Perässähiihtäjä

Pitääkö vaalikoneeseen luottaa?

Tiistai 16.10. 2012 ja 6. postaus

Huomenna keskiviikkona alkavan ennakkoäänestyksen kunniaksi tänään on vuorossa palvelupäivä, johon minua ovat patistelleet sekä vaalikoneen täyttäjät eli ehdokkaat että vaalikoneen käyttäjät eli äänestäjät.  Kuntavaaleissa vaalikoneita on tajutun määrä. Monet ehdokkaat ovat valittaneet, että vaalikonevastausten laatiminen on ollut hankalaa. Monet ovat olleet epävarmoja ja olleet valmiita luovuttamaan vaalikonevastausten täyttämisen kesken kaiken. Vastauksia on kuitenkin saatu paljon, ja koneita on käytössä enemmän kuin koskaan.Mutta helppoa se ei ole meille äänestäjillekään. Tunnen todella vähän niin fiksuja ihmisiä, että he saavat vaalikoneista irti "oikean", siis suunnilleen haluamansa kärkijoukon ehdokkaita. Useimmiten kuuluu voimasanoja, kun "suosikkilista" pärähtää ruudulle. Enhän minä nyt noita voi äänestää.

Luulen, että aika moni jakaa Apu-lehden  Tuomas Marjamäen kokemukset. Hän kertoo alla siteeratussa kirjoituksessaan, miten oli vertaillut HS:n, Ylen ja MTV3:n vaalikoneita. Vertailu näyttää tuottaneen häkellyttäviä eroja. 

Niin tai näin. Vaalikoneet ovat hyvä asia. Ilman niitä moni jättäisi äänestämättä, ja koneisiin on ladattu valtava määrä sellaista tietoa, jota ei millään muulla tavalla pysyttäisi tarjoamaan äänestäjille. Hurjaa ajatella, että näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa äänestävät (nuorimmat ovat syntyneet 27.10. 1994!) kuuluvat sukupolveen, joka ihmettelee: mitä oli ennen vaalikoneita?

Blogin lukijoilla on varmasti omia kokemuksia ja havaintoja vaalikoneista. Olette ajaneet niitä läpi ja vertailleet. Siksi päivän hyvä kysymys on näin ennakkoäänestyksen alkamisen alla: Pitääkö vaalikoneeseen luottaa?

Jos ei halua tai pysty vastaamaan suoraan kysymykseen, voi toki kertoa omista kokemuksistaan ja/tai liittää omaan kommenttiinsa tietoja sellaisista vaalikoneista, joita suosittelee meille muille. Tämä on kuluttajavalistusta ja äänestäjien palvelua jos mikä.

Vielä erikseen vetoaisin vaalikoneen täyttäjiin eli ehdokkaisiin. Kertokaapa te, millaisia kokemuksia teillä on ollut eri vaalikoneiden vastauksia laatiessanne ja millaisia palautteita olette saaneet. Mihin olette tyytyväisiä? Mikä jäi harmittamaan? Mikä on paras vaalikone?

Seuraavan kerran postaan huomenna keskiviikkona 17.10. Se on muuten ensimmäinen äänestyspäivä.

Päivän siteeraus:

Toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki kirjoittaa Apu-lehdessä kokemuksiaan vaalikoneiden käytöstä:

"Tällä vuosituhannella olen äänestänyt eri vaaleissa ainakin viittä eri puoluetta. Ehkä enemmänkin, sillä europarlamenttivaalien ehdokkaitani en muista.

Levottomasti liikkuvalle äänestäjälle vaalikoneista on apua. Erityisesti kuntavaaleissa niiden painoarvo on merkittävä, koska esimerkiksi oman kotikuntani 1 064 ehdokasta ovat suureksi osaksi tuntematonta väkeä enkä toisaalta haluaisikaan vain tuttuuden ratkaisevan.

Kuntavaaleissa tärkeänä kriteerinä pidän sitä, että ehdokkaani asuu lähellä asuinaluettani. Tietenkin myös tavoitteiden ja arvomaailman on sovittava yhteen omieni kanssa. Puoluekanta on tässä vaiheessa toisarvoista.

Aloitin Ylen vaalikoneesta ja käytin kysymyksiin vastaamiseen runsaasti aikaa. Painoin nappia ja – uskomatonta kyllä – kone nosti kaikkien 815 vastanneen joukosta ykköseksi ehdokkaan käytännössä naapuristani. Puolue yllätti minut täysin.

Helsingin Sanomien koneessa sama henkilö putosi 250. sijalle ja samalla sata pykälää alemmas kuin toinen asuinalueeni edustaja. Kun vertasin näiden kahden vastauksia keskenään, huomasin huonommin sijoittuneen olevan enemmän kanssani samaa mieltä – isoimmat eroavaisuudet olivat itselleni merkityksettömissä asioissa. MTV3:n vaalikoneessa sama tuttu nimi nousi peräti top 3:een, mutta katosi harrastuksia koskevien kysymysten (!) jälkeen kymmenien muiden taakse.

Neuvoa antavana haravajärjestelmänä vaalikoneet toimivat hyvin. Lopullinen päätös kannattaa kypsytellä perehtymällä huolellisesti ehdokkaiden ajatuksiin."

Päivän menovinkki:

HS:n ja Nelosen yhteinen vaaliesiintymisten sarja alkaa tänään Sanomatalon Mediatorilla. Ehdokkaita ja toimittajia on torilla jo aikaisemmin iltapäivällä ja kello 18.30 alkaa Sdp:n Jutta Urpilaisen ja keskustan Juha Sipilän kaksiosainen huippuottelu. Tervetuloa!

28 vastausta artikkeliin "Pitääkö vaalikoneeseen luottaa?"

Heikki Sairanen 16.10.2012 11:11

Varmaan aika pieni joukko ihmisiä luottaa pelkästään yhteen vaalikoneeseen.

