Perässähiihtäjä

Mikä jäi liian vähälle huomiolle vaalikeskustelussa?

Keskiviikko  13.4. 2011 ja 29. postaus.

Vaaleihin on enää 4 päivää. Eilen päättyneessä ennakkoäänestyksessä annettiin  1 298 460 ääntä. Naisia äänestäneistä oli  706 704 ja miehiä 591 756. Ennakkoon äänesti 31,2 prosenttia äänioikeutetuista. Naisista näin teki 33 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Se viittaa siihen, että näissäkin vaaleissa käy enemmän naisia uurnilla. Tämä on trendi, josta hyvän kuvan saa, kun käy katsomassa Findikaattorin kuviota naisten ja miesten äänestysaktiivisuuden kehityksestä. Mikä meitä miehiä oikein vaivaa? Kaikkiaan äänioikeutettuja on 4 159 857. Me emme vielä tiedä, mitä ennakkoäänestäjien äänestyslippuihin on kirjoitettu, mutta tiistaina saatiin jo yksi äänestystulos, josta voi päätellä, mitä tuleman pitää ensi sunnuntaina.

Valtakunnallisesti toteutuissa Nuorisovaaleissa eli Varjovaaleissa jäljiteltiin ns. normaalivaalien olosuhteita ja kerättiin yhteinen vaalitulos. Kun olin kommentoimassa tulosta julkistamistilaisuudessa Bio Rexissä, poimin vielä tulokset tähän:

Nuorisovaalien eduskunnan paikkajako

Kokoomus 38,

Vihreät 36,

Keskusta 32,

Perussuomalaiset 28,

SDP 20,

VasL 12,

RKP 8,

KD  8,

Piraattipuolue 12,

SKP 3,

IPU 1,

Vapauspuolue 1,

Nuorisovaaleihin osallistui 311 koulua, joista yläkouluja 194, lukioita 104 ja ammattikouluja 13. Äääniä annettiin 28 220.

Nuorten vaalitulokseen voi suhtautua  monella tavalla. Tulos voi olla viisas tai typerä, mutta vaalitulos ei ole koskaan väärä, jos vaalit on asiallisesti järjesttty. Sitä ei ole syytä epäillä: kouluissa tehtiin huolellista työtä vaalien järjestelyissä. Siitä kiitos opettajille ja nuorille itselleen sekä heidän organisaatioilleen.

Kyllä noista luvuista voi vetää jotain johtopäätöksiä. Vai mitä tuumitte?

(Tarkempi tulos on tämän linkin takana.)

Vaalitaistelu on nyt aivan viimeisillä metreillään. Sanomatalossa pidettiin tiistai-ltana kahdeksan puheenjohtajan tentti, joka onnistui ymmärtääkseni oikein hyvin. Seurasin sitä lintuperspektiivistä. Katsoin kahdeksannesta kerroksesta, johon ääni kuului hyvin, miten alakerran mediatorilla kansa ympäröi puheenjohtajat. Sadat ihmiset jaksoivat seistä koko 1,5 tunnin tapahtuman ajan kuuntelemassa puheenjohtajia.

Oli hieno juttu, että edes yhden kerran kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat yhtä aikaa silmätysten äänestäjien kanssa. Tentissä käsiteltiin valtava määrä asioita joko HS:n politiikan toimituksen kysymyksinä tai kansalaiskysymyksinä, joita ihmiset olivat lähettäneet peräti 300 kappaletta toimitukselle.

Mutta valtavasti asioita on käsitelty Perässähiihtäjän blogissakin. Keskiviikkoaamuun mennessä tämän blogin palstalla on julkaistu peräti 827 kommenttia 28 eri teemaan. Kaikki kirjoitukset ovat olleet omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä. Olen tästä todella kiitollinen kommentaattoreillemme. Ei ole pienintä epäilystä, että näidenkin vaalien laadukkain ja laajin kansalaiskeskustelu on käyty Perässähiihtäjän blogissa.

Mutta ei hellitetä vielä. Katsoin, mitä vastattiin, kun kuusi viikkoa sitten kysyin ensimmäisessä postauksessa: Mikä on näiden eduskuntavaalien tärkein kysymys? Keskustelua voi käydä vilkaisemassa tämän linkin takaa. Siihen tuli ennätysmäärä kommentteja, peräti 65 kappaletta.

Katsotaan sen verran peruutuspeiliin, että mietitään vielä porukalla keskiviikkopäivän hyvänä kysymyksenä: Mikä jäi liian vähälle huomiolle vaalikeskustelussa?

JK. Tänään keskiviikkoiltana kello 20 on MTV3:n neljän puheenjohtajan tentti. Se on - väljästi - torstaiaamun postaukseni aihe.

Torstai-iltana kello 21 on Ylen TV1:n kahdeksan puolueen vaalikeskustelu. Se on - edelleen väljästi - perjantaiaamun postaukseni aihe.

Lauantaina 16.4. teen viimeisen postauksen ennen vaaleja. Otsikko on se vanha tuttu: Veikaten voitat!  Eli blogin perinteinen ja suosittu sekä hyvin helppo vaaliveikkaus järjestetään vaaliviikonlopun ratoksi.

JK. 2. Päivän siteeraus:  Seinäjoen Sanomat 13.4. 2011 juttu Taloustutkimuksen laajasta mielipidemittauksesta ja sen purusta eduskuntapaikoiksi on tämän linkin takana.

30 vastausta artikkeliin "Mikä jäi liian vähälle huomiolle vaalikeskustelussa?"

Pentti Kangasluoma 13.04.2011 9:00

Kasvava terveysbisnes, ja eläkeläiset. Bisnes kasvattaa väistämättä asiakkaan kustannuksia, eläkeläiset ovat huolissaan, taitetun indeksin purkamisesta olisi pitänyt puhua

enemmän.

Katainen, Kiviniemi, Sinnemäki - nuoria, terveitä ihmisiä. Sinnemäki kertoi Sanomatalossa taitetun indeksin purkamisen vaativan 100 miljoonaa vuodessa. Voi kauhistus, mutta kehitysavussa sadat miljoonat lentää kuin voikukan siemenet.

Eurooppapuolueet eivät mitenkään kertoneet, visioineet millainen olisi parempi EU ?

Paljonko meidän eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet kriisimaihin ?

Olisi pitänyt täsmentää.

Vesivoimaa, meidän luontaista energiamahdollisuutta ei rakenneta, pelotellaan altaiden kalaston muuttumisella.

Miksi näin suurta tuhlausta?

