, mutta sehän on tähän mennessä vasta 4 vuotta aikataulusta jäljessä, ja turvallisuudessa on ollut pitkin matkaa yhtä sun toista huomautettavaa, ja britit eivät hyväksyneet tällaista voimalamallia mailleen. Mutta meillä järkeväksi keskusteluksi nimitetään sitä, että hoetaan vain, että tällaista ei voi tapahtua meillä. Mutta eduskunnan kokoonpanon päätämme me äänestäjät, ja näiltä sivuilta saat tietoa kannattaako ehdokkaasi menneisyyden ratkaisuja: http://www.ydinvoima.fi/ . Vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja energian säästöön ei Suomessa panosteta kuin pakon edessä. Me äänestäjät voimme olla lisäämässä painetta siihen suuntaan valitsemalla tulevaisuuteen suuntautuneita, vastuullisia edelläkävijöitä.

Pentti Kangasluoma 15.03.2011 20:25

Uutiset muuuttuvat yhä vakavammaksi ja monista tuntuu siltä että monia asioita jätetään kertomatta.

Energiasta tulee suuri pula, jjoten hinta nousee. Meidän pitää valmistautua siihen, että kaikki rakentamaton vesivoima otetaan mukaan hallitusohjelmiin.

Soiden ja vesistöjen ihailijoiden pitää vähentää kulutustaan, meillä kyllä riittää soita ja vesiä virkistyskäyttöön.

Vuotos ja Kollaja on otettava energiakäyttöön, ei EU voi mitään pykäliä asettaa esteeksi.

1945 sotilaallinen ydinisku, nyt vaurastumisen vimma säteilyttää kirsikkapuiden saaria. Voi Japanin kansaa !

Jukka Särkkä 16.03.2011 20:12

Herra Lasse Lehtisen ajatus kulki aikoinaan jotenkin näin (EU-kansanäänestystä odoteltaessa).

Turha juttu, kansa ymmmärtää asiasta suurin piirtein saman verran kuin atomivoimalasta. Ajatus oli tämä. Sanavalinta lienee koukeroisempi.

Näkyy monella perässätulijalla ajatus menevän saman suuntaisesti. Rivien välinen korkeus hiukan vaihtelee.

Luetuimmat
  1. 1

    Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

  2. 2

    Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

  3. 3

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  4. 4

    Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

  5. 5

    Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmassa ajolanka pudonnut raiteille, koko raitioliikenne sekaisin

  6. 6

    Elintärkeillä lääkkeillä rahastaneen Martin Shkrelin oikeudenkäyntiin oli mahdotonta saada puolueettomia valamiehiä – pöytäkirjat ovat hulvatonta luettavaa

  7. 7

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  8. 8

    Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

  9. 9

    Trump moittii etelävaltioiden sotilaiden patsaiden poistamista: ”Upean maamme historia ja kulttuuri hajotetaan”

  10. 10

    Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  2. 2

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  3. 3

    Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

  4. 4

    Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

  5. 5

    Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

  6. 6

    Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

  7. 7

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  8. 8

    Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

  9. 9

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  10. 10

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  5. 5

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  6. 6

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  7. 7

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  8. 8

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  9. 9

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  10. 10

    On yksinkertaisesti väärin olla rikas

  11. Näytä lisää