Perässähiihtäjä

Montako kuntaa Suomeen jää?

Perjantai 19. lokakuuta 2012  ja 9. postaus

”Aivan ensin haluaisin kiittää” arvoisia lukijoita ja kommentaattoreita kuluneista kahdesta viikosta. Täytyy näin jälkikäteen tunnustaa, että suhtauduin skeptisesti ajatukseen, että Perässähiihtäjä voisi jo seitsemännen kerran herätä henkiin. Olin väärässä. Keskustelu on ollut runsasta ja tasokasta, ja tästä on hyvä jatkaa vielä ensi viikko vaalipäivään asti ja päivä pari sen jälkeenkin. Tämän perjantain ja viikonlopun aihetta olen pantannut, mutta nyt se on pakko ottaa esille.  Olemme jo viime viikolla puhuneet hallituksen kuntauudistusesityksestä, joka valitettavasti näyttää valmistuvan, jos nyt ylipäänsä joskus valmistuu, vasta kuntavaalien jälkeen, Monenlaisia lupauksia on saatu, mutta en jaksa enää uskoa, että ennen vaaleja mitään pitävää tulee. Harmi.

Mutta kuntien ongelmat ovat kaikkien tiedossa. Leikkasin talteen syyskuussa ilmestyneestä Talouselämä-lehdestä toimittaja (toimituspäällikkö) Olli Ainolan jutun, joka perustui valtiovarainministeriön tekemiin laskelmiin Suomen kuntien taloudellisesta tilanteesta.

Se ei ollut mukavaa lukemista. ( Juttuun, taulukoihin ja jutun taustalla olevaan laajaan ja mielenkiintoiseen data-aineistoon voi tutustua tämän linkin takaa. Jos linkki ei sattumoisin toimisi, aineisto on  Talouselämän nettisivulla osoitteessa www.talouselama.fi)

Tässä on Ainolan jutun ydin.

”Manner-Suomessa on 320 kuntaa, mutta vain 120 kuntaa on hoitanut taloutensa siedettävästi. Jopa 200 kunnan tulot eivät riitä kattamaan perusturvamenoja, kunnan verotus on sietämättömän korkeaa tai velat ylittävät kohtuuden rajat. 40 kuntaa on jo niin huonossa jamassa, että ne ovat kriisiytymässä. Nämä kunnat joutuvat aivan lähivuosina hakemaan apua joko valtiolta tai kipatakseen ongelmansa toisten niskoille”, Ainola kirjoittaa.

Nämä kunnat ovat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen pieniä kuntia, mutta on joukossa kuntia lännestä ja etelästäkin, esimerkiksi Hanko, Hartola, Karkkila, Kokkola, Pietarsaari, Raahe, Raasepori ja Ylivieska. Näitä kuntia kutsutaan ”elinkelvottomiksi kriisikunniksi”.

Toinen ryhmä on ”suuret ja surkeat”. Ne ovat yli 30 000 asukkaan kaupunkeja ja kuntia, joilla on kroonisia, vähintään kolme vuotta kestäneitä talousongelmia.

Ryhmään kuuluvat: Vantaa, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Hämeenlinna, Rovaniemi, Kotka, Mikkeli, Porvoo, Kokkola, Nurmijärvi, Kajaani, Kirkkonummi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kotikunta Kokkola näyttää olevan molemmilla listoilla. Tilanne lienee Kokkolassa aika onneton. Ja ex-pääministeri Matti Vanhasen kotikunta Nurmijärvi on päässyt listalle, samoin elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Kotka ja onpa listalla itse alue-ja kuntaministeri Henna Virkkusen kotikunta Jyväskyläkin.

Huh-huh.

Juttu päättyy vielä kolmanteen listaan, joka otsikko on kutsuvasti: ”Älä unohda näitä rapakuntia”. Siihen on listattu alle 30000 asukkaan kunnat, joilla on pitkäaikaisia talousvaikeuksia, mutta ne eivät vielä täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Tälläkin listalla on kymmeniä kuntia.

Tämän jutun luettuaan tulee vähän outo olo. Pitäisikö jossain julkaista sellaisten kuntien nimet, joiden talous on hyvässä kunnossa ja jotka ovat elinkelpoisia. Vai onko sellaisia kuntia ollenkaan Suomenmaassa?

