Perässähiihtäjä

Mitä vikaa Lipposessa?

Tiistai 3.1. 2012 ja 14. postaus

Hyvää juhlapäivää kaikille, joilla juhlapäivä tänään tiistaina 3.1. on! Aamun viritti mukavasti HS-Gallup, joka tuli minulle yllätyksenä, vaikka HS:n tilaama näyttää olevankin. En huomannut asiaa eilen kysellä. Prosenttiluvut ovat Sauli Niinistö 38, Timo Soini 9, Paavo Väyrynen 9, Pekka Haavisto 7, Paavo Lipponen 7, Paavo Arhinmäki 4, Eva Biaudet 2, Sari Essayah 2. Ja sitten se mielenkiintoisin, peräti 21 prosenttia ei osaa valita tältä listalta suosikkiaan, vaikka vaaleihin on vain 19 päivää aikaa ja ennakkoäänestys alkaa ensi viikon keskiviikkona. Edelliseen HS-gallupiin verrattuna oli se muutos, että nyt seitsemän muuta ehdokasta saivat ensimmäisen kerran yhteensä enemmän kannatusta (41 %) kuin Niinistö yksin (38 %). Onhan se saavutus sekin.

HS-Gallup on tehty joulukuun jälkipuoliskolla.  Se toinen yllätys minulle oli Paavo Lipposen suosioluku. Olen viime elokuusta, jolloin Lipponen yllättäen lupautui ehdolle, odottanut, että milloin hänen kannatuksensa lähtisi nousuun.

Mitään ei ole viidessä kuukaudessa tapahtunut. Lipposta kannattaa - vähän laskutavasta riippuen - viidesta seitsemän prosenttiin kantansa ilmaisseista. Oli mittauksen ajankohta tai mittauksen tekijä kuka tahansa.

Se on onnettoman vähän, kun vaaleihin on vajaat kolme viikkoa aikaa. Se on onnettoman vähän, kun muistaa, millaisesta joukosta ehdokas on kotoisin: takana on maan toiseksi suurin puolue ja merkittävä osa palkansaajajärjestöjä. Se on onnettoman vähän, kun muistaa, miten ansioitunut ehdokas on meriiteiltään: pitkäaikainen pääministeri, entinen eduskunnan puhemies, entinen puoluejohtaja sekä paljon ja paljon muuta.

Ja seitsemän prosenttia ilmoittaa tukevansa häntä tasavallan presidentiksi. Voi, voi. Olen tätä paljon murehtinut.

Tänään kello 11 julkistetaan Tammessa toimittaja Raila Kinnusen kirja Paavo Lipponen järjellä ja tunteella. Olen kirjan jo lukenut ja kirjoittanut siitä arvioin  keskiviikon Helsingin Sanomiin, joten ei siitä sen enempää. Arvioini lopussa pohdiskelen syytä Lipposen alhaalla mateleviin kannatuslukuihin, mutta kun arvioni ilmestyy vasta vuorokauden päästä, olisi mukava kuulla arvoisien kommentaattorien mielipiteitä.

(Täydennys: Kirja-arvioon voi tutustua tämän linkin kautta. )

Siksi Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Mitä vikaa Lipposessa?

Päivän siteeraus:

"Kun toiset vaalikampanjan aikana väsyvät ja vanhenevat, minä vain hauskenen ja nuorrun."

Paavo Väyrynen aamun Helsingin Sanomissa.

70 vastausta artikkeliin "Mitä vikaa Lipposessa?"

Jan Rossi 03.01.2012 8:18

Hyvä Unski, Lipposen alamäki voidaan laskea yhteen SDP:n alamäen kanssa, sillä puolueen kannatus on romahdustilassa. Koskaan aikaisemmin SDP:n kannatus ei ole lähennellyt 15 prosentin tasoa. Kyse on siis siitä, että kansalaiset ovat lopen kyllästyneet SDP:n valtavuosiin, SDP:stä tulleisiin presidentteihin ja Lipposen ylimieliseen persoonaan.

Lipposen uusin vaalimainoskin on perin onneton. Varjoista ilmestyy pelottava hahmo huutamaan pöötä ja sitten muka kuva kirkastuu. SDP:ssä olisi pitänyt miettiä hiukan paremmin miten alkavat tuomaan Lipposta esiin. Ylimielisen hahmon esiintuominen ampuu itseään nilkkaan.

SDP:n tilanne on katastrofaalisen huono osin myös Jutta Urpilaisen vakuussekoilujen. Uskottavuus on romahtanut kriittisellä hetkellä. Kuntavaalien jälkeen nähdään kestääkö tämä hallituskaan loppuun saakka.

Jan Rossi

Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 03.01.2012 8:20

Lipposen suurin heikkous lienee se, että hän on liian samanlainen ehdokas kuin Niinistö. Molemmat ovat länsi-integraatiota ja syventyvää kansainvälistä yhteistyötä kannattavia, keskustasta oikealla päin olevia ehdokkaita.

Niinistö siis syö Lipposen ääniä, koska näistä kahdesta herrasta Niinistöä pidetään kuitenkin sopivampana. Voi myös olla, että Lipposen toiminnassa takavuosina on monien äänestäjien mielestä tiettyjä rasitteita (esim. Itämeren maakaasuputken lobbaus ja 1990-luvun tuloerojen kasvu hänen pääministerikaudellaan).

Presidentinvaaleihin on nyt muodostunut kolme blokkia: 1) Niinistön ja Lipposen muodostama "länsiblokki", joka tähtää yhä syvempään transatlanttiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. 2) Soinin ja Väyrysen muodostama "itäblokki", joka korostaa Suomen ominaislaatuisuutta ja kansallisia arvoja sekä suhtautuu kielteisesti länsi-integraatioon ja EU:hun. Väljästi ottaen myös kristillisdemokraattien Essayah kuuluu tähän blokkiin, koska hän edustaa arvokonservatiivisuutta ja KD:n kannattajat ovat EU-kriittisiä. 3) Haaviston, Arhinmäen ja Biaudet'n ympärille näyttää olevan muodostumassa kolmas blokki, joka on arvoliberaali "Halosen perinnönjakajat" -blokki. Tämän blokin johtohahmoksi näyttää olevan nousemassa Haavisto.

Vaalipäivän lähestyessä äänestäjät alkavat taktikoida ja pyrkivät keskittämään ääniään sille ehdokkaalle, jolla uskovat olevan parhaat mahdollisuudet jatkoon. Valinta tapahtuu edellä mainittujen kolmen blokin välillä.

Ilari Kiema 03.01.2012 8:20

Paavo Lipponen arvioi Järki voittaa –kirjassaan (2008), että ”Derrida ja hänen hengenheimolaisensa Michel Foucault kiistävät demokraattisen järjestelmän oikeutuksen [--]Vaihtoehdoksi demokratialle esitetään esikuvien hengessä suoraa toimintaa [--]Eurooppaa viedään nyt länsimaisen, demokratiaa vieroksuvan trendiälymystön johdattamana kohti kansaa kurittavaa komentotaloutta, jota perustellaan ilmaston muutoksen torjunnalla [--] ”(Lipponen 2011, 49-66). Uuden laitoksen esipuheessa 7.11.2011 Lipponen vielä erikseen vakuuttaa, että analyysi on säilyttänyt ajankohtaisuutensa. Olisi pelottavaa, jos edellisen kirjoittaja huseeraisi Kekkosen valtaoikeuksin pyrkien sosiaalidemokraattiseen tapaan puuttumaan kaikkien ongelmien syihin.

Tein viidestä suosituimmasta ehdokkaasta vertailutestitaulukon. Taulukkoni toimii Excelissä ja laskee ehdokkaille keskiarvoja, kun aihealueiden painoarvoja ja ehdokkaiden kouluarvosanoja muuttelee. Alla taulukko on täytetty yhden äänestäjän kantojen mukaan ja Lippos-myönteisesti tulkiten. Havaitaan, että vaikka Lipponen joillakin painotuksilla ja arvoilla voi olla ehdokkaiden ykkönen, hän ei silti olisi hyveellinen ehdokas antiikin tasapainoa edellyttävässä mielessä.

Taulukko 1. Viidenkeskinen ehdokasvertailu eräillä osa-alueilla.

aihepaino Pekka H Paavo L Sauli N Timo S Paavo V

valtaoik15 8 7 6 5 4

ulkopol30 6 8 9 4 5

EU20 8 9 7 4 5

kestäväk10 9 6 8 5 8

kriisinhall5 8 9 7 4 6

turvteoria5 8 7 6 6 9

sananva10 8 5 8 8 5

ääritilant5 5 9 8 5 6

yht.100 7,35 7,6 7,65 4,8 5,45

Petri Lahesmaa 03.01.2012 8:37

Paavo Lipposessa on paljon hyvää ja arvostettavaa. Kokemusta hänellä on useista merkittäväistä tehtävistä. Siinä on myös Lipposen rasite. Onhan Väyryselläkin mahtava ansioluettelo ja kokemus ja siksi hänellä on aina ollut kovaa vastustusta. Tuo kokemus kun toimii aina kahteen suuntaan. Kansalaisten kokemus Lipposesta ei ole ainoastaan myönteistä.

Vastavirtaan kulkeminen ja vahvatahtoisuus meinaa Lipposen kohdalla näyttää uppiniskaisuudelta ja ylimielisyydeltä. Terävän kynän teksti uutisoidaan usein "Lipponen haukkui..". Kaikille ei ole syntynyt kovin sympaattista kuvaa.

Sosialidemokraatit näyttävät uusimmankin gallupin perusteella vuotavan Niinistön leiriin. Tämä kertoo demareiden hajaannuksesta mutta myös siitä, että ero Lipposen ja Niinistön poliittisen linjan välillä on pieni. Siinä on vähän tilaa Lipposelle, pelkät tosiuskovaisten äänet jäävät vähäiseksi.

Eurooppa-politiikassa Lipposella on omakehu ylittänyt jo aikoja sitten sopivuuden rajat. On suorastaan kiusallista, miten suuri eurooppalainen johtaja meillä Suomessa Lipposen sanojen mukaan asuu ja vaikuttaa, kun muualla Euroopassa häntä ei juurikaan tunneta.

En tiedä mitä Lipponen Venäjä-Saksa-kaasuputken lobbaamisesta itselleen sai. Kohtuullisen korvauksen ilmeisesti. Minusta tuntuu, että tähän Putinin ja Schröderin kaasuhankkeeseen mukaan meneminen teki pahimman uskottavuuskuprun Lipposen kuoreen. Ei niinkään hankkeesta johtuen, vaan siksi, että moiseen rahastukseen eivät suomalaiset ole tottuneet. Muualla EU:ssa on tavallista siirtyä politiikasta konsultointityöhön, mutta samalla myös tarkkaan mietitään, missä menee sopivaisuuden rajat. Eettinen säännöstö on aika tiukka näissä asioissa.

Miika Kurtakko 03.01.2012 8:48

Edellisessä postauksessa Unski kysyi Halosen perinnöstä, joka ei ole piirtynyt erityisen vahvana kansalaisten tai edes tämän palstan kommentaattoreiden mieliin.

Paavo Lipposen perintö sen sijaan on. "Lipposen linjasta" tai Lipposen ajasta puhutaan nykyäänkin yleisesti erityisesti vasemmistopuolueiden ja keskustan piirissä. Lipposen aika pääministerinä oli niin merkittävä murroskausi suomalaisessa politiikassa ja yhteiskunnassa, että se jätti syvät jäljet suomalaiseen kollektiiviseen tajuntaan. Osin myös koko Eurooppaan. Niin hyvässä kuin pahassa.

Se mikä oli hyvää tai pahaa riippuu tietenkin siitä, keneltä kysytään. Pelkistäen sanottuna Lipposen pääministerikaudet olivat voimakkaan kasvun ja voimakkaiden leikkausten aikaa. Samaan aikaan Suomi liittyi EU:hun, voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden, ja Nokia nousi isoksi brändiksi ja maailman johtavaksi kännykkävalmistajaksi - kansallinen itsetunto kohosi.

Verotus keveni, työttömyys laski ja ostovoima parani. Näiden syy oli jo aiemmin voimakkaasti devalvoitunut markka, joka yhdessä niukkojen tupokorotusten kanssa piti huolen kilpailukyvystä. Jotenkin tämä aspekti jäi jo Lipposen toisessa hallituksessa unholaan, kun hallitus halusi voimainsa tunnossa siirtää Suomen euroon.

Lipposen nykyiset kampanjavaikeudet johtuvat Lipposen ajan "synneistä". Iso mies, iso persoona ja isot päätökset eivät olleet kaikkien mieleen. Lipponen oli nöyrä asioiden muttei ihmisten edessä. Hommat hoidettiin, mutta samalla vastustajat lytättiin maan rakoon. Tämän sai kokea keskusta ja demareiden vasemmistosiipi, osin myös vasemmistoliiton änkyrät. Isot budjettileikkaukset katkeroittivat tavallista kansaa. Moni jäi tyhjän päälle. Muistan jonkun sanoneen, että leipäjonot ovat Lipposen perinnön kestävin osa.