Pekka Kärkkäinen 13.04.2011 9:30

Palaan osin edelliseen kommenttiini. Moitin siinä SDP:n puheenjohtaja Urpilaista uskottavan tulevaisuusvision puutteesta. Tasapuolisuuden nimissä todettakoon, että tähän samaan "no future"-meininkiin ovat syyllistyneet kaikki muutkin puoluejohtajat. Ja media luonnollisesti myös.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan eduskunnan voimin seuraavan neljän vuoden ajan. Vaalitenteissä on jankattu huonolla menestyksellä aivan toisarvoisia asioita - kuten Soinin aborttikantaa - mutta kukaan ei ole jaksanut kysyä, millaisen Suomen puolueet ja niiden johtajat haluaisivat nähdä 2015. Ja sitten vielä vaivautunut kuuntelemaan vastauksia enemmän kuin 30 sekunnin ajan.

Jatkokysymyksenä voitaisiin sitten esittää se keinovalikoima, jolla siihen haluttuun tulevaisuuteen päästäisiin. Yle voisi pohtia viimeisessä vaalitentissään tällaisen 5+5 minuuttia per pj tulevaisuuden maalailun toteuttamista. Samat aiheet, kysymykset ja ennen kaikkea vastaukset (!) alkavat jo puuduttaa.

Yksittäisistä kysymyksistä liian vähälle huomiolle on jäänyt puolueiden reseptit uusien työpaikkojen luomiseen. Toisin kuin esim. kokoomus esittää, uudet työpaikat eivät synny pelkästään verouudistuksilla, vaan paljon muitakin toimenpiteitä kaivataan. Mitä - se on jäänyt harvinaisen epäselväksi. Todettakoon, että toki verotuksellakin on osuutensa asiaan mutta ei työpaikkoja luovana tekijänä. Sen sijaan liian korkea verotus estää tai hidastaa työpaikkojen syntymistä, missä suhteessa kokoomus on puolueista eniten oikeilla linjoilla.

Tarmo Viitaluoma 13.04.2011 10:46

Erinomainen postaus juuri nyt Untolta!

Loppumetreillä puoluejohtajat on pantava vastaamaan uskottavasti oikeudenmukaisen verotuksen toteuttamisesta, meidän eläkeläisten epäoikeudenmukaisen leikatun indeksin poistamisesta, kestävyysvajeen täyttämisestä - mistä leikataan ja minkä kokoiset säästöt saadaan kullakin toimenpiteellä aikaiseksi ja miten aijotut säästötoimet vaikuttaa tavallisessa arjessa taapertavaan kansalaisen asemaan?

Euroopan velkakriisin kestävä ratkaisu? Onko nyt tehty vakauspaketti täysin arvostelun yläpuolella? Onko sille realisia vaihtoehtoja?

Voisiko studioon tuoda kommentoimaan puheenjohtajien näkemyksiä makrotalouden asiantuntija, vaikkapa HY:sta professori Markku Kuisma?

Esa Sakkinen 13.04.2011 10:58

Aamulla radiossa sentään puhuttiin kunta- ja palvelurakenteesta. Muut olivat ensisijaisesti panostamassa palveluihin ja kuntatilanteen kategorisen muuttamisen hyvyyteen uskoivat Vasemmisto ja Sdp.

Liian vähän on keskustelua käyty verotuksen ohjausvaikutusmahdollisuuksista! Demokratia on sentään yksi markkinavoima ja olisi luullut olevan aatteellisia lähtökohtia aukovaa ja vaalikampanjaa profiloivaa selvittää huolellisemmin mitä erilaisia toimia puolueet kannattavat markkinoilla:

Työn verotus ja painopisteet (tästä on hieman keskusteltu),

Kulutuksen verotus ja painottaminen (keskustelua on tyrehdytetty tasaverohuudoin - voisi keskutella perustarpeiden ja ylellisyystarpeiden erilaisesta verokohtelusta, panosten siirtämisestä kulutuksesta uutta hyvinvointia luoviin investointeihin / pääomien tuotannossa pitämisen verohuojennuksista ja ulosmittaamisen lisäverotuksesta jne...),

Yritystukien perusteista tarkemmin,

Verojen ja veronluonteisten maksujen läpinäkyvyyden lisäämisestä kansalaisten hankintapäätösten tueksi,

Palveluiden laadun kannustimista (terveyden-/sairaanhoidon maksusetelit? Kun raha tulee samasta ovesta kuin asiakas, se vaikuttaa tarjonnan laatuun radikaalisti),

Valtionyritysten merkitys, jne...

antti liikkanen 13.04.2011 11:38

Vähimmälle huomiolle jäi jo ensimmäisessä kommentissani esittämäni ja kansalaiselle tärkein asia: arjen turvaverkko.

Arjen turvaverkko on ensinnäkin se turvallisuus, jonka antaa tieto sota- ja poliisivaltion osaamisesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Se verkko sai ankaran kolhun Suomen Kuvalehden myöhäsyntyisesti julkaisemasta Risto Volasen haastattelusta (v:lta 2008), jonka mukaan maahan on julkisuudelta ja poliittisilta päättäjiltä salassa valmisteilla "Stasi" (turvallisuusministeriö).

Arjen turvaverkko on se sosiaaliturvapotti, jossa ovat lapsilisistä alkaen ne hyvät ja liimat, joita kerätyistä rahoista yksilölle ja hänen lähipiirilleen maksetaan (sairausvakuutus- ja eläkerahat, kaikenlainen perusturva kuntoutusta myöten) sekä ne korjaukset, joita ihminen sairauksiinsa saa.

Kyseessä on organisatoorisessa myllerryksessä olevan SoTe-verkon tuote, jonka vuosikulu on luokkaa 100 miljardia (siis enemmän kuin kuntien ja valtion budjettien loppusummat yhteensä).

Nämä kaksi turvaa siis jäivät kovin vähälle käsittelylle vaikka juuri ne ovat toimintoja, jotka kirkko 1500-luvulta alkaen otti ensimmäisenä hoitaakseen ja jotka 1800-luvulta alkaen on vähin siirretty kunnille, kuntayhtymille, vakuutuslaitoksille ja valtiolle ja joita nyt hyvää vauhtia tuotteistetaan, ulkoistetaan ja yksityistetään - myös globaaleille toimijoille, so markkinoille.

Kuntalakiuudistus, terveydenhoito- ja sosiallihuoltolain uudistukset ja järjestelylaki-hankkeet (rahoitus erityisesti): ei liki minkäänlaista pukahdusta. Tai ei ainakaan täällä kentässä kukaan näistä mainitessani kysynyt ensimmäistäkään lisä- tai välikysymystä.

Vaalikeskustelu oli rankimmillaan n 2-3 viikkoa sitten, jonka jälkeen koko homma meni jotenkin plörinäksi ja lässähti.

Sen jälkeen ei uusia teemoja enää saanut läpi, ei niin milhän!

Kukaan ei halunnut uusia aiheita tuoda eikä kuunella saati niihin vaikuttaa.