Kun arvoisat blogin lukijat ja kommentaattorit ovat levittäytyneet pitkin laajaa maatamme, kysynkin apua. Kertokaapa sellaisista kunnista. Missä niitä oikein on ja millaisia ne ovat.

Ja mitä meidän pitäisi kunnille tehdä noin kymmenen vuoden tähtäimellä, siis 2020-luvun alkuun mennessä? Päivän Hyvä Kysymys olkoon provokatorinen: Montako kuntaa Suomeen jää?

Tämä on puheenaiheena tänään perjantaina ja kantaa varmasti koko viikonlopun yli. Seuraavan kerran postaan ensi maanantaina 22. lokakuuta, joka on Anjan, Anitan ja Anniinan nimipäivä.

Päivän siteeraus:

Talouselämä on haastatellut Kari Välimäkeä, joka siirtyi äskettäin pois sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön paikalta. Toimittaja Ismo Virta kysyy Välimäeltä, mitä tarkoittaa väite, että kaikista puolueista löytyy  oma "kuntapuolue""?

"Kuntapuolue korostaa lähidemokratiaa, nykyistä kuntarakennetta ja liitosten vapaaehtoisuutta. Itsenäisyydellä on kuitenkin hintansa, joka näkyy esimerkiksi äyrin hinnassa tai siinä, ettei kaikkia palveluita pystytä tarjoamaan."

"Kunnat syntyivät aikoinaan kirkkollisten rajojen perusteella. Kun haetaan ratkaisuja vähän isoimmilla alueilla, niitä alueitahan voisi kutsua vaikka hiippakunniksi."

Päivän kuunteluvinkki:

Tänään perjantaina kello 13-14 olen Radio Puheen Politiikkaradiossa Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana. Keskustelemme muun muassa blogeista ja erityisesti Perässähiihtäjä-blogista. Jos ei ole mainittuun aikaan radion ääressä, ohjelman voi kuunnella netistä, osoite löytyy Radio Puheen sivulta.

Päivän menovinkki:

Sanomatalon Mediatorilla jatketaan tänään perjantaina keskusteluja iltapäivällä ja illalla. Paikalla on ehdokkaita ja toimittajia sekä paneeli.  Tervetuloa!

38 vastausta artikkeliin "Montako kuntaa Suomeen jää?"

Hemmo Helander 19.10.2012 14:41

Helsinki suomen valkea kaupunki ja

Muu Suomi

Lars-Erik Wilskman 19.10.2012 14:57

Wikipedia tietää kertoa, että Suomessa oli keskiajan lopussa noin 100 kirkkopitäjää. Eikös tuo olisi hyvä luku. Vanhoihin kirkkopitäjiin palaaminen tyydyttäisi varmasti myös nostalogiaan taipuvaisten poliitikkojen tarpeet. Se olisi semmoista kotiin paluuta.

Lähtökohtana tulisi olla kunta, joka pystyy itse vastaamaan palveluistaan vielä noin kolmenkymmenen vuoden päästä. Tämmöisen ennusteen tekeminen pitävästi on tietysti epävarmaa, mutta väestörakenne kertoo jo paljon.

Hyvistä kunnista mainio esimerkki on Järvenpää, jolla on terve väestörakenne ja jonka väestön koulutustaso on hyvä. Vielä parempaan tulokseen päästäisiin, jos palautettaisiin vanha Tuusulan kirkkopitäjä yhdistämällä Järvenpää, Tuusula ja Kerava, sillä ne kaikki ovat terveitä kuntia. Jos vielä tuohon joukkoon lisättäisiin Hyvinkää ja Mäntsälä, niin jo olisi kunta joka täyttäisi ennakoitavissa olevat suurimatkin sote-vaateet.

Martti Pelho 19.10.2012 15:36

Kuntien ja kuntaliittojen terveydenhoidon henkilöstömenojen yleisen kasvun ja yli 50 ammattiryhmien ansiokehityksen vertailu kuntien sisällä ja kuntien kesken on erittäin huonosti tutkittua ja analysoitua. Myös kuntatoimittajiemme harrastus asiaan on ollut olematonta.

Kerrottu koskee erityisesti Suomen Lääkäriliitto ry:n ja Suomen Hammaslääkäriliitto ry:n kuntiin tai kuntaliittoihin virkasuhteisia jäseniä.