Keskusta sysättiin Lipposen aikana syrjään siitä automaattisen hallituspuolueen paikalta, jonka se oli hankkinut Kekkosen aikana. Se jätti syvät traumat keskustan kannattajiin.

Tähän kun laitetaan Irak-gate ja siitä johtunut Jäätteenmäen syrjäyttäminen, kaasuputkikonsultointi ja puheenjohtajuuden jälkeinen räväkkä kolumnikirjoittelu, niin saadaankin sellainen painolasti, että heikompi uimari olisi kannatusluvuissaan jo painunut pohjaan.

Mielenkiintoinen piirre on se, että kaikki Lipposen kauden myönteiset piirteet (talouskasvu, velkaongelman hoitaminen, työllisyyden paraneminen) on median piirissä laitettu Sauli Niinistön ja kokoomuksen piikkiin. Ehkä joku syy on myös siinä, että tuntemani kokoomuslaiset muistavat Lipposen sateenkaarihallituksia erityisellä lämmöllä. Tuntemani demarit puolestaan ovat ainakin osin anteeksipyytelevällä kannalla - haluttiin Lipposen jälkeen reivata puoluetta "pari piirua ihmisen suuntaan". SDP.ssä ei jakseta muistaa, että Lipponen Väinö Tannerin jälkeen SDP:n toiseksi merkittävin puheenjohtaja koskaan.

Lipponen siis kantaa - ja mielestäni epäreilusti - pelkkää syntisäkkiä mukanaan. Harva jaksaa ko. syntisäkin takaa muistaa, että Lipponen on Suomen pitkäaikaisin EU-pääministeri. Lipponen onkin kovinta kaliiberia ulkopoliittisen kokemuksen ja osaamisen saralla. Ainoastaan Väyrynen on saman tason tekijä tässä presidentin leipälajissa.

Heikki A Ollila 03.01.2012 8:50

Tässä gallupissa oli mielenkiintoisinta toimittaja Ollikaisen ja lehden uutisointi. Otsikko: Haaviston kannatus kovassa nousussa. Pääkuvassa Haavisto, tekstissä haavisto kommentoimassa.

Katsotaan Haaviston kovaa nousua, kannatuslukusarja alkaa lokakuusta: 6-6-5-6-7. Ei tuossa niin kovin suurta aihetta riehantumiseen minusta ole. Toki luvut näyttäisivät paremmalta, jos ne esitettäisiin kantaaottaneista, niin kuin pitäisi. Yhtä kaikki, kuitenkin Haaviston pitäisi nostaa kannatustaan lähes 30 prosenttia, ennen kuin pääsisi mahdolliselle toiselle kierrokselle, edellyttäen, että Soinin ja Väyrysen kannatus ei laske, niin kuin oletan.

Ei kai vain uutisoinnissa ollut jotakin tendenssiä...?

Viime vuoden puolella kuuntelin uusintana, olisiko ollut syyskuulta, Politiikkaradiota, jossa Lähde ja Leikola tivasivat Jungnerilta, milloin tulee sellaisia pressagallupeita, joilla näyttäisi olevan jotakin merkitystä. Jungner arveli, että ehkä marraskuussa, jolloin kaikki ehdokkaat ovat kehissä.

Ainakin Lipposen osalta tuo arvio näyttäisi osuneen.

Loppukirit ratkaisevat. Haavisto onnistui TV-keskustelussa 1987 nostamaan puolueensa kannatusta ja itsensä eduskuntaan. "Joka äidin toivevävy", innostuivat silloin politiikan kommentaattorit häntä luonnehtimaan. Soinin nousu viime vaaleissa on muistissa. Niinistö selätti gallupit viimevaalien molemmilla kierroksilla.

Tulossa on jännittävä, jos ei vaali, niin ensimmäinen kierros kumminkin.

Jan Rossi 03.01.2012 9:03

Arvoisa Miika Kurtakko unohtaa Lipposen pääministerikauden ehkä suurimman kuprun eli Soneran umts-kaupat Saksaan, jossa neljällä miljardilla markalla ostettiin ilmaa. Tämä oli sen luokan skandaali, joka olisi johtanut pääministerin eroon missä tahansa muussa maassa paitsi Suomessa, jossa pääministerin ero muodostuu aina jostakin vähäpätöisestä asiasta kuten Jäätteenmäen ero. Umts-kauppojen taustaa ei ole vieläkään avattu kunnolla. Lipposen rooli siinä on edelleen selvittämättä, vaikka pääministerinä kantoi siitä kaiken vastuun.

Jan Rossi

Lars-Erik Wilskman 03.01.2012 9:11

Esititpä mielenkiintoisen kysymyksen. Ensinnäkin Lipposen taustavoimat, ovatko vasemmistodemarit todella Lipposen takana, tuskin. Palkansaajaliike, SAK:n eläkeläistoimitsijoiden soppatykit eivät ole sama asia kuin palkansaajat, eikä järjestöjohtajilla ole enää entisen kaltaista otetta kenttään.

Entäs Lipponen itse, ansiot tunnetaan, mutta sitten. Putkikonsultti toimija viimeinen ristiretki EU:n ”presidentiksi” seikkailu. Ensimmäinen toimi lienee ainakin osan äänestäjäkuntaa silmissä anteeksiantamatonta, vaikka kyse oli vain itsestään selvyydestä rahastamisesta. ”Ristiretki” ei jäänyt viimeiseksi, vaikka piti. Monen mielestä Lipposen ikäisen ei pitäisi ratsun selkään nousta, vaan jäädä kiikustuoliin.

Suomi on monipuoluemaa. Vähemmistö se on, joka puolueensa pojan tai tyttären presidentiksi saa. Presidentiksi valitaan se, joka ärsyttää vähiten ja voi olla, että tässä kisassa Niinistö hakkaa Lipposen.

Yhteiskunta on muuttunut siten, että yksikään toimija oli lähtökohdat kuinka lujat tahansa ei pelkällä statuksellaan pärjää, silloin kun alistaa itsensä yleisön arvioitavaksi. Paavo Lipposen heikkoutena on, että hänet samaistetaan eliittiin. Hän on mielestäni, omin voimin, tätä kuvaa ollut luomassakin. Nyt menestyvät ne, jotka ovat kansan kavereista kuten Sauli ja Timo ja nyt uudesti syntynyt Väyrynen.

Lopuksi Paavo Lipponen voisi menestyä gallupeissa paremminkin , mutta hän on väärän puolueen ehdokas.

Hannu Kärkkäinen 03.01.2012 9:21

Lipposen kannatusluvut selittyvät Niinistön kannatusluvuilla. Presidentinvaali on henkilövaali, jossa pääosa äänestäjistä haluaa edelleen tukea perinteisellä tavalla “presidentillistä” ehdokasta. Arvokas, luotettava ja rehellinen valtiomiestyyppi halutaan kansakunnan isäksi tai äidiksi. Niinistön rehellisen totuudenpuhujan karisma on vienyt hänet galluppien kärkeen.

Edellä olevasta huolimatta Lipposen huono kannatus on merkilistä, koska hänelläkin on em valtiomiesominaisuuksia. Kandidaattina hän ja Niinistö ovat lähellä toisiaan. Yhteiskunnallisista näkemyksistä on vaikea löytää merkittäviä eroja. Luulisi demarien tällöin valitsevan omansa.

Selitys löytynee symppisominaisuuksista. Positiivinen tai negatiivinen yleinen mielikuva kandidaatista lienee merkittävällä osalla äänestäjistä jopa tärkein kriteeri ehdokasvalinnalle. Ja tällöin Niinistö lyö Lipposen mennentullen. Mörkö on sitkeästi Paavon habituksessa. Tämä on tiedostettu Lipposen kampanjassa ja näkyy tv-mainoksen teemana.

Heikki A Ollila 03.01.2012 9:22

Pöö

Muuten olen sitä mieltä, että Lipposen vaalimainosta ei saisi näyttää ennen pikkulasten nukkumaanmenoaikaa.

Seppo Isotalo 03.01.2012 9:23

Taloustutkimuksen edustaja arvelee, että Niinistö vie Lipposen äänet kun molemmat kannattavat euroa. Kummallinen väite kun eniten kannatusta menettää juuiriNiinistö. Todellisuudessa molemmat ehdottavat väärää politiikkaa. Lipponen tiukemmin ja Niinistö varovaisemmin.

Se, että Suomen poliittista elämää hallitsee kanta EU-asioihin tekee itse asiassa presidentin vaaleista vähemmän mielenkiintoisen. Sitä paitsi on alusta lähtien selvää, että Niinistö on Suomen seuraava presidentti. Mielenkiinto kohdistuukin siihen kuka pääsee toiselle kierrokselle. Lipponen ei siihen roolin sovi lainkaan, sen sijaan Väyrynen ja Soini takaavat terhakan kaksinkamppailun euron puolesta ja sitä vastaan.

Minun täytyy suoraan tunnustaa, että en aio vaivautua menemään kahteen kertaan Tukholman toisella puolella sijaitsevaan äänestyspaikkaan, niiden neljän päivän aikana, jotka meille annetaan. Internetissä äänestäisin mielelläni.

Taloustutkimuksen mies tekee myös virheen tehdessään Arhinmäestä ”arvoliberaalin”, hän kuuluu ”itäblokkiin”. Eilisessä TV-haastattelusssa kiirehdittiin tämän kysymyksen ohi, mutta Arhinmäen kannasta tässä asiassa ei ole epäselvyyttä. Se nähdään jatkossa kun itäblokki on paikalla. Virheellistä on Haaviston blokin erottaminen Niinistöstä ja Lipposesta. Blokkeja on kaksi, neljä edustajaa kummassakin. Liittovaltion puolesta ja sitä vastaan.

Lea Korhonen 03.01.2012 9:27

Todella nopea kommentti ennen töihin lähtöä. Liberaaleilta ja ihmisoikeuksia puolustavilta arvoiltaan Lipponen olisi valintani, jos Haavisto ei olisi mukana. Lipposen muita menneiden vuosien ansioita en tässä käy toistamaan, ne on edellä jo monessa kommentissa lueteltu. (Taloustutkimuksen Rahkoselle huomauttaisin, että Niinistö oli tuloerojen kasvattamisen aikaan valtiovarainministeri, ja seuraavat hyvien aikojen porvarihallitukset alensivat veroja miljarditolkulla, mutta eivät korjanneet perusturvaan tehtyjä leikkauksia. Ja niiden jäljiltä nyt uhkaillaan uusilla leikkauksilla.)

Mutta takaisin näihin vaaleihin. Onneksi Haavisto on mukana, sillä näen hänessä tulevaisuuden miehen. En kaipaa mitään kansakunnan jyrähtelijää tai Mäntyniemen iltakouluja, vaan arvostan todella paljon Haaviston keskustelevuutta ja hänen kykyään neuvotella kaikkien kanssa. Ja koska kysymys koski sitä, miksi Lipponen ei kelpaa, niin en käy tässä tämän enempää luettelemaan Haaviston ansioita, mm. rauhanneuvotteluissa ja kansainvälisissä ympäristöasioissa.

Seppo Oja 03.01.2012 9:32

Lipposella oli omat ansionsa myös minun silmissäni, kunnes hän paljasti moukkamaisuutensa.

Hän pääsi Irakin sodan aikana tapaamaan presidentti Bushia. Tullessaan ulos Valkoisesta talosta hän julisti maailmalle kiittäneensä Bushia johtajuudesta Suomen kansan puolesta!

Siis kaikkien suomalaisten puolesta! Tämä osoitti sellaista itsensä korostamista, arvostelukyvyttömyyttä ja tyylitöntä mielistelyä, että se ärsyttää vieläkin, kuten huomataan.

Tällainenkö hän olisi presidenttinä?

Minerva Krohn 03.01.2012 9:38

Lipposen ongelmia ainakin seuraavat.

-ikä, best before mennyt jo.

- asenne. ilmoitti pari vuotta sitten ettei hän hae presidentin tehtävän kaltaiseen vähäpätöiseen hommaan.

- äreys. Pääministerinä Lipponen oli kuulemma neuvotteleva ja sovitteleva, mutta sen jälkeen hän on kirjoittanut lukuisia kaunakolumneja ja haukkunut ihmisiä oikealla ja vasemmalla.

- eilen youtubeen ilmeistynyt tv-mainos oli jo niin hupaisan huono että se ei voine kannatusta laskea, tuskin nostaakaan.

Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 03.01.2012 9:39

Lars-Erik Wilskman kirjoittaa: "Presidentiksi valitaan se, joka ärsyttää vähiten ja voi olla, että tässä kisassa Niinistö hakkaa Lipposen."

