Perässähiihtäjä

Kaatuuko kuntauudistus?

Keskiviikko 10. 10. 2012 ja 3. postaus

Eilen tiistai-iltana järjestimme Sanomatalon Kulmassa keskustelutilaisuuden, joka olisi varmasti kelvannut vaaliehdokkaillekin. Ainakin kuulijoita oli paljon, ja he olivat hyvin aktiivisia. Emme kuitenkaan puhuneet politiikasta, vaan äänessä olivat Badewanne-sukeltajaryhmän jäsenet Timo Niemi, Jouni Polkko ja Pasi Raasakka, jotka kertoivat siitä, miten he löysivät 1914 hukkuneen venäläisen sotalaivan Palladan hylyn Hangon edustalta. Kirjoitin aiheesta jutun lauantaina ilmestyneeseen Kuukausiliitteeseen. Olipa mukava ja suorastaan koskettava tilaisuus: tunnetta ja asiaa sopivassa suhteessa.  Ja nyt takaisin tähän päivään: tänään keskiviikkona pohdiskelen kuntauudistuksen kohtaloa. (Lisäys keskiviikkoiltana kello 21.30)

Kuntauudistuksesta (suomennettuna kuntien liittämisestä toisiinsa ja kuntamäärän vähentämisestä) on puhuttu jo monissa kuntavaaleissa, mutta näissä vaaleissa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Itse asiassa kuntavaalikamppailu alkoi jo lähes vuosi sitten, kun Suomen Kuvalehti julkisti ennakkotietoja valtiovarainministeriössä tehdyistä suunnitelmista. Niihin iski kiinni itse Paavo Väyrynen, joka pitikin aihetta esillä presidentinvaalien kampanjassaan.

Väyrysen toiminta osoittautui oivalliseksi tulevaisuuden ennakoinniksi. Hänestä ei tullut tasavallan presidenttiä, mutta näissä kuntavaaleissa hän on ehdolla kotikuntansa Keminmaan valtuustoon. Väyrynen ei olisi Väyrynen, jos tähän tyytyisi. Hän hakee myös Keminmaan kunnanjohtajaksi ja suosittelee kotikunnalleen siirtymistä pormestarimalliin. Valistunut lukija arvaakin, kuka olisi Väyrysen mielestä sopivin henkilö Keminmaan historian ensimmäiseksi pormestariksi.

Presidentinvaaleja meidän on osin kiittäminen myös siitä, että kuntauudistus on mennyt pahan kerran juntturaan. Silloin sanottiin niin paljon ja niin kovaa, ettei hallituksen ja opposition vuoropuhelusta ole tullut mitään.

Keskusta on jatkanut tiukkaa arvostelua, jota Perussuomalaiset ovat säestäneet. Eduskunnan välikysymyskeskustelujakin on käyty useita. Vaikuttaa siltä, että oppositiopuolueet suorastaan kilvoittelevat kuntauudistuksen vastustamisessa. En osaa sanoa, kumpi sanoo tiukemmin ei, Juha Sipilä vai Timo Soini. Tai ehkä Sipilä johtaa kielen mitalla.

Jyrki Kataisen hallituksen suunnasta on lupailtu, että vielä ennen kuntavaaleja saisimme kuulla, noin pääpiirteittäin, millä mallilla kuntauudistusta aiotaan toteuttaa. Uudistus on henkilöitynyt alue- ja kuntaministeri Henna Virkkuseen (kok). Hän on iskenyt kiinni kantansa ainakin yhtä tiukasti mainitut oppositiomiehet Sipilä ja Soini, kanta on tosin päinvastainen.

Muut keskustelijat liikuskelevat näiden kahden ääriryhmän välimaastossa.

Historiallisessa mielessä tässä iskevät yhteen myös kaksi uudistusmallia, evoluutio vai revoluutio. Virkkunen on jälkimmäisen kannattaja, niin kokoomuslainen kuin onkin. Keskusta ja ilmeisesti Perussuomalaisetkin ovat enemmän evoluution kannalla. On hyvä muistaa, että evoluutiokin on tuottanut tulosta. Suomen kuntamäärä on kymmenessä vuodessa pudonnut sadalla. Vielä vuonna 2002  oli 448 kuntaa, nyt on enää 336.

Ratkaiseva käänne tapahtui, kun ensin Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallitus ja Matti Vanhasen (kesk) kaksi hallitusta aloittivat uudistukset. Siihen asti keskusta oli vastustanut kuntien liittämistä toisiinsa, mutta vuoden 2003 jälkeen keskusta ryhtyi, etenkin silloisen alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) johdolla,  maanittelemaan kuntia yhteen.

Maanittelu on auttanut.

Näin vaalitaistelun tuoksinassa pakkaa unohtumaan, että itse asiassa Suomen keskusta on ollut liitostyössä aktiivinen tekijä.  Ja on sitä edelleen. Esimerkiksi Seinäjoen seudulla selvitetään paraikaa suurkuntaa Seinäjoen ja länsipuolisten naapurien kesken. Keskusta on siellä päin Suomea vahvin puolue.

Näin vaalitaistelun tuoksinassa tuppaa unohtumaan, että hallituksessa kuntauudistusta ajavien kokoomuksen ja demarien edustajat kunnissa, siis kuntapäättäjät, eivät ole järin innokkaita kuntien yhdistäjiä. Esimerkiksi riittää kai pääkaupunkiseutu. Sinipunaisia suurkaupunkeja Helsinkiä, Espoota ja Vantaata ei ole saatu yhteen, eikä saada vissiin sataan vuoteen. Yhtä huonosti on käynyt Keski-Uudenmaan liitossuunnitelmille: sinipunaiset Tuusula, Kerava ja Järvenpää haluavat pysyä itsenäisinä.

Olenko pessimisti kuntauudistuksen suhteen? Olen, olen. En oikein jaksa uskoa, että Kataisen hallituksen tavoittelema revoluutio onnistuu. Sitä vastoin uskon, että evoluutio jatkuu. Kymmenen vuoden kuluttua meillä on alle 200 kuntaa.

Mitä sanovat kommentaattorit? Päivän hyvä kysymys on: Kaatuuko kuntauudistus?

Täydennyksenä keskiviikkoiltana kello 21.30. Äsken Ylen TV-uutisissa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) joutui myöntämään, ettei hallituksen kaavaileman kuntauudistuksen tärkeää osaa, perusterveydenhuolloin ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä, pystytä toteuttamaan ainakaan siinä laajuudessa, jota hallitus tavoitteli. Uutisten jälkeen vaalitentissä vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö toki vakuutteli, että hallitus pystyy tuomaan kuntauudistusesityksensä vielä ennen kuntavaaleja.  Päivällä postausta kirjoittaessani en arvannut, että päivän hyvä kysymys osuisi näin nappiin.

Päivän siteeraus:

Tämän linkin takana on tiivistelmä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tilaamasta tutkimuksesta, jossa suomalaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on arvioinut Suomen hallintomallia. Raportti on julkistettu viikko sitten tiistaina 2.10. 2012. Kannattaa muuten tutustua! On valitettavaa, että tutkijoiden työ on jäänyt vähäiselle huomiolle kotimaisessa keskustelussa.

Seuraava postaukseni ilmestyy parin päivän päästä perjantaina 12. 10. Siihen asti puhutaan kuntauudistuksesta.

44 vastausta artikkeliin "Kaatuuko kuntauudistus?"

Pentti Kangasluoma 10.10.2012 16:33

Ei kuntauudistus kaadu mutta vesittyy, mikö on osin hyvä asia. Tilanne on vakavampi kuin mitä suostutaan ymmärtämään.

Monenlaisia paradokseja tilanteeseen liittyy. Unski viittaa Seinäjoen seudun länsipuolen hankkeisiin muodostaa suur-Seinäkoki. Keskusta täälläkin haukkuu hallitusta mutta on päättänyt louda keskustajohtoisen keskittymän.

Hesari julkaisi pari kertaa kuntakartan jossa katsottiin kuinka monta yritystä, niiden työntekijää on suhteessa julkishallinnon

työntekijöihin. 20 julkista vastaan 22 yrittäjää, niiden työtekijää.

Ei siis miitenkään hyvä suhde.

Jouni Pulli 10.10.2012 17:49

Maamme krooninen kestävyysvajeen kasvu sekä hallitsevan virkamieskunnan liian suuri määrä suhteessa tuottavaan väestönosaan asettaa kuntaremontille vakavat tavoitteet. Määränpäähän pääsemisellä on kiire, jos aiomme vastata tuleville polville siitä, että meillä kehitys perustuu kestävälle ja pitkäaikaisesti uskottavalle pohjalle.