Hehän kuuluvat 100% omiin, kunnalliset virkaehtosopimuksensa hyväksyviin ammattiliittoihinsa kuten K.Marx ja F. Engels jo vuonna 1848 suosittivat: ”Workingmen of All Countries, Unite!”

Kunnallisten hammaslääkarien virkaehtosopimusten ja toimintakäytäntöjen osalta on syytä tuoda julki jo hammaslääkäri Pekka Utriaisen väitöstutkimuksessa (Kuntaliitto 1/1994) esilletuotua.

Utriaisen tutkimuksen mukaan hammaslääkärien kunnallisiin virkaehtosopimuksiin on jatkuvasti lisätty erilaisia kalliita toimenpidepalkkauskorvauksia, jotka ohjaavat työtä pois ehkäisevästä toiminnasta.

Toimenpidepalkkaukset Utriaisen mukaan estävät järkevien ja halvempien työnjakokäytäntöjen toteuttamisen terveyskeskuksissa. Utraisen tutkimusten mukaan toimenpidepalkkaukset mahdollistavat myös valvomattoman keinottelun terveyskeskuksissa.

Rahanahne terveykeskuken päivystävä lääakäri pystyy esteettä lähettämään tarpeettomiin tutkimuksiin kaikki viikonlopun aikana tulleet iäkkäät asiakkaansa ja pystyy kuittamaan keinottelullaan itselleen tuhannen euron ylimääräiset toimenpidepalkkiot.

Kahden naapurikunnan terveyskeskusten hammashoitoloiden kesken, joiden potilasaineksessa tai poitilaiden hoidontarpeissa ei ole tutkitustikaan merkittäviä eroavaisuuksia, voi olla jopa 30-kertaiset erot lasten muovipaikkojen uusimisissa.

Kuntaliiton vuoden 1992 terveyskeskusten hammaslääkärien anisokehitysvertailun mukaan noin 300 toimepidepalkkauksia metsästävää ”ahnetta” terveyskeskushammaslääkäriä ansaitsee lapsille ja nuorille tehdyillä tarpeettomilla toimenpiteillä toimenpidepalkkauksina säännöllisesti moninkertaisesti peruspalkkansa.

Rahanahneimmat hammaslääkärit puoskaroivat tunnissa jopa kymmenen lasta: he kirjasivat toimenpidepalkkaukset lapsen tarkastuksesta, laajimmasta ennaltaehkäisystä (koodi 511), tarpeettomista pinnoituksista ja muovipaikkauksista sekä muovipaikkojen tarpeettomista uusimisista.

Pohjois-Savossa Pielavedellä ahkeroineelle terveyskeskuksen hammaslääkärille maksettiin poskettomien ja valvomattomien toimenpidekertymien seurauksena kolmekertaa enemmän kuin mitä hyväpalkkaiselle kunnanjohtajalle maksettiin.

Kunnallisen virkaehtosopimuksen mahdollistaman toimenpidepalkkauskeinottelun seurauksena yli 90 % kunnisssa lasten ja nuorten rutiinitarkastuksen suoritetaan hammashoitoloissa edelleen kalliilla työparilla hammaslääkäri-hammashoitaja (150 euroa tunti), vaikka lasten valtaisen enemmistön hoidontarve ei edellytä parityöskentelyä.

Enemmistö Suomen kuntien terveyskeskuksista estää lasten tarpeettomiin hoitoihin ja toimenpidepalkkausmetsästykseen keskittyneissä hammashoitoloissaan aikuisväestön tarpeellisen hoidon.

Joissakin Suomen kuntien terveyskeskusten hammashoitoloissa siirryttiin jo 1970-luvulla perusteltuun työnjakoon.

Pääosa lasten tarkastuksista, ennaltaehkäisystä ja neuvonnasta siirrettiin hammashoitajille yksintyöskentelyssä. He ovat suoriutuneet tehtävistään tutkitusti erinomaisesti.

Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa pitävät hammashoitajien yksintyöskentelyä onnistuneena ja tehokkaampana.

Näissä kunnissa hammaslääkärien kallis työpanos suunnattiin heidän kalliin koulutuksen (600.000 euroa) mukaisesti aikuisväestön maksullisiin palveluihin, joilla on tutkitusti eniten hoidontarvetta ja joiden vaativissa hoidoissa ei ole mahdollisuutta toimenpidepalkkauskeinotteluun.

