Perässähiihtäjä

Olisiko uusi vaalilaki hylättävä?

Keskiviikko 16.3. 2011 ja yhdeksäs postaus.

Neljä vuotta sitten valittu eduskunta päätti eilen tiistaina työnsä kiivaaseen keskusteluun Eurooppa-politiikasta ja äänestykseen vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ja kumppaneiden välikysymyksestä. Mari Kiviniemen hallitus sai eduskunnan enemmistön tuen ja voi näin jatkaa vaaleihin asti. Tiistaipäivän tuoksinassa ja vaaliloman odotuksessa eduskunta hyväksyi myös periaatteellisesti tärkeän vaalilakiuudistuksen, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa vasta uudessa eduskunnassa.

Vaalilain uudistus on enää yhtä, mutta samalla ratkaisevaa päätöstä vaille valmis. Työnsä nyt päättävä eduskunta hyväksyi lainmuutokset  äänin 134-50.  Luvut  ovat tärkeitä, sillä vaalilakiuudistus on hyväksyttävä vielä kertaalleen seuraavassa eduskunnassa. Silloin sen tueksi tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.

Vaaliremontin hylkäämistä ajoivat sosiaalidemokraatit. Hylkäysehdotusta tukivat demareiden lisäksi osa vasemmistoliiton edustajista sekä kokoomuksen Tuulikki Ukkola. Rkp:n ryhmän puheenjohtaja Christina Gestrin äänesti tyhjää. Se oli protesti äänikynnystä vastaan.

Jos uusi eduskunta hyväksyy muutoksen, eduskuntavaalit järjestetään uusin lain mukaan ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua, huhtikuussa 2015.

Mikä muuttuisi, jos laki tulisi voimaan?

- Vaalipiirijako, kansanedustajanpaikkojen jako vaalipiirien kesken sekä ehdokkaiden asettaminen vaalipiireittäin säilytetään kuten nykyisinkin.

- Vaaliliitot kielletään.

- Koko maa on yhtenä vaalialueena. Kunkin puolueen kaikissa vaalipiireissä saamat äänet lasketaan yhteen ja puolueen edustajanpaikkojen lukumäärä määräytyy puolueen koko maassa saaman äänimäärän perusteella.

- Otetaan käyttöön valtakunnallinen kolmen prosentin äänikynnys, joka on ylitettävä eduskuntapaikkojen saamiseksi.

- Puolueiden edustajapaikkojen lukumäärät lasketaan nykyiseen tapaan.

- Edustajapaikat jaetaan vaalipiireihin käyttäen ns. Hare-Niemayerin menetelmää. Puolueen paikkamäärä vaalipiirissä saadaan näin: sen vaalipiirissä saama äänimäärä jaetaan luvulla, joka koostuu kaikkien puolueiden vaalipiirissä saamista äänistä ja näin saatu luku kerrotaan vaalipiirin paikkamäärällä.

Kuulostaako monimutkaiselta?

Kuulostaa, ja hieman monimutkaista se olisikin.  Mutta palataan siihen, mistä koko uudistus lähti taas kerran liikkelle. Viime vaaleissa silloinen vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg jäi valitsematta Pohjois-Karjalasta, vaikka hän oli saanut muhkean äänipotin.

Vihreät onnistuivat hallitusohjelmaneuvotteluissa ja myöhemmin oikeusministeri Tuija Braxin voimin viemään uudistusta eteenpäin. Siihen taisi taustalla vaikuttaa myös vaalirahakeskustelu. Brax ja vihreät onnistuivat pitämään muita hallitusryhmiä pihdeissään. Taisipa olla niin, että vaalilakiuudistus oli yksi niistä syistä, joiden takia vihreät sinnikkäästi jatkoivat hallituspuolueena, vaikka osa porukasta olisi esimerkiksi syksyllä 2009 ollut valmis lähtemään oppositioon. Se taas olisi merkinnyt Matti Vanhasen hallituksen kaatumista.

No niin, nyt ollaan tässä tilanteessa. Seuraavan hallituksen pitäisi adoptoida tämä kertaalleen hyväksytty vaalilakiuudistus ja huolehtia siitä, että se menee myös seuraavassa eduskunnassa läpi.

Sopiiko, että epäilen sen läpimenoa. Minulle on nimittäin sellainen käsitys, että kolme suurta ( kesk,kok,sdp) ovat hiljaa mielessään ajatelleet kaataa tämän uudistuksen seuraavassa eduskunnassa - tavalla tai toisella. Perustelut ovat tietysti ylevät: äänikynnys on epäoikeudenmukainen, laskentatapa vie aikaa, eduskunnan viimeiset läpimenijät saadaan vasta vaalipäivää seuraavana aamuna ( Hui!), kansalaiset saattavat mennä sekaisin muutoksesta jne.

Hyvää kritiikkiä on esittänyt esimerkiksi politiikan tutkija tohtori Kimmo Grönlund omassa blogissaan, jota kannattaa käydä katsomassa.

Kaikki selitykset ovat aivan erinomaisia ja täyttä totta, mutta suurten puolueiden tunteman inhon todellinen syy paljastuu seuraavasta taulukosta, johon olen koonnut kolmen suuren puolueen vaalitulokset vuosien 1995, 1999, 2003 ja 2007 eduskuntavaaleista.

1995

Kesk  19,8 % ja 44 paikkaa,  niistä lisäpaikkoja on 4

Kok    17,9 % ja 39 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 3

Sdp    28,3 % ja  63 paikkaa, niistä lisäpakkoja on 6

1999

Kesk  22,4 ja 48 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 3

Kok  21,0 ja 46 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 4

Sdp  22,9 ja 51 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 5

2003

Kesk 24,7 % ja  55 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 5

Kok  18,6 ja 40 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 3

Sdp  24,5 ja 53 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 4

2007

Kesk 23,1 % ja 51 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 5

Kok  22,3 % ja 50 paikkaa, niistä lisäpaikkoja on 5

Sdp  21,4 5 ja 45 paikka, niistä lisäpaikkoja on 2

Tämä tarkoittaa, että kolme suurinta puoluetta ovat saaneet neljissä viime vaaleissa yhteensä 49 lisäpaikkaa, keskimäärin 12 lisäpaikkaa jokaisissa eduskuntavaaleissa.