Tai siis lähes kukaan (itse yritän viimeiseen asti!).

Pilvi Torsti 13.04.2011 11:42

Unskille ja muille tiedoksi, että kokeilemme neljän ehdokkaan voimin tänään samanaikaisesti MTV3:n pääministeritentin kanssa nettidemokratiatempausta. Kansalaiset voivat katsoa ja kommentoida lähetystä reaaliaikaisesti yhdessä neljän helsinkiläisen kansanedustajaehdokkaiden kanssa (Pilvi Torsti (sd.), Osmo Soininvaara (vihr.), Sanna Perkiö (kok.) ja Laura Kolbe (kesk.). Nettivideokanava löytyy http://ju.fi koko pääministeritentin ajan eli klo 20-22. Tempausta on ollut ideoimassa Pekka Pekkala Fugu.fi:stä ja hän kommentoi facebookissa: "muistakaas tänä iltana avata TV:n vaalitentin lisäksi myös varjokommentaattorien kanava osoitteessa http://ju.fi/. Homma voi mennä poskelleen, mutta voisin kuvitella tämän olevan arkea seuraavissa vaaleissa. Joten hyvä treenata nyt :D". Treenaamme siis.

Pekka Remes 13.04.2011 12:55

Jos mietitään esimerkiksi television vaalikeskusteluja, niin liian vähälle ovat jääneet asioiden taustoitukset - vai onko niin, että ajatellaan, että kaikkihan taustat tietävät. Esimerkiksi sekin on jäänyt selvittämättä, että Euroopan rahoitusvakausväline on European Financial Stability Facility -niminen Luxemburgin lain mukainen osakeyhtiö. Nythän esim. Portugalin tukipaketista keskustellessa syntyy kuva, että sinne, tai paremminkin Ranskan tai Saksan pankeille, lähtee rahaa ruskeassa kirjekuoressa. Sanoin ihmettelen, kun hallituspuolueet sanovat, että sijoittajavastuuta ei voi ottaa mukaan väliaikaiseen vakausvälineeseen, niin kertomatta jää se, MIKSI ei voi ottaa. No, ehkä tosiaankin on niin, että kaikki muut paitsi minä tietävät nuo asiat.

Yleisellä tasolla on keskusteltu kuntarakenteesta ja palveluista, mutta kaipaisin kyllä ihan konkreettisia - ja eduskunnan päätösvallassa olevia - ideoita siihen, miten tuohon kilometrin päässä olevaa terveyskeskukseen saisi hammaslääkärin. Virka on ollut täyttämättä jo nelisen vuotta. Mantra "pidämme enemmän palveluista kuin kunnantaloista" ei paljoa auta, jos työntekijöitä ei saa töihin edes rahalla eikä varsinkaan pakolla.

Hannu T. Sepponen 13.04.2011 13:03

Kommentoin miesten ja naisten äänestämistä, mikäli sopii. Todellakin jo neljännesvuosisadan ajan miesten prosentti on ollut pari yksikköä naisten aktiivisuuden alapuolella. Tarkemmin katsottaessa erityisesti korostuu nuorten ja työväenluokkaisten tai yhteiskunnasta sivuun jäävien miesten passiivisuus. Valtio ei ole heidän juttunsa. Voi kysyä mistä tämä johtuu, jos hokeman mukaan miehet ovat vallassa, puhutaan vallan miehistä, mies esiintyy määreenä, kun puhutaan paremmasta asemasta yleensä. Mainitsemieni miesten kohdalla se on kaukana todellisuudesta. Tämä vain ei ole ollut teema, kun on tuijotettu yhteiskunnan yläkerroksen sukupuolijakaumaan ja keskimääräisiin tilastoihin.

Vastaavasti naiset ovat olleet paitsi miesten myös yhteiskunnan, valtion ja kuntien erityisen huolenpidon ja suojelun kohteena. Valtio on naisten juttu. Riitta Jallinoja (muistaakseni) on sanonut, että Suomessa on tehty sukupuolisopimus valtion ja naisten kesken. Miehet eivät siihen ole kuuluneet, paitsi maksumiehinä. Tämä on luonnollisesti nostanut naisten aktiivisuutta ja osallisuutta viralliseen yhteiskuntaan. Ongelmaksi tätä ei ole koettu. Päinvastoin naisten ääniä tavoitellaan vaali toisensa perään, aivan kuin toinen puolisko yhteiskunnassa ei olisi edes äänioikeutettu. Siitäkin pidettiin pari vuotta julkista puhetta, kun korostettiin naissukupuolen äänioikeuden historiallista merkitystä. Aivan kuin työläismiehet ja maaseudun raatajat eivät olisi olleet vallan ulkopuolella. Suomessa on siis vallinnut naisintressin ensisijaisuus, miehet hoitakoot asiansa ja etunsa itse - ja niin he ovat hoitaneetkin. Miesten keskuudessa vallitsee ja oletetaan vallitsevan uusliberaali ihmiskuva. Naisiin sovelletaan toista näkemystä. Heidän asiansa ja ongelmansa johtuvat yhteiskunnasta (eli miehistä), miehet ovat itse ongelmansa aiheuttaneet. Ja sitä toistellaan laajoissa piireissä. Myös miesten. Niiden jotka haluavat erottua toisista ja olla parempia - naisten vaalijoita.

Jarkko Rahkonen 13.04.2011 13:39

Unto kysyy nyt 13.04 "Mikä jäi liian vähälle huomiolle vaalikeskustelussa?"

Vaalikeskustelua on käyty suurissa ja pienissä vaalitilaisuksissa eri puolilla Suomea sekä tv:ssä valtakunnllisissa ja paikallisissa lehdissä ja erilaisissa vaalijulkaisuissa ja esitteissä.

Olen voinut seurata em. valikeskustelua Helsingin ja Uudenmaan kannalta. Keskustelu on ollut avointa ja informatiivista ja siinä on käsitelty kansanedustajan tehtäviin kuuluvia asioita ja paljon muita aiheita.

Arvelen, että monen mielestä tv:n vaaliohjelmat eivät ole täyttäneet niihin kohdistettuja odotuksia. Pettymys koskee niiden aihekokoelmaa ja erityisesti toteutusta. Äänestäjien kannalta ohjelmissa esitetyt puolitotuudet ja bluffit olisi pitänyt avata katselijoille. Ehdotan, että tulevaisuudessa tämä tapahtuu ohjelman journalistisessa jatkokäsittelyssä netissä.

Valtakunnallisessa lehdistössä olisi pitänyt käsitellä enemmän yhteiskunnallisten selvästi havaittujen puutteiden korjaamista, valtion rahoitustarpeita ja niiden rahoittamista. Verokeskustelussa tuli lopulta selvyyttä mitä tasavero on ja mitä tarkoittaa verot maksukyvyn mukaan ja mihin veroihin progressiivisuus tulee ulottaa.