Kuntauudistus ei kuitenkaan yksin riitä vaan lisäksi tarvitaan maanlaajuinen sote-uudistus.

Lopputulema on, että Unskin esille nostama evoluutiotahti ei riitä sekä ettei kunta- ja sote-uudistukset ainakaan mutkitta tule toteutumaan nyt suunnitellussa ajassa vaan, että vielä seuraavankin hallituksen aikana joudutaan painimaan samojen asioiden kanssa. Toivottavasti kuitenkin niin, ettei maamme enää silloin tarvitse kasvattaa velkaansa.

Veikko Kuokkanen 10.10.2012 18:13

Mikäli työntekijän ennakkopidätystä kunnallisveron osalta ei jaeta työntekijän kotikunnan ja työnantajan kotikunnan kesken vesittyy kuntauudistus.

Kari Rajala 10.10.2012 19:16

Ei se kaadu, mutta hidastuu. Siinä lähdettiin hätäillen liikkeelle. Oli suoranaista kuntaliitoshurmosta. Valtio kannusti porkkanarahoilla, koska se laski, että liitoskunnille menee jatkossa vähemmän valtionosuuksia. Moni kunta tarttui porkkanarahoihin ja teetätti nopeita konsulttiselvityksiä. Monella ei nuo porkkanarahat kauaa riittäneet.

Jatkossakin liitoksia tulee, mutta niitä tehdään varmaan harkitummin ja paremmalla valmistelulla, ennakoinnilla ja avoimemmalla keskustelulla.

Marita Salenius 10.10.2012 19:29

Omassa kotikunnassani on nykyinen valtuusto tekemässä sellaista ratkaisua, että me, vähän isomman naapurin kanssa, ns. parikuntana liittyisimme tulevaisuudessa Jyväskylään. Valtuustossa on nyt edustettuna kaikki muut eduskuntapuolueet, paitsi Perussuomalaiset ja RKP.

Kuntalaisten keskuudessa asiaa vastustetaan, koska moni kokee paremmaksi liittymisen tai yhteistyön lisäämisen suurimpaan naapurikuntaamme, joka on vanhastaan ollut asiointi-ja työssäkäyntialuettamme. Kummallisimmaksi asian tekee se, että juuri Keskustan valtuutetut ajavat voimallisimmin Jyväskylän suuntaa.

Viime keväänä kunnassamme kerättiin yli lain säätämä määrä kuntalaisten nimiä adressiin, jolla esitettiin kansanäänestyksen järjestämistä selvittämään kuntalaisten mielipide suunnasta. No, valtuusto vain kirjasi asian ja se siitä. Uudelle valtuustolle on siis pedattu peti pelkille oljille, sillä näyttää siltä, että tämä Jyväskylän suunta saa siunauksensa vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

Hälyttävintähän asiassa on se, ettei kuntalaisia ole informoitu, eikä kysyvälle vastata, vaan päätökset tehdään aivan kuin maailman loppu uhkaisi. Joten varsin on sekavaa tämä tuleva tai tulematon kuntauudistus. Täällä sitten kuntalainen yrittää selvittää päässään, jotta mikä puolue se nyt olikaan mitä mieltä ja miksi ehdokkaat eivät olekaan sitä mieltä.

Tulostin tuon VATT raportin ja paneudun siihen tarkasti ja katson löytyykö sieltä liittymää pieneen maalaiskuntaan, jossa päättäjät välillä sekoittavat omat ja kunnan asiat.

Mari Kokko 10.10.2012 20:18

Nykyhallituksen alku-uhossa uudistaa kuntakenttää näkyi tuntemuksen puute suomalaisesta kunnallishallinnosta sekä kuntakentästä ja sen kyvystä tehdä yhteistyötä ilman pakkoa. Vannottiin suurempaan kuntakokoon sokeasti uskoen, että suuruus merkitsee automaattisesti palvelujen tehokkaampaa ja edullisempaa tuottamista. Sitä se ei kuitenkaan takaa.

Samaa sokeutta on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistamisen osalta. Sairaanhoitopiirien purkaminen on täynnä avoimia kysymyksiä mm. kuka vastaa jatkossa kiinteistöistä, veloista, kenen palvelukseen työntekijät siirtyvät, millaisia yhteenliittymiä jatkossa tarvitaan. Purkamalla nykyiset erikoissairaanhoidosta vastaavat kuntayhtymät ollaan luomassa uusia.

Hallituksen keskuudessa on suurin into kuntarefomista jo laantunut tiedon ja tuntemuksen kasvaessa. Nyt olisi hyvä pysähtyä miettimään kokonaisuutta ja lähteä siitä mitkä palvelut ovat kuntien vastuulla ja mitkä eivät.

Hallituksen toiminnan suurin motiivi on ollut valtapolitiikka. Valta keskittyisi harvempien käsiin ja virkamieskoneistolle. Lisäksi melko tiuhaan vaihtuvat linjaukset hallituksen sisältä ovat merkki poliittisesta kilpailusta. Tärkeintä on, että oma ehdotus voittaa oli siinä järkeä tai ei.

Itse arvosta suuresti kuntapäättäjiä eri puolelta Suomea, jotka ovat jo vuosikymmenten ajan osoittaneet sopeutumiskykyä muutosten edessä kuten kuntamäärän vähentyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana osoittaa.

Samuli Vapaasalo 10.10.2012 21:01

Pidän melko hyvänä ajatusta siitä, että laadukkaiden terveyspalveluiden aikaansaamiseen tarvitaan tietyn kokoinen asukaspohja. Onko se juuri 20000? En tiedä, mutta nykyisellä järjestelmälläkään se ei toimi. Lisäksi on hyvä, että perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon tuodaan selkeitä rakenteita.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen ei taida tosiaankaan riittää kenenkään lihakset. Niin hanakasti sitä vastustetaan Espoossa ja Vantaalla. Kauniaisista puhumattakkaan. Sipoolta ei taaskaan ole tainnut kukaan asiaa kysyäkään...

Pienten maalaiskuntien imaiseminen maakuntakeskusten esikaupunkialueiksi ei ole millään muotoa viisas veto. Pienet elinkeino- ja väestörakenteelta samankaltaiset kunnat voivat saada synergiaetuja liittymällä yhteen, ja jatkamalla nykyisen kaltaista elämän menoa yhteisen hallinnon alla, usean keskuksen rakenteella. Voi olla jopa tervehdyttävää, että aikaisemman koko kunnan palvelurakenteen sijaan kunnan entiset itsenäiset keskukset keskittyisivät kokonaan yhteen osa-alueeseen ja jakaisivat uuden kunnan vastuut laajemmalle alueelle.

Mutta. Metropolihallinto on kuitenkin saatava aikaan viipymättä. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien on yhdessä tehtävä työtä terveen infrastruktuurin, rakentamisen, kaavoittamisen, sosiaalipalvelujen jne. suhteen, jotta asumisen hinta kääntyisi alueella laskuun, ilmastoa kuormittavia rakenteita voitaisiin purkaa ja alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen saataisiin stoppi.

Ari Mikkola 10.10.2012 21:31

Missä lukee että Keskusta vastustaa kuntaliitoksia? Itse keskustalaisena kunnallispolitikkona vastustan kuntaliitosta jos siitä ei ole hyötyä esitettäväksi kuntalaisille kuten suurimmassa osassa varsinkin pienten kuntien liitoksissa tulisi käymään.

Itse asun kunnassa jolle ei ole tulossa mitään hyvää kuntaliitoksesta. Veroäyri ei tule laskemaan eikä kiinteistövero. Ainoa säästökohde jonka oikeasti voi löytää liitoksen jälkeen on kuntamme aluieella sijaitsevan lukion lopettaminen ja lukion tiloihin mahtuvien kahden kyläkoulun lakkautus.

Miksi siis kannattaisin kuntaliitosta?

Pekka Remes 10.10.2012 21:32

Kuntauudistuskeskustelussa olen odottanut vastausta kysymykseen, miten uudistus vaikuttaa väestölliseen huoltosuhteeseen. Käsittääkseni lasten ja eläkeläisten määrä ei riipu kuntien lukumäärästä. Jos kuntauudistusta perustellaan taloudellisella huoltosuhteella, siis sillä, että suuret kunnat ovat vetovoimaisempia ja ne kiinnostavat yrityksiä, tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen yrittäjämyönteisimmät kunnat ovat sellaiset suurehkot vaan eivät suuret kunnat kuten Kaarina, Raisio ja Lieto. Uudistusta perustellaan myös hallinnon, siis käytännössä kunnan työntekijöiden määrän vähentämisellä. Kunta-alan työntekijöitä kuitenkin siirtyy eläkkeelle tuhansia joka vuosi. Määrä vähenee siis luonnollista tietä.