Nyt tietysti kysytään, että mitä tarkoitan lisäpaikoilla? Tarkoitan sillä niitä paikkoja, joita puolueet ovat saaneet  prosentuaalisen eli suhteellisen kannatuksensa yli.

Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa Suomen keskusta sai 23,1 prosenttia äänistä. Suhteellisuuden mukaan sille olisi kuulunut 46 paikkaa, mutta nykyinen vaalijärjestelmä antaa suurille puolueille sen verran kilpailuetua, että paikkoja keskustalle tulikin 51.

En käy tässä moralisoimaan tai saarnaamaan. Kaikki on mennyt lain mukaan, mutta onhan se ollut vuosikymmenten aikana esimerkiksi melkoinen varainsiirto suurille puolueille, kun ne ovat voineet saada puoluetukea ja sen liitännäisiä huomattavasti yli suhteellisen kannatuksensa.

Vallanjaonkin kannalta tämä on ollut mielenkiintoinen järjestelmä. Vuodesta 1983 alkaen meillä on noudatettu vuorottelujärjestelmää, jossa kaksi kolmesta suuresta puolueesta on ollut hallituksessa ja yksi oppositiossa. Tämän systeemin yksi kivijalta on ollut se, että kahdella suurella on yhdessä eduskuntaenemmistö. Ne ovat keskenään voineet sopia hallituksesta ja ottaa siihen yhden, kaksi tai kolme pientä puoluetta lisäksi.

Järjestelmä on luonut vakautta suomalaiseen politiikkaan, mutta tosiasiassa kahdella suurella hallituspuolueella ei ole kertaakaan ollut äänestäjien enemmistön tukea. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa keskusta ja kokoomus saivat 45, 4 prosenttia äänistä, mutta ottivat 101 paikkaa eduskunnasta.

Saattaa olla, että joukossamme on kansalaisia, jotka pitävät tätä järjestelmää hieman epäoikeudenmukaisena, vai mitä te tuumitte?

Siksi päivän hyvä kysymys onkin: Olisiko uusi vaalilaki hylättävä?

JK. Seuraavan kerran kirjoitan vasta huomenna torstaina myöhään illalla. Päivän luova tauko johtuu siitä, että ajattelin huomisiltana kirjoittaa tuoreeltaan kommentit TV1:n ensimmäisestä suuresta vaalikeskustelusta, joka alkaa torstai-iltana kello 21. Keskustelu tulee suorana Hämeenlinnasta ja sitä vetävät toimittajat Kirsi Skön ja Jan Andersson. Avaan heti keskustelun jälkeen kommenttipalstankin. Mutta sitä ennenkin voi kommentoida, olemme käyneet laadukasta keskustelua monista aiheista, silti lisää kirjoittajia ja mielipiteitä mahtuu.

Tänä iltana kannattaa katsoa kello 20-21 MTV3:n suoraa lähetystä Vanhalta ylioppilastalolta. Vuosittain jaettava Bonnier-palkinto annetaan ansioituneile mediamaakareille. Yksi heistä on työtoverini HS:n Kuukausiliitteen toimittaja  Anu Nousiainen.  Hänen ansiokas juttunsa kummallisesta uskonlahkosta aiheutti melkoisen kohun. Väheksymättä mitenkaan muita kilpailijoita täytyy sen verran sanoa, että Anu teki valtavan työn selvittäessään Koivuniemen lahkon toimintaa. Pidetään peukkuja.

Päivän siteerauksena poimin eduskunnan puhemies Sauli Niinistön eilen lausumat kiitossanat vaalilomalle lähteneelle eduskunnalle.

Ne löytyivät Verkkouutisista:

Niin, arvoisat edustajat. Kuten aamupäivällä kerrottiin, eduskunnan päättäjäispäivä on sitten ensi kuun 12. päivä. Siihen asti kaikille jotka vaalikentille siirtyvät: menestystä kullekin ansioittensa mukaan (naurua).

Meille muille hyvä tavoite on päättäjäispäivään mennessä saada noin puolet rästiin jääneistä siviilivastuista ja tehtävistä tehtyä, vihdoinkin. Täysistunto on päättynyt.

29 vastausta artikkeliin "Olisiko uusi vaalilaki hylättävä?"

Tarmo Viitaluoma 16.03.2011 10:07

Huomenta Unski!

Poistan varmistimen demokratia-aseestani, kun kuulen sanan vaalimatematiikka!

Vaalien tehtävänä on valtakirjan antaminen hyvän ja täydellisesti luotettavan kansalaiskunnon omaavalle ehdokkaalle, jonka tähän äärettömän vastuulliseen tehtävään on asettanut aidosti luottamustani nauttiva ja vahvasti kansanvaltainen elin.

Olen ehdottomasti pitkien listojen kannalla. Se, mihin järjestykseen kukin puolue ehdokkaansa asettaa, on ko. puolueen mikreeni.

Tämä vaalilaki syntyi kokoomuksen ja RKP:n tahdon mukaisesti - vain ehdokkaat, joilla on taloudellisia resursseja, voivat elätellä toivoa pääsystä Arkadiamäen valtiaaksi. Niin kauan, kun valtaanpääsy edellyttää pelkästään paksua lompakkoa - demokratia ei vaan toteudu.

Heikki A Ollila 16.03.2011 10:32

Lapin aurinkoisessa pikkupakkasessa maltan pidättyä vain lyhyeen kommenttiin. Unohdetaan aina se, että Tarja Cronberg ei olisi 8000 äänellään tullut valituksi edes Uudeltamaalta, jos vaaliliitto ei olisi enempää saanut.

Samoin, jos Pohjois-Karjalassa äänikynnys on 14 prosenttia ja Uudellamaalla alle 3, so what? Kummankin takana on sama määrä ihmisiä.