Useissa keskusteluisss olin kuulemassa kun toivottiin että hesarin olisi pitänyt selkeästi julkistaa olemassa olevia tutkimuksia, joissa on osoitettu tuloerojen kasvu ja suurituloisten veroetujen erittäin suuri kasvu.Tätä aihetta on tosiasioiden pohjalta käsitelty useissa tilaisuuksissa joissa Erkki Tuomioja on ollut esiintymässä. Eräässä tilaisuudessa Tuomiojan esitykseen sisältyi lukuisia kalvoja kirjasta jonka ostin eilen hesarin vaalitentin aikana.Tänään tästä kirjasta "Tasa-arvo ja hyvinvointi" /Wilkinson&Pickett oli juttu HS s.C1. Kustantaja on HSkirjat, onnittelut julkaisusta. Onko hesarin toimitus nukkunut, kun juttuja kirjasta ei ole aiemmin näkynyt? Suomi sjoittuu kirjan vertailuissa erittäin hyvin. Tämäkin olisi hyvä äänestäjien tietää- vaikka ongelmia meillä on, niin kuitenkin meillä on paremmin kuin monissa muissa maissa.

Edelliseen aihepiiriin kuuluu ns. kestävyysvaje, josta on puhuttu paljon. Mitä enemmän siitä on kuultu siä epäselvempi asia on äänestäjälle. Asia on kuitenkin niin keskeinen Suomen tulevan kehityksen kannalta, että sen käsittelyä tulee jatkaa mediassa ja uudessa eduskunnassa. Toivon, että media kertoo kestävyysvajeen suuruuden riippuvan sen laskemisessa käytetyistä lähtöolettamuksista, joiden toteutumisesta ei ole varmuutta. Olettemusten käsittelyssä on kysymys uskomuksista, arvoista ja poliittista valinnoista. Tämä jos mikä olisi ollut eduskuntavaalien keskeinen keskusteluaihe.

EU:n eräiden maiden pankkikriistä ja sen hoitoon pyydetyistä lainoista, vakuuksista sekä tilapäisestä ja pysyvästä järjestelystä ERVV (engl. EFSF) on puhuttu paljon ja tv:ssä väsymykseen asti. Aiheen käsittelyä ja sen ymmärtämistä on haitannut sen politisoituminen niin, että ongelman perusyy ja siihen vaikuttaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Perussyy on Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankkien löysä lainananto (ja riittämättömät vakuudet) eli liian suuri riskin otto. Pankkeja on houkutellut suuren riskin tuomat korkeat korot. Kun lainojen ottajat, eivät kykene niitä maksamaan on aluksi saatu lainansaajien maiden takauksia ja kun ne eivät riitä ja riskit toteutuisivat niin pankkien taustavaltioiden johto on keksinyt pyytää EU:n kautta muiden euromaiden veronmaksajia riskit kattamaan. Poliittinen kiista on siitä noudatetaanko markkintalouden käytäntöä, että riskin ottajat ovat niistä vastussa vai sosialisoidaanko velat, mutta jätetään korkotuotot pääomanomistajille ja pankkien johdon ylisuuriin palkkioihin.

Vaalikeskustelussa on usein ihmetelty miksi riippumaton media ei ole em. perussyitä käsitellyt. Onko kyseessä asian vaikeus toimittajille? Tähän en usko sillä meillä on päteviä taloustoimittajia. Tätäkin keskustelua varmasti jatketaan uudessa eduskunnassa ja tulevassa hallituksessa. Valitettavasti äänestäjät eivät saaneet riittävästi oikeaa tietoa asiasta.

Lopuksi totean, että pääkupunkiseudun ongelmista, asuntojen kalleudesta, lapsiperheiden ongelmist, yksinhuoltajien ahdinkosta ja tälläkin seudulla syrjäytyjien asemasta olisi pitänyt puhua enemmän ja vaatia ehdokkailta ratkaisuehdotuksia ongelmiin.

Demokratian kannalta on toivottavaa, että vaalikeskusteluja kehitetään äänestäjien tietotarpeiden ja äänestyspäätöksen tekemisen kannalta nykyistä informatiivisemmiksi.

Pentti Kangasluoma 13.04.2011 14:08

Kotikaupunkini torilla markkinapäivä, monia vaalivaunuja. Ennakkoäänestysprosentti 40.4.

Kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri (sd) keräsi ympärilleen kiinnostuneita. Ennakkotunnelmat ovat hyvät: "Meilllä on taitetusta indeksistä puoluekokouspäätös"

Jarmo Korhonen ( kepu), porkkanat olivat vaihtuneet perunoiksi. " Mummoni veli, Ilmari Manninen, oli 28-vuotiaana perustamassa Viron kansallismuseota".

Paavo Latva-Raskun ( kepu) vaalivaunulla päivysti tietokirjailija

Seppo Niemelä. " Väitöskirjani, työnimenä Sivistys, tarkastetaan Kuopion yliopistossa syyskuun 10.päivänä", kertoi Niemelä.

Bjarne Kallilksen luopuessa perusturvajohtaja Helena Lahtisella (kd) on mahdollisuustensa. Perussuomalaisten

ympärillä, Sanna Räsänen ym., oli tuttua toimeliaisuutta.

Lapualla Kai Pöntinen ( kok) voitti aivan selvästi nuorisovaalit. Juha Mieto voitti Vaasan vaalipiirissä - siis nuorisovaaaleissa. .

Lapuanjoen rantaan nousee Jokihovi - kerrostalo. Papit eivät kirkossa rukoile kokoomuksen vaalivoittoa. Vasemmistoliitolla on yhä äänestäjiä, RKP voi saada 25 ääntä. Kotikadullani pellolle on koottu pääsiäiskokon ainekset.

Liisa Polameri 13.04.2011 14:13

Raportoitujen uutisten perusteella, käsittelemättä vaalitenteissä jäivät useat, ihmisten erilaisiin käytännön tarpeisiin eri elämäntilanteissa liittyvät ongelmat. Siis esimerkiksi ne ihmisten tarpeet, joita poliitikkojemme mukaan ei voida huomioida, koska varoja ei ole. (Konkreettisena esimerkkinä väkivaltarikosten ehkäisemiseen tarkoitetut, rangaistusten tarkennukset ja työeläkeläisten indeksisidonnaisuuden leikkaus.)

Ei pidä paikkansa että rahaa ei ole. Rahaa yrityksillä on suunnattomat määrät, mutta ne jaetaan osinkoina yms. palkkiona osakkaille tai yritysten tulosvastaavissa asemissa oleville henkilöille.