Hyvä Lars-Erik Wilskman, mainitsemastanne asiasta on olemassa jopa tutkittua tietoa: Niinistö todellakin herättää vähiten vastustusta äänestäjien keskuudessa. Siksi hän on vahvoilla.

Marraskuussa Taloustutkimus teki Iltalehden toimeksiannosta tutkimuksen, jossa kysymys kuului näin:

Kuka presidenttiehdokkaista on Teille kaikkein vähiten mieluisa,

eli ketä ette ainakaan äänestäisi Suomen tasavallan presidentiksi?

Niinistön valitsi vain kolme prosenttia, kun taas Lipponen sai yhdeksän prosentin "kannatuksen". Lipponen siis herättää enemmän vastustusta kuin Niinistö, mutta silti Lipponenkin on kaukana ykkösinhokin paikasta: peräti 27 prosenttia mainitsi Soinin, kun kysyttiin vähiten mieluisaa ehdokasta. Väyrynen sai 18 prosenttia ja Haavisto 11 prosenttia. Muut olivat samoissa lukemissa Lipposen kanssa.

Kuten keskustelijat ovat edellä tuoneet esiin, Lipposella toden totta tuntuu olevan paljon menneisyyden rasitteita - you name it! Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että hän ei herätä erityisen paljon vastustusta kansalaisten keskuudessa. Uskonkin, että jos Niinistö ei olisi kisassa mukana, Lipposen kannatus olisi paljon suurempi kuin nyt on.

Miika Kurtakko 03.01.2012 10:16

Jan Rossi lisäsi Lipposen syntilistaan myös Saksan 3G-luvat, mikä nyt osaltaan vahvistaa näkemystäni suuresta syntisäkin kantajasta. Siitä kiitos.

Mutta Lipponen ei ollut tässä(kään) tapauksessa primääri toimija vaan silloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.). Toki lopullinen hyväksyntä annettiin hallituksen sisäpiirissä eli talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa istuivat Lipposen lisäksi Niinistö, Enestam (r), Siimes (vas) ja Hassi (vihr.). On kohtuutonta - joskin helppoa - syyttää Lipposta yksinään. Ilman puoluepoliittisia taikalaseja vastuu kyllä lankeaisi ennemmin hölläkätisen rahaministeri Niinistön ja heikoilla tiedoilla varustetun liikenneministeri Heinosen kontolle.

Kaikista mielenkiintoisinta olisi kylläkin tarkastella erään suuren suomalaisen matkapuhelinverkkoja valmistaneen yrityksen roolia tässäkin jupakassa. Kuka möi verkkoja ja laitteita kenelle? Kuka kauppasi kallista 3G-unelmaa?

Mutta palatakseni vielä aikasempaan kommenttiini Lipposen eurooppalaisesta vaikutuksesta. Sekä Saksan Gerhard että Iso-Britannian Tony Blair ottivat vahvasti vaikutteita Lipposelta. Molemmat pääsivät valtaan muutaman vuoden päästä Lipposesta ja alkoivat toteuttaa omissa maissaan kovasti "lipposlaista" politiikkaa.

Tuulikki Ukkola 03.01.2012 10:23

On suorastaan iloa lukea niin perässähiihtäjän kuin kommentoijienkin analyysejä. Lipposen kehnon kannatuksen syyt on aika monipuolisesti analysoitu. Vähemmälle on kuitenkin jäänyt SDP:n vaikutus. Puolueen käpertyminen ajamaan omaa etua hinnalla millä hyvänsä vaikuttaa myös presidenttiehdokkaan uskottavuuteen. Urpilaisen jääräpäisyys ja kieltäytyminen tunnustamasta tosiasioita on vaikuttanut myös Lipposen kannatukseen.

Kansalaisilla ei ole erityisen hyvää kuvaa Lipposesta. Kaasuputkiseikkailu pelkän rahan vuoksi on todella suuri rasite. Kun ehdokas on ajanut itänaapurin etuja rahasta, niin kenen etuja hän ajaisi presidenttinä?

Petri Isoniemi 03.01.2012 10:40

Paavo Lipponen ei ole samanlainen poliittista poliittista vasemmistoa yhdistävä henkilö kuin Tarja Halonen. Kun Halonen oli SDP:n presidenttiehdokkaana vuosina 2000 ja 2006, silloin Vasemmistoliitto ei asettanut omaa ehdokasta, vaan ryhtyi vaaliyhteistyöhön SDP:n kanssa. Nyt Vasemmistoliitolla on oma presidenttiehdokas, ainakin muodon vuoksi. Kuriositeettina mainittakoon myös se, että presidenttiehdokas Pekka Haaviston kannattajakunnassa on sellaisia kulttuuripersoonia, jotka kannattivat todennäköisesti Halosta edellisissä vaaleissa.

Markus Bunders 03.01.2012 10:47

1995 SDP:n kannatus oli 10 %-yks. nykyistä suurempi, lähes 30 %. Tuolloin Lipposen länsimyönteisyys ja SDP:n palkansaajatausta merkitsivät äänestäjille talousliberaalia, mutta samalla solidaarista mahdollisuutta nousta pysyvästi lamasta, joka 1995 vielä oli erittäin vaikuttava.

Lipposen pitkänä valtakautena Suomi tosiaan nousi lamasta, mutta eriarvoistui samalla. Toki kansainvälisesti ajateltuna hyvinvointierot ovat vielä erittäin pienet (asun itse Vietnamissa), mutta keskiluokan äänestyskäyttäytymistä hallitseekin enemmin pelko olojen huononemisesta kuin tosiasialinen huonontuminen.

Lipponen siis veti oikealle samaan aikaan, kun Kokoomus veti vasemmalle. Talousnousussa mukana olevat kansalaiset samastuvat tänä päivänä Kokoomukseen, sillä työmarkkinoista, asuntomarkkinoista ja hyvinvointikysymyksistä on tullut pitkälti yksilöiden taistelua ryhmien taistelun sijaan. Jokainen työntekijä tietää, että hänen paikkansa ottaa mielellään joku toinen. Jokaista asuntoa kohden on usea kiinnostunut, jne.

Elinolojen huonontumisesta huolestuneet äänestivät aiemmin Keskustaa, koska alueellinen eriarvoistuminen oli korostetusti esillä sekä vihreitä, joilla on alemman keskiluokan etuja tukeva sosiaalipoliittinen ohjelma. Perussuomalaisten myötä Keskusta korvaantui monella heillä.

Lipponen on jäänyt valtakautensa tapahtumien symboliksi. Näistä tapahtumista hyötyneet samastuvat Kokoomukseen ja kärsijät antavat joko protestiääniä tai eivät äänestä lainkaan. Itse uskon, että äänestysaktiivisuus tulee olemaan alhainen menneisiin presidentinvaaleihin nähden.

Niinistöä ja politiikkaa melko tarkasti pitkään seurattuani en itse äänestäisi Niinistöä, vaikka samastunkin hänen edustamaansa yhteiskuntaryhmään ja koen olevani oikeistolainen. Minulle Niinistö on mitäänsanomaton varmistelija, jonka ainoa varsinainen meriitti on ollut istua tiukasti valtion kirstun päälle, mistä pisteet hänelle. Mutta se ei riitä. Presidentin pitäisi olla halukas luomaan itse oma ulkopolittiinen rooli, ilman varsinaisia valtaoikeuksia. Niinistön historian huomioonottaen en usko hänellä olevan kykyjä ja ennen kaikkea, haluja tähän. Työhaastattelussa on tärkeää olla motivoitunut.

Itsekin taidan siis jättää ensimmäistä kertaa elämässäni äänestämättä, jos Niinistön toisen kierroksen pariksi valikoituu joku epämieluisimmista ehdokkaista.

Reetta Eiranen 03.01.2012 10:50

Äkkiseltään tulee mieleen kolme seikkaa, jotka vaikuttanevat Lipposen kannatuksen matalaan tasoon. Lipponen ei ehkä ole tarpeeksi vasemmalla, jotta hän onnistuisi innostamaan vasemmalla olevat tai sinne nojaavat äänestäjät taakseen. Hän on myös ehdokkaista iäkkäin, presidenttikauden lopussa hän olisi jo 76-vuotias. Hänen esiintymisensä julkisuudessa, hiukan jähmeään ja hitaasti sanoja pudottelevaan tapaansa, ei ainakaan nuoren äänestäjän silmissä vähennä hänen ikävuosiaan.

Lipposen motivaatio presidentin tehtävään mietityttää myös. Hän oli kaiketi kauan sitä mieltä, että se ei häntä pitkäaikaisena pääministerinä, tasavallan tärkeimmässä tehtävässä toimineena, kiinnosta. Toisin kuin toisesta vanhemmasta Paavosta, hänestä ei välity uskoa siihen, että hän tosiaan voisi lyödä Niinistön. Väyrysen uskon määrä on tietysti kiinnostava asia erikseen, mutta ainakin gallupien valossa se näyttää jonkin verran innostavan äänestäjiäkin.

Heikki Rönkkö 03.01.2012 10:55

Tunnistettuuan vuosikymmenien etsiskelyn ja harhailun jälkeen "sisäisen sipoolaisensa" Paavo Lipponen lähti herrojen kanssa marjaan, vaikka olisi pitänyt kehittää demokratiaa, ihmiskunnan historian kehittyneintä hallintomuotoa.

Haveliakaan ei ole tainnut ehtiä lukemaan kun aika on mennyt Claes Anderssonin ja Stefab Wallinin lähettämien kirjojen parissa, kuten myös Erkki Tuomiojalla.

Juha Kaistinen 03.01.2012 10:56

Oma käsitykseni on, että kaikki alkoi kuusi vuotta sitten. Halonen oli lähellä tulla valituksi ensimmäiseksi ja ainoaksi presidentiksi ensimmäisellä kierroksella.

Kun näin ai käynyt alkoi valtava mylläkkä Niinistön puolesta.

Siihen osallistuivat kaikki mediat myös YLE.

Kun lopputulos oli väärä se näyttää jääneen kaivamaan toimittajia?

Törkeintä oli valitun Presidentin kohtelu. Hänethän olisi toistuvasti vedetty kölin alta, ellei hänen kansansuosionsa olisi ollut niin korkealla.

Tätä on sitten riittänyt näihin päiviin asti.

Niinistöä ja hänen mukanaan kokoomusta on käsitelty silkkihansikkain.

Kaikki asiat on selitelty parhain päin.

Kaikki tietävät omasta kokemuksestaan, ettei ole lainkaan vaikeaa tehdä tyhjästä tärkeää.

Lipponen ei todellakaan nauti demareiden suosiota. Voidaan jopa perustellusti sanoa, että hän vie koko puolueen kannatusta alaspäin.

Tähän voi vain kysyä: miksi?

Keneltä muilta ehdokkailta voidaan odottaa linjauksia tulevaisuuteen?

Valtakunnassa ei ole kaikki lainkaan hyvin.

Ei tässä riitä hetken jytkyt, puujalkavitsit ja muu tyhjänpuhuminen.

Kenelläkään muulla ei ole kanttia ottaa esimerkiksi NATOA keskusteluun kuin Lipposella.

Täällä vielä uskotellaan, että maan turvallisuuden puolustamiseen riittää jo lähes 70 vuotta vanhat uroteot ja kerran vuodessa katsottu "Tuntematon sotilas".

Timo Lampinen 03.01.2012 11:12

Lipposen niukka kannatus vielä tässäkin vaiheessa herättää tosiaan ihmetystä. Itselleni tuli päällimmäisinä mieleen seuraavat kaksi:

"Kasvojen kuluneisuus". Lipponen on jo ollut huipulla kaksi pääministerikautta. Kansalaiset kuvittelevat presidentin asemaa tarpeettomasti korostavan suoran kansanvaalin vuoksi harhaisesti, että joku ns. uusi kasvo voisi saada jotain ihmeellistä aikaiseksi.

Toimittajien sekä Haaviston ja Lipposen kannattajien lepsuus ehdokkaiden pätevyyden esille tuomisessa. Selvää ja vankkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää kokemusta on vain Haavistolla, Lipposella ja Väyrysellä. Muilla ehdokkailla on tämän tärkeimmän tehtäväalueen osalta niin niukka tai olematon kokemus, että heitä voi perustellusti pitää epäpätevinä presidentin tehtävään. Tämä koskee myös kokoomuspuolueen ehdokasta. Puolueensa pätevyyttä korostavia perinteitä ja arvoja noudattavan kokoomuslaisen tulisi itse asiassa äänestää jotain edellä nimeltä mainittua ehdokasta puolueen oman ehdokkaan sijasta.

Pätevyysnäkökulman unohtaminen johtunee suurimmalta osalta turhanaikaisesta kepu- ja väyrysvihasta. Pätevyyden korostamisen pelätään pelaavan nimenomaan Väyrysen hyväksi vaikka päteviä on kaksi muutakin.