Kuntauudistusta vastustetaan kaiketikin siksi, että kunnan palveluilla on tapana keskittyä kuntakeskukseen. Mitä suurempi kunta, sitä kauempana keskus on, siis jos ei asu siellä keskustassa, jossa asuntojen hinnoilla on nousupaineita.

Monia palveluja voidaan tietenkin hoitaa jo netissäkin, mutta lapset pitää kuljettaa kouluun eikä hammaslääkäri pysty paikkaamaan hampaita virtuaalisesti.

Kuntauudistuskeskustelussa pitäisi olla tieto myös siitä, miten sosiaali- ja terveydehuolto järjestetään tulevaisuudessa ja mitä lakisääteisiä tehtäviä kunnalla oikeastaan pitäisi olla. Pitäisikö olla nykyiset viisisataa vai riittäisikö vähemmän.

Vaikeahan kuntauudistusta on viedä eteenpäin, jos se tuntuu kansalaisista vastenmieliseltä.

Jukka Itäkylä 10.10.2012 23:57

Monipuoluemaassa, jossa on liian monipuolinen hallitus, on täysin mahdotontonta viedä eteenpäin hanketta, jolla ei ole edes hallituspuoluiden saati sitten oppositiopuoluiden edes osittaista tukea. Tämä pätee tietenkin moneen muuhunkin lainsäädölliseen hankkeeseen. Kuntauudistus on tarpeellinen tulevaisuuden takia, ei huomispäivän vuoksi. Lainsäätäjiltä on lupa odottaa näkemystä ylihuomisesta, ei vain tästä päivästä. Tästä syystä on vilpitön toivomukseni, että niin kuntauudistuksen esittävältä taholta, kuin sitä vastustavaltakin, voitaisiin argumentoida asiaa muutaman tulevan vuosikymmenen perspektiivillä. Tähän on kaikkien käytettävissä kiistattomat demografiset tosiasiat.

Jussi Lähde 11.10.2012 10:31

Parahin Unski

Kiitokset kiintoisasta Pallada -artikkeleista. Onpa porukka, kyky perehtyä aiheeseen pitkäjänteisesti siitä elämöimättä olisi joskus politiikassakin paikallaan!

Kuntauudistuksessakin olisi hyvä keskittyä siihen mitä on pinnan alla. Kuntarajoista puhuttaessa tärkein raja ei ole kuntien välinen raja vaan kunnan ja valtion raja. Kuntien itsenäisyydestä käytävä avoin keskustelu on se kivijalka jonka päälle toimiva kuntein ja valtion välinen työnjako voidaan rakentaa.

Kuntauudistus ei voi kaatua ellei sitä todellisuudessa ole olemassa. Kyseessä on menossa kuntatuunaus tai kuntafiksaus.

Ehkä teimme virheen kun lakkautimme läänit, olisiko sittenkin pitänyt lakkauttaa kunnat?

Johannes Hirvaskoski 11.10.2012 11:27

Jukka Itäkylä edellä sanoi asian ytimen, että on mahdotonta viedä loppuun tavoitetta jolla ei ole laajan hallituspohjan johdosta edes hallituksen kannatusta. Jotakin sieltä silti tulee, mutta on kovin suivaannuttavaa seurata tällaista etenemistä. "Ei tullut takkia, ei liivejä, tuli sentään kukkaro".

Jussi Lähteen kommentti lääneistä on mielenkiintoinen. Tarve jonkinlaiselle alueelliselle rakenteelle ymmärretään (1980-luvulla muistan kun puhuttiin väliportaan hallinnon uudistamisesta) ymmärretään, mutta silti Keskustan yksiselitteinen ajatus kunta-maakunta leimataan epäselväksi ja "himmeliksi". Maakunta -ajattelu nousee alhaaltapäin, eikä ole valtion alueellista edustusta. Ilmassa on tässä asiassa liian paljon politiikkaa.

Pelkään että siaraanhoitopiirien tilalle saadaan jotakin sekamelskaa, kuten saatiin läänienkin tilalle. Loppujäämänä ei saada oikein mitään. Rakenteisiin kiinnitetään aivan liikaa huomiota.

Paavo Vaattovaara 11.10.2012 12:32

Enpä ole kovin tarkoin seurannut koko kuntauudistus keskustelua. Mielestäni se oli huonosti harkittu alun alkaen. Lapin osalta se tuntuu mahdottomalta pitkien etäisyyksien vuoksi.

Ensimmäinen puolivirallinen kartta olisi Ylitornion jakanut kahtia toinen osa Tornioon ja toinen Rovaniemeen. Kotikuntani Pello olisi siinä jäänyt ylijäämä kunnaksi, ei oltu osattu liittää mihinkään. Sen verran olen mielipidekeskusteluja seurannut, että jos pakko olisi liittyä niin Ylitornio ja Pello mieluummin liittyisivät Rovaniemeen.

Vaalikoneella oli kysymys liittymisestä Kolarin, Muonion ja taisi siinä olla vielä Enontekiökin. Sellainen kunta olisi epäonnistunut.

Miten Lapissa esim. terveyspalvelut järjestettäisiin pitkien etäisyyksien vuoksi. Pakko olisi jonkinlainen ensiapu palvelut jokaisen terveyskeskuksen tilalle järjestää. Kuntaliitokset Lapissa tulisivat olemaan Taxsien kulta-aikaa.Tulisiko siinä kustannusten säästöä.

Pasi Pekkinen 11.10.2012 12:59

Hieman (vanhentunutta) tilastotietoa perusteeksi sille, miksi kuntauudistuksen ei soisi epäonnistuvan.

V. 2010 kuntia oli 342 kpl.

Tuolloin 80,1% väestöstä asui 125:n tiheimmin asutun kunnan alueella. Niiden maapinta-ala (64 500 km2) oli yhteensä 21,23% koko maan maapinta-alasta.

Toisin sanoen, lähes 80% Suomen koko maapinta-alasta (239 400 km2) asutti vain n. 20% väestöstä. Ja näitä kuntia oli v. 2010 217 kpl. Keskimääräinen väestötiheys näissä kunnissa oli 4,5 henkilö/km2.

Jos esim. Perussuomalaiset esittävät tavoitteenaaan, että terveyspalveluiden tulisi olla enintään 4km etäisyydellä (n. 50km2 alue), niin näissä harvemmmin asutuissa kunnissa (80% maapinta-alasta), yhden kunnallisia terveyspalveluita tarjoavan pisteen alueella asuisi keskimäärin 227 henkilöä. En ole asiantuntija, mutta ei kuullosta kovinkaan järkevältä. Ajatusta voisi tästä toki edelleen laventaa.

Marko Kivelä 11.10.2012 13:12

Ei kuntauudistus kaadu, mutta se tulee toteutumaan karttaharjoitusta selvästi suppeammassa muodossa. En kuitenkaan usko, että hallitus on missään vaiheessa edes kuvitellut kntauudistuksen menevät täydessä mitassaan lävitse vaan lienee niin, että ensimmäiset ehdotukset ovat olleet pikemminkin tinkimisvaraa.

Kuntauudistuksen suhteen huomio on myös ollut aivan liikaa liitoksissa. Kuntaliitokset eivät nimittäin ratkaise ikääntymisen tuomaa kestävyysvajetta. Nyt olisikin tärkeää, että lehdistö kaivaisi esille sen mitä kaikkea muuta kuntauudistuksen nimissä ollaan tekemässä. Sillä jos kestävyysvajetta voidaan kuntauudistuksella todella vähentää, täytyy se tehdä muilla rakenteellisilla ratkaisuilla kuin pelkillä rajansiirroilla.

Petri Lahesmaa 11.10.2012 13:20

Hyvä Unski,

Täällä Belgiassa on kunnallisvaalit tämän viikon sunnuntaina. Olen rekisteröitynyt äänestäjä, joten vaaliuurnille menen kolmen päivän päästä.