Ongelma on itse järjestelmä, jossa reaalitalous ja rahatalous ovat erkaantuneet toisistaan. Yritysten ylijäämä kasautuu lisääntyvässä määrin keinottelutalouteen - pörssiin, valuuttakauppaan, yms. - eikä reaalitalouden sijoituksiin.

Toisin sanoen, ihmistyöstä saadut tuotot siirtyvät virtuaalitalouteen, pois reaalitaloudesta, niistä tavallisen ihmisen arjen välttämättömien tarpeiden hoitamiseen vaadittavista varoista. Tämän väitetään johtuvan siitä, että talouden ja tuottavuuden ylijäämää ei tänä päivänä enää löydä tuottavia kohteita reaalitaloudesta.

Ongelma palautuu siihen, että ihmistyön osuus on pienentynyt koneistuksen ja automaation seurauksena. Seurauksena on yhä vähemmän työtä jonka saatavuutta tavoittelee yhä useammat henkilöt. Mutta vain ihmistyö synnyttää uutta arvoa.

Arvostettu ministeri Wallin esimerkiksi, totesi haastattelussaan sen sisältöisesti, että kannatamme järjestelmää, joka tukee teollisuuden ja yritystoiminnan kannattavuutta kulutuksen avulla.

Herääkin kysymys, että eikö näiden meidän kulutusjuhliemme tulisi olla se tilaisuus, johon kutsutaan mukaan koko väestö. Sen sijaan, että sisään ja ulos suljetaan juhlista joitakin joukkoon sopimattomia ihmisryhmiä.

Toisaalta jos muutosta tähän, monien ihmisten oikeudenmukaisuuskäsitystä vastaan toimivaan politiikkaan halutaan, niin sen tulisi tapahtua sekä järjestelmän ulkopuolisen painostuksen, että itse kestämättömän järjestelmämme sisältä käsin, ennen kun se joutuu hajoamaan itsestään.

Kalevi Kantele 13.04.2011 15:06

Mielestäni kouluasioista on puhuttu liian vähän (en tarkoita pakkoruotsia). On uskomatonta, että Suomessa voi kirjoittaa teoriassa kuusi laudaturia viidellä kielellä ja esim. terveystiedolla. Samaan aikaan on lyhyen matikan kirjoittajia, jotka eivät tiedä montako sekunttia on minuutissa tai päivää vuodessa (YTL:n entinen pj Aatos Lahtisen haastattelusta SK:ssa).

Toinen ongelma koulussa on tyttöjen ja poikien tasoerot. Viimeisessä Pisassa ainut missä suomalaiset koululaiset olivat ykkösiä oli lukutaidon erot. Se on puolitoista kouluvuotta tyttöjen hyväksi.

Lisää matemaattis-luonnontieteellisiä aineita erityisesti alakouluun. Asiahan on eduskunnan käsissä.

Janne Huttunen 13.04.2011 16:52

Mielestäni huomiotta on jäänyt kaksi olennaista asiaa, terveydenhuolto ja valtion rooli.

Terveydenhuolto siksi, että meidän puutteistaan huolimatta suhteellisen toimivan terveydenhuoltojärjestelmämme korjaamisen sijaan sitä ollaan romuttamassa kokonaan. Väitetään, että yksityiset tuottavat palveluita tehokkaammin. Näin voi ollakin, mutta mikään muu kuin terveydenhuollon luutunut hallintorakenne ei estä romuttamasta terveydenhuollon luutunutta hallintorakennetta. Toiseksi väitän, ettei siellä yksityispuolella ole järin suurta viisautta sielläkään. Megalomaanisia mogia yksityisen terveydenhuollon yrityksissä ei ole syntynyt siksi, että ne ovat Mittakaavaltaan aika pientä puuhastelua sentään. Lyhyemmin sanottuna kevyempi ja pätevämpi hallintomalli nykyjärjestemään toisi juuri ne hyödyt, joita erilaisilla yksityistäimis-tilaaja-tuottaja-perustuotantoeritysmaakuntahallintokaavailuissa esitetään (sanahirviö tarkoituksellinen).

Sitten olennaisempi ja suurempi kysymys valtion roolista. Kataisen, Kiviniemen,Wallinin ja Sinnemäen mantrana on ollut älyllisesti häiritsevä käsitys valtiosta yhtenä toimijana muiden yritysten joukossa. Yritykset ja rahoitusmarkkinat toimivat valtioiden, siis kansalaisten antamalla mandaatilla. Mikäli yritystoiminta vaarantaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin, sitä pitää rajoittaa. Ympäristömyrkkyjä truuttaava teollisuus suljetaan nopeasti sen ihmiselle aihettaman hengenvaaran vuoksi, montakohan ennenaikaista kuolemaa huoli rahoitusmarkkinoiden vuoksi menetyistä työpaikoista on aiheuttanut?

En tosin usko, että edellämainittujen puoluejohtajien kollegoilla olisi erityisen paljon paremmat edellytykset palauttaa valtioiden ja valtioliittojen (liittovaltioiden?) uskoa itseensä ja toimintamahdollisuuksiin.

Ilkka T Arvola 13.04.2011 16:59

Liikaa on puhuttu EU:n takaus- ja rahoitusavusta Kreikalle ym.

Sen sijaan ei juuri mitään siitä, että Suomen ns. kestävyysvahe senkun kasvaa ja aikanaan johtaa johonkin josta ei ole puhuttu konkreettisesti.

Olisi tarpeen kertoa, mitä esim. Kreikka on käytännössä jo tehnyt, kuten:

1. Kaikkien julkisen alan palkkojen jäädytys.

2. Julkisten alojen suuret irtisanomiset.

3. 13 ja 14 kk:n palkkojen poistaminen (= Suomen pekkaspäivät + lomaltapaluurahat ym)

4. Bonusrahojen poistaminen

5. Yksityisalojen irtisanomissuojan heikennykset.

6. Eläkeikärajan sitominen elinaikaodotukseen

7. Eläkkeen laskenta elinikäisen keskiansion mukaan.

8. ALV nosto 2% yksiköllä.

9. Valmisteverojen 10% korotus alko- tupakka- ja polttoaineille

10. Veromenettelyn kiristykset veronkierron estämiseksi.

11. Julkisten yritysten yksityistämisohjelma

12. Suljettujen (toimilupa-) alojen määrän vähentäminen ja vapauttaminen

13. Läänien ja kuntien lukumäärien radikaali vähentäminen (läänit 50>13; kunnat 1050>350)

14. Kuntien omistamien yritysten vähentäminen (6000>2000)

15. Budjetti- ja tilinpitosysteemien remontti ja läpinäkyvyyden parannukset.

16 jne.

Tällaista on meilläkin odotettavissa, jos annetaan mennä pelkän "taloudellisen kasvun korjaavan vaikutuksen" varassa.

Paras toimia itse ja ajoissa.

Konkretiaa tarvitaan meilläkin, muuten asia ei avaudu.