Oletan että jopa 80 prosenttia äänestäjistä voidaan saada äänestämään rationaalisten pätevyyskriteerien mukaan. Parhaimmillaan siis vain 20 prosenttia äänistä jäisi epäpätevinä pidettäville ehdokkaille ensimmäisellä kierroksella eli toisella kierroksella voisi valita kahdesta pätevästä ehdokkaasta.

P. Ekholm 03.01.2012 11:16

Ongelma taitaa olla se, että Lipponen osaa lukea kansainvälistä kehitystä, mutta äänestäjät ovat kansallisia, ajatuksineen. Sen vuoksi Lipponen ei vetoa.

Toinen asia, mikä ei varmaan äänestäjille aukea on se, että Lipposen kv-suhteet eivät ole nykyisiin muihin. Lipponen on monin osin oikeassa, mutta äänet voivat valua Haavistolle. Nämä kaksi ovat eteenpäin, kun vaikka Väyrynen hakee menneisyydestä.

Jännää on se, että Lipponen sanoo, mitä ajattelee. Niinistö on paljon varovaisempi turvatessaan.

Pilvi Torsti 03.01.2012 11:25

Olin itse arvioinut, että tässä vaiheessa kampanjointia Lipposesta on noussut itsestään selvä Niinistön haastaja. Yllättävää on kuitenkin ollut se, että kannastaan epävarmojen osuus on säilynyt korkealla ja asetelma Niinistön takana niin tasaisena. Väyrysen kannatus lienee myös yllätys.

Miksi arvioin Lipposen nousevan Niinistön ykköshaastajaksi?

1. Presidentinvaalista leivotaan vaalitavan vuoksi aina "kahden kauppa". Jos tarkastelee ehdokkaiden kantoja ja taustapuolueita niin arvokysymyksissä muodostuu kaksi blokkia (todensin tämän havainon esim. vaalikoneita tehdessä, joissa aina riippumatta koneesta ja hieman vastauksieni painotuksia muutellen sain selvän 4+4 -asetelman). Liberaalien, vähemmistöjä painottavien jne blokki on Lipponen, Arhinmäki, Niinistö ja Biaudet, muut neljä ehdokasta toisessa blokissa. Arvelin siis, että Lipponen nousee toisen blokin ykköseksi.

2. Toinen syy, miksi pidin selvänä Lipposen nousua oli yksinkertaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ansiot tuolla presidentin valtaoikeuksien saralla ovat ylivoimaiset, ei vain kahden kauden pääministerinä, vaan myös vuosikymmeninen kv. toimijana Sd-liikkeessä. Lipponen rakensi vahvaa maailmanlaajuista verkostoa ja politiikkaa, kun valtaosa maan politiikasta oli lähinnä suuntautunut itään. Kun mietin muita ehdokkaita näissä ansioissa järjestys taitaisi olla Lipposen jälkeen Väyrynen (entinen ulkoministeri ja kehitysyhteistyöministeri sekä EU-parlamentin jäsen), Haavisto/Niinistö, Biaudet. Itse arvostan Haaviston ennakkoluulottoman työn Balkanilla ja Afrikassa korkealle. Pidän selvänä, että hän jatkaa eri rooleissa sota&ympäristö-tematiikan sanansaattajana ja konfliktien välittäjänä.

Miksi Lipposen nousua ei ole tapahtunut? Eurooppa-kysymys eurokriiseineen lienee suurin tekijä. Lipposen kampanjan ensi kuukausina hän keskittyi linjalleen uskollisena (niinkuin pitää!) ajankohtaisiin euro- ja kv. kysymyksiin ja niihin kansalaisten näkökulmat ovat kriittisiä.

Se profiili, jolle Niinistön haastajan paikka käsitykseni mukaan rakentuu oli läsnä, kun Lipponen ilmoittautui ehdolle. Viime viikkoina olemme taas saaneet lisää sitä syvämielistä huolta ja halua vaikuttaa Suomen suuntaan. kuin mitä kuvittelin olleen päätöksessä lähteä mukaan. Rohkeasti kansainvälinen, rohkeasti oikeudenmukainen, rohkeasti tasa-arvoinen, rohkeasti demokraattinen Suomi!

Erityisesti toivon Lipposen jatkavan demokratia-kannanottoja: tuntuu välillä kuin oltaisiin hyväksytty, että meillä on vähän hassu eduskunta ja sieltä sitten tulee kaikenlaisia juttuja. Toisinaan mauttomia, toisinaan vastenmielisiä, toisinaan avoimen rasistisia. Ja kuitenkin eduskunta käyttää perustuslakimme mukaan korkeinta päätösvaltaa tässä maassa. Tässä Lipponen on ollut vahvana vaatimassa syvällistä arviota demokratiasta ja sen puolustamista. Mitä demokratian kannalta tarkoittaa hassu eduskunta? Onko se meistä ok? Harmitonta?

Avoimen puolueellinen ja samala analyyttinen Esa Suomisen kirjoitus Lipposesta ehdokkaana juuri näissä vaaleissa:

http://esasuominen.wordpress.com/2012/01/02/miksi-mina-aanestan-paavo-lipposta/

ps. Jan Rossin avaus tässä keskustelussa luo mielikuvia Sdp:stä, joita en itse oikein tunnista. Jos haluaa arvioida tekojen kautta niin viime kuukausilta voisi mainita esim. hallituksen työhön ja Sdp:n rooliin siinä liittyen: VM Urpilainen saavuttanut lyhyessä ajassa sekä oman virkamiehistön että kv. kollegoiden arvostuksen nimenomaan teoilla ja osaamisella. Budjetti syntyi vaikeissa olosuhteissa ennätysnopeasti. Raamisopimus huolehti siitä, että omissa käsissämme olevissa asioissa pyrimme luomaan ennakoitavuutta ja vakautta talouteen. Lisäksi esimerkiksi työministerin alaisuudessa menossa lukuisia työelämään, sen muutoksen, työmarkkinoiden trendeihin, nuoriin jne liittyviä hankkeita, joita hahmoteltiin Sdp:n linjapapereissa ennen vaaleja. Tämän valossa Unskin päivän kysymys voisi hyvin olla myös "Miksi Sdp:n kannatus ei nouse?"

Jorma Piironen 03.01.2012 11:31

Lipposen tökeröstä käytöksestä paistaa suomalaisvastaisuus. Han halveksii tavallista kansaa ja vihaa heitä edustavaa puoluetta. Ero siinä esim. Pekka Haavostoon on huomattava.

Presidentinvaaleista tulee kansanäänestys ylikansallisesta pankkituesta ja "takaus/vakuus"rahastosta. Siinä Lipponen ja Niinistö ovat heikoilla, vaikka jälkimmäsitä viimeksi 2. kierroksella äänestinkin.

Anna Mikkola 03.01.2012 11:58

SDP sai tarvitsemansa torjuntavoiton kevään eduskuntavaaleissa nähdäkseni pääasiallisesti siksi, että se palasi hieman juurilleen työväenpuolueena. Paavo Lipponen ei yksinkertaisesti edusta oikeastaan kenenkään mielessä sellaista demariutta, vaan jotain muuta. Samalla näyttää siltä, että tämä yhdeksänkymmentäluvun haamu vetää presidentinvaalikampanjallaan SDP:nkin mukanaan pohjalukemiin. Veikkaisin, että varsinkin hieman nuoremmilla äänestäjillä on vahva kielteinen reaktio Lipposeen.

Näkyyhän tämä siinäkin, että Paavo Arhimäki totesi eilisessä YLEn tentissä suoraan, ettei Vasemmistoliitossa kyetty edes harkitsemaan näissä vaaleissa demareiden ehdokkaan taakse lähtemistä. Moni vasemmistolainen ei yksinkertaisesti kykenisi äänestämään mitään ilman Arhinmäen ehdokkuutta - hän kun todella vaikuttaisi olevan näiden vaalien ainoa ei-porvarillinen ehdokas.

Pekka Kantanen 03.01.2012 12:31

Ei Paavossa (L) mitään vikaa periaatteessa ole. Vanhempi, kokeneempi ja monella tapaa sovelias myös presidentiksi. Ainakin olisi sellaisen oloinen, kokoinen ja näköinen. Vaalit vaan taitavat olla väärät. Siis liian myöhään ja väärät vastustajat. Ainakin Niinistö.

Paljon hyviä näkemyksiä monesta kynästä. On tosiaan syytä kysyä, miten tosissaan suurin osa demareistakaan on Paavon takana? Sama ongelma kuin keskustan Paavolla. Moniko demari tai kepulainen ihan oikeasti haluaisi kumpaakaan Paavoa presidentiksi?

Niinistö imee itseensä Lipposelta enimmän loiston. Herrat ovat monessa mielessä liian samanlaisia. Niinistö on nuorekkaampana ja vähemmän särmikkäänä vaan vähemmän inhokki ja siksi voittaa ja syö Lipposen kannatusta.

Toisen kierroksen ehdokkaan spekuloinnissa piilee kokoomuksella myös vaara. Olen kuullut monien sanovan, että ensimmäisellä kierroksella äänestetään oikeistolaisempaa ehdokasta (Lipponen) ja vasta sitten Niinistöä. Toiselle kierrokselle halutaan saada saman ”bolokin” ehdokkaat ja jättää EU-räyhäkkäät pusikkoon huutelemaan.

Mielenkiintoista nähdä miten taktikoidaan jos/kun toinen kierros rupeaa näyttämään todennäköiseltä. Silloin moni Niinistön äänestäjä taktikoi ja vetää väärän viivan varmuuden vuoksi. Toivottavasti liian moni ei tee näin.

Voi käydä huonosti!

Martti Tulenheimo 03.01.2012 12:39

Juho Rahkosen analyysi on tarkka.

Siihen voisi vielä lisätä, että vaikka kyse on henkilövaalista, niin Kokoomus ja SDP ovat samassa hallituksessa. Näin ollen kahden perinteisen ison puolueen ehdokkaan on äärimmäisen vaikea näyttäytyä toistensa vaihtoehtoina. Lipponen on näissä vaaleissa eräänlainen vara-Niinistö. Se syö ääniä; myös demariäänestäjien ääniä.

Merkille onkin pantava, mitä professori Heikki Paloheimo huomautti Hufvudstadsbladetissa 28.12.2011:

On mahdollista, että ensi kertaa presidentinvaalin toisella kierroksella ei ole lainkaan perinteisen vasemmiston ehdokasta. (http://hbl.fi/nyheter/2011-12-23/niinisto-skulle-sla-ut-alla-i-en-andra-omgang)

Se taas heijastelee laajemmin perinteisen vasemmiston merkitystä Euroopassa.

Anssi Pirttijarvi 03.01.2012 12:59

Ihmettelen Niiniston suosiota. Mies ei ole kerrotun mukaan niita parhaiten kayttaytyvia ja ulkopoliittinen kokemus on ohut. Ehka tassa vaiheessa ihmiset miettivat kantaansa sen mukaan, kuka olisi paras edustuksellinen kuninkaallinen Suomessa?

Mita tulee Lipposeen, luulen, etta hanen roolinsa tasa-arvon edistajana ei ole iskenyt viela lapi. Han allekirjoitti paaministerina eduskunta-aloitteen parisuhdelaista ja ajoi sen myohemmin lapi, hoiti keskella leikkauksia v. 1996 subjektiivisen paivahoito-oikeuden naisten tyossakayntia edistamaan seka valitsi hallitukseen 1995 naisenemmistoisen demariryhman 10 vuotta ennen, kuin tahan kiinnitettiin huomiota.

Paavo ei ole poliitikko, jota kiinnostaa imagosta huolehtiminen. Han sanoo, mita ajattelee ja usein provosoivasti, mika usein ikava kylla leimataan pelkaksi arahtelyksi - nain kritiikki voidaan ohittaa. Ikava kylla paikkaansa pitamattomat sanonnat, kuten "SDP ajoi Kokoomuksesta oikealta ohi" tai "Lipponen on Niinistoa oikeistolaisempi" on jotenkin hyvaksytty eika niita ole edes vaivauduttu yrittamaan korjata.

Lipposta syytetaan oikeistopolitiikasta, mutta missa ne syytteet ovat Lipposen hallituksessa 1995/1999 istunutta Haavistoa kohtaan tai vihreita yleensakin? Nimenomaan demarit ovat saaneet kantaa huonot asiat naista hallituksista ja muut puolueet paistattelevat saavutuksilla. Nythan SDP on myontanut, etta leikkauksissa mentiin liian pitkalle ja eriarvoistumiskehitys on taman hallituksen toimesta muutettu painvastaiseksi.

Pentti Kangasluoma 03.01.2012 13:03

Paavo Lipponen tulee nousemaan lopussa, vaikka lähelle kalkkiviivoja mennään ennen kuin toiselle kierrokselle pääsy on selvää. EU-vastaisuuden aalto on se joka on pitänyt kannatuksen alhaalla. Ei siis ole Lipposen vika.

Putkikonsulttia arvostellaan Putin ystävyydestä. Irak asiassa oli Valkoisen talon ystävyys pahasta. Ristiriitaista.