Äänikynnyksen pitää olla sen verran korkea, että eduskunnassa on vähemmän puolueita kuin Ranskassa juustolaatuja. (De Gaulle suunnilleen näin: Miten kukaan voi hallita maata, jossa on 2000 erilaista juustolaatua)

Mikael Kalliokoski 16.03.2011 11:24

Pakko sanoa, että olisi kolmelta suurelta todella kaksinaamainen veto kaataa vaalilaki uudistus epäoikeudenmukaisen äänikynnyksen vuoksi, sillä he ovat itse vaatineet, että sen pitää olla noin korkea. Keskusta ja Kokoomus ovat vaatineet 3% äänikynnystä, pienemmät puolueet olisivat halunneet matalamman äänikynnyksen. SDP taas on harannut koko uudistusta vastaan, mikä selittynee vain sillä, että uudistus veisi puolueelta edustajapaikkoja aivan kuten kerrot.

Suurten puolueiden suosiminen on todellakin se syy ja nykyisen vaalijärjestelmän sisäänrakennettu epäoikeudenmukaisuus, jonka vuoksi vaalilaki on uudistettava. Tuosta paikkajaon monimutkaisuudesta sanon vain, että eihän sen nyt pitäisi kovin vaikea olla ymmärtää, että kukin puolue saa vaalipiiristä niin monta edustajaa, kuin sen äänimäärä edellyttää. Eli jos saat 20% vaalipiirin äänistä, niin saat 20% vaalipiirin edustajista. Ainoa ongelma saattaa tulla siitä, että näin toimien ei ehkä saada suoraan vaalipiireistä samaa määrää edustajia kuin koko maan kannatuksen perusteella pitäisi tulla, jolloin joudutaan menemään paikkojen siirtelyyn. Itse kehitin tähän paikkojen jakoon toisenlaisen laskutavan, jossa paikat jaetaan puolueen sisäisesti, jolloin ei tulisi tätä ongelmaa. Minusta koko alueellisen edustavuuden käsite on täysin vanhanaikainen, kyllä kansanedustajien pitää ajatella koko Suomen eikä minkään vaalipiirin etua. Siltarumpupolitiikka ei ole Suomea hyödyttävää politiikkaa, vaan kähmintäpolitiikkaa, jossa yritetään kahmia etuja omille eturyhmille!

Tuukka Sariola 16.03.2011 11:29

Äänestäjää ei kiinnosta prosessi vaan lopputulos, jos paikkajako on lähempänä oikeaa vaalitulosta niin asiat ovat menneet oikeaan suuntaan. Eikä tuossa kuvatussa laskemisessa pitäisi olla mitään, mistä ei peruskoulutaidoilla selviä.

Uskoisin, että varsinainen kuuma peruna on 3% leikkuri ja RKP:n joutuminen siihen pitkällä aikavälillä, harva vaan haluaa sitä ääneen sanoa.

Veli-Pekka Silván 16.03.2011 12:35

Vaalilaki on susi! Uusi vaalilaki tarkoittaa sitä että ääneni saattaa nostaa jonkun jostain Lapista eduskuntaan, vaikka kuulunkin Uudenmaan vaalipiiriin.

Kimmo G. on oikeassa, uusi vaalilaki on todella epäselvä matematiikan puiolesta.

Itse kannatan sitä vaalitapaa jossa ne jotka saavat tarpeeksi ääniä pääsevät eduskuntaan, ei enää mitään suhteellisia vaaleja vaan suoria vaaleja.

Samu Vänttinen 16.03.2011 12:53

Itse asiassa Ahvenanmaa on jätetty pois tuosta "koko valtakunnan" käsittävästä vaalialueesta. Olisikin mielenkiintoinen tilanne arpoa Ahvenanmaalle edustajaa valtakunnallisesti yli 3% ääniä saaneista puolueista, kun maakunnassa on eri aivan puolueet kuin muualla Suomessa. Ja tästä päästäänkin tärkeään ongelmaan: Jos esimerkiksi lappilaiset perustavat puolueen ajamaan Lapin etuja, vaikkapa oikeutta päättää miten valtion rahoja maakunnassa käytetään, niin puolue pääsee eduskuntaan vain jos se saa 100% lappilaisten äänistä, jos edes sittenkään. Tämä uudistus on vaikutuksiltaan erittäin epäilyttävällä tavalla hyvin samantapainen kuin Venäjällä tehdyt vaaliuudistukset Putinin valtakaudella.

Paul Tiensuu 16.03.2011 13:15

"Tämä vaalilaki syntyi kokoomuksen ja RKP:n tahdon mukaisesti – vain ehdokkaat, joilla on taloudellisia resursseja, voivat elätellä toivoa pääsystä Arkadiamäen valtiaaksi. "

Voitko Tarmo Viitaluoma selittää minullekin, miten tämä tarkalleen ottaen seuraisi ehdotetusta vaalilaista?

antti liikkanen 16.03.2011 13:38

Olen sosialidemokraatti.

Olen lukemassa Erkki Tuomiojan kirjaa Jaan Tõnisson-nimisestä virolaisesta poliitikosta.

Siinä - ja pitkähkössä poliittisessa kokemuksessani - löytyy vain yksi vastaus vaalilakiuudistukselle:

Hylättävä.

Miksi?

Uudistus koukeroineen lisää kansan antipatiaa politiikkaa ja politiikkoja kohtaan, se lisää vainoharhaisuutta ja kokemusta siitä, että "herrat ne vain päättelee" ja vierottaa tavan kansan demokratiasta: "Soinin laariin".

Miksi näin väitän.

- Siksi, että olen kansaa paljon haastattanut ja sieltä nimenomaan niitä, jotka eivät istu ällätikku kädessään mittaamassa, pääsikö se yksi tanskalais-pohjoiskarjalainen eduskuntaan vaiko ei ja entä kuinka Tuitin kävisi, jos vielä lähtisi.

He mittaavat sitä, paljonko Sauli saa ja paljonko Tarja.

- Siksi, että kokemukset täsmätarpeita varten säädetyistä laeista, jotka liittyvät pohjoisemaisen valtiomuodon ytimeen, ovat huonoja niin Virossa kuin Suomessakin (kts presidentin valtaoikeudet - menee päin honkia).

Päättäjien valinnan pitää olla yksinkertaisille kansalaisille (sitä minäkin lopulta olen) yksinkertaista, jos päättäminen on monimutkaisessa maailmassa monimutkaista.