Belgiassa ei kuntauudistuksesta puhuta, vaikka täällä on 580 kuntaa - jo Suur-Brysselin alueella niitä on 19. Kuntia ei siis olla yhdistämässä ja siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin väestöpohja: entisen Vaasan läänin alueella on yli kymmenen miljoonaa asukasta. Toiseksi: kunnat eivät vastaa sosiaali-ja terveyssektorista - rahoitus kulkee julkisten sairauskassojen, mutualiteiden kautta ja asiakas valitsee itse lääkärinsä, jotka harjoitavat ammattiaan itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Siinä voisi, tai olisi voinut olla malli Suomelle. Taitaisi olla liian suuri muutos nieltäväksi, joskin täällä järjestelmä toimii hyvin. Väestöpohjalle emme Suomessa tietenkään mahda kovin paljoa. Jos sote-rakenteet säilyvät suunnilleen nykyisen kaltaisina Suomessa, ei kuntauudistukselle taida jäädä kovin paljon vaihtoehtoja.

Pasi Pekkinen 11.10.2012 13:20

Edellisen viestini kirjoittamaton johtopäätökseni ei ole se, että vain kuntia yhdistelemällä kaikki ongelmat olisi ratkaistavissa. Sen lisäksi pitäisi uskaltaa pohtia mm. että:

- Onko (tai mitä) järkevää tavoitella "koko maan asuttuna pitämistä" (vrt. esim. Kanada)?

- Onko kohtuullista vaatia tai edes olettaa, että nykylaajuiset julkiset palvelut tulee olla yhtäläisesti saatavilla ja saavutettavissa koko maassa?

Kyllikki Hyhkö 11.10.2012 13:38

Jussi Lähde kirjoitti: "Ehkä teimme virheen kun lakkautimme läänit, olisiko sittenkin pitänyt lakkauttaa kunnat."

Todennäköisesti olisi, koska lakkautettujen läänien tilalle ei kuntalaisten lähtökohdista nähden syntynyt mitään uutta eikä toimivaa. Muuten emme olisi yhä samassa tilanteessa. Vain maaherrat katosivat - helppoa herravihaisessa Suomessa.

Taisimme itse tehdä aiemmin saman valuvian, joka nyt kohkataan EU:ssa olevan.

Jospa palattaisiin ensin oman valuvikamme kohdalle ja lähdettäisiin miettimään kuntauudistusta siltä pohjalta. Unohdettaisiin pikkusieluinen kyläpolitikointi, johon meidät suomalaiset niin helposti saadaan höynäytettyä.

Markus Ylimaa 11.10.2012 14:01

Täällä on esitetty jo paljon tärkeitä näkökohtia. Isompana ongelma pidän kuitenkin sitä, että kuntauudistuksesta ja hallituksen suunnitelmista on tehty synonyymeja keskenään. Pidän hallituksen hanketta järjettömänä, mutta näen kunta- ja palvelusektorin uudistamisen välttämättömänä. En jaksa usko hallituksen suunnitelmien toteutumiseen. Olennaisin kysymys on, miten käynnissä oleva prosessi vaikuttaa paikallistason päättäjien intoon tehdä tarvittavia rohkeita uudistuksia?

Valtakunnan tason keskusteluissa on laitettava painoa kunnan tehtäväkentän määrittämiseen. Olen ihmetellyt sitä, miksi Suomen pitäisi mennä vastavirtaan uskomalla vahvoihin peruskuntiin? Esimerkiksi vain alle viisi prosenttia eurooppalaisista asuu maassa, jossa on vain yksi paikallishallinnon taso. Kannatan siis sote-puolen sekä maankäytön ja asumisen siirtämistä laajemmilla harteilla (maakuntaliittojen taso) oikeasti paikallisten kysymysten jäädessä mahdollisimman lähelle paikallistasoa.

Kuntaliitokset ovat olleet monessa tapauksessa järkeviä. Ne eivät ole kuitenkaan mikään itsetarkoitus. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljän kaupungin liitoksella loisimme erilaisista rakenteista koostuvan konsernihirviön, joka työllistäisi enemmän väkeä kuin Suomen valtio ja joka kuluttaisi paljon enemmän kuin puolustusvoimamme. Suur-Helsingin mahdottomuuden ovat ymmärtäneet myös hallituspuolueiden paikallispäättäjät.

Tarvitsemme innovatiivisuutta. Keskustelu rajoista on siis siirrettävä palvelutuotannon rakenteisiin ja kuntien tehtäviin.

Lars-Erik Wilskman 11.10.2012 14:04

Kuntauudistus ei kaadu, jo siitäkin syystä ettemme tiedä tarkalleen millaista uudistusta tarjotaan. Se on selvää, että kunnat vähenevät jo siitäkin syystä, että euro on tässä asiassa voimakkaampi konsultti kuin poliittinen tahto.

Veroprosentien nostot ja palvelutason madaltamiset pakottavat kovimmankin kunnallispatriootin miettimään kuntaansa uudessa valossa.

Asuinpaikka on oma valinta. Helikopteri on halvempi ratkaisu kuin terveyskeskus kunnassa, jonne lääkäreitä saa vain ylisuurin palkkioin, eikä aina sittenkään.

Marita Salenius 11.10.2012 16:18

Mielenkiintoinen miljoonaesimerkki Belgiasta oli Petri Lahesmaalla. Mutta onneksi sentään oli mainittu tuo väestöpohja. Meidän maahan tuo järjestelmä ei tietenkään mitenkään sovi, koska joka kunnassa ei ole edes sitä yhtäkään lääkäriä ( ehkä kerran pari viikossa joku käy) ja suurempi valikoima näitä on jo niin kaukana, että arjen käytössä se valinta ei onnistu. Sitten kun ihminen on jo sairaalakunnossa, niin lääkärin valinta on toissijainen juttu, kun tärkeintä on ,että yritetään edes parantaa.

Pasi Pekkiselle voisi sanoa tuosta Perussuomalaisten neljästä kilometristä, että sen voi saada aikaiseksi vaikka terveyspalveluautolla, ei aina tarvitse rakennusta. Minulle jäi myös epäselväksi, mitä tuossa toisessa kommentissa tarkoittaa sitten se vaihtoehto "ei koko maa". Mihin laitetaan se raja, josta alkaisi se alue, joka hyväksyttäisi asutuksi alueeksi? Aihe on sukua eutanasiakeskustelulle siinä mielessä, että tässäkin mietitään , kuka samuttaa valot eli vetää letkut irti ja missä kohdassa on oikea hetki tai rajan paikka. Mielestäni on kohtuullista vaatia, että nykyisenlaajuiset julkiset palvelut tulee olla saatavilla vähintään niin, kuin ne nyt ovat. Palvelut eivät nimittäin ole tälläkään hetkellä yhtäläisesti saatavilla ja saavutettavissa. Olemme täällä periferiassa tyytyväisiä tähänkin, kunhan ei huonone.

Voisiko näitä vapaehtoisia kuntaliitoksia tapahtua suuressa määrin? Jotenkin epäilen, että ei. Pitäisi olla jokin herkkufondue, johon sen porkkanan voisi kastaa, niin ehkä nämä arat päättäjät rohkenisivat ottaa päänsä esiin sieltä perinteisen toimintatavan pensaasta. Pienissä kunnissa on päättäjillä paljon periaatteellisia ja aivan henkilökohtaisiakin asenteita joihinkin uudistuksiin ja monesti nämä samat henkilöt istuvat paikallisen pankin, osuuskaupan, eri järjestöjen ym. johtopaikoilla. Väkisin tulee tilanteita, joissa hämärtyy se yhteisen- ja omanedun raja. Liian pienet ympyrät ovat monesti este kunnan toiminnalle ja demokratiallekin, salassapidosta puhumattakaan. Itse kannatan jonkin sorttisia liittymiä. Kunnan koko olisi silloin sopiva, kun suurin osa kaupan kassajonossa olisi tuntemattomia.

Miikka Salmi 11.10.2012 17:44

Nyt on kuntavaalit. Kun kuntavaalit menevät ohitse, huomaamme että Virkkusen hallitus saa jälleen työrauhan, ja minun arvioni on että silloin kuntaliitoshankkeet etenevät.

Arvioin siis että kyllä kuntien yhdistäminen sitten tapahtuu, sillä hallituksella on (normaaleissa oloissa) vielä kaksi vuotta aikaa tehdä se. Vasta sitten pakkaavat päälle eduskuntavaalit.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jotkut paikalliset kokoomus- ym toimijat kyllä kitisevät vastaan, mutta arvioni on että sitten lopulta Virkkusen hallitus ei kehtaa antaa pääkaupunkiseudun ja omien paikallispoliitikko-puoluetovereidensa muodostua huonoksi esimerkiksi. Espoon kokoomuksen ynnä muiden vikinöistä huolimatta siis kuntaliitos runtataan lävitse. Näin arvioin.