Näissäkin vaaleissa näyttää ol evan monentasoisia vaalikoneita saatavilla. Mitään yleispätevää luottoa vaalikoneisiin ei minulla tietenkään ole. Noin pääasiassa vaalikoneet kuitenkin keskustelua hyvään suuntaan: kohti asioita ja poispäin imagosta ja vaalimainoksista.

Näissä vaaleissa harmittaa, ettei Helsingin Sanomien mainio kone ole käytössä täällä Tampereella. Ehdokkaiden kommentien perusteella se on varsin onnistunut ja syy on ainakin osittian se, että koneen kysymykset olivat kommenteilla etukäteen. Harmittaa kun muissa toimituksissa on kuviteltu kaiken viisauden asuvan toimituksessa.

Toivoisin, että jatkossa saisimme erilaisten kiinnostuneiden kansalaisten yhteen kokoamia kysymyspatteristoja median kanssa kilpailemaan. Ihan vaan siksi, ettei median kiinnostus lopahda kilpailun puutteeseen... Kuten vähän näyttää nyt käyneen joidenkin koneiden kohdalla.

Markus Bunders 16.10.2012 11:24

HS jakoi vaalikonevastaukset raakamuodossa, mistä kiitos! Nopeasti aineistoa analysoimalla selvisi selkeä mittari puolueiden suhtautumiselle verotukseen ja menojen karsimiseen. Tämä on keskeinen kysymys, koska puolueet äänestävät yleensä keskeisissä kysymyksissä tiiviinä ryhmänä ja koska suhde verojenkorotuksiin ja menojen leikkaamiseen on suurimerkityksinen tekijä äänestäjän kannalta.

Perussuomalaiset paljastui varsin vasemmistolaiseksi puolueeksi tässä analyysissani Helsingissä. Niinpä PS:ää äänestämällä tukee ryhmän pääsyä valtaan, joka mieluummin korottaa veroja kuin leikkaa julkisia menoja. Sama tulos on toki ollut aiemminkin tiedossa, esimerkiksi Timo Soinin vaalikonevastausten perusteella.

Pitkin hampain monista ongelmista huolimatta äänestän Kokoomusta, joka on ainoa puolue, joka puolustaa nykyisen erittäin korkea veroasteen riittävyyttä kaikissa oloissa.

r.t. virrankoski 16.10.2012 11:30

Kyllähän hämmästyksen sormi menee ihmetyksen suuhun, kun saman puolueen ehdokkaita on sekä listan kärjessä että hännillä. Kuntavaalikin on puoluevaali, jossa jokainen ääni hyödyttää periaatteessa kaikkia puolueen ehdokkaita.

Hyödyllistä olisikin, että arvioitavina olisivat ensin jokaisen puolueen 'puoluevastaukset' ja sen jälkeen sitten voisi yrittää hakea sopivinta omaa puolueen ehdokasta.

Jonkinlainen 'puoluesopivuus' taitaa ollakin jossakin koneessa jo mukana.

Mika Jahkola 16.10.2012 11:32

Minulla on tapana tehdä äänestyspäätös joka kerta puhtaalta pöydältä vaaleja edeltävänä päivänä. Ääneni on myös todellisuudessa mennyt monelle eri puolueelle vuosien varrella.

Käytän vaalikoneita kiinnostavien ehdokkaiden löytämiseen ja näistä sitten tutkin muutamaa tarkemmin ja teen valintani.

Yksi parannus vielä tarvittaisiin vaalikoneisiin: Sopivan puolueen haku. Ehdokkaalle annettu äänihän menee myös puolueelle ja nostaa kaikkia ko. puolueen ehdokkaita. Jos satut äänestämään ehdokasta, joka poikkeaa kovin paljon puolueensa valtavirrasta, annat itse asiassa äänesi aivan eri asioille kuin kuvittelit.

Tatu Ahponen 16.10.2012 11:40

Vaalikoneiden toinen puoli on se, että ne vaikuttavat yleiseen keskusteluun ja asettavat sen rajoja. Tässä on positiivinen puolensa - etenkin kuntavaaleissa ne toimivat monillekin ehdokkaille hyvänä osviittana siitä mitkä voivat olla tällä hetkellä tärkeitä kysymyksiä ja herättävät keskustelua paitsi äänestäjien myös ehdokkaiden parissa. Ainakin omalla ehdokasjoukollamme olemme keskustelleet vaalikonekysymyksistä yhdessä ja oppineet paljon.

Toisaalta, vaalikoneita käytetään myös samaan tyyliin kuin aikaisemmin on käytetty mielipidekyselyitä - ei vain kysymysten asettamiseen vaan oikeaan mielipiteeseen johdatteluun. Tämä näkyy selvimmin erilaisten järjestöjen suppean alueen vaalikoneissa, joissa ehdokas, joka törmää johonkin kysymykseen ensimmäistä kertaa elämässään, voi olla taipuvainen ottamaan juuri sen kannan mitä järjestö haluaa kysymyksen muotoilun ansiosta. En kuitenkaan usko, että yleispoliittisemmatkaan, esimerkiksi sanomalehtien tekemät, vaalikoneet ovat tästä täysin vapaita.

Olen pohtinut esimerkiksi useimmissa vaalikoneissa olevaa ns. vaikeaa kysymystä eli "pakko leikata"-kysymystä, joka usein on muodossa "Jos on pakko leikata, leikkaisitko vanhuksilta tai lapsilta" (tai mahdollisesti "terveyskeskuksilta tai kouluilta)". Itselleni, ja monelle muullekin, mieleen tulee että tällaisessa tilanteessa ei yleensä käytännössä näistä leikkaaminen ole ainut pöydällä oleva vaihtoehto.

Sinänsä vaalikoneiden hyvä puoli on se, että ne antavat tärkeää tietoa esimerkiksi eri poliittisten puolueiden käytännön ajatusmaailmasta. Niiden vastausaineiston pitäisikin olla lähtökohtaisesti täysin avointa analyysejä varten.