Niin 1920-luvun Virossa kuin 2010-luvun Suomessakin.

Jarkko Rahkonen 16.03.2011 13:47

Unto kysyy "pitäisikö uusi vaalilaki hylätä?"

Unto ennakoi että seuraavan eduskunnan käsittelyssä vaalilaki hylätään, koska hänen mainitsemansa puolueet eivät sitä silloin enää hyväksy. Jos näin on eikö reilumpaa äänestäjien kannalta olisi ollut ilmoittaa kielteinen kanta jo nyt.

SDP ilmaisi vastustuksensa jo nyt - reilusti. Perusteluna demokratian toteutumisen heikkeneminen ja epäselvyys siitä minne äänestäjän ääni lopulta ohjautuu - jopa toiselle puolelle Suomea. Tärkein syy ei ollut muutaman teoreettisen - ei todellisen - paikan menetys.

Kuten Unton esittämistä aiempien vaalien paikkajaosta näkyy SDP:n etu on ollut samaa suuruusluokka kuin keskustan ja kokoomuksen ja viime vaaleissa pienin, vain kaksi. SDP:n mielestä haluttu muutos olisi saatu nykyjärjestelmässä yhdistämällä pienet vaalipiirit noin 15-20 kansanedustajan vaalipiiriksi.

On muistettava, että nykyjärjestelmässä joka puolella Suomea puolueet tarvitsevat yhtä paljon ääniä yhtä kansanedustajaa kohden.

Edellä Heikki A Ollila esittää osuvasti: "Unohdetaan aina se, että Tarja Cronberg ei olisi 8000 äänellään tullut valituksi edes Uudeltamaalta, jos vaaliliitto ei olisi enempää saanut.

Samoin, jos Pohjois-Karjalassa äänikynnys on 14 prosenttia ja Uudellamaalla alle 3, so what? Kummankin takana on sama määrä ihmisiä."

Henkilökohtaisesti kannatan Ruotsin nykyisen järjestelmän sovellusta, jossa ehdokkaat ovat puolueen jäseneäänestyksen mukaissa järjestyksessä, mutta äänestäjä voi omassa vaalilipussaan muuttaa tätä järjestystä haluamallaan tavalla. Ruotsin viime vaaleissa äänestäjät saivat nostettua ehdokkaita ohi annetun järjestyksen.

Vastaan Unton kysymykseen. Demokratian kannalta epäselvä vaalilaki on hylättävä ja tehtävä uusi. Yksinkertaista on uudessa vaalilaissa muuttaa vaalipiirijakoa tasakokoisiksi ja perinteellisiä maakuntia arvostaen.

Toivoisin vielä parempaa, että uuden eduskunnan enemmistö kannattaisi edellä esittämääni Ruotsin mallin sovellusta joka toteuttaisi tämän päivän demokratiaa hyvin.

Tarmo Viitaluoma 16.03.2011 15:51

Paul Tiensuulle vastaan:

Nyt valitaan ehdokaskohtaisesti ja siitä nimenomaisesta syystä ehdokaslistoille haaliitaan kaikenlaisia julkkiksia , jotka eivät välttämättä omaa politiikassa vaadittavia tietoja ja taitoja. Jos toimitaan esimirkiksi noin kuin Jarkko Rahkonen tuossa edellä kertoo, silloin tämä "pärstäkerroin" ei pelkästään vaikuta valintaan.

Pitkät listat tarkoittaisi siirtymistä henkilövaaleista asiavaaleihin. Puolueet joutuisivat miettimään ennekkoon tärkeimmät ajettavat asiat. Sekä sisä- että ulkopolitiikan eri osa-alueilla.

Demokratiassa kaikkien kansanedustajien on osattava muutakin kuin painaa oikeaa äänestysnappia. KePu ja SDP on käsitykseni mukaan pitkien listojen kannalla.

Matti Niiranen 16.03.2011 17:14

Esitetty uusi vaalilaki on hylättävä ja äänikynnys on nostettava korkeammaksi: esimerkiksi 4% tai 5% olisi hyvä. Sen vastapainoksi vaaliliitot tulee sallia: sehän on vapaaehtoista ja pienet voivat siten yhdistää voimia.

Heikki A. Ollilan kanssa olen samaa mieltä siitä, että ei kansallisessa parlamentissa kaikkia juustolaatuja tarvitse olla. Sitä varten ovat erilaiset yhtäköyttäyhdistykset ja harrastuspiirit.

Isänmaa tarvitsee toimintakykyisiä hallituksia ja sen turvaa parhaiten eduskunta, jossa ovat parhaat voimat ja selkeät aatteelliset päävaihtoehdot edustettuina.

Antti Liikkasen kirjoitukseen viitaten toteaisin, että sosialidemokraattien äänten katoa Soinin laariin tuskin olisi estetty millään vaalilailla. Siinä on kysymys jostain aivan muusta.

antti liikkanen 16.03.2011 18:01

Matti Niiranen: en missään nimessä väittänyt, että demareiden äänet (+/-) olisivat suhteessa vaalilakiin ja "Soinin laariin".

PerusS keräävät kannatuksensa tavalla, joka on tuttua ihan muista kuin demari-, porvari- tai kesk-ideologiaan ja niiden sovelluksiin liittyvistä syistä.

Kansa on saanut mittansa täyteen ihan ideologiasta riippumatta.

Demokratian legitimiteetti on uhattuna, koska kansa ei enää ymmärrä, miksi pitäisi poliittiseen liikkeeseen sitoutua (tässä siis PerusS ei ole ideologia, koska se ei sitä ole - vielä).

Mitä tapahtuu, kun nykyisellä tai millä tahansa vaalilailla käydään vaalit neljän ja kahdeksan vuoden kuluttua on aivan eri asia kuin vasemmisto-keskusta-oikeisto vrs populistit ja vihreät.

Vaalilaista riippumatta silloin katsotaan, mitä ja kelle jäljelle jääneellä varannolla ja luonnolla on kanttia tarjota.

Siinä ei ole kuin tyhjiä laareja (kts Englanti tänään: -30% kaikista palveluista, vain armeija säätää vähemmän, - 10%).