Naiset eivät pidä miehestä joka nai nuoren naisen, ja vielä syntyi tyttäriä liitosta. Niinistön runoilijatar hyväksytään muusana.

antti liikkanen 03.01.2012 13:06

Kun nämä idolsit alkavat käydä kansan pirtaan ja kansa sitten alkaa niihin kyllästyä, siinä aina joku kärsii.

Henkilöön käyvää kansanvaalia ei nykyisen tietoverkko-nopeuden aikana kannattaisi järjestää 6 vuoden välein vaan kahdesti päivässä niinkuin keno-arvonta.

Lopuksi vastaus kysymykseen mitä vikaa Lipposessa?

Se, että juuri nyt pienet ja sukkelat ovat muotia, kun vielä jokin aika sitten johdossa olivat suuret ja jähmeät (tarkoitan kokoa yhdistettynä temperamenttiin).

Arvaukseni syystä lie yhtä pätö kuin edelläolevatkin.

Jan Rossi 03.01.2012 13:40

Arvoisa Pilvi Torsti kirjoittaa "ps. Jan Rossin avaus tässä keskustelussa luo mielikuvia Sdp:stä, joita en itse oikein tunnista. Jos haluaa arvioida tekojen kautta niin viime kuukausilta voisi mainita esim. hallituksen työhön ja Sdp:n rooliin siinä liittyen: VM Urpilainen saavuttanut lyhyessä ajassa sekä oman virkamiehistön että kv. kollegoiden arvostuksen nimenomaan teoilla ja osaamisella."

Valitettavasti joudun olemaan tästä erimieltä, sillä seurasin kylläkin vakuusasian hoitoa erittäin tarkasti ja siinä Urpilainen seilasi täysin purjeet levällään. Suomelle tärkeä asia ratkaistiin lopulta muualla kuin Suomessa. Merkel johti miten asia ratkaistiin kun ensin Urpilainen oli yrittänyt ratkaista asiaa Suomen ja Kreikan välisellä sopimuksella. Muille tämä ei sopinut, joten tässä tuli karikko.

Ymmärrän kyllä, että Pilvillä on demarilasit, mutta kyllä jotakin objektiivisuutta näissä asioissa tarvitaan. Suomen kannalta vakuusasia ratkaistiin väärällä tavalla.

Muuten totean Pilvi Torstista, että hän on upea nainen. Tapasin Pilvin kerran vaalitilaisuudessa ja keskustelu Pilvin kanssa oli avartavaa ja kivaa.

Jan Rossi

Timo Laaninen 03.01.2012 14:23

Moniin hyviin analyyseihin lisään vain yhden havainnon. Presidentinvaalissa siirryttiin suoraan kaksivaiheiseen kansanvaaliin vuonna 1994. Sen jälkeen pääministerit - istuvat tai entiset - eivät ole vaalia voittaneet. Esko Aho (kesk.) pääsi sentään finaaliin vuonna 2000, Matti Vanhanen (kesk.) jäi kolmoseksi vuonna 2006.

Nyt on Lipposen vuoro kärsiä pääministerin syndroomasta.

Pääministeri kuluu päivänpolitiikan taisteluissa. Hän on myös johtanut omaa puoluettaan eduskuntavaaleissa, ja saanut niissäkin mittelöissä "vihamiehiä" muiden puolueiden kannattajien keskuudessa. Siitä roolista on vaikea nousta yli puoluerajojen kannatusta kerääväksi presidentiksi. Esko Aho pärjäsi hyvin vuonna 2000, mutta ei päässyt aivan maaliin asti.

Mauno Koivisto saattaa jäädä pitkiin aikoihin viimeiseksi pääministeriksi, joka nousee presidentiksi. Mutta se tapahtui vanhalla vaalitavalla, eikä Koivisto toiminut koskaan SDP:n puheenjohtajana.

Pilvi Torsti 03.01.2012 14:26

Jan Rossille: tottakai katson demarilaseilla ja ehkä tässä tapauksessa hallituslaseilla, koska teen töitä valtioneuvostolle. koen, että toisinaan mainitut lasit mahdollistavat asioiden seuraamisen niin, että moniulotteiseen arviointiin ja pohdintaan tulee enemmän eväitä kuin julkisen sanan kautta asioiden seuraaminen on aiemmin mahdollistanut. Toki kyky katsoa etäältä on ainainen haaste politiikan sisällä toimiville, kiitos muistutuksesta.

Asiasta: eihän valtiovarainministerin työ ole totisesti ollut tänä syksynä Kreikan lainavakuuksia, vaan kyllä euron tilanne ollut sellainen koko syksyn, että ministeriä on mitattu monessa asiassa, tilanteessa ja kokouksessa. Lisäksi kotimaassa raamisopimus, budjetti jne. Financial Times muistaakseni rankkasi Urpilaisen ykköseksi uusien valtiovarainministerien kategoriassa.

Toivon, että onnistutaan pitämään keskustelut aina kivoina ja avartavina!

Heikki Hakala 03.01.2012 14:43

Tällä kertaa kaikki olennainen taitaa olla jo sanottu ennen kuin ehdin mukaan. Erityisesti Petri Lahesmaan ja Juho Rahkosen kommentit yllä kiteyttävät mielestäni hyvin sen, mistä Lipposen vaisussa kannatuksessa on kysymys. Yhdyn mielelläni myös näkemykseen, että panos, jonka hän on aiemmissa keskeisissä poliittisissa tehtävissään antanut, on myönteinen ja arvokas.

Monen muun kommentaattorin tavoin olen kieltämättä pitänyt yllättävänä sitä, että edes SDP:n äänestäjät eivät toistaiseksi ole tämän runsaammin joukoin ryhmittyneet Lipposen taakse. Plivi Torsti esitti hyvässä kirjoituksessaan edellä tärkeän viittauksen siihen merkittävään uraan, jonka Lipponen ehti tehdä sd-liikkeen puitteissa ennen nousuaan kansallisen politiikan parrasvaloihin. Onko todella niin, että nuo ansiot painavat demariäänestäjien vaakakupissa vähemmän kuin hänen "syntinsä" vaikean ajan hallituksen pääministerinä ja sittemmin kaasuputkikonsulttina?

Useissa kirjoituksissa toistuu toteamus, että Lipponen ei ole kyennyt yhdistämään koko vasemmistoa samaan tapaan kuin Tarja Halonen v. 2000 ja 2006. Se on epäilemättä totta, mutta ei mielestäni selitä tyydyttävästi SDP:n kannattajien nuivaa asennetta.

Heikki A. Ollila muuten kiinnitti aiheellisesti huomiota siihen, kuinka tarinaa Pekka Haaviston noususta rakennetaan. Olen monien muiden tavoin pitänyt Haaviston esiintymisistä, mutta lukusarja 6-6-5-6-7 ei minunkaan silmissäni kerro ihan niin huimasta nousukiidosta, josta viime päivinä ja viikkoina on juttuja rakennettu.

Seppo Keränen 03.01.2012 14:47

Kyllä tärkein syy Lipposen kannatukseen taitaa olla EU. Lipponen on liittovaltiosuuntauksen kannattaja.

Sdp:n (Lipposen) EU-politiikka on kansanvallan puntarissa aina hävinnyt keskustan (Väyrysen) kansallista itsemääräämisoikeutta vahvemmin puolustavalle linjalle.

Pelkistetyimmin linjojen suosiota on mitattu Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa on käyty neljät EU-vaalit, joissa Sdp on joka kerta hävinnyt keskustalle: 1996 24,4-21,5, 1999 21,3-17,9, 2004 23,4-21,2 ja viimeksi 2009 19,0-17,5.

JPK Jäntti 03.01.2012 14:48

Niin, mikä Paavo Lipposessa on vikana?

Juho Rahkosen analyysi yllä selittää varmasti merkittävän osan kysymyksestä, mutta ei toki kaikkea. Osa selittyy myös demareiden tämän hetkisen toiminnan ja kannatuksen kautta, mutta ei pidä kieltää myöskään henkilön persoonan osuutta.

Pilvi Torsti kiteyttää vahingossa ja tahtomattaan demareiden erään perusongelman ihmetellessään hassua eduskuntaa. Ihmettelyhän tarkoittaa suoraan hassujen äänestäjien ihmettelyä ja elitistiseltä haiskahtavaa asennetta: miksi ihmiset äänestävät väärin? Tämä ylhäältä alas katsova opettava asenne on ollut kieltämättä tyypillinen monille demareille jo pidemmän aikaa. Toki vastaavaa asennoitumista on löytynyt muualtakin, esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksista.

Politiikassa on hyvä muistaa myös tietty nöyryys. Ehkä omassakin päässä on korjattavaa, jos kannatusta ei löydy.

Tuukka Sariola 03.01.2012 14:54

Omat henkilökohtaiset syyt miksi ajatus Lipposen äänestämisestä on mahdoton:

1. Persoona ja sen yrmeys.

2. Ikä ja lisäksi kaikille miesehdokkaille yhteisesti tiedoksi, että hiusten värjääminen ei nosta pisteitä.(saatan olla tosin tässä vanhanaikainen)

3. EU-liittovaltiosuunnan ajaminen sekä avoin shekki etelän maille.

4. Kielipolitiikka, joka on yhdistelmä fenno-ugrilaisuuden väheksymistä ja kylmänsodan aikaista ajatusta, jossa Suomesta piti tehdä koulujärjestelmän kepittämänä kaksikielinen maa.

5. DDR sun muut kontaktit, mikä on osin toki myös kokonaisen poliittisen sukupolven-ongelma.

6. Kaasuputki, joka heikentää entisestään Saksan kykyä kriittiseen Venäjä-politiikkaan.

Laajemmin katsottuna Lipponen on vasemmistolle liian oikealla ja oikeistolle liian vasemmalla ja tähän päälle vielä yrmy-imago niin 2. kierros jää näillä näkymin haaveeksi.

Hannu Salmi 03.01.2012 14:58

Soinin kannatus on siis VAIN 9%.

Perussuomalaiset sai Puolueena eduskuntavaaleissa yli tuplaosuuden eli 19%.

Tuolloin keväällä Soini uhosi, että kannatus olisi vielä mittavasti suurempi, jos ehdokkaita olisi kaikkialla maassa.

Koko Soinin kampanja on perustunut siihen, että

"Nyt koko Suomessa voi äänestää Soinia".

Mutta kannatus on häkellyttävän pieni.

Tämä on "isolle jytkylle" todellinen "rekyylien rytky" tai "totaalinen takapotku".

Äänestän mitä ehdokasta tahansa, ettei Soini pääse toiselle kierrokselle.

Vesa Kaitera 03.01.2012 15:04

Useat kirjoittajat tuntuvat arvioivan, että Paavo Lipponen on ollut erityisesti pääministerikausiensa aikana politiikassaan liian oikeistolainen herättääkseen positiivisia tuntemuksia vasemmistoon samaistuvissa äänestäjissä. Tämä pitää varmaan paikkansa. On myös arvioitu, että jos Sauli Niinistö ei olisi ehdokkaana, niin Paavo Lipposen kannatus olisi oleellisesti nykyistä korkeammalla tasolla, koska silloin hän saisi huomattavan osan EU-integraatioon myönteisesti suhtautuvien äänistä. Hän olisi tuossa tapauksessa saanut myös minun ääneni.

Se, että Lipponen poistui päivänpolitiikasta, oli jonkin aikaa kansainvälisen energiayhtön lobbarina, ja ryhtyi sitten presidentiiehdokkaaksi, ei ollut demarille mitenkään optimaalinen väylä. Jokin YK:n tehtävä olisi istunut tulevalle presidenttiehdokkaalle huomattavasti yksityistä yrityselämää paremmin, erityisesti kun kyseessä kuitenkin demari eikä porvari.

Olen nyt ollut puolentusinaa kertaa päivystämässä Jyväskylän Cafe Niinistössä, ja minusta on ollut varsin mielenkiintoista, että Niinistön jälkeen keskusteluissa kakkosena on selkeästi ollut Paavo Väyrynen. Haavistokin on saanut jonkin verran sivustatukea, mutta Soini yllättävän vähän ja Lipponen ei lainkaan. Pidän sormenpäätuntumalla hyvin todennäköisenä, että Väyrysen kaula kolmosssijalla olevaan on suurempi kuin mitä mielipidettukimukset näyttävät. Mutta tietenkin täytyy taas ottaa huomioon Etelä-Suomen suurten kaupunkien omaa ehdokastaan etsiskelevien äänestäjien joukko, joka viime vaiheessa saattaa nostaa Soinin, Lipposen tai Haaviston Väyrysen ohi kakkossijalle. Mutta juuri nyt taistelupari Niinistö - Väyrynen näyttäisi ottavan yhteen toisella kierroksella.