Heikki Hakala 11.10.2012 18:22

Asetelma näyttää niin pahasti lukkiutuneelta, että kuntauudistuksen toteutuminen kaavaillussa laajuudessa ja tahdissa olisi suoranainen ihme.

Jussi Lähde kysyy kommentissaan, olisiko läänien sijasta pitänyt lakkauttaa kunnat. Minä puolestani olen pohtinut, olisiko hallitusohjelmassa pitänyt ensisijaisesti sitoutua nyt vireillä olevaa selvästi radikaalimpaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamiseen ja jättää kuntauudistus suosiolla odottamaan suotuisampaa hetkeä. Nykyisellä hallituspohjalla näiden kahden uudistuksen yhtäaikainen läpivienti ei voine onnistua muussa kuin hyvin vesitetyssä muodossa.

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet ja vastuut järjestettäisiin uudelleen soveltaen Suomen olosuhteisiin esimerkiksi sellaisia muualla hyväksi havaittuja muotoja, joihin Petri Lahesmaa edellä viittasi, olisi myös eräs keskeisimmistä kuntauudistuksen ristiriitatekijöistä poistunut miltei kuin itsestään.

Näin kontrafaktuaalisesti tarkasteltuina asioilla on toki aina taipumus näyttää paljon yksinkertaisemmilta, kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Kun siihen kuitenkin on tällaisella foorumilla mahdollisuus, kiusausta ei voi vastustaa.

Pentti Kangasluoma 11.10.2012 18:34

Verkossa on uutinen että ammattiurheilijoille räätäröityjä inttiä tutkitaan, onko laillista. On jo aikakin, he ovat tulleet ja menneet kuin keisarit. tasa-arvosta ei tietoakaan.

Henna Virkkunen on sitkeä nainen. Kaksi kertaa syyskesällä hän matkusti Kirittärien fanibussissa Lapualle ja takaisin, pelattiin naispesiksen mesraruudesta. Hän näytti suruliselta kun viidennen pelin voitti Jyväskylässä Lapua.

Hyvin hermostunut on kaikkialla tunnelma, persujen pelko pistään kokoomuksen ja keskustan kentän liikkeelle, en usko kovaan jytkyyn kun myös muut puolueet ovat heränneet.

Unskin kysymykseen ei voi vastata kattavasti nyt, vasta kuntavaalien jälkeen. Kaaosmaiinen keskustelu on pistänyt seisooneet vedet liikkeelle, jokainen kunnallispoliitikko on joutunut pohtimaan kuntansa asemaa.

Ilpo Olsonen 11.10.2012 19:34

Sote-piirit tulevat,kun kunnat eivät suostu yhteistyöhön vapaaehtoisin kuntaliitoksin.

Maakunnan kokoiset sairaanhoitopiirit tulevat kuntien tilalle valtionosuuksien saajiksi.

silloin meillä on n.20 suurkuntaa,joihin valitaan luottsmusmiehet kuntavaalien yhteydessä.

Henna Virkkusen työ ei mene hukkaan,koska vain näin kunnille voitiin osoittaa,miten turhaa on Suomessa tarjota mitään uudistamista vapaaehtoisuuden pohjalta.Myös poliittiset puolueet saavat mennä itseensä sen jälkeen,kun ovat lyhytnäköisesti kosiskelleet vain äänestäjiä seuraavat vaalit tähtäimessään

Jussi Lähde 11.10.2012 19:59

Hyvät ystävät

Kävin tänään aiheesta keskustelua tolkun ihmisen kanssa. Perustelin hänelle miksi sosiaali- ja terveyspuolen palvelut tulisi mielestäni kustantaa yksinomaan valtion kassasta.

Yhtäkkiä ystäväni hätkähti ja tokaisi "sittenhän olisi kansanedustajillekin jotain mistä päättää!":

Martti Pelho 11.10.2012 20:14

Suomi on ratifioinut osaksi oikeuttaan Euroopan paikallis- ja aluehallinnon perusoikeussopimukset.

Sopimusten mukaan kansalaisilla on ollut Suomessakin yli 20 vuotta laillinen oikeus valita aluevaltuusto vaaleilla. Mutta mikä on todellinen tilanteemme?

131 kansanedustajaamme yrittää sitkeästi roikkua korruptoivissa kolmoisrooleissaan kunta- ja maakuntavaltuutettuna sekä samalla kansallisen lainsäädäntoelimen jäsenenä laatimassa miniteriöitä, maakuntia ja peruskuntia koskevia säädöksiä, joita hänen itsensä pitäisi sitten samanaikaisesti valvoa ja panna maakunnissa ja peruskunnissa käytäntöön.

Kun ministeriöille on lailla annettu kuntia koskevaa ohjauvaltaa, josta ministeriö on puolestaan vastuussa eduskunnalle ja kansanedustajille, niin kyllä siinä menee valvojan ja valvottavan puurot ja vellit sekaisin.

Eduskunnan kanslia maksaa 131 kananedustajaehdokkaan avustajille palkkaa, puhelin- ja matkakuluja sekä monistuskuluja siitä, että avustaja kokopäiväisesti verovaroillamme tekee työtä esimiehensä vaalibudjetin kartuttamiseksi kaavoituksesta kiinnostuneilta yrityksiltä ja ay-liikkeeltä sekä tämän valitsemiseksi kunta- ja maakuntavaltuutetuksi.

Edellisessä eduskunnassa (2007-2011) kaikki oli vieläkin helpompaa: 18 kansanedustajalla oli asiamiessopimus, jonka turvin eduskunnan maksamat avustusrahat saatiin säilöttyä suoraan edustajan tulevien kunta- ja eduskuntavaalien vaalikassoihin. Eduskunnan kansliatoimikunta katsoi kansanedustajien avustussopimukset laittomiksi mutta päätti kuitenkin itse samalla - laittomasti - ettei pimeyteen maksettuja kansanedustajien avutussopimusrahoja ryhdytä perimään oikeusteitse takaisin.

Meidän tulee muistaa tosiasia, että keskusvallan vastavoimana ja kansalaisten turvana on läpi maailman historian ollut paikallishallinto, joskus heikompana toisinaan vahvempana.

Sen elinvoimaisuus ja uskottavuus viimekädessä ratkaisee, miten maa makaa. Suomemme yhteiskuntarakenteena on vain yksi satojen muitten kaltaistensa joukossa - inhimillisine puutteineen ja virheineen.

Oikeusministeriö ei kelpuuttanut muuten tuoreen perustuslakikomiteansa asiantuntijaksi yhtään kunnallishallinnon asiantuntijaa. Perustuslakiuudistuksen yhteydessä meillä on käytettävissämme lukuisia erinomaisia tutkimuksia keskusvallan ja paikallishallinnon keskinäisestä suhteesta ja sen kehityksesta Euroopassa viimeisen 3000 vuoden aikana.

Aimo Ryynäsen “Kunnan tehtävän lakisääteistäminen”(1986), Kauko Heurun “Kunnan päätösvallan siirtyminen” ja Marja Sutelan “Suora kansanvalta kunnassa” (molemmat 2000) ovat hyviä esimerkkejä.

Myös Urho Kekkosen väitös “Kunnallinen äänioikeus Suomen lain mukaan” (1936) palauttaa Kekkosen mieliimme erinomaisena kunnallishallinon asiantuntijana.

Martti Pelho

suuhygienisti

Fuengirola

Andalusia

Tero Lehto 11.10.2012 21:00

Minulle on jäänyt kovin epäselväksi, millä perusteella Suur-Helsingin luomista perustellaan. Jos suurempi olisi automaattisesti tehokkain, eikö Helsinki olisi ylivoimaisesti Suomen taloudellisesti tehokkain kunta? Niinhän ei ole.

Uskon tämän yltiöpäisimmän yhdistämisinnon kaatuvan jo siksi, ettei kokoomuksella tai Sdp:llä ole varaa ottaa niin isoa riskiä äänestäjien menettämisessä.

Heikki Hakala 11.10.2012 22:37

Haluaisin aivan lyhyesti kommentoida Tero Lehdon äskeistä viestiä:

Kuntauudistuksella on päätetty tavoitella sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa ja perusopetukselle vähintään noin 50 oppilaan ikäluokkaa. Lisäksi työpaikkaomavaraisuusasteen tulisi olla vähintään 80 prosenttia.

En ole havainnut kenenkään väittäneen, että pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen tuottaisi Lehdon ironisoimaa "automaattisesti tehokkaimman" asemaa. Kyllä pääkaupunkiseudunkin osalta keskustelua on käyty nimenomaan siitä lähtökohdasta, kuinka kuntalaisten tarvitsemat palvelut voitaisiin tuottaa nykyistä tehokkaammin - ei suinkaan "automaattisesti", vaan nykytilannetta huolellisesti eritellen ja analysoiden.