Maija Pietilä 16.03.2011 19:48

Pitkillä listoilla on etunsa. Niiden avaulla valitksia voisiva tulla myös ujot ja hiljaiset pohdiskelijat, joiden on nyt hankala hankkia riittävää kannatusta. Pitkät listat voisivat myös lisätä kiinnostusta puoluetoimintaan. Vaalit ovat nyt kuitenkin jo niin henkilöityneet, etten usko pitkien listojen käyttöön ottoon käytännössä.

Uusi vaalilaki, joka pitää huolen siitä, että eduskunta noudattaa kansalaisten tahota koko maassa, on hyvä. Kansanedustajien pitää ajatella koko maata, ei vain vaalipiiriään.

Demokratian ja vaalien ongelma on mielestäni se, että sen pohjana oleva puoluejärjestelmä ei nyt toimi. Puolueiden jäsenmäärät putoavat kaiken aikaa,ja kuitenkin puolueissa käytävän keskustelun pitäisi muodostaa perusta puoleen ja myös kansanedustajien kannanotoille. Toisaalta puolueiden ulkpuolelta nostetut julkkikset ovat ilman puoluejärjestöjen tukea ja niissä käytävää keskustelua.

Sitä en osaa sanoa, voisiko ongelmaa korjata puolueiden toimintaa muuttamalla (se taitaa olla aika vanhoillista ja kaavoihinsa kangistunutta) vai siirtyykö keskustelu blogeihin ja muuhun mediaan.

Jussi Lähde 16.03.2011 20:45

Uusi vaalilaki johtaa varmemmin kaksipuoluejärjestelmän syntymiseen, enemmistökoalitioiden rakentaminen hajanaisen puoluekentän varaan vaikeutuu.

Siksi uutta lakia ei puutteistaan huolimatta pidä hylätä.

Lea Korhonen 17.03.2011 0:29

Demari Antti Liikkanen esiintyy niin rehvakkaasti tavallisen kansan (mitä se lieneekin?) tuntojen tulkkina, että tuiki tavallisena nk. liikkuvana äänestäjänä en malta olla kommentoimatta, että kuultuani jokin aika sitten oikeusministeri Tuija Braxin selostuksen uuden lain laskentavasta, se oli päivänselvää. Ja kyllä minua harmittaa paljon enemmän, jos ääni menee vaaliliiton takia naapuripuolueen hyväksi, kuin että se hyödyttää äänestämääni puoluetta oman vaalipiirini Helsingin ulkopuolella, vaikka Lapissa. En oikein ymmärrä, että mikä ongelma siinä on, jos puolue saa paikkoja sen mukaan minkä verran se on saanut ääniä. Vastaukseni kysymykseen on siis: laki on ehdottomasti hyväksyttävä.

Omasta puolestani voin vain sanoa, että ei ihme, että äänestäjistä tuntuu aika usein siltä, että mikään ei muutu, vaikka miten äänestettäisiin, koska hallitusneuvotteluissa myydään vaikka oma äiti hallitukseen pääsystä. Siksi toivoisin Ruotsin viime vaalien tapaan selviä linjauksia ennen vaaleja siitä, kenen kanssa ja millä ehdoilla ja ohjelmalla hallitukseen. Olisi selkeä linjavaali. Jos vaikka oma puoli häviäisi, niin se kirvelisi, mutta vähemmän kuin se, että mitään periaatteita ei pidetä vaalien jälkeen.

arto k eskelinen 17.03.2011 9:19

Demokratian legitimiteetti huolestuttaa minuakin. Sitä on horjuttanut vaalirahaskandaalin myötä paljastunut ostettu hallitus. Viime vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen aikana ilmennyt lobbarien vaikutusvalta hallitusohjelman muotoutumiseen oli röyhkeän avointa, Vaalirahan jakajat siellä vaativat ja myös saivat vastinetta rahoilleen.

Vaalirahalakia kyllä uudistettiin, mutta se jätettiin täyteen porsaanreikiä. Valvonta ja sanktiot jätettiin edelleen harkitun puutteellisiksi. Tämä oli odotettavissakin pukkien ryhtyessä laatimaan pelisääntöjä itselleen kaalimaansa vartiointia varten.

Demokratian legimiteettivajeen rinnalla vaalilakiuudistus on toisarvoinen kysymys, jolla vain viedään huomio pois olennaisesta.

Paul Tiensuu 17.03.2011 10:09

Tarmo Viitaluoma. Vastauksesi ei millään tapaa vastaa kysymykseeni: Miten ehdotettu vaalitapa muuttaisi tilannetta siten, että vain rikkaimmat ehdokkaat voisivat päästä läpi? Mikä tässä ehdotuksessa aiheuttaisi sen?

Meillä ei ole tällä hetkellä listavaaleja, joten ero suhteessa listavaaleihin on irrelevantti. Mikä on se tekijä ehdotetussa vaalitavassa, joka suhteessa nyt voimassa olevaan suosisi todella huomattavasti rikkaimpia ehdokkaita?

Paul Tiensuu 17.03.2011 10:26

Jarkko Rahkonen sanoi:

"SDP ilmaisi vastustuksensa jo nyt – reilusti. Perusteluna demokratian toteutumisen heikkeneminen ja epäselvyys siitä minne äänestäjän ääni lopulta ohjautuu – jopa toiselle puolelle Suomea. Tärkein syy ei ollut muutaman teoreettisen – ei todellisen – paikan menetys.

Kuten Unton esittämistä aiempien vaalien paikkajaosta näkyy SDP:n etu on ollut samaa suuruusluokka kuin keskustan ja kokoomuksen ja viime vaaleissa pienin, vain kaksi. SDP:n mielestä haluttu muutos olisi saatu nykyjärjestelmässä yhdistämällä pienet vaalipiirit noin 15-20 kansanedustajan vaalipiiriksi."