Tuukka Sariola 13.04.2011 17:20

Näistä olisi voinut puhua:

-Jätevesilaki

-YLE:n rahoitus ja tehtävä

-Työvoimapula, totta vai valetta

-Koulutusjärjestelmä

-Kielipolitiikka kansallisena kokonaisuutena

-Vankiloiden yksityistäminen

-Energiapolitiikka laajemmin

-Perintöverotuksen ongelmat

-DNA-rekistereiden käyttö

-Tupakka/huume/alkoholi-ongelmat nuorilla

Tietenkään lyhyissä TV-ohjelmissa ei voida mihinkään tarttua tarkemmin.

Eniten hämmästyttää se, ettei YLE:stä uskalleta puhua, pelätään kai toimittajien kostoa.

Matti Linnanahde 13.04.2011 17:31

Mielestäni toimittajat eivät ole päässeet jostain syystä kiinni siihen, millaista keskustelua eurooppalaiset taluslehdet ja, asiantuntijat sekä eri valtioiden poliitikot käyvät taloutensa pilanneiden euromaiden velkasaneerauksesta. Tämä vaihtoehto, joka meillä esitellään suurena mörkönä, on aivan todellinen muiden EU-maiden keskusteluissa.

Tämä ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun toimittajat nielaisevat perehtymättömyyttään yhden "taloustotuuden" ajatuksia.

Lähes unholaan on jäänyt myös vanhustenhoidon vakavan nykytilan ja tulevaisuuden käsittely. Liekö tässä huono omatunto sekä poliitikoilla että toimittajilla? Asiahan oli suureen ääneen esillä vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Ja mitä on tapahtunut?

Vanhuksia on edelleen osaksi väärillä paikoilla. Jotenkin vielä pärjääviä ylilääkitään lopulliseen laitoskuntoon petipaikoilla samanaikaisesti, kun todella huonokuntoisia pidetään väkisin "kotihoidon varassa" asuntojensa yksinäisyydessä. Asiat luvattiin laittaa neljä vuotta sitten kuntoon eikä ole tapahtunut likimainkaan tarpeeksi.

Tässä vain pari esimerkkiä. Ilmeisesti Sanomatalon Mediatorilla pidetty Helsingin Sanomien keskustelutilaisuus on tähän mennessä avartanut parhaiten poliittista keskustelua. Yle ja MTV3 ovat jotenkin juuttuneet nuotteihinsa. Toivottavasti ne monipuolistavat vielä keskustelua viime hetken vaalitenteissä.

Mika Rossi 13.04.2011 17:53

Viime päivinä kansalaispalautteena on minulle helsinkiläisenä ehdokkaana tultu kertomaan, että aivan liikaa on ollut esillä Eurooppaan liittyvät asiat.

En tiedä, onko seuraavista asioista puhuttu liian vähän, mutta ne ovat nousseet minun kohdallani esille.

Minua on tentattu erityisesti terveyspalveluista, eläkkeistä ja maahanmuutosta Itä-Helsingissä. Keskikaupungin alueella on kysytty liikenteestä, veroista ja energiapolitiikasta.

Tämä siis yhden ehdokkaan havaintoina.

Matti Mäkinen 13.04.2011 17:56

Yksi mielenkiintoinen piirre on näissä vaaleissa. Maaseudusta ja Suomen maatalouspolitiikasta ei ole nimittäin puhuttu juuri ollenkaan konkreettisesti. Ei Suomen maaseutu niinkään kunnavirastoja tarvitse - mutta aktiivisia maatiloja tarvittaisiin tulevaisuudessakin. Minuuttimäärät, jotka maaseutupolitiikkaan on uhrattu tenteissä, ovat aika niukkoja - vai olenko ollut toisella kanavalla juuri sellaisen keskustelun aikana. Ja en siis sano, ettei olisi puhuttu ollenkaan, mutta määrällisesti hyvin vähän.

Saa nähdä nouseeko esille tänään tai huomenna TV:ssä.

Tuomo Permikangas 13.04.2011 19:21

Kaksi isoa kysymystä, johon valtakunnan päättäjien odottaisi ottavan kantaa:

Uudenmaan väestö kasvaa 400 000 hengellä seuraavien 25 vuoden aikana.Tämä vaatii mittavia investointeja ja alueen kuntien menojen kasvua. Vuoden 2006 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Uusimaa tuotti valtiolle verotuloja 12,6 Mrd euroa ja valtion menoista käytettiin Uusimaalla 9,2 Mrd euroa. Näiden lukujen suhde ei ole ainakaan parantanut viime vuosina. Iso kysymys on siis, miten tämä epäsuhta korjataan, jotta tukevien vuosien investointi- ja kulutusmenot saadaan Uusimaalla hoidettua. Epäsuhtaa lisää vielä se, että kunnallisverojen tasaus vie myös Uusimaan kuntaverokertymiä maakuntiin. Tätä kysymystä olisin odottanut otettvaksi esiin Helsingin Sanomien toimesta. Onhan se Uusimaan oma media.

Tässä yhteydessä voisi kysyä, onko valtion virastojen ja laitosten alueellistaminen perustunut tosiasioihin. Noissa em. luvuissa on mukana Uusimaalla sijaisevien valtion organisaatioiden Uusimaalle tuomat tulot ja menot. Voi myös kysyä, onko näiden perusteella syytä lisätä valtion tulojen kerääntymisen epäsuhtaa esim. ruuhkamaksujen muodossa.

Toinen iso asia on se, että tilastojen mukaan kestävyysvajeen korjaamiseksi tarvitaisiin yksityiselle sektorille 200 000 hengen työpanoksen lisäys. Oletus tässä on, että julkinen sektori pysyy suhteellisesti nykyisessä koossaan. Onko siis realistista olettaa, että kestävyysvaje korjautuu? Kasvuunhan ei riitä tuottavuuden kasvu vaan tarvitaan yksityissektorin lisääntyvää määrää veronmaksajia tilanne korjaamaan. Ovatkohan siis pelkään talouskasvuun perustuvat kannanotot puheenjohtajilta kestävyysvajeen korjaajana paikkansa pitäviä? Olisi siis haastattelijoiden syytä kysyä puheenjohtajilta, että mitkä ovat talouskasvun julkistaloudelle tulokertymää lisäävät tekijät, jotka kestävyysvajeen korjaavat.

Maija Pietilä 13.04.2011 19:32

Olen samaa mieltä monien muiden kanssa siitä, että omista kotimaan asioista on puhuttu liian vähän. Terveydenhoito ja muut peruspalvelut ovat ihmisiä lähellä ja niiden tulevaisuudesta on puhuttava. Vaikka peruspalvelut ovat kuntien vastuulla, valtiolla on suuri merkitys kuntien toiminnan rahoittajana ja määrittäjänä.