Kari Rajala 11.10.2012 22:41

Lars-Erik Wilskman kirjoitti tässä ketjussa, että asuinpaikka on oma valinta. Se on niitä tavallisia yksinkertaistuksia, joilla kuntaliitoksissa yritetään tukahduttaa kritiikkiä.

Asuinpaikka ei aina ole oma valinta. Siihen vaikuttaa mm. työ ja varallisuus - tai niiden puute. Moni varmaan vaihtaisi asuinpaikkaansa nykyisestä, jos se olisi aito mahdollisuus. Työ sitoo monta ihmistä nykyiseen asuinpaikkaansa.

Harva on myöskään valinnut menneisyydessä asuinkuntaa sillä perusteella, että se tulevaisuudessa liitetään toiseen kuntaan esim. läheiseen kaupunkiin, jotta tuo asuinkunta pääsee maksamaan kaupungin velkoja ja turvaamaan sen palveluita sillä, että entisen oman kunnan palveluita ajetaan alas.

Kokoomus on siitä mielenkiintoinen puolue, että se näkee yrityselämässä kilpailun hyvästä, mutta kuntien välisen kilpailun pahasta. Kuntaliitoksia perustellaan usein sillä, että kuntien välinen kilpailu on pahasta. Luomalla suurempia kuntia on helpompi tarjota asukkaille ota-jätä-tilanteita asuinpaikan suhteen. Muuttokynnys nousee ja kunnan ei tarvitse niin paljon skarpata palveluidensa suhteen.

Kouluja lakkautetaan Suomessa nopeampaa kuin lapsiluku vähenee. Lisäksi koululaisten määrä kääntyy jälleen nousuun, kun jälleen muutaman vuoden suurentuneet ikäluokat aloittavat koulutaipaleensa.

Olli Saarinen 12.10.2012 3:36

Kunnat toimittavat pääasiassa eduskunnan asioita joten koska valtiolla on valta päättää palveluista on valtion otettava myös vastuu niiden rahoittamisesta sekä niiden tuottamisen rationaalisuudesta.

Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole olla palveluiden tuottaja vaan olla yhteisöllisyyden kehys, tori ja kirkko. Onnellisuutta luova yhteisöllisyys ei synny kovin suuressa kunnassa. Kauniainen (8000 as) ei tahdo liittyä Espooseen vaan on onnellinen itsekseen. Suuri kunta ei myöskään ole välttämättä tasa-arvoinen. Helsingin terveyskeskusten palvelutaso vaihtelee suuresti alueittain. Hiljan HS:n jutussa verrattiin palvelutonta Mellunmäkeä (8000 as) kukoistavaan Käpylään (8000 as), jonka asukkaiden pihapensaat tosin makaavat keskushallinnon ylimielisten byrokraattien jyrääminä! Jos Helsingissä leikkipuiston nurkalla on jokin korjattava rakennelma, paikalla käy kolmen eri viraston miehiä toteamassa ettei asia kuulu heille. Siis kolme turhaa virastoa. Pohjanmaan pienessä kunnassa vastaava mestari ajaa paikalle ja korjaa nurkan itse pakunsa rontissa kuskaamillaan työkaluilla.

Pääministeri on lausunut että kunnat on yhdistettävä koska pienet kunnat eivät voi hoitaa ikääntyvää väestöään. Suuretkaan kunnat eivät voi kuitenkaan olla keskenään rahoituksellisesti tasa-arvoisia, mitä tasa-arvoisten palvelujen tasa-arvoinen rahoittaminen edellyttäisi. Aina tarvitaan tasausta. Mielestäni pienikin kunta voi olla tehokkaasti elinkelpoinen, jos se saa kustannuksia vastaavan oikeudenmukaisen rahoituksen. Joku kunta voisi erikoistua vanhustenhoitoon järvenrantapensionaateissa, jos sen ei tarvitsisi tukeutua eläkkeiden verottamiseen vaan saisi valtiolta henkirahan per akka ja ukko.

Kun Espoo valittaa, että se rahoittaa muita kuntia 200 miljoonalla vuodessa on valitus turhaa. Valtio on säätänyt tasa-arvoiset palvelut. Yhteiskunta kerää rahoituksensa verovaroin. Espoossa asuu hyvätuloisia veronmaksajia, jotka osallistuvat palvelujen rahoittamiseen, ei Espoon kunta. Vai tulisiko maaseudun vanhusten muuttaa Espooseen, jolloin Espoo saisi itse käyttää miljoonansa?

Kokoomuksen järjestön nimeä mukaillen ilmoitan päämääräksi tuhat kuntaa!

Kimmo Tuomaala 12.10.2012 10:29

Edesmennyt HS:n toimittaja hekumoi muutama vuosi sitten väitteellä, jonka mukaan "Tanska on ymmärtänyt lakkauttaa 90 % kunnistaan. Todellisuudessa Tanskassa ja Ruotsissa lakkautettiin 40 vuotta sitten vanhat kirkkopitäjät, taajaväkiset yhdyskunnat ja kauppalat. Tilalle perustettiin laaja julkinen sektori: kunnat ja väliportaanhallinto. Tanskan pääsaarilla on kirkko joka kylässä.

Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget-väliportaanhallinto.

Norjassa on 430 kuntaa ja seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.

300 000 asukkaan Islannissa on 67 kuntaa, 300 seurakuntaa, 8 lääniä ja 67 kihlakuntaa.

Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2) on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto. Tanskan tiheästi asutuilla pääsaarilla Själlannissa ja Fynillä uusi kuntakeskus on enintään 12 km etäisyydellä vuonna 2007 lakkautettujen kuntien keskuksista.

Marita Salenius 12.10.2012 10:40

Tuo Olli Saarisen kirjoitus oli niin riemastuttavaa luettavaa, että on vaikea olla olematta samaa mieltä. Vaikka eipä tuota tiedä, joska ne ukot ja akat sittenkin rahdataan sinne Espooseen, jossa monen jälkikasvu elelee. Olikos olemassa jokin uusi laki/asetus, että olisi mahdollista saada vanhempansa lapsen asuinkuntaan, jos omaisen huolehtiminen ei näiden kotikuntaan suuren välimatkan tähden onnistu.

Kyllä tulen edelleen vakuuttuneemmaksi, että Suomi on pidettävä asuttuna mahdollisimman laajasti. Ajatellaanpa tätä voimallista ja laajaa kakkosasumiskulttuuriamme, toiselta nimeltään kesämökkeily. Entäpä jos siellä rantakivikossa kullanmuru teloo jalkansa tai vaarin moottorisaha kiinnosti liikaa, niin varmasti lähellä oleva terveyspalvelu on silloin arvossaan. Entä teiden kunnossapito. Herkästi mökkiasukas arvostelee kuoppaa siellä ja täällä, mutta kun tiehoitokunta esittää yksikkömaksun nostoa, niin eihän se käy - " me käydään täällä kuitenkin niin harvoin". Varkaatko sitten siellä valoja pitävät syksymyöhälläkin. Sitä tuppaa olemaan lähes joka asialla vähintään kaksi puolta ja enemmänkin kun katsotaan syvemmälle.

Pasi Pennanen 12.10.2012 10:42

Kuntauudistusta ei tarvita sote-uudistuksen toteuttamiseen. Kuntien hallintokulut näyttelevät keskimäärin noin 2% kokonaiskuluista ja kuntaliitoksiin liittyvien palkkojen harmonisoinnin myötä ne ovat vain tupanneet nousemaan. Sen vuoksi - erityisesti Kokoomuksen viljelemä - ”Ei kunnantaloja, vaan palveluja”-vaalislogan on räikeän valheellista propagandaa.

Kunnilla on paljon muitakin tehtäviä kuin terveydenhuolto, joka on monin paikoin hoidettu jo muutenkin kuntien yhteistoiminta-alueina. Ihmisille tärkeinpiä asioita omassa kunnassa ovat kuitenkin vaikutusmahdollisuudet omaan asuinympäristöönsä.

Juuri tästä on löytyneet suurimmat puutteet tähän mennessä tapahtuneissa kuntaliitoksissa. Kaupunkikeskusten ulkopuoliset alueet ovat jääneet helposti virkamiesjyrän alle. "Poissa silmistä, poissa mielistä"-ajattelumalli on hyvin yleistä monissa pinta-alaltaan isoissa suurkunnissa. Kokemus on osoittanut, että ilman todellista vaikutusvaltaa on aivan turha perustaa makkaranpaistokerhoja entisiin "reunakuntiin" ja väittää sitä lähidemokratiaksi, jos kaikki päätökset - kaavoituksesta lähtien - tehdään yksinomaan kaupunkikeskusten etua ajatellen.