Julkilausuttu syy ei aina ole sama kuin todellinen syy, politiikassa se on sitä jopa hyvin hyvin harvoin. Näin varmasti tässäkin tapauksessa. SDP:n vähäisempi etu ei ole johtunut mistään periaatteellisesta tai rakenteellisesta seikasta, vaan enimmäkseen siitä, että SDP on saanut kolmesta suuresta vähiten ääniä (toki tähän vaikuttavat vaalipiirikohtaiset tulokset, joiden merkityksen uusi vaalitapa juurikin poistaisi). Nykyinen tapa suosii suurimpia puolueita. Kokoomus ja Keskusta olivat SDP:tä selvästi suositumpia. Mahtinsa vuonna 1995 SDP oli ylivoimaisesti suurin ja sai lisäpaikkoja lähes yhtä paljon kuin Kokoomus ja Keskusta yhteensä, eli suhteessa saamiinsa ääniin enemmän kuin Kokoomus tai Keskusta.

SDP:ssä ajatellaan varmasti vieläkin, että se on suuri puolue, yksi kolmesta suuresta ja mahdollisesti joskus taas suurin kaikista. SDP hyötyy nykyisestä systeemistä suhteessa pienempiin puolueisiin.

Sitä vastoin heidän viralliset syynsä vastustaa lakia ontuvat.

Jo nyt on epäselvää, kenelle ääni lopulta ajautuu. Jos äänestät liberaalia Stubbia, äänestät luultavasti samalla eduskuntaan konservatiivi Hemmingin. Jos taas äänestät SDP:n nuorta marginaali-ehdokasta Helsingissä, on hyvin luultavaa, että äänesi menee ensisijassa Eero Heinäluomalle.

Nykyinen vaalitapa antaa suhteessa äänimääriin lisäpaikkoja suurimmille puolueille ja vähentää pienempien puolueiden osuutta paikoista suhteessa siihen, mitä ne ovat saaneet ääniä (muistaakseni niiden kerroin on jopa 0,6, eli ne voivat menettää jopa lähes puolet paikkamäärästä suhteessa äänimääräänsä). On vaikea nähdä miten se, että puolueet saisivat saamaansa äänimäärää tarkemmin vastaavan määrän edustajia heikentäisi demokratiaa. Kaiken järjen mukaan sen pitäisi vahvistaa sitä.

Paul Tiensuu 17.03.2011 10:34

Heikki A. Ollila sanoi:

"Unohdetaan aina se, että Tarja Cronberg ei olisi 8000 äänellään tullut valituksi edes Uudeltamaalta, jos vaaliliitto ei olisi enempää saanut.

Samoin, jos Pohjois-Karjalassa äänikynnys on 14 prosenttia ja Uudellamaalla alle 3, so what? Kummankin takana on sama määrä ihmisiä. "

Näin argumentoivat unohtavat puolestaan sen, että alkuperäinen argumentti ei ole, että Cronberg olisi nykyisellä vaalitavalla mennyt läpi jossain muualla. Argumentti on, että hän ei suhteessa korkeasta äänimäärästään huolimatta ei nykyisen vaalitavan takia ei päässyt läpi, mutta pääsisi samalla äänimäärällä mitä luultavimmin läpi Pohjois-Karjalassa uudella vaalitavalla, joka antaisi puolueille tarkemmin niiden äänimääriä vastaavan paikkamäärän.

Paul Tiensuu 17.03.2011 10:52

Matti Niiranen, vaaliliittojen vapaaehtoisuudesta huolimatta ne aiheuttavat äänestäjille helposti karvaita yllätyksiä, kun heidän äänensä menee eri puolueelle ja aivan erilaiselle ehdokkaalle, kuin mitä he olivat äänestäneet. Tässä mielessä niiden kieltämisen puolesta voidaan argumentoida, että äänestys olisi selvempää. Kyse on toki puolueen omasta strategiasta, mutta silti.

Toinen argumentti voisi olla äänikynnyksen tehokkuuden takaaminen. Äänikynnyksen tarkoitus lienee tasapainottaaa sitä, että tarkemmin äänten mukaan paikat jakava laskentatapa lisää potentiaalisesti pienten puolueiden määrää eduskunnassa jopa epäkäytännölliseen hajaannukseen saakka. Aivan pienimmät yhden asian ääriliikkeet voidaan karsia sitten pienellä, sopivalla äänikynnyksellä. 3% kuulostaa ihan hyvältä tähän tarkoitukseen. Tätä olisi kuitenkin mahdollista kiertää pienten puolueiden vaaliliitolla, jonka avulla älyttömän pienen kannatuksen ääriliikkeet kokoaisivat vähät äänensä yhteen ja saisivat kasaan tarvittavat 4-5% saadakseen pari paikkaa eduskunnassa. Toisaalta puolueet, jotka pelkäävät putoavansa juuri ja juuri 3% alapuolelle, vaikkapa RKP ja Kristillisdemokraatit, voisivat liitolla mitätöidä äänikynnyksen vaikutuksen ja päästyään yhteensä 5% äänistä saada jopa kaksi paikkaa eduskuntaan.

Tarmo Viitaluoma 17.03.2011 12:01

Paul Tiensuu - tottakai vaalilaki on voimassa ja toki sitä noudatetaan. Minä ajattelen vaalilain merkitystä yleensä ja sen uudistamista yhteisten eurooppalaisten arvojen lähtökohdista - ihmisoikeuksien ja demokratian maksimoimiseksi (lat. propositio maxima).

Pitkät listat parantaa politiikan kvalititeettia ja stabiliutta ja sen lisäksi niiden käyttö mahdollistaa myös ehdokkaiden nykyistä paremman kvalititeetin arvioimisen.

Meneillään olevien kriisien valossa tarvitaan myös "jotakin pysyvää"!

Paul Tiensuu 17.03.2011 12:32

Tarmo Viitaluoma. Edeleenkin, kun meillä ei ole listavaaleja eikä niitä ole ehdotettukaan, niin ne eivät ole relevantti vertailukohta vertailtaessa nykyistä ja ehdotettua vaalilakia. Kysyn vielä kerran: oletko tosiaan sitä mieltä, että ehdotettu vaalilain uudistus suosisi nykyiseen lakiin verrattuna radikaalisti varakkaimpia ehdokkaita? Ja jos näin on, niin miksi?