Klaus Stenbacka 03.01.2012 15:11

Haluaisin kiinnittää huomion siihen, ettei galluppien virhemarginaaleihin kiinnitetä huomiota. Jos tarkastelee kaikkia tähän mennessä tehtyjä mielipidetutkimuksia (kattava lista löytyy esim. wikipediasta), niin ainoa muutos joka ei mahdu virhemarginaalien (tavallisesti näissä tutkimuksissa n. 2,5% suuntaansa) sisään, on Niinistön kannatuksen hiljainen hupeneminen 50 prosentin tienoilta tämän uusimman gallupin 38 prosenttiin, tosin ei kenenkään tietyn ehdokkaan hyödyksi. Esimerkiksi ryhmän Soini, Lipponen, Väyrynen, Haavisto keskinäisen järjestyksen muutokset aina syyskuulta lähtien mahtuvat hyvin virhemarginaalien sisään.

Suurin uutinen taitaakin olla ettei näissä gallupeissa pitäisi olla juuri mitään uutisoitavaa.

Olli Saarinen 03.01.2012 15:44

Lipponen on tämän porukan ainoa valtiomies. Kaikki eivät ole vielä päässeet osoittamaan kykyjään mutta vanhemmasta kaartista Väyrynen on ikuinen pyrkyri ja poliittinen eläin ja Niinistö ansiokkaasti kirstunvartija ja unilukkari.

Vaaleissa Lipponen ei ole koskaan oikein pärjännyt yhteisesti todetun yrmeytensä vuoksi. Tämä on hänen suhdetoimintaongelmansa mutta se on myös ns. laatumedian ongelma kun sekin kiinnittää huomion pintaan.

Kaasuputki on Halosen piikissä mutta Lipponen siitä saa ravat vaikka hän on suoraan toiminut kannattamansa hankkeen puolesta.

Kyllä kansa huomaa rehellisyyden ja Lipposella olisi mahdollisuus toiselle kierrokselle jos hänellä olisi yhtä vahva näkemys tämän hetken ongelmiin kun oli 90-luvun tilanteessa.

Reino Kössö 03.01.2012 15:54

Paavo Lipponen on niin paljon oikealla, että häntä ei koeta varsinaisena vaihtoehtona Sauli Niinistölle. Nämä kaksi herraahan olivat toistensa takuumiehiä siihen aikaan, kun laman jälkeisiä Ahon ja Viinasen hallituksen aloittamia julkisen talouden säästötalkoita jatkettiin.

Niinistö vie kannatuksen oikealla, Väyrynen ja Soini keskellä ja Haavisto(!) sekä Arhinmäki vasemmalla. Lipponen ei isona miehenä tuohon kuvioon mahdu ja siksi hänen kannatuksensa laahaa.

Tuomo Kokko 03.01.2012 16:45

Silmäiltyäni tähänastiset kommentit totean Minerva Krohnin olevan mielestäni lähimpänä totuutta. Lipponen ehti pelata itsensä perusteellisesti paitsioon toistelemalla pysyvänsä poissa kilpakentiltä. Ja se ikä, joka alkaa jo seitsikolla - aika on vastustajista armottomin.

Mielipidetutkimuksissa epätietoisten osuus taitaa yhä kasvaa. Eikö lähes luonnonlakina pidetty "voittajan vankkureihin hyppääminen" enää houkuttelekaan? Niinistö on tehnyt kaikkensa pysytelläkseen kampanjassaan poliittisessa origossa, mutta riittääkö se sittenkään kansalle ja medialle, jotka vaativat - tässäkin yhteydessä poliittista - verta kentälle?

Lipposen ehdokkuuden hyvä puoli demokratian kannalta on se, että hänen kauttaan äänestäjille tarjolla on ehta euromies, joka ilmapiiristä huolimatta puhuu painavasti unionin ja yhteisvaluutan puolesta. Ilman Lipposta äänestettävissä olisi EU:n suhteen vain kriittisiä ja erittäin kriittisiä ehdokkaita.

Miika Kurtakko 03.01.2012 17:30

Olen kyllä joidenkin kommentaattoreiden kanssa eri mieltä Lipposen oikeistolaisuudesta. Voisitteko olla ystävällisiä ja perustella tämän? Muistaakseni oikeudenmukaisuus (lue: oikeutta köyhillekin) ja tasa-arvo (lue: ei anneta sukupuolen ja rahan ratkaista) ovat aika kaukana oikeistolaisesta tavoitetilasta.

Väitän että Lipposen "oikeistolaisuus" on urbaani/agraari legenda ja leimakirves, jolla pyritään iskemään isoa miestä ainakin vasemmalta ja keskeltä.

Toisaalta, ei Lipposen puheenvuorot ole olleet mitään erityisen rohkeita. Se, että vaatii vastikkeetonta tukea eurolle, ei ole rohkeaa vaan se on euroeliitin peesailua. Rohkeaa olisi vaatia valtioiden velkojen leikkauksia ja EU:n pankki- ja finanssilainsäädännön kokonaisvaltaista uudistamista, veroparatiisien (EU:n omien ja muiden) sulkemisesta puhumattakaan.

"Pöö"-kampanja ampuu itseään nilkkaan eikä nilkuttava maileri pysty kirimään takamatkaltaan.

Heikki Rönkkö 03.01.2012 17:30

Ehkä Lipposessa ei olekaan mitään vikaa, mutta taustajoukot ilmoittivat hänet olemattomaan sotaan?

Muistaakseni hän sanoi kuuluisassa Ostrobotnian ilmoituspuheessaan olevansa lähdössä jatkamaan jonkinlaista sotaa. Ostrobotniakin oli valittu ilmoittauutumispaikaksi, koska siinä on lähellä keskeisiä kulttuurin instituutioita, etenkin Kansallismuseo.

Omasta nuoruusvuosieni Ostrobotniasta olen kirjoittanut 2010 ilmestyneessä kirjassani, että "Kalervo, tuo uskomaton onnenpekka,ansaitsi elantonsa lähettinä valtion toimistossa

Ostrobotnian ylimmässä kerroksessa. Sinne kiivetäkseen hän oli tosin joutunut polkemaan hintoja koska ei tiennyt missä pääposti taivaltioneuvoston linna sijaitsivat. Mutta ilmeisesti hänen parastaan oli siellä jossakin vielä ylempänä ajateltu; vieressä näet sijaitsivat eduskunta ja kansallismuseo; vaihtoehtona kun nuorisotyönvälitys olisi voinut osoittaa työtä vain satamassa."

Nyttemmin myös Matti Vanhasen isännöimä Perheyritysten Liitto pitää konttoriaan Ostrobotnian kanssa samassa korttelissa.

Ps. kirjani on jokaisen luettavissa kotisivuni etusivulta klikkaamalla http://ronkko.blogspot.com/

Martti Hirvensalo 03.01.2012 19:57

Unto, olet jälleen ansiokkaasti piristänyt vaalienalustunnelmaa.

Voisit kaivaa arkistoistasi Paavo Lipposen suosioon vaikuttavana asiana esiin vuoden 2006 vaaleissa hänen hyökkäyksensä NATO-kortilla Sauli Niinistöä vastaan.

Tämä hämmästytti silloin minua ja monia muitakin, kun Lipponen oli siihen saakka ollut itse vankka NATOn kannattaja. Uskottavuus meni silloin ja lienee yksi merkittävä syy nykyisiin alhaisiin suosiolukuihin palstalla lueteltujen ohella.

NATO-korttihyökkäystä ei ihmeekseni ole muisteltu politiikan ammattilaisten toimesta. Tänään Jari Korkki otti sen ansiokkaasti esille YLE.fi-sivuilla.

Petri Lahesmaa 03.01.2012 20:25

Miika Kuurtakko kirjoittaa:

"Muistaakseni oikeudenmukaisuus (lue: oikeutta köyhillekin) ja tasa-arvo (lue: ei anneta sukupuolen ja rahan ratkaista) ovat aika kaukana oikeistolaisesta tavoitetilasta."

Muistat väärin. Ne nimittäin ovat yleismaailmallisia tavoitteita, joihin eri poliittiset liikkeet vasemmalta oikealle pyrkivät mahdollisesti toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Mutta vielä Lipposesta. Juha Itkosen Imagessa 04/2008 julkaistussa jutussa Paavo Lipposesta viitataan saman vuoden huhtikuussa ilmestyneeseen Journalisti-lehteen (menikö nyt lainaukset oikein, ettei JSN tule kimpppuuni?), jossa tietenkin toimittajat arvioivat suomalaisia poliitikkoja. Lipponen saa seuraavan tuomion:

"Halvimman keskiolutkuppilan portsarikaan ei ole yhtä töykeä", lehti kiteytti kommentit Lipposesta. "Ydinkysymys on, kuinka hän on pystynyt toimimaan koko ikänsä politiikassa pystymättä silti luomaan itselleen minkäänlaista järjellistä mediasuhdetta."

Huippuunsa viritetty yrmyys ei vaan taida tässä ihanan huippupositiivisten ihmisten maailmassa nyt myydä.

Antti Saloniemi 03.01.2012 21:31

Tuota Aamulehden "tutkivaa journalismia" pidän yleensä enemmän rasittava kuin sankarillisena. Kuitenkin tuo kaasukonsultti-Lipposen esillä pito on jollakin tavalla tärkeää.

Kukaan ei kai kiistä, etteikö Gasprom ole liki sama kuin Kremlin valtapiiri. Jos nyt ajatellaan edes ihan noita presidentin toiminta kenttää, ei valitettavasti ole ihan haettua ajatella, että presidentti Lipponen joutuisi tilanteisiin, joissa sidonnaisuuksiaan saattaisi joutua selittelemään. Vaikka lieneekö tämä nyt mikään peruste kenellekään äänestäjälle?

Mutta herra varjele: Mikä viideskolonna on tehnyt tuon Lipponsen pelottelumainoksen??????

Jussi Lähde 03.01.2012 21:55

Aluksi haluan kiittää herroja Laaninen ja Rahkonen erinomaisista näkemyksistä päivän blogikommenteissa. Kiitos.

Arvostan Paavo Lipposta henkilönä ja yhteiskunnallisena ajattelijana, tämä ei tarkoita sitä, että olisin hänen kanssaan aina samaa mieltä.

SDP:n ja Lipposen suhde on kimurantti jo toisissa vaaleissa peräkkäin. Eduskuntavaaleissa demarit joutuivat tekemään poliittisen kurssinmuutoksen suuren kapteeni Euroopan linjalta. Tämä ei tapahtunut kivutta sen paremmin puolueessa kuin suurmiehessä itsessään.

Lipposen ilmoittautuminen kisaan tuli lopulta yllätyksenä puoluejohdolle. Puolue oli tyystin valmistautumaton, niin myös Lipponen. Kampanjaa ja linjauksia ei oltu suunniteltu saati koordinoitu puoluejohdon kanssa.

Pitkällä miehellä on pitkä varjo.

SDP:n teltoilla on ollut vaikea selittää, millä linjalla puolue on. Presidenttiehdokkaan kanta on kyllä tullut selväksi. Euro oli suurmiesten luomus, jonka pienemmät pölhöt myöhemmin pilasivat.

Yhdysvaltoihin kiihkottomasti suhtautuvana henkilönä - toisin kuin osa toverikunnasta - Lipponen tuntee lännentarinat yksinäisistä sankareista. Yksinäisillä sankareilla on yksi keskeinen ominaisuus, kriisin hetkellä he saapuvat paikalle selvittämään muiden aiheuttamia sotkuja. Lipponen näkee tilanteen näin. Kansalla taitaa olla taittovika?

Riku Keskinen 03.01.2012 22:01

Lipponen ei ole SDP:lle hyvä ehdokas näissä vaaleissa, mutta auttaa Niinistöä suuresti. Kaikki EU-vastaisuus voidaan kanavoida Lipposeen, jonka vierellä Niinistö vaikuttaa siltä kuin olisi tarkistanut kantojaan jo ajat sitten. En tiedä onko, mutta vaikutelma on tämä: Niinistö on monipuolisempi, käy useammalle.

Juho Rahkosen esittelemä blokkijako (2. viesti tässä ketjussa) esittelee kolme blokkia tavalla, joka havainnollistaa hyvin ensimmäistä kierrosta. Niinistö vetää ylivoimaisena kärkiehdokkaana länsiblokkia. Itäblokin kärkeä ei ole vielä gallupeissa valittu: onko se Väyrynen vai Soini? Haavisto johtaa Halosen pesänjakajien blokkia.

Itse arvelisin, että jos Itäblokin kärki löytyy niin Niinistö saa haastajan toiselle kierrokselle tästä ryhmästä. Jos Soini ja Väyrynen kisaavat kalkkiviivoille asti, voi olla että Haavisto menee heidän ohitsensa.

Lipponen ei tuossa Länsiblokissa voi päästä Niinistön ohitse, joten moni lienee täysin sivuuttanut Lipposen pohtiessaan ehdokastaan. Hänelle ei ole ehdokasasettelussa luontevaa paikkaa. Voima ei näytä riittävän blokkien murtamiseen, esim. vasemmisto-oikeisto-asemiin palaamiseksi.