Helposti annetaan mielikuva, että pienet kunnat eivät "pärjää" yksin. Toki näinhän varmasti tulee tapahtumaankin, jos valtio siirtää kaikki toimintansa kuntien harteille. Voidaanhan sitä vaikka vaatia, että jokaisen kunnan pitää kustantaa oma armeija ja sen kalusto. Ne asiat - kuten esim. erikoissairaanhoito - jotka on järkevää hoitaa suurissa yksiköissä, hoidettakoon yhteistyöalue pohjalta.

Tosi asia on se, että suuret kaupunkikeskukset eivät halua enää köyhiä kuntia taakakseen, vaan pelkästään ne, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin tähänkin saakka. Rahahan kelpaa kenelle vain, mutta vastuiden kanssa onkin sitten vähän eri asia. Näin on taapahtunut esim. Jyväskylän seudulla, johon on liitetty useampikin kunta viime vuosien aikana. Kaikista niistä ovat palvelut kadonneet tai katoamassa, lähidemokratia on vitsi ja (piilo)verotus on vain noussut. Silti Jyväskylä on pääsemässä ensimmäisenä suurempana kaupunkina kriisikuntien listalle, pitkälti oman toimintansa ja virheratkaisujensa vuoksi. Nyt Jyväskylä kuitenkin "vaatii" esim. paremmin pärjäävää Muuramea itselleen oman kuntaministerinsä, Henna Virkkusen, suosiollisella avustuksella. Tätäkö on tämän päivän suomalainen demokratia, vahvempi määrää ja muut vikisevät?

Kaikesta huolimatta jokainen Suomen kansalainen maksaa tulojensa mukaan veroja palveluistaan., Jotkut vain saavat rahalleen vastinetta, toiset eivät.

Nita Hillner 12.10.2012 10:55

Uskon maakuntamallin olevan yksi mahdollinen ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Kuntien tehtäviä voidaan merkittävästi vähentää nykyisestä?

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä maankäyttö ja liikenne maakunnan alaisuuteen?

Näin voisimme paremmin yhdistää perus- ja erikoissairaanhoidon toimintoja ja epädemokraattiset kuntayhtymät poistuisivat näyttämöltä. Suora demokratia vaaleineen on hyvä vaihtoehto.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve puhui myös lämpimästi lääkärin mahdollisuudesta toimia ammatinharjoittajana tasaväkisesti kunnan terveyskeskusten kanssa. Potilas saisi itse valita minne ja kenelle menee hoitoon. Idea on hyvä. Valinnaisuutta pitää lisätä. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä on sen sijaan tullut tiensä päähän.

Toimisiko tämä vaihtoehto Suomessa?

Mikko Airto 12.10.2012 12:10

Tietyssä mielessä sanon, että toivottavasti ei. Minulle kunta on aika pragmaattinen asia. Väline. Sen vaikutus identiteettiin on todellinen ja ymmärrän ihmisten huolen siitä. Mutta ei paikallisidentiteetti riipu hallintorajoista.

Minä toivoisin, että meillä kyettäisiin käymään aika laaja keskustelu siitä, millainen 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnan tulisi olla. (Toivon siis onnistunutta Sata-komiteaa.) Mitkä ovat oleellisia asioita, jotka verorahoilla toivotaan kustannettavan? Mikä on optimaalisin tai dynaamisin järjestäjätaho näille palveluille?

Siihen keskusteluun kuuluu mm. toimeentulotuen ja omaishoitajien tuen maksaminen: Kela vai kunta? Erikoissairaanhoidon ja ylipäänsä terveydenhuollon järjestäminen? Eläkerahastot ja sairaanhoitomaksut ja työnantajan palkan sivukulut? Miten niistä saataisiin näkyvämpiä? Ja paljon muita kysymyksiä.

Haluaisin tällaisen tehdä, koska olen melko luottavainen siitä, että sellainen on sata-komitean pannukakusta huolimatta mahdollista toteuttaa. Ja koska näyttää siltä, että sellainen on välttämätön.

Pasi Pekkinen 12.10.2012 12:43

Marita Saleniukselle pari kommenttia:

Keskusta on käsittääkseni perinteisesti pitänyt ja nyt myös Perusuomalaiset ovat ilmoittaneet "itseisarvoisen" tärkeäksi asiaksi sen, että koko maa säilyy asuttuna. Perusteena on esitetty mm. maanpuolustuksellinen näkökulma - joka ymmärtääkseni ei välttämättä ole ihan validi.

Minä en peräänkuuluttanut mitään kieltoja, vaan tarkoitukseni oli kyseenalaistaa em. tavoitteen itseisarvo. Ts. mitä haittaa siitä olisi, jos osa Suomesta aarnioituisi? Ja kuinka järkevää on pyrkiä säilyttämään nykyinen infrastruuri entisellään.

Mitä tulee tuohon kiertävään terveyspalveluautoon, niin ainakin ensituntumalta se herättää joitakin kysymyksiä sen toteutuskelpoisuuden osalta. Kiertäisikö autot kattavasti (koko maassa) ja joka päivä? Jos ei, niin kuinka paljon lisäarvoa ne toisivat (yleiseen perusterveydenhuoltoon; kohdennetun kohderyhmän osalta voisi hyvinkin tuoda)? Kuinka monta autoa silloin tarvittaisiin?

Jos autot pysähtyisivät n. 8km välein, jotta 4km tavoite saavutettaisiin, niin miten mahdolliset potilaat osaisivat ajoittaa auton tulemisen tietylle pysäkille? Miten voi ennakoida miten kauan kukin pysähdys kestäisi? Ja erityisesti: kuinka tehokasta terveydenhuolto olisi, jos hoitohenkilökunta käyttäisi merkittävän osan työpäivästään siirtymiseen pysäkiltä toiselle potilaiden vastaanottamisen sijaan.

Antti Saloniemi 12.10.2012 14:00

Kyllä kuntauudistuksen mahdottomuus tuli esille Kataisen haastattelussa torstai-illalla. Eli siis JK esitti – mielestäni aivan aiheellisen – paatoksellisen kysymyksen siitä, montako kunnantaloa ja –johtajaa mahtuu mukaan, kun ison tai edes keskisuuren kaupungin ympärille vetää harpilla säteeltään 30 kilometrin ympyrän. JK:n viesti oli, että näin ei voi jatkua. Jo aiemmin uutisissa kuulimme sinänsä aivan hyvä sloganin siitä, että ainakaan hallinnon puutteeseen ei tämä hyvinvointiyhteiskunta näillä nuoteilla kaadu. Kaveri oli ilmiselvästi tosissaan, Kokoomuksen johdon tahtotilasta ei ole epäilyä.

Mutta se jatko sitten meneekin pöperöksi. Mitä merkitystä tällä tahtotilalla on, jos sitten seuraava lause onkin, että totta kai (i) päätösten pitää lähteä kunnista ja (ii) joka ikinen Kokoomuksen valtuutettu ajattelee ja päättää asiasta ihan miten lystää? Sitä vain, että niin kuin tässä joku vähän prakaisi. Jos näistä lähtökohdista mennään, niin mitään ei tapahdu tässä asiassa koskaan missään. Oli Kokoomuksen linja sitten hallituksessa mikä tahansa.

Ja ettei nyt jäisi epäselvyyttä, pidän siis JK:n paatosta muutoksen välttämättömyydestä enemmän kuin aiheellisena.

Marita Salenius 12.10.2012 14:35

Pasi Pekkisella vastaisin, että ei nyt sentään saivartelun asteelle kannata mennä. Eihän ihmisten sairaudet kulje nytkään terveyskeskuksen aukiolojen määräysten mukaan. Tuo terveyspalveluautohan on vain yksi mahdollisuus syrjäkylillä. Tälläkin hetkellä monen kunnan alueella kiertää kirjastoauto ja pysäkit on tiedossa. Ei se sen kummempaa ole. Jos taas ambulanssia tarvitaan, niin sehän on tilattava kiinteästä asemasta tai hoitoautosta huolimatta, sillä silloin yleensä mennään jo sinne ns. keskussairaalaan ja se missä tämä sairaala on, onkin sitten se tärkein kysymys. Ehtiikö ambulanssi perille. Mitä taas tulee henkilökunnan kiertämisaikaan, niin onhan nytkin terveysasemilla sellaisia hetkiä, ettei asiakkaita ole ja silloin tehdään muita töitä, joita voi siis tehdä myös siinä autossa - kuten se ainainen tietokoneella näprääminen.