Pohdittavaa on myös siinä, miten ihmisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta ja voimattomuutta voitaisii ainakin vähentää tai mitä voitaisiin tehdä, jotta nuoret eivät joutuisi niin herkästi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mika Lako 13.04.2011 20:09

Valtiovarainministeriön täydellinen radiohiljaisuus mahdollisista leikkauslistoista ihmetyttää. Menkää nyt penkomaan sitä Sailaksen pöytälaatikkoa!

Pro bonona säästöehdotus, joka ainakin laskennallisesti vähentää valtion menoja.

Vuoden 2010 lopussa rahaston markkinahintainen pääoma oli 13,9 miljardia euroa. Rahastoa kartutetaan, kunnes rahastoituna on määrä, joka vastaa 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän eläkevastuusta.

Jos Solidium osakesalkku siirretään [9 095 milj.€] Valtion Eläkerahastolle, niin valtion tavoittelema rahastointiaste täyttyy välittömästi. Lisäksi säästetään kolme miljoonaa hallintokuluja sekä bonuksena valtion eläkevastuiden ALM-tunnusluvut [Asset/liability modeling (pension)] parantuvat.

Veli-Pekka Silván 13.04.2011 21:13

Kiviniemi on päästetty liian helpolla, valehdellut mm. EU-pankkituesta, ei kerro leikkauskohteita ja moittiin muita milloin mistä.

Toki on ymmärettävää että HS ja Yle ovat kepulaisten hallussa mutta voisi edes vähän yrittää.

Jaakko Aspara 13.04.2011 21:54

Olen samaa mieltä mm. Mika Rossin kanssa, että Euroopan vakausmekanismeista ja Kreikkojen ja Portugalien tukipaketeista ja velkasaneerauksista on puhuttu aivan aivan liian paljon. Näistä asioista on aivan turha jauhaa tuntikausia vaalikeskusteluissa -- koska 95 prosentilla kansalaisista ei ole mitään realistisia edellytyksiä ymmärtää, mitä "velkasaneerauksella" tai "takauksella" tai "vakuuksilla" ylipäänsä tarkoitetaan (saati mitä hyötyä/haittaa Suomelle eri toimenpiteistä aidosti on). Eikä valitettavasti taida olla suurella osalla ehdokkaistakaan.

Paljon hyödyllisempää olisi käyttää tämä aika esimerkiksi julkisen talouden leikkauskohteista keskustelemiseen. Tässä ehdokkaat ovat päässeet aivan liian helpolla. Oikeastaan mikään puolue ei ole pystynyt/rohjennut tarjota minkäänlaista osviittaa siitä, mistä kohteista puolue ensisijaisesti leikkaisi. (Lukuunottamatta tietenkin sitä yhtä vakiokohdetta, joka tuntuu tulevan pelottavankin helposti monen ehdokkaan suusta, puolueesta riippumatta: eli puolustusmenojen leikkaus)

Lauri Tierala 14.04.2011 0:38

Olen harmitellut aiemmin eduskuntavaalien yhteydessä, että EU-asioista ei puhuta. Nyt on piisannut määrässä, laatu onkin toinen asia.

Euroopan rahoitusvakaus on tietysti äärimmäisen tärkeä asia, mutta keskustelu asiasta menee helposti tekniseksi. Osa toimittajista ja keskustelijoistakin on ollut termien viidakossa aika sekaisin.

Lähes kaikki myöntävät, että seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on tukea talouskasvua ja työpaikkoja. Tenteissä asiasta ei kuitenkaan juuri puhuta.

Toinen vielä räikeämmin puuttuva aihe on ympäristöpolitiikka. Tämän täydellinen sivuuttaminen vaalitenteissä on erikoista. Onkohan ilmastonmuutos jo peruttu?

Uskon, että nämä olisivat olleet kiinnostavampia, poliittisempia ja ideologisempia vaalikeskustelun aiheita kuin ERVV:n efektiivisen lainanantokapasiteetin vahvistamisen vaihtoehtoiset tavat.

virenius kaarina 14.04.2011 1:20

Mikään puolue ei ollut huolestunut rikollisuuden laaja-alaistumisesta ja valtavasta lisääntymisestä. Suomalainen yhteiskunta pitäisi saattaa takaisin turvalliseksi asua, jossa tulevat eläköityvät suuret ikäluokat voivat asua kotonaan pelkäämättä kaikenmaailman kaupustelijoita ja vedenpyytäjiä ovillaan. Kerjäämisestä -, joka pitää jälleen lailla kieltää-, ei puhunut kukaan. Palvelujen kohdalla on jo nykyisin huolestuttavan paljon mm.terveydenhuollossa heikkoja lenkkejä kotikäynneissä ja laitoshoidossa. Suomalaisten ehdokkaiden huolenaiheet ovat kaukaa haetut. Olisi mielenkiintoista mitata esim. ranskalaisten vaaliteemojen kohdalla paljonko aikaa käytetään suomalaisten asioiden pohtimiseen!

Jussi Lähde 14.04.2011 1:23

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Mika Lako 14.04.2011 8:08

Jussi Lähde kirjoittaa:

14. huhtikuuta 2011 kello 1.23

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Höpö, höpö, höpö

Viro, Viro, Viro

Venäjän talous- tai veroratkaisut eivät vaikuta suoraan Suomen päättäjien liikkumavaraan.

Jos Fortum ei saa rakentaa uutta voimalaa Loviisaan, niin virolaiset voivat tarjota osuutta omasta voimalastaan.

Itämeren pohjassa on sähkön siirtokapasiteettia kohta enemmän kuin Loviisan nykyiset voimalat tuottavat sähköä.

Viron unohtaminen koskee myös Hetemäen veropapereita tai jopa niitä erityisesti.

Hannu Mikkonen 14.04.2011 10:23

Kaikkia meitä koskettaa - erityisesti päähallituspuolueiden lanseeraama - uustermi "kestävyysvaje". Olisin kaivannut maikkarin paneelissa sen purkamista ymmärrettäviin osiin, eli miten se koskettaa meitä jokaista.

Nyt tätä 5-10 miljardin "hahmotonta klönttiä" kohotellaan ilmoille pitkän kepin nokassa, kukaan ei siihen uskalla tarttua saatikka avata vaalikarjalle ymmärrettävään muotoon. Ja toivotaan, ettei kukaan tee liian hankalia ja oikeaan osuvia kysymyksiä. Ainakaan juuri vaalien kynnyksellä.

Miksi?

Kun kilvoitellaan suurimman eduskuntapuolueen asemasta ja pääministerinsalkusta, ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle, mörköä areenalle ja kertoa, mikä meitä odottaa. Menee tolkku ja menee salkku. On mukavampaa kävellä jalat vähintään 10 senttiä tukevasti ilmassa!