Jos Tuomioja olisi SDP:n ehdokkaana, olisi Niinistö omassa blokissaan yksin - eli tavallaan blokkien ulkopuolella - ja Haavisto ja Tuomioja kisaisivat keskenään kuten Väyrynen ja Soini nyt omassa blokissaan. Tässä asetelmassa demarien ehdokas saisi mielestäni luontevammin kannatusta perinteisen puoluekannatuksen pohjalta.

Jari J. Marjanen 03.01.2012 22:50

Lipponen täyttää kohta seitsemänkymmentä (Syntynyt 23. huhtikuuta 1941 Turtolassa.) Siinä on monille tarpeeksi syytä olla äänestämättä ja kannattamatta häntä: nuorista 70-vuotias on aivan liian vanha aloittamaan presidenttinä, ja me hieman vanhemmat muistamme, kuinka Kekkosen tila heikkeni ennen kuin hänen oli pakko erota. Lisäksi hänestä on muodostunut äreä ja yrmeä mielikuva, vaikka kyllä hänellä omanlaatuistansa huumorintajuakin on.

Ville Jalovaara 04.01.2012 0:06

Pilvi Torstin tavoin uskon, että Paavo Lipponen nähdään vielä toisella kierroksella Niinistön kanssa. Edessä on vielä ne kaikkein ratkaisevimmat tv-keskustelut, joissa epävarmat päättävät ketä äänestävät. Näissä keskusteluissa Lipposen kokemus tullaan näkemään.

Hyvästä yrityksestä huolimatta gallupeilla ei voida loputtomiin ohjata äänestäjien käyttäytymistä. Meillähän on Niinistön kannatus tasaisin välialoin ”varmistettu” jo vuosien ajan ennen vaaleja. Millainenhan vaalitulos olisi muuten ilman näitä jatkuvia mittauksia? Siinä olisi muuten hyvä blogin aihe.

Viittauksia Lipposen ikään hieman hämmästelen. Tasavallan presidentin tehtävässä iän tuoma kokemus ja arvovalta ovat olleet Suomen historian aikana yleensä arvossa. Esimerkiksi J. K. Paasikivi valittiin presidentiksi vuonna 1950 80-vuotiaana poliittisen historiamme kannalta hyvin tärkeälle kaudelle. Urho Kekkosen kohdalla ikä ja terveyden heikentyminen alkoi painaa vasta 1970-luvun loppupuolelle. Parlamentaarisen demokratian kustannuksella presidentinvaltaa korostaneet otteet näkyivät aiemmin, mutta niillä ei ollut Kekkosen iän kanssa mitään tekemistä.

Taina Hämäläinen 04.01.2012 0:31

Voi, voi Unski, oletko oikein tosissasi murehtinut, mitä vikaa Lipposessa on, kun hänen kannatuksensa ei vain nouse?

Nuo tuossa edellä nyt on jo tullut kaikenlaisia vastaan ja puolestakin selityksiä tällekin murheelle.

Taisi olla Anssi Pirttijärvi, joka ihaili Lipposen saavutuksia tasa-arvon edistäjänä. Suurimman takapakin Lipponen tasa-arvolle aiheutti kuitenkin silloin, kun hänen vaatimuksestaan Anneli Jäätteenmäen oli luovuttava pääministerin virasta. Anneli Jäätteenmäen valinta pääministeriksi oli pitkä harppaus kohti todellista tasa-arvoa ja sen vaikutus olisi varmasti näkynyt ja tuntunut laajalla alueella koko yhteiskunnassa. Jäätteenmäen pääministeriyden varaan oli astettu suuria toiveita ja odotuksia. Ne eivät kuitenkaan saaneet toteutua, koska Jäätteenmäki astui "liian isoille varpaille" eli niille Lipposen egon varpaille. Jäätteenmäen väliin tulo esti kuitenkin Suomen joutumisen USA:n kanssa yhteiseen sotaan Irakia vastaan.

Lipposen jälkeen hallituksen ja koko eduskunnan kielenkäyttö on tuntunut siistiytyneen, niin että uskaltaa antaa pienten lastenkin seurata vaikkapa eduskunnan kyselytuntia.

Kyllähän ihmiset tuntuvat muistavan edelleen senkin, kuinka vaikka 90-luvun lamasta alettiin selvitä, niin Lipponen vain jatkoi köyhien ja lapsiperheiden kuritusta.

Toisaalta on jo pitkään ollut selviö, että demarien päätavoite on huolehtia vain niiden etuuksista, joilla jo muutenkin menee hyvin eli työssäkäyvän väestönosan eduista. Tästä syystä demarit ilmeisesti uskovat Ihalaisen saavan liikkeelle nämä työpaikoistaan ja työssäkäyvien hyvistä eduista kiitolliset ja että Ihalaisen kannustamina kaikki demarit rientävät sitten äänestämään Lipposta.

Anneli Jäätteenmäki olisi ehkä saattanut lähteä presidentti kisaan mukaan, ellei Lipponen olisi ilmoittautunut ehdokkaaksi. Lipponen olisi tietenkin jatkanut Jäätteenmäen repimistä palasiksi ( fiksu ja älyllisesti ylempänä oleva ja nainen), sillä häntähän on luonnehdittu todella pitkävihaiseksi, kuten muuten hänen puoluetoveriaan eli vielä istuvaa presidenttiäkin.

Paavo Väyryseen eivät Lipposen kynnet pysty.

antti liikkanen 04.01.2012 1:50

Yksi "kosto" on pohtimatta.

Puhemiehenä Lipponen yrmi journalisteja julkisesti.

Kun nyt esim Lipponen toteaa - aivan oikein - että ilmastotutkijat tekivät melko triiviaaleja virheitä, se onkin dismeriitti.

Ei se ole.

Mutta tänään se - sopuleiden yksimielisellä päätöksellä (ml HS) on. Olihan meillä myrsky ja olihan meillä +2C lämpöisempi vuosi 2011.

Ilmasto voi olla muuttunut ja se voi olla ihmisen toimista johtuvaa, mutta tutkimus asiasta oli "väärin sammutettu" ja moni sai potkut.

Tilastojen vääntäminen omaa kantaa tukemaan ja siitä kiinnijääminen oli sen luokan tieteellinen skandaali, ettei edes lääketehtaiden palkkalistoilla oleva lääkäri tee sellaista.

Ainakaan enää.

Tämä toki ei vaaleja ratkaise vaan vaalit ratkaisee se yhä kasvava joukko äänestäjiä, jotka eivät - vielä - ole lyöneet kantaansa lukkoon.

Joukossa on todella iso määrä yli 60-vuotiaita, jotka äänestävät...no, ainakin ahkerasti.

Esko Hussi 04.01.2012 9:57

Suorassa yhteen henkilöön kohdistuvassa kansanvaalissa mielikuvat ratkaisevat. Mielikuva presidenttiehdokas Paavo Lipposesta ei ole tällä hetkellä kovin hyvä. Syitä on tässä blogissa ruodittu perusteellisesti.

Arvelen puolueuskollisuuden nostavan jälleen tätä ehdokasta kohti kärkeä tosi paikan tullen. PL olisi sopinut korkeaan EU-virkaan erinomaisen hyvin. Suomen presidenttinä hän lienee ylipätevä, ulkopolitiikka sujuisi kyllä mallikkaasti, mutta arvojohtajuus ja yhteistyökyky pääministerin kanssa olisi haasteellista.

Juha Suominen 04.01.2012 11:17

Aiemmissa kommenteissa on ansiokkaasti asiaa käsitelty, mutta yksi olennainen asia ei ole saanut selväkielistä ilmiasua. Lipponen ei ole sosiaalidemokraatti. Sen takia SDP:läiset eivät häntä kannata.

Yleensäkin ottaen tuntuu siltä, että kommentaattorit ja erityisesti bloginpitäjä pitävät presidentinvaalia puoluevaalina. Ehkä näin on monille, mutta ajatus tuntuu vieraalta. Suorassa vaalissa äänestetään henkilöä, mikä näkyy esim. tv-väittelyiden painoarvona (ja joita en ole katsonyt yhtäkään, koska ne kertovat enemmän väittelykyvystä ja kiva heppu-ilmiöstä kuin kyvyistä).

Toinen unohtuva asia on presidentin asema. Edes Lipponen ei kykenisi olemaan Kekkonen, koska valtaa ei ole. Ehdokkaista Lipponen on osoittanut kykynsä keskustelunavauksiin ja aloitteellisuuteen, vaikka koko kansa ei juuri nyt euroaluetta arvostakaan.

Jan Rossi 04.01.2012 12:33

Kun katsoo tätä Lipposen vaalimainosta, se kertoo kaiken oleellisen SDP:n tilasta. Mainos kertoo surullisella tavalla mihin tilaan SDP on ajautunut. Jäljellä on enää vanhan johtajan yritys pelotella ihmisiä varjoista esiin tulevalla hahmolla. SDP:llä ei ole enää mitään muuta sanottavaa kansalaisille kuin pöö ja ei ole mitään pelättävää.

Mainos luo pelkkää pelkoa, suoranaista inhoa demariutta kohtaan. Mainos ei kunnioita katsojaa. Demarileirissä on asiat pahasti sekaisin. Ei voi mitään. Eikö 2007 vaalien SAK:n mainos opettanut mitään? Ei nähtävästi. SDP haluaa karkottaa viimeisetkin ja paatuneimmatkin äänestäjänsä. En ymmärrä SDP:n strategiaa. Se on outo.

http://www.youtube.com/watch?v=BETLkEyb2yw&NR=1&feature=endscreen

Jan Rossi

Antti Saloniemi 04.01.2012 12:52

Vähän pitää vielä palata asiaa. Nyt Lipponen on AL:n kaasujutun takia peruuttanut osallistumisensa lehden vaalipaneeliin. Ketä kiinnostaa, juttu on tuossa. Onko se tosiaan sellainen häväistykirjoitus, jonka takia kannattaa sopimukset pyörtää?

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194713096448&p=1194626958999&pagename=KALWrapper

AL:n hienon tutkivan journalismin kauneimpia kukkasia olivat jutut Lipposesta, hänen muinaisesta uskonnonopettajastaan ja vielä päälle päätteeksi siihen liittyvä ”anteeksipyyntö”. Nyt näyttää siltä, että Lipponen ei välitä tehdä eroa asian ja asian välillä.

On vähän eri asia levittää perättömiä juoruja poliitikon lukiovuosilta kuin kysellä sellaisten sitoumusten perään, joilla on kohtuullinen relevanssi presidentin homman kannalta. Vai siis onko AL vain taas kerran pelkän kaunajournalismin edustaja?

Riitta Skoglund 04.01.2012 19:56

Lipposen ansiot ja viat on perusteellisesti analysoitu, kiitos mielenkiintoisesta luettavasta!

Voin vain lisätä kommentit käyttäytymisestä ja persoonasta. Lipponen ei nyt lue kontekstia eli hän ei oikeastaan asetu ehdokkaaksi, s.o. ei suostu kansan arvioitavaksi muiden ehdokkaiden joukossa, ja kansan vallankäytön kohteeksi. Se vaatisi nöyryyttä ja sietämistä. Ylimielisyys tai ylhäältä päin oikeassa oleminen, osaavakaan, eivät kuulu ehdokkaan käytökseen. Ehdokkaan on suostuttava arvioitavaksi; tämä ei Lipposesta välity.

Lipponen näyttää ikään kuin armollisesti suostuneen SDP:n ehdokkaaksi, kun kissojen ja koirien kanssakaan ei ketään löytynyt. Ja ehkä hän odottaa, että asettumisestaan pitäisi olla kiitollinen ja pitää häntä jo presidenttinä...

Ehkä hänen on myös vaikea sekä luopua että ikääntyä; ne kuitenkin ovat jo jossain määrin elämänkaaren kehitystehtäviä 70v täyttäneelle, vaikka elonpäiviä ja toimintakykyä pitkälle vielä riittäisikin. Presidenttiä ei valita menneitä ansioita vaan tulevia haasteita silmällä pitäen - ainakin minä näin valitsen.

Lipposen pöö-mainos on kökkö, säälittävä, myötähäpeän lähde.

Äänestäjien keski-ikä alkaa varmaan jo lähennellä 60 vuotta, ja se ikäluokka äänestää, yllätyksiä voi tulla. Mutta tunnen kyllä lähes 70v kansalaisia, jotka arvostavat Haaviston n50v fiksuutta ja malttia, ja Paavo A:n terhakkuutta.

Juho Romakkaniemi 04.01.2012 22:53

Hei vaan kaikille!

Harmittaa, etten ole vielä aiemmin ehtinyt arvoisan Perässähiihtäjän tämänkertaiseen blogiin kommentoimaan. Yritän tässä vaalien loppusuoralla kuitenkin osallistua hieman.