Mutta kiitän kirjoitukseni kommentoijaa, sillä aina on epäilys tällaisella periferiakirjoittajalla, että kukaan ei kommentteja lue. Mutta se on meille kaikille yhteistä, että asutaan missä tahansa, niin ongelmat nähdään parhaiten omasta näkökulmasta. Eikä se ole ollenkaan huono asia, sillä se saa aikaan keskustelua.

Kalevi Hirvonen 12.10.2012 14:37

Annetaan kunnallispolitiikan asiantuntijan puhua, Jenni Airaksinen (Tampereen yliopisto):

"..Kunta on paljon enemmän kuin terveydenhuolto. Se on palvelukone, elinvoimageneraattori ja asukkaidensa demokratia-alusta, kaikkea tätä samanaikaisesti. Kataisen hallituksen näkemys kunnasta on pelkkä palvelusatelliitti. Kunnan arvo tulee tälle hallitukselle niistä palveluista, jotka kunta tuottaa. Mutta kunta on paljon muutakin, ja se tekee uudistustyön vaikeaksi...

– Jos olisin Virkkunen, en olisi yhden-­mallin-virkkunen. Olisin enemmänkin vähänkaikkea-virkkunen. Miksei olisi mahdollista heittää neljä tai viisi erilaista kokeilua eri alueille?

Siis pääkaupunkiseudulla metropolihallinnon pohjalta, joillakin alueilla vahvempien peruskuntien pohjalta ja jossakin toisaalla maakuntatasoisilla palveluilla.

– Ja pohtisin sitäkin, että jos lähikunta on kansalaisille näin arvokas, voitaisiinko Ruotsin ja monien muiden Euroopan maiden tapaan edetä kaksitasoisella paikallis- ja aluehallinnolla. Vaativimmat palvelut maakuntatasolle ja lähipalvelut kuntien vastuulle...

– Jos kunnat saisivat valita eri malleista, eteneminen olisi helpompaa. Olisi tärkeää, että kunnat lähtisivät omaehtoisesti selvittämään kuntaliitoksia, mutta toivoisin, että sen rinnalla voitaisiin selvittää yhteistyömalleja. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi hoitaa vaativat sote-palvelut lähes maakunnan laajuisesti."

Taina Hämäläinen 13.10.2012 0:30

Ennen oli läänit ja oli lääninsairaalat, läänin kouluja jne. Kunnat saivat korvamerkittyjä rahoja valtiolta tarpeisiinsa. Parhaina kunnanjohtajina pidettiin niitä, jotka osasivat hakea valtiolta avustusta vielä ylimääräisiinkiin tarpeisiin.

Läänit lakkautettiin ja valtio on siirtänyt koko ajan lisää tehtäviä kunnille, vaikka se on samalla vähentänyt kuntien saamat valtionosuudet minimiin. Tällä hetkellä kuntien saama valtionosuus on vain 20% valtion budjetista. Näin tyhmänä maalaistyttönä kysyisinkin, mihin ne valtion rahat oikein nykyisin hupenevat?

Kyllä Jyväskylän tilanteen pitäisi Virkkustakin sen verran pelottaa, että hän hieman alkaisi perua vaatimuksiaan. Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liitettiin Jyväskylään ja nyt tämä suurkaupunki on selvitystilassa. Vanhustenkin palveluita on karsittu ja karsitaan lisää, joten se siitä huoltosuhteesta. Kaupunki on saanut jo useita huomautuksia ja jopa sakkojakin, kun se ei ole kyennyt hoitamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Lisä harmia liitosalueille on tullut siitä, kun enää ei saa omalle maalleenkaan rakentaa.

Virkkunen on jo pitkään halunnut muuramelaisia kaupungin velkojen maksajiksi, mutta sekään ei kyllä enää auttaisi Jyväskylää. Miksiköhän tätä Jyväskylää ei ole isommasti nostettu esimerkiksi, mitä kuntaliitoksista seuraa?

Voi olla, että ennen hallitus kaatuu, kuin kuntauudistus Virkkusen mallin mukaisesti toteutuu.

Riitta Skoglund 13.10.2012 15:32

Kuntauudistuskeskustelussa menee päällekkäin kolme asiaa: sote- ja erityisesti terveyspalveluiden uudistaminen, kuntien eli palvelujen järjestäjien ýhdistyminen voimien kokoamiseksi sekä kotiseuturakkaus.

Perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäminen on välttämätöntä uudistaa, ja asia pitää ajatella myös (siis myös!) erillään mahdollisista kuntaliitoksista.

Jos ajattelee kunnan palveluiden järjestäjänä tai hallintorakenteena, löytää varmasti helpommin kohteen kotiseuturakkaudelleen. Kallio-fani on Kallio-fani, ja Martinlaaksoon juurtuneelle Martinlaakso on kotiseutu, vaikka kunnan nimi olisi Valsinki tai Hentaa.

Esimerkki maailmalta: Tokiossa on korkea Tokio Metropolialueen hallintorakennus, jonka ylimmästä kerroksesta turisti voi käydä ihailemassa näkymiä. Kukaan turisti ei kuitenkaan miellä matkustavansa Tokion metropolialueelle vaan Tokioon.

Ja kuntauudistuksen pystyttämisessä on ajankohtaisesti huomattavasti suurempi ongelma kuin sen mahdollisessa kaatumisessa.

Esko Hussi 14.10.2012 12:55

Kuntauudistusta ei pitäisi tehdä nyt viime paniikissa hätiköiden. Kun ei ole rauhassa pystytty tekemään, niin ei sitten. Pahempaa jälkeä syntyy hätäilemällä. Ehdottoman reilua hallituspuolueilta olisi ollut tehdä aloitteet ajoissa - ehkä niin tehtiinkin viime vuonna, mutta sitten homma tyrehtyi. Terveydenhoitolaki on kirjoitettu siihen malliin, että erityisvastuualueiden (sanahirviö tarkoittaa yliopistollisten sairaaloiden hoitamaa väestön osaa) valta lisääntyy. Miten sitä voisi yhtäkkiä jakaa vastuukunnille? No kaikkea sitä on nähnyt eikä uutta juuri keksitä auringon alla ainakaan näissä asioissa. Tässä vaiheessa ei voi kuin toivottaa viileätä harkintaa osapuolille ja odottaa, ettei kuntalaisen asiaa unohdeta hallintokiemuroiden ja erilaisten konsulttien tarjoamien mallien alle.

Seppo Sejovuori 15.10.2012 12:45

Kuntaliitokset tulee halusimmepa sitä tai emme. Valtionapujen leikkauksilla tämä tulee vääjäämättä eteen.

Vaaleja ei ratkota kuntaliitos-höpinöillä vaan tavallisen riviäänestäjän mielikuvalla eri puolueiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Väite että Eduskuntapolitiikka/EUpolitiikka ei vaikuta kunnallisvaaleissa on täyttä puppua.Vaalikampanjatkin rakennetaan TV-mainoksilla jossa esim. Jyrki K pyöräilee ees-taas-ees-taas.Mies joka ei edes ole ehdokkaana vaaleissa.

.

Keskustan ja SDPn tekemiset viimeisten vuosien (15v)aikana on se syy joka antoi tilaa Vistbackan puolueen menestymiselle vaaleissa.Tony Halme pisti Soininkin nousukiitoon samaan aikaan kun Vanhanen pelaili naisissa, lautakasoissa jne..

Politiikkaan syntyi tyhjiö jonka täyttivät kepu- ja demari-touhuihin kyllästyneet ihmiset.Lipponen tuhosi SDPn ja Vanhanen Keskustan.

Vain Kokoomus on linjakkaasti ajanut omiensa etuja (lue EKn).

Luetuimmat
  1. 1

    Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

  2. 2

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  3. 3

    Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

  4. 4

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  5. 5

    Venäläinen kenraali kuoli taistelussa Syyriassa

  6. 6

    Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

  7. 7

    ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

  8. 8

    Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

  9. 9

    Saksan vaalitulos pähkinänkuoressa: Kolme pääasiaa

  10. 10

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  2. 2

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  3. 3

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  4. 4

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  5. 5

    Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

  6. 6

    Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

  7. 7

    Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

  8. 8

    ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

  9. 9

    Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

  10. 10

    Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  7. 7

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  8. 8

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  9. 9

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  10. 10

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  11. Näytä lisää