Teemu Lehtinen 16.10.2012 11:43

Vaalikoneissa on se kiva puoli, että niiden avulla oppii tuntumaan – tai ainakin siltä tuntuu – ehdokkaita, joista ei ehkä muuten olisi koskaan kuullutkaan. Kaikissa suurissa ja pienissä puolueissa on kandidaatteja, jotka ajattelevat itsenäisesti. Ja monet näistä ovat lähellä ihan jokaisen omaa ajatusmaailmaa. On suorastaan riemastuttavaa nähdä, kuinka lähellä jotkut vihreät, kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja vaikkapa kristilliset sekä demarit ovat näissäkin vaaleissa.

Voiko näihin koneisiin sitten luottaa? Itse olen niitä käyttänyt suuntaa antavina ja lähinnä keinona poistaa listalta sellaisia ehdokkaita, jotka ovat eniten ristissä omien mielipiteideni kanssa.

Onko kukaan muuten koskaan miettinyt, miksi vaalikoneet ovat niin tärkeitä Suomessa, mutta muualla en ole niitä juuri nähnyt tai niiden yleisyys ei ole samaa luokkaa kuin Suomessa? Onko syy se, että se oviin koputtelu Suomessa jostain ihmeen syystä ymmärretään ”kotirauhan rikkomiseksi”, eikä henkilökohtaista suhdetta äänestäjän ja ehdokkaan välillä synny? Onko syy vaalijärjestelmässä, jossa joka listalla on niin tuhoton määrä kandidaatteja, että se henkilökohtainen suhde rajoittuu vain tuttuihin? Vai onko syy se, että suomalaiset ovat pragmaattisia, ja valitsevat ”järjellä” eivätkä ”tunteella”? Vai sittenkin se, että vaalikoneet ulkoistavat valintaprosessin eikä tarvitse itse niin kovasti vaivautua?

Lars-Erik Wilskman 16.10.2012 12:18

"Vaalikoneet ovat hyvä asia. Ilman niitä moni jättäisi äänestämättä," Tästä nyt ei ole mitään näyttöä. En uko vaalikoneiden lisäävän äänetysaktiivisuutta. Pikemminkin ne ovat niiden julkaisijoiden mainoskeino ja käyttäjille viihdettä.

Vaalikoneet toimisivat paremmin poliittisina valistajina, jos epämääräiset janat hylättäisiin ja mietittäisiin keino, olla ehdokkaiden perustelut tulisivat selvemmin esille. Sillä nehän ovat tärkeitä. Nyt vaalikoneisiin vastaillaan ilman, että kantojaan tarvitsee perustella.

Tuukka Sariola 16.10.2012 12:21

Valitettavasti näiden vaalien suurimmat vaalikoneet ovat olleet jos nyt ei aivan pannukakkuja niin sangen huonoja. Itseasiassa niin huonoja, ettei kysymyksiä viitsi aina käydä edes hupimielessä loppuun asti läpi ja minä sentään pidän aika paljon vaalikoneista.

Kysymysten tulisi pääasiallisesti perustua tunnettuihin aatteellisiin eroihin ja vaalikoneen tehtävänä olisi osoittaa mihin ajatusryhmään vastaaja kuuluu, eli pitäisi hakea isoja ristiriitoja ja periaatteellisia kysymyksiä. Lisäksi tulisi välttää kaikkia epämääräisiä ja monitulkintaisia kysymyksiä.

Otetaan vaikkapa YLE:n Helsinkiä koskeva kysymys:

"Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen."

Ok, kuulun pieneen vähemmistöön joka on edes kuullut asiasta, mutta mitä ihmettä uuden valmistelun pitäisi tuottaa? Enemmän vai vähemmän svenska-kouluverkkoa? Eikö asiaa kannattaisi kysyä suoraan?

Lohduttavana seikkana nykyaikaisista vaalikoneista voi valita ne 1-3 selkeää ja itselle tärkeää asiaa ja laittaa rivit suoraksi niillä, jos on vaikka ensi kertaa äänestämässä eikä tunne puolueiden ajatusmaailmoja, eri ehdokkaista puhumattakaan. Epäilen vaan, että todella harva toimii loppupelissä näin. Tunnollinen suomalainen vastaa kaikkiin, jopa niihin MTV3n "pelaatko tietokonepelejä" kyssäreihin.

Kaikkien kysymysten ei tietenkään tarvitse olla palikkatasoa mutta mutkikkaammissa, vähemmän tunnetuissa asioissa tulisi tarjota info-loota, josta asiaan voisi perehtyä. Teknisesti tämä olisi erittäin helppo toteuttaa, esim. liikennehankkeeseen liittyisi kartta jne...

Ehkäpä kysymysten laatijoiden joukossa olisi syytä olla mukana poliittisten äärilaitojen edustajia niin kysymyksistä syntyisi enemmän jyrkkiä mielipide-eroja. Paitsi jos tarkoituksena on nimenomaa sekoittaa/ohjailla pakkaa.

Kristian Sundqvist 16.10.2012 13:05

Teemu Lehtinen esittää hyvän kysymyksen siitä, miksi vaalikoneet juuri Suomessa ovat nousseet niin näkyvään rooliin. Ei moisista esimerkiksi Britanniassa kukaan ole kuullut.

Yksi merkittävä syy lienee vaalitavassa. Vaikkapa Britanniassa ovat ehdokkaat paljon lähempänä, koska kustakin vaalipiiristä valitaan yksi ehdokas ja ehdokkaat tai heidän tukijansa tosiaan kiertelevät ovelta ovelle. Suuri ellei suurin osa briteistä on esimerkiksi joskus tavannut oman vaalipiirinsä parlamentaarikon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa taas ovat käytössä ns. pitkät listat, eli ääni menee yksiselitteisesti pelkästään puolueelle, joten yksittäisten ehdokkaiden mielipiteillä ei ole vaikutusta äänestyspäätökseen. Mitä hyötyä sitten on vaalikoneestakaan?

Toiseksi perusteeksi nostaisin suomalaisten teknologiauskon ja halun tehdä päätöksiään oman kotinsa rauhassa. Vaalikoneen perusteella oman olohuoneen nurkassa tehty äänestyspäätös tuntuu rationaaliselta ja turvalliselta, "eipä päässyt mikään sutkiehdokas puhumaan minua ympäri, minäpä käytin konetta!"