Mitä tulee listavaaleihin, en näe sen vaikuttavan nimenomaan tähän asiaan oikein mitenkään: puolueiden omat ykkösehdokkaat ovat myös niitä, jotka nyt saavat eniten huomiota ja on epätodennäköistä, että listat millään tavalla nostaisivat nyt pienellä budjetilla kampanjoivia ehdokkaita eduskuntaan. Ainoastaan ehkä julkkisehdokkaat pääsisivät hieman harvemmin läpi. Kuitenkin on huomattava, että julkkikset voivat tuoda puolueelle paljon ääniä ja on mahdollista, että arvonsa tunteva julkkis vaatisi melko korkeaa sijoitusta listalla osallistuakseen kampanjointiin. Silloin listan äänestäminen ei muuttaisi mitään. Tanja Karpela ja Toni Halme olisivat luultavasti päässeet eduskuntaan listavaaleillakin, ja Karpela ministerinä (ministerin asema perustui henkilökohtaiseen äänivyöryyn).

Pentti Kangasluoma 17.03.2011 14:39

Olisi hyvä jos olisi nyt listavaalit, jos gallup ennustaa niin kasvot kyllä paljon muuttuvat. Mutta mikään ääritaho ei saa ratkaisevaa asemaa, enemmistöhallitus hallitsee ja jos talouskasvu pysähtyy niin tarvitaan todella laajapohjainen hallitus.

Vaalilain hyväksyminen tai hylkääminen, joksikin aikaa Unskin kysymyksestä tulee akateeminen kysymys. On kiire hoitaa monenlaiset juoksevat asiat.

Virossa on 5 % äänikynnys, seurauksena oli vihreiden ja lähinnä maalaisia edustavan kansanliiton putoaminen pois Toompealta. 3 % äänikynnys olisi riittävä.

Poliittinen tsunami näyttää olevan tulossa eduskuntavaaleissa. Onneksi meillä on vahva ay-liike, ja vastaavasti yrittäjäjärjestöt, sekä elinkeinoelämällä omansa.

Monet sijoittajat menettävät rahaa, ovatko meidän eläkerahamme turvassa ? Björn Wahlroos uskoi eilen illalla vahvasti globaalin maailmantalouden pystyvän sulattamaan syntyneet pulmat. Pörssikurssit heilahtaa, entä sitten ?

Meidän turvamme ovat pohjoinen sijainti, luterilainen työmoraali, graniittikalliomme ja yhteisöllisyys. Ei kuitenkaan enää uutisia optioista, bonuksista, "pohja se on miunkin säkissä", Antti Rokka.

Tuija Brax taistelemassa vaalilain uudistuksen puolesta, vähän samaa kuin Lammion määräys asetella pyöreitä kiviä korsupoluille.

Seurataan vaan Saksaa, he ovat historian läksynsä oppineet.

Venäjä ei halua kehittää yhteiskuntaansa, ja haaveilee paluusta sotilaalliseksi suuvallaksi. Sen ymmärrämme.

Tarmo Viitaluoma 17.03.2011 15:08

Paul Tiensuulle vastaus: Olen! Tämä keskustelu on jossain määrin hedelmätöntä, koska Sinä et pysty näkemään, tai et ideologisista syistä halua demokratian toteutuvan!

Esko Elo 17.03.2011 15:20

Suhteellisen vaalitavan nykyistä parempi toteuttaminen olisi hyvä asia. Vaalilain uudistus on minusta selkeä parannus muiltakin osin eikä siinä ole mitään monimutkaista. Jos suuret puolueet tämän lain ensi eduskunnassa kaatavat, kyse on nimenomaan saavutettuihin etuihin tarrautumisesta. Sen voi lukea suoraan Unton blogista.

En jaksa uskoa, että sen jälkeen suuret puolueet (joita lienee jatkossa neljä) hyväksyisivät enää mitään muutoksia nykyjärjestelmään. Jos ei puoluesihteereiden laatima ehdotus niille käy, vielä vähemmän asiantuntijoiden ehdotus, jota Kimmo Grönlund ehdottaa. Demokratiaa toteutetaan maailmassa mitä erilaisimmilla vaali- ja laskentajärjestelmillä. Pienikin muutos niihin on liki ylivoimainen ponnistus, kuten

tästäkin havaitaan.

Paul Tiensuu 17.03.2011 16:15

Tarmo Viitaluoma. Tämä keskustelu on lähes täysin hedelmätöntä, koska sinä et halua selittää, miten ehdotettu uudistus suosisi rikkaita enemmän suhteessa nykyiseen vaalitapaan, vaan jankutat listavaalista, jolla ei ole mitään tekemistä sen paremmin Suomen nykyisen kuin ehdotetunkaan vaalilain kanssa.

Kun esittää väitteitä, olisi hyvä osata myös perustella ne. Nyt et ole onnistunut vieläkään, toistuvista kysymyksistä huolimatta, esittämään minkäänlaista, huonoakaan, perustelua väitteellesi. Tämän perustelun penääminen ei tosiaan kerro minun ideologisesta positiostani, mutta sen puuttuminen (samoin kuin kaltevalla tasolla argumentointi) viestii yhtä sun toista siitä sokeasta ideologisuudesta, millä olet tämän ajatuksen omaksunut ja millä siihen takerrut. Minä vain kysyin kysymyksen.

Pekka Kärkkäinen 17.03.2011 16:29

Mikä yhdistää vaalilakia ja vaalirahakohua? Oikea vastaus on vaalipiirijako.

Mielestäni vaalipiirijako on koko ongelman ydin, alku ja juuri. Liian suuret vaalipiirit - joko maantieteellisesti tai äänestäjämäärän suhteen - ruokkivat tarvetta voimakkaaseen vaalimainontaan, koska todellinen keskustelukosketus äänestäjien ja ehdokkaiden välillä jää ohueksi. Tuntumaa ei saada puolin eikä toisin - ollaan julkisuuden varassa, oli se sitten ostettua tai ei.

Maan jakaminen pienempiin yhden tai kahden kansanedustajan vaalipiireihin tervehdyttäisi suomalaista politiikkaa. Edustajat eivät pääsisi kansalaisia "pakoon", ja läpimenon mahdollisuus olisi lähes kaikilla ehdokkailla, ei pelkästään isojen firmojen tai järjestöjen sponsoroimilla (lue: ostamilla) ehdokkailla.