Eniten minua on tällä kertaa ihmettänyt täällä aiemmista vaaleista poiketen useiden kirjoittajien totaalinen "laput silmillä" -tyyli oman ehdokkaan kehumisessa ja toisten mollaamisessa.

Kirjoittajat Kurtakko ja Mikkola ovat tässä erityisesti ansioituneet. Kurtakko varsinkin saa fanaattisimman vääristelijän tittelin Kokoomuksesta tai "oikeistosta" esittämiensä täysin virheellisten väitteidensä ansiosta. Onneksi olkoon, sillä yhä harvemmin minua saa provosoitumaan tällaiseen titteleiden jakeluun.

On myös pakko tässä yhteydessä kommentoida muutamia yleensä arvostamani Pilvi Torstin kirjoituksia tässä merkinnässä:

Torsti: "VM Urpilainen saavuttanut lyhyessä ajassa sekä oman virkamiehistön että kv. kollegoiden arvostuksen nimenomaan teoilla ja osaamisella."

- Mitähän tähän sanoisi...? No, sanonpa että satun viime vuosien työtehtävistä johtuen tuntemaan varmasti enemmän kuin kukaan muu tänne kommentoiva sekä VM:n virkamiehiä että Urpilaisen kollegoja, mutta Pilvi Torsti ilmeisesti tuntee heistä muita...

Torsti: "Financial Times muistaakseni rankkasi Urpilaisen ykköseksi uusien valtiovarainministerien kategoriassa."

- Ensinnäkään, tuollaista "uusien valtiovarainministerien" kategoriaa ei FT:n jutussa ollut. Toisekseen, muistan kun Katainen ensimmäisessä tutkimuksessaan aikoinaan rankattiin *koko* EU:n parhaaksi, niin juuri *demarit* huusivat kurkku suorana, että valtaosa rankkausta tulee maan yleisestä taloustilanteesta, eikä ministerin osaamisesta. Ja kun tuossa demareiden keksimässä "uusien ministereiden" sarjassa oli muina osanottajina vain tukimaiden Irlannin ja Portugalin ministerit, niin kommentti muuttuu entistä naurettavammaksi.

Pilvi Torsti listaa Urpilaisen ansioksi myös sen, että valtiolla on vuodelle 2012 budjetti. Että silleen...

Ja tarkennuksena: en siis ota tässä kantaa VM Urpilaisen onnistumiseen, vaan odottaisin tohtori Torstilta hieman itsekriittisempää otetta ulostuloissaan. Nyt itsekritiikki on tohtori Väyrysen tasoa.

Mutta Lipposeen:

Kyllä SDP:n viime vaalikaudella omaksuman Eurooppa-politiikan ja Lipposeen aikanaan henkilöityneen kunniakkaan Eurooppa-politiikan linjan välillä olevan ammottava kuilu tuo sen epäuskottavuuden sekä Lipposelle että SDP:lle tällä hetkellä.

Harmi sinänsä, sillä jos parhaana pitämäni Niinistö jätettäisiin pois laskuista, niin Lipponen tai Haavisto olisivat ne jäljelle jäävät vaihtoehdot, joista valitsisin ehdokkaani. Molemmilla on tarvittavaa osaamista, ymmärrystä sekä rehellisyyttä itseään ja äänestäjiä kohtaan, joita arvostan.

Miika Kurtakko 05.01.2012 8:15

Juho Romakkaniemi kertoi heränneensä myöhään kommentoimaan tätä blogia. Ehkä hän on herännyt väärällä jalalla ja Aamulehteä lukien :-) kirjoittaessaan: "Eniten minua on tällä kertaa ihmettänyt täällä aiemmista vaaleista poiketen useiden kirjoittajien totaalinen ”laput silmillä” -tyyli oman ehdokkaan kehumisessa ja toisten mollaamisessa.

Kirjoittajat Kurtakko ja Mikkola ovat tässä erityisesti ansioituneet. Kurtakko varsinkin saa fanaattisimman vääristelijän tittelin Kokoomuksesta tai ”oikeistosta” esittämiensä täysin virheellisten väitteidensä ansiosta. "

Hurjia väitteitä ilman totuuspohjaa, sanoisin. Ensiksikin, en ole kenenkään ehdokkaan tukiryhmässä. Toiseksi, tukiryhmässä oleminen olisi vaikeaa, kun en ole vielä edes päättänyt ketä äänestän. Kolmanneksi, olen yrittänyt kommentoida Unskin postauksia mahdollisimman objektiivisesti ja tasapuolisesti - jos se nyt politiikan blogissa ylipäätään on mahdollista.

Ymmärrän luonnollisesti pääministerin erityisavustajan ja keskeisen kokoomuslaisen vaikuttajan tuohtumuksen siitä, etten käsittele - toisin kuin valtamediat (vai pitäisikö sanoa Alma Media?) - Sauli Niinistöä kritiikittömästi. Olenkin kommentoinut, että Niinistön ulkopoliittinen kokemus on ohutta, minkä voi itse kukin todentaa tutkimalla Niinistön CV:tä, vaikkapa Niinistön kampanjasivuilla. Niin minäkin tein, ja suosittelen Juho Romakkaniemelle samaa.

Mitä kokoomukseen tulee, niin onhan se uskomattoman upea puolue. Fantastinen, etten sanoisi. ;-)

Jan Rossi 05.01.2012 8:39

Arvoisalle Juho Romakkaniemelle toteaisin, että jäitä hattuun. Kokoomuksella ei ole syytä alkaa panikoimaan aloittamalla osoittelemaan muita kirjoittajia täällä, sillä Niinistön kampanja etenee suotuisalla vauhdilla kohti Mäntyniemeä. Toinen kierros on tulossa, mutta Niinistö voittaa kenet tahansa selvästi toisella kierroksella. Ei muutakuin puhaltamaan vahvaa tuulta Niinistön kampanjaan. Sauli Niinistöstä tulee upea uusi tasavallan presidentti.

Jan Rossi

Heikki Rönkkö 05.01.2012 10:39

Bottan kulmilla päämajaansa pitävän Perheyrittäjien tj. Matti Vanhasen puolustuspuhe Paavo Lipposelle korostaa miten sodan uhan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla on raha (ja Suomessa tietysti myös kieli).

Perheyrittäjien liiton perustajien esilläpitämä työnimi Suomalaisen omistamisen neuvottelukunta SONK, tuo erehdyttävästi mieleen samanaikaisen sos.dem. opiskelijajärjestön SONK:in.

Muistan omilta ministeriövuosiltani kansaliapäällikkö Bror Wahlroosin -ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet säilyvät!- puolileikillisen tuhahduksen demareista hyödyllisinä idiootteina.

Sanna Hannuksela 05.01.2012 18:24

Hei,

jännittää kirjoittaa näin ansioituneiden kommentaattoreiden joukkoon, mutta jos Tukholmassa asuvan suomalaisen kotiäidin mielipidettä kysytään, niin Paavo Lipposen käytös Anneli Jäätteenmäkeä kohtaan oli niin vastenmielistä ja ikävää, etten voisi kuvitellakaan äänestäväni häntä. Silti olen ollut yllättynyt, että vaikka olen aina "inhonnut" Lipposta hänen ylimielisyytensä ja kaunaisuutensa vuoksi (toivoisin, että hän edes pystyisi peittämään tunteensa hieman paremmin, onhan hän jo sen ikäinen) niin kuitenkin tässä kampanjassa olen lauhtunut hieman häntä kohtaan. Tuntuu, että hän on ainoa, joka yrittää saada Soinin vastaamaan mm. aborttikysymykseen. En tosin ole nähnyt kuin muutaman vaalitentin, koska en asu Suomessa.

Olisi mahtavaa, jos Lipponen tajuasi, ettei pääse toiselle kierrokselle, ja rupeasi oikein kunnolla hyökyttämään Soinia estäen hänenkin pääsyn jatkoon. Silloin hän olisi tehnyt isänmaallisen teon.

Pentti Kangasluoma 05.01.2012 18:35

Miten estää Väyrysen kakkosija, sitä pohtii moni koska Mäntyniemen isäntä on selvä. Lipponen tai yllättäen Haavisto ovat valintoja. yhä uskon että Lipposen äänestäjiä on reservissä.

30 vuotta demaripresidentti, vastavaikutus on tulossa. Mutta ei yhteiskunta tähän lopu.

Eero Pyykkölä 05.01.2012 20:30

Muutamat kommentaattorit ovat esittäneet, että olisi luettava Paavo Lipposen ”syyksi” se seikka, että maamme ensimmäinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan virasta vain runsaan kahden kuukauden toiminnan jälkeen. Lipponen siis loukkasi naisia ja tasa-arvoa. Tosiasiassa Jäätteenmäki hankki niukan vaalivoiton puolueelleen valheilla ja presidentin linnassa työskennelleen puoluetoverinsa luovuttamien salaisten asiapapereiden avulla. Eduskunta nauroi hörönaurua Jäätteenmäen yrittäessä vakuuttaa viattomuuttaan. Lipponen oli toki noihin aikoihin demareiden puheenjohtaja, mutta myös kieltäytynyt hallitustyöskentelystä, joten Jäätteenmäen eron tausta on hänen oman puolueensa haluttomuus puolustaa pääministeriään. Poliittisen vallan tavoittelussa pätevät konfliktin ikuisen olemassaolon lisäksi mahdollisuus luottaa pelikumppaneihin pelisääntötasolla. Nais- ja tasa-arvo-kortti ovat alhaisia keinoja puolustella Jäätteenmäen käytöstä ja mustamaalata Lipposta.

Lipposen alhainen kannatus on jossain määrin yllättävää, vaikkei hän koskaan ole pyrkinyt miellyttämään kansalaisia tai mediaa. Asioista ja suurista linjoista huolta kantava Lipponen on äreä keskinkertaiselle äänekkyydelle, pienpolitikoinnille ja median ”säärikarvoja-tarkastelevalle” tsurnalismille. Moni on vielä epätietoinen valinnastaan, joten pienten erojen sisään mahtuva Niinistön haastaja voi olla Lipponenkin. Siis jos järki voittaa.

Jan Rossi 06.01.2012 17:44

Lipponen on heittämässä pyyhkeen kehään. Tulossa on kaikkien aikojen katastrofi SDP:lle näissä vaaleissa. Kannatus on romahdustilassa ja sen presidenttiehdokas on samassa sarjassa Arhinmäen kanssa. Lipposelle on tulossa hirvittävä katastrofi kun tiedetään SDP:n hallinneen presidentinvirkaa 30 vuotta. Se päättyy nyt.

Miksi SDP on päätymässä katastrofaaliseen tulokseen? Yksi syy on käsittämätön ylimielisyys kansalaisia kohtaan. Omalta osaltani voin todeta tämän oltuani 2008-2010 puolueen jäsen. Havannoin SDP:n hierarkiseksi puolueeksi. Oli suorastaan pyhäinhäväistys yrittää ruohonjuuritasolta päästä tapaamaan puolueen puheenjohtajaa. Kun vertaa SDP:tä kokoomukseen, voin sanoa, että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Kokoomus on rennompi. Kokoomuksessa ei ole hierarkiaa. Kokoomuksen sisällä on helpompi liikkua. Siellä pääsee helpommin vaikuttamaan. Kokoomus siis antaa tilaa paremmin jäsenilleen kuin SDP.

Lisäksi SDP on vanhojen järjestöjyrien käsissä, joille uudistuminen on vaikeaa. He eivät edes kaipaa muutosta. Jokainen näkee tämän vaaleissa. Aina SDP rahtaa samat naamat vaalipaikoilleen samoilla kaavoilla. SDP on konemaisen jäykkä. Ei olekaan ihme, että nuoret eivät samaistu siihen. Kokoomus on rennompi. Se keksii koko ajan jotakin uutta. Kampanjat ovat erilaisia. Ja ihmiset ovat iloisempia. Olen nähnyt tämän, sillä olen ollut molempien puolueiden jäsen. Olen uskaltanut tehdä ratkaisuja. Olen nähnyt miten eri puolueissa toimitaan. SDP:n olisi tajuttava uudistua, muuten puoluetta odottaa lopullinen tuhon tie. Lipposen katastrofin täytyy herättää Urpilaisen uudistamaan puolueensa, sillä kuntavaaleissa tulee noutaja.

Jan Rossi

Luetuimmat
  1. 1

    Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

  2. 2

    Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  3. 3

    Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

  4. 4

    Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

  5. 5

    Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

  6. 6

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  7. 7

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  8. 8

    ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

  9. 9

    Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

  10. 10

    Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  2. 2

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  3. 3

    Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

  4. 4

    Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

  5. 5

    ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

  6. 6

    Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

  7. 7

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  8. 8

    Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

  9. 9

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  10. 10

    Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  4. 4

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  5. 5

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  6. 6

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  7. 7

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  8. 8

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  9. 9

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  10. 10

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  11. Näytä lisää