Tatu Ahponen 16.10.2012 13:08

Hollannin vaalien aikaan kyllä seurasin erästä foorumia jossa oli paljon hollantilaisia jotka puhuivat maansa politiikkaa ja niissä oli paljon vaalikoneita liikkeellä. Koska Hollannissa käytetään kuitenkin pitkiä listoja niin vaalikoneet olivat puoluevaalikoneita joiden käyttäjä pystyi mittaamaan mitä puoluetta oli lähinnä.

Ville Karttunen 16.10.2012 13:36

Ensimmäistä kertaa omalla kohdallani kolmen suurimman median vaalikoneet antoivat täysin erilaiset top 5 -listat (ks. http://villekarttunen.blogspot.fi/2012/10/kuntavaalikoneiden-tuloksia.html).

Pakostakin herää kysymys vaalikoneiden validititeetista, eli mittaavatko todellakin sitä, mitä väittävät.

Kyösti Salovaara 16.10.2012 15:28

Vaalikoneeseen vastaaminen on eräänlainen testi kuinka rehellinen olet itsellesi, siis tavallaan.

Kun viime vuosina (tänä vuonna olen kokeillut vain Hesarin konetta) olen vaalikoneeseen vastannut, olen hokenut itselleni: ole rehellinen, älä mieti miten sinun kuuluisi vastata vaan vastaa raa'asti mitä mieltä olet.

Ja tuloksena sitten on, että saan suosikikseni kaikenlaisia "äärihihhuleita"; jos kanssaihmisiä uskaltaa noin määritellä.

En osaa syyttää tästä vaalikoneita enkä edes itseäni. Luulen että kaikenlaisissa kyselyissä ihmiset, minä mukana, vastaavat osittain sosiaalisen paineen ohjaamalla tavalla eikä niin kuin sisimmässään ajattelevat. Itsesensuuri toimii, olipa se sitten hyvä tai paha asia.

Jos vaalikone yrittäisi todella tavoittaa vastaajan yhteiskunnallista asennetta, kysymyspatterin pitäisi varmaankin olla huomattavasti monisyisempi, ehkä sekä konkreettisempi että myös abstraktimpi.

Tätä kirjoittaessa tulee mieleen kerettiläinen ehdotus: vaalikoneeseen syötettäisiin myös faktoja ihmisen (sekä ehdokkaan että vastaajan) käyttäytymisestä; siis että ajanko autoa, matkustanko etelään, luenko kymmenen kirjaa vuodessa vai en yhtään, käynkö julkisessa terveydenhoidossa vai maksaako työnantaja senkin jne jne.

Tämä konkretia sitten säätäisi yksilön vastauksissa piilevää luontaista ("diplomaattista") epärehellisyyttä vastaamaan paremmin kovaa todellisuutta.

Tom-Henrik Marttinen 16.10.2012 15:39

Vaalikoneissa on sellainen perusvika, että ne kertovat lähinnä ehdokkaiden arvomaailmoista, eivät heidän taidoistaan tai sitkeydestään. Minusta on varsin oleellista, millaiset ovat ehdokkaan keskustelu/neuvottelu/puhumistaidot, pystyykö hän perustelemaan näkemyksiään tiukan vastustuksen alla, pystyykö hän tarvittaessa hyväksymään olleensa väärässä jne.

Lisäksi vaalikone ei pelkkänään paljasta tuuliviiriä. On varmaankin ehdokkaita, joiden vastauksia määrää vähemmän heidän todelliset arvomaailmansa ja enemmän heidän hajunsa siitä, millä arvoilla pääsee tällä kertaa läpi helpoiten.

Tietysti vaalikone tarjoaa jonkinlaista apua, jos tiedot oman kunnan ehdokkaista on huonot (niinkuin monella on, ml. minä). En silti yhdy väitteeseen, jonka mukaan vaalikone olisi se rationaalisin tapa valita ehdokas. Itse saatan käyttää konetta, sillä nykyisen kuntani ehdokkaista en etukäteen tunne ketään edes nimeltä. Kuitenkin, jos minulla olisi viisikin erilaista ja vähintään kohtalaista ehdokasta, jotka tunnen riittävän hyvin tietääkseni mitä saan jos heitä tilaan, valitsisin luultavasti heistä parhaan, enkä antaisi vaalikoneen sekoittaa pakkaa.

Kai haavisto 16.10.2012 16:50

Kummasti sieltä nousee vihreät aina etunenään. Joku suositummuus systeemi siellä on koska tein testin ja laitoin samat vastaukset kuin itse tein oman vaalikyselyn. silti sieltä nousi Vihreät ensimmäiseksi. Onko Hesari vilunkia harrastamassa?

Jussi Jalonen 16.10.2012 17:20

Vaalikoneiden hyöty on rajallinen, ja lähinnä ne tarjoavat mielenkiintoista aineistoa politiikan tutkijoille. Sanomalehtien ja myös Yleisradion vaalikoneiden kysymykset heijastelevat väkisinkin politiikan painopisteiden siirtymistä viime vuosina. Kysymykset kumpuavat väistämättä jo lähtökohtaisesti sellaisesta mielipiteiden ilmapiiristä, jossa tunnustetaan tietynlainen poliittinen tähtikuvio vallitsevaksi.

Asiaan kuuluu se, että esimerkiksi Kokoomus on viimeiset toistakymmentä vuotta ollut hegemoninen puolue. Tämän vuoksi vaalikoneissa on kysymyksiä kunnallisten palvelujen ulkoistamisesta, joka todennäköisesti olisi 1980-luvulla ollut käsittämätöntä; muutamissa vaalikoneissa kysymykset on vieläpä muotoiltu siihen tapaan, että pitäisikö ulkoistaa paljon vai vähän, vai oletko mahdollisesti vasemmistolainen? Toinen esimerkki on Perussuomalaisten valtavirtaistuminen, jonka myötä tapetille on noussut sellaisia asioita jotka eivät aiemmin olisi vaalikoneisiin selvinneet. Ketä nyt oikeasti olisi joskus muinoin kiinnostanut vastaanottokeskuksen väsääminen siinä määrin, että se laskettaisiin keskeiseksi arvopoliittiseksi kysymykseksi, kuten Helsingin Sanomat on tehnyt?