Joten vastauksena Unskin kysymykseen, niin pitäisihän tuo Braxin välskäröimä laki hylätä. Mutta vaalilait ovat kovinta mahdollista valtapolitiikkaa, ja omia asemia ei hylätä ilman kovaa hintaa. Kun muistetaan se fakta, että vihreät ovat todennäköisesti joutumassa oppositioon, niin vessanpönttöön joutanee lakiehdotus.

Jaakko Antila 17.03.2011 19:26

Hyvää keskustelua täällä taas. Lisätään muutama hajahuomio:

1) Hallitusohjelman linjaus rajasi liikaa vaalilain uudistamista kuten mm. demarit eduskunnassa sanoivat. Järkeviä vaihtoehtoja uudistamiseen rajattiin pois typerällä linjauksella. Hallitusohjelmaneuvottelut eivät ole oikea paikka päättää tällaisesta asiasta (kun ei osaamista ole).

2) Viime vaalien jälkeen puhuttiin paljon Cronbergin kohtalosta. Cronberg itsekin yritti saada vauhtia vaalilakiuudistukseen ratsastamalla omalla putoamisellaan. Argumentointi vain oli - joko tarkoituksella tai ilman parempaa ymmärrystä - virheellistä tähän tapaan: "Vaalijärjestelmä ei kuitenkaan ole äänestäjän kannalta oikeudenmukainen silloin, kun Pohjois-Karjalassa ei 7 800 äänellä pääse läpi ja Uudellamaalla 1 550 äänellä pääsee." (http://www.vihreat.fi/fi/node/2122) Peruslähtökohta sekä nykyisessä että esitetyssä järjestelmässä on se, että puolueen äänimäärä on ensisijaisesti merkitsevä, ei henkilökohtainen äänimäärä.

3) Eräs tässä keskustelussa vähälle huomiolle jäänyt seikka on laskentamenetelmän muuttaminen nykyisissä vaalipiireissä, mihin Grönlund kirjoituksessaan viittaa. Se laskisi "piilevää äänikynnystä" jonkin verran.

4) Tuon piilevän äänikynnyksen merkitystä korostetaan näissä vaalitapaan liittyvissä keskusteluissa liikaa. Piilevä äänikynnys on se suhteellinen osuus äänistä, jolla saa varmasti yhden paikan. Sopivalla äänten jakautumisella eri puoluille esimerkiksi kuuden edustajan vaalipiirissä (piilevä äänikynnys yli 14 %) paikan voi saada esimerkiksi 8 %:n ääniosuudellä. (Esimerkki: http://www.vihreat.fi/node/2771#comment-23247)

5) Uusi vaalitapa on huomattavasti nykyistä monimutkaisempi ja yhdyn tässä Antti Liikkasen epäilyyn siitä, että

- - uudistus koukeroineen lisää kansan antipatiaa politiikkaa ja politiikkoja kohtaan, se lisää vainoharhaisuutta ja kokemusta siitä, että ”herrat ne vain päättelee" - -

Tätä nykyistäkään vaalitapaa sen käytännön vaikutuksineen tuskin kovin moni kansanedustajistakaan osaa aukottomasti selvittää kansalaisille. Tästä näkee viitteitä, kun tutkii eduskuntakeskusteluja vaalijärjestelmään liittyen.

6) Ehdokkaan kannalta tämä uudistus ei pääosin muuttaisi yhtään mitään. Vaalipiirit säilyisivät, ääniä pitäisi kerätä puolueelle mahdollisimman paljon ja yrittää saada enemmän ääniä kuin muut saman puolueen ehdokkaat.

7) Esityksen puoluetukea koskeva osuus on torso. Ikäänkuin hyvityksenä 3 %:n äänikynnyksen käyttöönotosta yli 2 % ääniosuuden keräävät puolueetkin saisivat puoluetukea. Näille puolueille tuki määriteltäisiin äänimäärän mukaan, mutta eduskuntaan päässeille puolueille edelleen kansanedustajapaikkojen mukaan. (Joita ne edelleen saisivat enemmän kuin ääniosuus edellyttäsi, kiitos äänikynnyksen.)

P.S. "Jos edustajapaikkaryhmä olisi desimaaliosiin perustuvassa jaossa oikeutettu saamaan kansanedustajanpaikan vaalipiiristä, mutta kyseisen vaalipiirin kaikki paikat olisivat jo tulleet jaetuiksi, eikä ryhmällä olisi ehdokkaita niissä vaalipiireissä, joiden kaikkia paikkoja ei vielä ole jaettu, ryhmä saisi paikan desimaaliosansa osoittamasta vaalipiiristä. Tällöin tämän vaalipiirin viimeisen paikan alun perin saaneen ryhmän paikka siirretään jaettavaksi uudelleen niihin vaalipiireihin, joiden kaikkia paikkoja ei vielä ole jaettu.” Selkeää, eikö totta?

Joni Nevalainen 19.04.2011 12:43

Äänikynnys on myrkkyä demokratialle. 3% kynnys tarkoittaisi sitä, että uuden puolueen olisi saatava vähintään 6 kansanedustajaa kerralla sisään. Tämä käytännössä sementoisi nykyiset puolueet ja poistaisi niiltä uhan kansankritiikiltä tekemistään päätöksistä.

Mutta, miksi jättää uudistusta puolitiehen? Jos 3% kynnystä haluavat, siihen on luonnollinenkin tapa: tiputetaan eduskunnan kokoa 50 kansanedustajaan 200 sijaan. Silloin äänikynnys asettuu 3% vaiheille, ja päätökset saadaan tehtyä puoluekurilla aivan kuten ennenkin. Verorahoja sen sijaan säästyy kun ei tarvitse ylläpitää niin suurta tyhjäntoimittajien määrää.

Luetuimmat
  1. 1

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  2. 2

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  3. 3

    Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

  4. 4

    Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

  5. 5

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  6. 6

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  7. 7

    Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

  8. 8

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  9. 9

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  10. 10

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  3. 3

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  4. 4

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  5. 5

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  6. 6

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  7. 7

    Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

  8. 8

    Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

  9. 9

    Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

  10. 10

    Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  7. 7

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  8. 8

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  9. 9

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  10. 10

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  11. Näytä lisää