Velanoton on loputtava?

Jos nyt vähääkään tolkkua ja ymmärrystä on syntynyt vaalikamppailun tuoksinassa, niin kestävyysvaje - valtion tulojen ja menojen suhde - on alle yksi, joten sitä on paikattu ja paikataan uudella velalla. Velka vaan pitää joskus maksaa pois, ellei sitä maksa joku muu, kuten esimerkiksi yleiseurooppalainen veronmaksaja.

Tämän "suhde alle 1" -tilanteen korjaaminen on meille kaikille selvästi konkreettisempi asia, kuin kaukaiselta tuntuvat Välimerenmaiden (ja Irlannin) lainatakaukset ja muu köyhänapu. Niiden riskit joko realisoituvat tai ei. Oma kotoinen vajeemme on todellista. Kun vaan tietäisi mitä se oikeasti on ja miten se hoidetaan?

Jyrki Kataiselle pohdintaan (vaikkapa tämän torstai-illan YLE:n suureen vaalikeskusteluun):

Perustelit viime vuonna meille veronmaksajille, että "Kreikan metsäpalojen sammutukseen" osallistuminen on meille kaikille tärkeää, ettei palo leviä laajemmalle. Niin tehtiin.

Et puhut mitään, että Atlantilta iskisi Irlannin rannoille sellainen tsunami, ettei painokoneet ehdi syytää ulos euroja sen tyynnyttämiseen. (Oliko se 40 miljardia euroa, mitä nyt kaivataan?).

Ja kuinka ollakaan "Portugalinsotalaiva" (erittäin vaarallinen polttiaiseläin) "uhkaa nyt koko unionia". Ettei huonosti kävisi, on käytettävä pitkävartisia hanskoja ja torjuttava, mitä pystytään. Ja autetaan samalla holtittomia lainanantajia ja pelataan uhkapeliä toisten pelimerkeillä.

Kertoisitko meille kaikille ennen sunnuntai-iltaa, "miten aiot (jos jatkat vielä hallituksessa 18.4. alkaen) hoitaa konkreettisesti, siis todellisin teoin tämän kestävyysvajeongelman?" Onhan se ollut jo pitkään tiedossa, mutta ainoa korjaava toimenpide on ollut kasvava velanotto.

Seppo Hakkarainen 15.04.2011 0:58

Suomalaisen palkansaajan ja eläkeläisen ostovoimasta ei vaalikeskusteluissa puhuttu ollenkaan.Suomalaisten palkansaajien ostovoimahan on läntisten EU-maiden alhaisimpia ja eläkeläisten vielä alhaisempi taitetusta indeksistä johtuen. Syitä tähän synkkään tilanteeseen olisi syytä politiikkojenkin pohtia, koska tätä menoa leipäjonoissa alkaa olla kohta jo keskituloisia palkansaajia eläkeläisistä puhumattakaan.

Jouni Pulli 15.04.2011 14:06

Aivan liian pienen roolin keskuteluissa on saanut, miten luomme lisää työpaikkoja tähän maahan? Mitkä ovat jatkossa ne potentiaaliset kasvavat alat, joissa meilllä on joko selkeästi olemassa olevaa kilpailukykyistä osaamista ja koulutuspotentiaalia tai joidenka kasvu tulee olemaan niin merkittävää, että niille aloille kannattaa panostaa suuresti jo nyt, vaikkei kilpailukykymme vielä olisikaan halutulla tasolla.

Eräs kovin vähäiselle huomiolle jäänyt seikka on ns. Pohjoisen ulottuvuuden energia-, laitetoimitus- ja logistiikkahankkeiden suuri skaala ja se,että siellä meilläkin olisi annettavanamme suuri panos, ettei kävisi niin kuin Suomen osuudessa koskien Snövhit'iä.

Työllistävä vaikutus olisi Suomelle suuri ja kilpailukykyämme ja osaamistamme reilusti kasvattava.

Luetuimmat
  1. 1

    Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi

  2. 2

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  3. 3

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  4. 4

    Marko Junkkarin kommentti vihreiden gallup-suosion hurjasta noususta: ”Nyt huojuu toden teolla sekä Sipilän että Rinteen asema”

  5. 5

    Huumekuski kaahasi satasta keskellä aamuliikennettä Helsingissä – Pakenijat motitettiin Hämeentielle

  6. 6

    Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

  7. 7

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  8. 8

    Presidentti Sauli Niinistö tapaa Donald Trumpin Valkoisessa talossa elokuun lopulla – ”Erittäin hyvä asia”, sanoo ulkoasiainvaliokunnan Vanhanen

  9. 9

    Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

  10. 10

    Ilman pääsykoetta en olisi päässyt yliopistoon – korkeakoulu­haun uudistus voi tuhota monen unelman

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  2. 2

    Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

  3. 3

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  4. 4

    Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  7. 7

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  8. 8

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  9. 9

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  10. 10

    Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  5. 5

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  6. 6

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  7. 7

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  8. 8

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  9. 9

    On yksinkertaisesti väärin olla rikas

  10. 10

    Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Presidentti Sauli Niinistö tapaa Donald Trumpin Valkoisessa talossa elokuun lopulla – ”Erittäin hyvä asia”, sanoo ulkoasiainvaliokunnan Vanhanen
  3. Pian Helsingin ainoaksi synnytyssairaalaksi jäävä Naistenklinikka on vakavissa sisäilmaongelmissa – HUS on tiennyt asiasta jo keväällä
  4. Viron laivamatkailu ohitti ensimmäistä kertaa Suomen ja Ruotsin välisen reitin suosiossaan – ruotsalaisten matkailu Suomessa kuitenkin lisääntynyt
  5. Tilda Kiianlehto esitti pikkutyttönä elokuvassa Vilttitossua, eikä hän koskaan unohda hajua, joka lähti 5000 litrasta pilaantunutta pullataikinaa
  6. Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä
  7. Mies otti naisen panttivangikseen radioasemalla Hollannissa – tilanne laukesi rauhallisesti
  8. Therese Johaug ei jäänyt Norjaan odottamaan dopingtuomiota – matkusti rikospaikalle Italiaan
  9. Kokematonkin tuunaaja onnistuu, kunhan välineet ovat oikeat – vanhat huonekalut saavat uuden ilmeen helposti
  10. Facebook-chatissa voi nyt pelata minigolfia, matopeliä ja Pacmania – Kaksi suomalaisvetoista yritystä kulkee uuden trendin etujoukoissa
  11. Toimittaja Ann-Mari Huhtaselle mökki tuo mieleen sen, kun isä vajosi pinnan alle ollessaan yksin järvenselällä – Mutta myös loputtoman risusavotan, lapsuuden vesileikit ja Jaffan pahvimukissa
  12. Näytä lisää