Toki samalla on kyse myös median halusta ohjailla politiikkaa ja ylläpitää polarisaatiota, koska tiedotusvälineethän elävät ristiriidoista.

Seppo Sejovuori 16.10.2012 17:48

Tiedän tapauksen jossa ehdokkaat porukalla "lanseerasivat" kuin raviriviä koneelle.

Jokainen pyrkii vastaamaan niin että mahdollisimman suuri potentiaalinen joukko olisi samaa mieltä asiasta. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että puolue sitä tavoittelisi. Täytyy nostaa hattua tälle Wille Rydmannille. Kanttia löytyy kulkea vastavirtaan monissakin asioissa.

Itse koneella ei ole suurtakaan merkitystä äänestäjiin. Puolue ratkaisee. Kun mummolta kysyttiin Hakaniemen torilla, miksi hän äänestää Lipposta, niin vastaus oli: "kun se on niin kiva mies".

Anna Mikkola 16.10.2012 18:26

Vaalikoneiden määrä on suuri ja laatu vaihtelee, ja ehkäpä ne olisikin viisainta ottaa vain tietynlaisena hupina. Niiden arvohan on siinä, että näkee suoraan eri ehdokkaiden vastaukset ja näkemykset samoihin kysymyksiin, mitä ei pelkästään ehdokkaiden sivuja tai esitteitä selaamalla välttämättä saisi. Mutta ilmassa on aina se miete siitä, kuinka paljon vaalikoneet ohjailevat tai perustuvat tiettyyn poliittiseen asetelmaan joka on joko tietoisesti tai varmaankin suurimmaksi osaksi tiedostamatta otettu annettuna lähtötilanteena.

Silloin kun menneisyydessä olen joissakin vaaleissa ollut ehdolla, on vaalikoneiden täyttäminen ollut aina sellainen välttämätön, pakollinen paha, joka on vain jotenkin kestettävä. Jos omien vastausten antamisen jälkeen vaikka viikon kuluttua menee täyttämään koneen äänestäjänä, niin se on juhlan aihe jos itsensä saa top kymppiin ja jonnekin 90% hujakoille. Aivan itsestään selvästi näin ei käy.

Näidenkin vaalien koneiden kanssa tiedän monen ehdolla olevan saaneen harmaita hiuksia. Esimerkiksi Hesarin koneen kysymys siitä, pitäisikö suostua jos valtio esittää vastaanottokeskuksen sijoittamista kaupunkisi keskustaan, on jo kysymyksenä väärä. Valtio ei esitä mitään tiettyä tonttia tai kaupunginaluetta kyseisille keskuksille. Nimenomaan keskuksen tuleminen kaupungin keskustaan on kuitenkin ilmeisesti kysymyksen kannalta melko oleellinen seikka, joten ilmeisesti ei ole väliä sillä että kunta aivan itse päättää sijainnin.

Hesari on myös alkanut tuottaa visuaalisointeja vaalikoneiden datasta. Se on monella tapaa kivaa ja hyvä, mutta aina pitäisi olla jäitä hatussa niitäkin lukiessa. Näiden kuntavaalien vaalikoneen vastausten pohjalta tuotettu puolueiden sijoittuminen poliittiseen nelikenttään (vasemmisto-oikeisto ja liberaali-konservatiivi -akselit) on näppärä; mutta on pakko kysyä että sijouttuvatko puolueet siinä todellisille etäisyyksille toisistaan vai toteuttavatko ne vain sellaista nelikenttäajattelua joka on vaalikoneen laatijoilla ollut jo valmiiksi päässään kysymyksiä asettaessaan?

Millä tavalla esimerkiksi kysymys "pitäisikö kunnan päätöksenteossa noudattaa suomalaisia arvoja" sijoittuu kyseiseen nelikenttään? Mitä tekemistä sillä edes on koko nelikentän kanssa? Tai mitä tekemistä jo ylempänä mainitulla vastaanottokeskuksen sijoittamisella kyseisen kentän kanssa on? Siinä on jo kaksi "arvokysymystä" niistä kahdeksasta, joiden pohjalta koko kartta on laadittu.

Vaalikoneet myös yksinkertaistavat politiikan tekemisen todellisuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen ja päätöksenteon luonteen tarjoamalla kaikkeen, sekä käytännön kysymyksiin että arvovalintoihin, kivat kaksi-kolme vaihtoehtoa joilla mennä.

En nyt edes yritä esittää, että olisi mahdollista luoda kysymyspatteristo jolla simuloitaisiin ihmisyhteisön keskinäisen elämisen kompleksisuutta tyydyttävällä tavalla, mutta nähdäkseni olisi tärkeää - etenkin niille vuonna 1994 syntyneille jotka eivät muista aikaa ennen vaalikoneita - osata lukea vaalikoneiden kysymyksiä ja vastauksia niiden oikeassa kontekstissa, eli ei ihan niin kauhean vakavissaan tai kirjaimellisesti.

Marita Salenius 16.10.2012 18:29

Nämä vaalikoneet on varsinaisia vempaimia ja näyttää olevan enempi miesten mieleen tämä aihekin, joten laitan hieman naisnäkökulmaa. Kuntavaaleissa ei vaalikoneella ole suurta merkitystä silloin, kun kyse on pienestä kunnasta ja jos ehdokkaita löytyy vain jokunen ja niistäkin voi suurin osa olla yhdestä puolueesta. Siltihän sieltä kuitenkin voi ehdotetun ehdokkaan löytää. Mutta isommissa vaaleissa jo löytyy hajontaa.

Eduskuntavaalien alla olin suhteellisen varmasti valinnut ehdokkaani, mutta kokeilin vaalikoneella voisinko mitenkään vaikuttaa lopputulokseen kuvittelemalla ehdokkaani mahdollisia vastauksia - oletin sen verran tietäväni hänen ajatusmaailmastaan. Pyrin siis lopputulokseen, joka toisi ehdokkaani ainakin viiden lähimmän joukkoon. Vaan eipä onnistunut, sillä ehdokkaani jäikin sinne kymmenen toiselle puolelle. Kun sitten vertailin vastauksiamme ja uudelleen yrittäessäni laitoin yhteen kysymykseen hieman lievemmän vastauksen, niin johan oli ehdokkaani kolmen joukossa. Joten pienestä voi olla kiinni se yksikin ääni, jos vaalikoneeseen luottaisi.

Pentti Kangasluoma 16.10.2012 18:50

Olen kuntavaaleissa ehdolla, olen käynyt vuosien mittaan poleemista keskustelua pakallislehdessä, maakunlehdissä, vähän valtakunnallisesti.

Äänestäjien käsitykset eivät minusta muutu vaikka osallistuisin 10 vaalikoneeseen. Täällä saa vielä läpi lehdissä mielipidesivuilla käsityksiään, vanha malli on hyvä malli.

Tänään kuulimme tarkastuslautakunnassa ensi vuoden budjetin teon näkymiä. Lapua ei ole ole kriisikunta.

En kuitenkaan haluaisi päättäjiksi valtuutettuja jotka luulevat vaalikoneista olevan apua päätöksenteossa. Pitää tehdä vaikeita päätöksiä, ei siinä nelikentät auta. Onhan ne vaalikoneet jonkinlaista aivovalmistelua, ei sen enempää.

Jouni Martikainen 16.10.2012 20:37

Ville Karttusen tavoin olen alkukuusta tehnyt blogi-artikkelin eri vaalikoneiden itselleni tarjoamista ehdokkaista: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/10/02/kohti-kuntavaaleja/

Kaiken kaikkiaan TOP8:sta löytyy kaksi sekä kokoomuksesta, että KD:sta, ja yksi Keskustasta, PS:stä, Vihreistä sekä SDP:stä kustakin.

Oma analyysini oli (ja on edelleen):

"1. Yksittäisen vaalikoneen tulos itselle sopivimmasta ehdokkaasta ei ehkä ole absoluuttinen totuus.

2. Kunkin puolueen sisällä ehdokkaiden mielipiteet saattavat vaihdella lähes laidasta laitaan, ja menevät rankasti päällekkäin ja limittäin ja lomittain + ristiin ja rastiin toisten puolueiden listoilla olevien ehdokkaiden ajatusten kanssa."

Samaa ilmenee esim. Hesararin artikkelista "kuntavaalien ehdokkaat arvokartalle" arvokysymysten osalta. Jopa puolueiden ehdokkaiden keskittymiä kuvaavat ellipsit menevät monessa kohti rajusti päällekkäin. Esim. KD:lle, PS:lle, Kokoomukselle, Keskustalle ja RKP:lle löytyy päällekkäinen alue. Ellipsit toki ovat vain havainnollistamassa tuloksia, mutta kertovat kuinka sopivasti sijoittuva äänestäjä voi puoluemielessä saada tarjolle ehdokkaita lähes puoluekentän laidasta laitaan. Varsinkin, kun yksittäisiä ehdokkaita sijoittuu vastausavaruudessa hyvinkin kauas puolueensa painopisteestä.

Yksittäisten valtuutettujen sijastahan käytänön vallankäytön osalta kuitenkin valtuustoryhmät ovat yleensä keskeisiä kantojen muodostajia. Omassa ryhmässään vähemmistöön jääneet äänestävät valtaosin ryhmänsä enemmistön mukaan, ja vaalikoneessa ykköseksi tulleen valtuustokäytös voi siten huomattavasti poiketa vaalikonevastaustausten kautta arvioitavissa olleesta oletuksesta, mikäli se on kaukana ryhmänsä enemmistöstä.

Jo vaali-iltana vaikuttava vähän vastaava ulottuvuus asiaan on suhteellisen vaalitapamme ominaisuus ohjata jokainen yksittäiselle ehdokkaalle annettu ääni hyödyttämään vertailuluvun laskennan kautta jokaista sen puolueen ehdokasta läpimenoon. Eli kaukana puolueensa enemmistöstä olleen, vaalikoneen perustella äänestetyn henkilön, äänet hyödyttävät hyvin eri arvoilta pohjaavien muiden ao. puolueen ehdokkaiden läpimenoa.

Edellä mainitun mekanismin takia taidankin tehdä oman äänestyspäätökseni ensisijaisesti puolueen, ja vasta toissijaisesti henkilön perustella. Henkilön valinnassa hyödynnän kyllä myös vaalikonevastauksia.

Riitta Skoglund 16.10.2012 22:28

Ehdokkaan tuntoni vaalikoneisiin vastaamiseen kuvailikin jo sattumoisin Anna Mikkola. Vaalikoneisiin vastaaminen kuuluu ehdokkaan "työhön" samoin kuin blogi- tai mielipidekirjoittelu, katukampanjointi, paneelit yms.

Mikä jäi harmittamaan, kysyi Unski. Luin jostakin, että pitämällä vastauksensa keskilinjan lähistöllä aiheuttaa sen, että kone antaa sinut vaihtoehdoksi melko monille. Vastaavasti, yksikin äärivastaus voi pudottaa ehdokkaan tyystin pois mahdollisten joukosta. Ja edelleen luin, että kokeneet poliitikot tietenkin vastailevat keskilinjan lähelle miellyttääkseen mahdollisimman monia.

Ei varsinaisesti harmita mikään, mutta olisin halunnut olla paremmin perillä kaikesta siitä sisäänrakennetusta mitä kysymyksiin ja vastaamiseen tuntuu liittyvän. Ei siis ole kyse vain vastauksista, vaan mahdollisuudesta panna tai saada asiat näyttämään joltakin - siis imagonrakennusta, mikä jossain määrin tuntuu vastenmieliseltä. Etenkin jos sen tekee kone, etkä ole siitä selvillä! No, tyhmyys on myös jumalanlahja, sanoi anoppi.

Ärsyttämään jäi kapeat, pakotetut vaihtoehdot, jotka eivät vastaa todellisia tilanteita. Lisäksi harmitti löysät ilmaisut ("perinteiset suomalaiset arvot" - moniko -94 syntynyt tai kukaan muukaan tietää ne?) ja esim ruotsinkielinen kouluverkkokysymys roikkui aivan ilmassa.

Silloin kun itse tein vaalikoneita etsiäkseni ehdokasta, tein osin huvikseni, osin löytääkseni jonkun uuden ehdokkaan johon tutustua. Pelkkä vaalikoneen vastaus ei kuitenkaan riittänyt; tutustuin ehdokkaan kommentteihin ja nettisivuihin, jos hän tuntui harkitsemisen arvoiselta.

Mahdollisuus laittaa eri kysymyksille erilainen painoarvo on hyvä, mutta en tällä kertaa suuremmin jaksanut niin tehdä. Enkä ole testannut, saanko itseni itselle - kyselylomakkeet ovat tunnetusti tunnelmaherkkiä.

Kiintoisaa oli lukea tuo kansallisuuksien vertailu. Suomalainen istuu yksin koneella; monissa muissa maissa mennään kylän pubiin tai kahvilaan puhumaan politiikkaa ;)

Taina Hämäläinen 16.10.2012 23:17

Olin tänään taas tarjoilemassa vaalikahveja. Siinä porukalla nauroimme omia "tuloksiamme". Esim. Ylen vaalikoneen mukaan olin itseni kanssa 86 prosenttisesti samaa mieltä. Eli suht. hyvä tulos kuitenkin.

Kyllähän joku kahvittelija kertoi, että koska hän ei vasta muuttaneena vielä tunne ihmisiä, eikä siis ehdokkaita, hän etsii vaalikoneella henkilön, joka edustaa edes jollakin lailla hänen näkemyksiään.

Vaalikoneet ovat mukavaa ajanvietettä, silloin kun ei ole muutakaan tekemistä. Itsekin ajattelin katsoa vielä ensi viikolla, kuinka paljon samaa mieltä olen silloin itseni kanssa.

Kuten jo joku totesikin, kysymykset olivat liian rajattuja tai liian väljiä, joten tulos voi silloin olla mitä vain. Ja kuten joku myös jo totesi, puolueen tai valituksi tulleen arvot voivat lopulta olla aivan muuta, kuin yksittäisen ehdokkaan ajatukset.

Jussi Lähde 16.10.2012 23:53

Vaalikonee kertoo vain poliitikon mielestä, ei mielen liikkeistä.

Politiikka on sopimista, asioihin perehtymistä ja ratkaisujen löytämistä tilanteissa jonka muut näkevät mahdottomiksi.

Miten luoda vaaikonekysymyksiä jotka antaisivat vastauksia näihin asioihin?

Ehkä paras vaalikone on kuitenkin todellisuus, tähänastinen tekemisen jälki?

Jussi Isotalo 17.10.2012 9:47

Vaalikoneiden perusteella äänestämisessä on kyse vähän samanlaisesta menetelmästä kuin jos työpaikka täytettäisiin kyselykaavakkeeseen vastaamisen perusteella. Suurimman hyödyn niistä ehkä saa valitsija, jolle suhtautuminen joihinkin selkeästi kyllä/ei - ulottuvuudella hahmotettaviin asioihin muodostaa poissulkevan tekijän. Raakkaustyökaluna ne siis saattavat toimia.

Mutta valtuustotyössä noita selkeitä valintatilanteita tulee harvemmin eteen. Muuttuvat olosuhteet ja enemmistöön tarvittavien kompromissien vaatimus merkitsevät pikemminkin "pienimmän riesan tien" etsintää. Siinä luottamushenkilön tietopohja, yhteistyötaidot ja kyky hahmottaa tulevaisuutta punnitaan tavalla, johon vaalikone ei pysty.

Kyösti Salovaara 17.10.2012 10:32

Vähän Jussin ajatusta jatkaen, ja tämä piti jo eilen sanoa (olen kyllä joskus sanonutkin, ehkä jossain pakinassani), että enhän minä halua valtuustoon, eduskuntaan tai edes presidentiksi itseni kloonia, vaan jonkun minua fiksumman, minua tomeramman ja minua kaukoviisaamman päättäjän.

Vaalikoneesta löydän parhaassa tapauksessa itseni kloonin, mutta se ei todellakaan riitä. Mitä hyötyö on olla samaa mieltä itsensä kanssa?

Kyllä "edustajani" saa olla eri mieltä kanssani jos hän sillä tavalla lopulta edustaa minua parhaalla tavalla, siis edustaa minun "etujani" pitkässä juoksussa.

Seppo Isotalo 17.10.2012 12:07

Teemun kannanotot nostavat esiin tämän keskustelun keskeiset kohdat. Nyt on erinomaisen sattuvaa ”On suorastaan riemastuttavaa nähdä, kuinka lähellä jotkut vihreät, kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja vaikkapa kristilliset sekä demarit ovat näissäkin vaaleissa.”

Minusta juuri tämä riemastus romuttaa vaalikoneet. Kyselyn pitäisi olla sellaisen, että se erottaa ehdokkaat, ei välttämättä puolueiden mukaan. Nyt eivät puolueet ole kaukana EU-asiassakaan - päinvastoin kuin viime eduskuntavaaleissa. Mutta ainakin Kataista ujostuttaa hänen uusi kielteinen kantansa EU:n vallan laajentamiseen.

Presidentin vaaleissa media piti EU-kysymyksen ulkona niin pitkälle kuin pystyttiin, se olisi nostanut EU-vastustajan Väyrysen loppukilpaan Niinistön kanssa. Nyt tämä ei onnistu. Soini julistaa, että EU on pääkysymys ja toiset saavat kiltisti ryhmittyä tämän kysymyksen ympärille. Toivottavasti kristityt antavat mainion presidenttiehdokkaansa käyttää puheenvuoroja, Räsäsestä ei tähän asiaan ole.

Täytyy panna Suomen kanava päälle kun puolueiden johtajat lähtevät kamppailuun. On hyvin vaikea ennustaa kuinka Kepun, Vasemmiston tai Demarien puheenjohtajat selittävät EU-asian.

Tällä viikolla on kova ottelu Brysselissä. Siinä voi käydä niin kuin jalkapallossa. Ruotsin pääministerin riemulla ei ollut rajoja vaikka Merkel istui vieressä iloisena, ei suinkaan oman joukkueensa surkeutta ihmettelemässä. Iloinen tapahtuma olisi jos Suomi euromaana löytäisi takaisin pohjoismaiselle linjalle. Pannaanpa tästä kysely vaalikoneeseen:

”Suomen on siirryttävä Pohjoismaiselle linjalle EU-asioissa” Täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä.

Harri Smått 17.10.2012 20:45

Kokeilin HS:n vaalikonetta tämän postauksen innoittamana, ja kiinnitin seuraavaan huomiota. Vastattuani kysymyksiin rajasin tulokset pelkästään naisiin ja siellä kurkisti myös ehdokas Risto Rautava, jonka tuskin tulisi ko listalla olla.

Muilta osin en valitettavasti voi luottaa vaalikoneeseenne, koska oma ehdokkaani ei sieltä löytynyt.

Olli Saarinen 18.10.2012 15:34

Harri Smått tuntuu edellä ajattelevan monen muun tapaan, että vain sellainen vaalikone on luotettava, joka antaa omien ennakkokäsitysten mukaisen tuloksen. Teemu Lehtinen sen sijaan iloitsee siitä, että kone antaa hänelle myös tuoreita vaihtoehtoja, joita ei tulisi ajatelleeksikaan. - Näin kävi minullekin tällä kertaa HS:n vaalikoneella. Kone on parhaita siksi, että sitä voi räätälöidä esimerkiksi vastaamalla vain kysymyksiin, joista on todella jotain mieltä. Kysymykset olivat kyllä vähän kinkkisiä (mahtuuko Hämeentielle leveää pyörätietä vai onko autot siirrettävä rantatielle?), monesta kysymyksistä puuttui ainakin yksi vaihtoehto, kuntien yhdistämisestä olen sitä mieltä, että ne pitäisi hajoittaa, mutta vaihtoehtoa ei annettu. - Asenteita kartoittavat kysymykset olisivat saaneet olla yleisluontoisempia. Olen liberaali ja kannatan homopareille kaikkia mahdollisia oikeuksia, mutta pienen lapsen asianajajana sijoittaisin hänet kuitenkin ensisijaisesti normiperheeseen jotta adoptioon liittyvät paineet olisivat lapsen kannalta helpommat. Homoparien adoptio-oikeuskysymys ei mielestäni siksi mittaa omaa liberaalisuuttani oikein. Vaalikone ei voi olla täydellinen mutta mikä on vaihtoehto? Luulen, että vaihtoehto on yleensä oma ennakkoluulo jota vaalikone sopivasti ravistaa.

Luetuimmat
  1. 1

    Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

  2. 2

    Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

  3. 3

    Pikkuruinen kustantamo onnistui myymään suomalaisille viikossa noin 20 000 kirjaa – koska ei polttanutkaan niitä: ”Taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä”

  4. 4

    Pettyneet äänestäjät nostivat valtaan räyhääjän, joka haluaa keskustella holokaustista – Saksa ei ole normaali maa, ja siksi äärioikeiston esiinmarssi on erityisen huolestuttavaa

  5. 5

    Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

  6. 6

    Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

  7. 7

    Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienonen myi osakkeitaan kuukausi sitten – tänään yhtiö antoi tulosvaroituksen ja kurssi putosi

  8. 8

    Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

  9. 9

    Tutkimus: Keski-iässä paino nousee kuin itsestään – Vähäinenkin liikunnan lisäys auttaa ehkäisemään painonnousua

  10. 10

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

  2. 2

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  3. 3

    Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

  4. 4

    Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

  5. 5

    Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

  6. 6

    Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

  7. 7

    Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  8. 8

    Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

  9. 9

    Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

  10. 10

    Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  3. 3

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  4. 4

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  5. 5

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  6. 6

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  7. 7

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  8. 8

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  9. 9

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  10. 10

    Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Onnettomuus Ruotsin Aurora-suursotaharjoituksessa: Matkustajajuna törmäsi armeijan panssariajoneuvoon ja suistui raiteilta – ainakin neljä ihmistä loukkaantui
  3. HIFK:n seurajohto vakuuttaa: päävalmentaja Ari-Pekka Selinin potkuille ei ole mitään syytä – ”Minulla on hyvä asema, pelolle ei kannata antaa valtaa”, sanoo Selin
  4. Ihmisiä pitää kouluttaa rohkeammin uudelleen ja työllisyyttä täytyy tukea – nobelistit Ahtisaari ja Holmström keskustelivat talouden vakaudesta ja demokratiasta
  5. Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”
  6. Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienonen myi osakkeitaan kuukausi sitten – tänään yhtiö antoi tulosvaroituksen ja kurssi putosi
  7. Trump: Pohjois-Korea kidutti vangitsemaansa amerikkalaista – kuolleen opiskelijan vanhemmat pitävät diktatuuria terroristivaltiona
  8. Tunti sitten
  9. Pettyneet äänestäjät nostivat valtaan räyhääjän, joka haluaa keskustella holokaustista – Saksa ei ole normaali maa, ja siksi äärioikeiston esiinmarssi on erityisen huolestuttavaa
  10. Syyttäjä vaatii sarjakuristajana tunnetun miehen vangitsemista välittömästi – perusteena riski uusista väkivaltarikoksista
  11. Olympialaisten lipunmyynti sakkaa Etelä-Koreassa – suurin osa lipuista myyty toistaiseksi ulkomailla
  12. Donald Trump ei luovuta – presidentti vaatii nyt amerikkalaiseen jalkapalloon sääntöä, joka kieltäisi polvistumisen kansallislaulun ajaksi
  13. Näytä lisää