Nyt näissä kunnissa (mm. Korpilahti ja Muurame) asuu maailman tervehampaisimmat lapset, aikuiset ovat saaneet jo 30 vuotta kattavasti palveluja kunnan omasta hammashoitolasta ja kunta lisäksi maksupalvelutuloja.

Martti Pelho

suuhygienisti

Fuengirola

Andalusia

Kyösti Salovaara 19.10.2012 15:53

En tiedä mitä kunnille pitää tehdä, mutta sen tiedän (luulen tietäväni) että demokratialle jotakin pitäisi tehdä.

En ole koskaan ollut enkä ole samaa mieltä Timo Soinin kanssa, paitsi tänään siinä mitä hän sanoo Hesarissa esimerkiksi ruuhkamaksuista ja vuosaarelaisten tavasta äänestää kruunuhakalaisia. (Tyhmyyttäkö? Vai mahdollisuuksien puutetta?)

Olen katsellut suurien puolueiden ehdokaslistoja täällä Malmilla - olisiko siellä yksi tai kaksi "onnetonta" kotinurkilta. Ei paljon houkuttele. Vieläkö suurempi kunta (Helsinki-Espoo-Vantaa) tarvitaan? Jos, niin mihin tarkoitukseen? Töölön herrojen vallan kasvattamiseen?

Kuuntelin eilen vähän aikaa Jutta Urpilaista telkkarista. Hän oli kovasti huolissaan valtuutettujen "puuttuvasta" äänivallasta himmeliorganisaatioissa.

Mutta tajusin, ensimmäistä kertaa kuin salaman iskusta, ettei häntä huolestuttanut lainkaan kuntalaisten äänivalta tai demokratiavaje (suurkunnissa).

Tulee mieleen, että saksalaisten tavoin suomalaiset rakastavat hallintoa - demokratiasta viis!

Vesa Kaitera 19.10.2012 17:32

Suomeen jäänee noin 90 - 130 kuntaa.

Tatu Ahponen 19.10.2012 17:37

Kun on yrittänyt katsella sitä, mihin suuntaan kuntauudistus on kehittymästä, puheesta "vahvoista peruskunnista" alkaa vaikuttaa yhä enemmän ja enemmän pelkältä sanahelinältä. Isojen kaupunkiseutujen liitossuunnitelmia ei saataisi aikaan muulla kuin alueen yhteistyön lopullisestikin tulehduttavalla pakkoliitossumalla ja pikkukuntien liitokset eivät ratkaise väestöpohjan muuttumisesta aiheutuvia ongelmia. Myöskään lähidemokratian toteutumisesta suurkunnissa ei ole mitään taetta, etenkin kun hanketta kuin käärmettä pyssyyn ajavat, erityisesti kokoomusta edustavat poliitikot (Vapaavuori, Virkkunen) tuntuvat pitävän itsestäänselvyytenä että suurkunnat olisivat päätöksenteon matalin taso.

Toisaalta, jonkinlainen suurempi väestöpohja tulisi saada terveyspalvelujen yhdistämiseen enkä pidä pahana sitäkään että suurimmilla kaupunkiseuduilla tasataan kustannuksia keskus- ja kehyskuntien välillä ja helpotetaan kokonaisia alueita hyödyttävien projektien suunnittelua (Tampereen seudulla vaikkapa Tampereen läntisen oikoradan suunnitelmiin siirtyvä ratapihan siirto).

Kun näyttää nyt siltä, että on suuret mahdollisuudet että suurimittainen kuntauudistus jää tällä vaalikaudella tuhnuksi, voitaisiin alkaa miettiä lähi- ja aluekuntiin perustuvaa mallia. Tällöin voitaisiin terveyspalvelut ja muut nykyisin erilaisille himmeleille kuuluvat asiat, maakuntien tehtävät jne. siirtää aluekunnille ja pitää nykyiset kunnat lähikuntina - ja nykyisiä kuntia voitaisiin myös pilkkoa, esimerkiksi purkamalla epäonnistuneita pidettyjä kuntaliitoksia tai jakamalla suurempia kaupunkeja pienempiin alueisiin. Keskustahan on tällaista esittänyt, mutta keskustan mallissa on edelleen epäselvää mm. se, miten suhtaudutaan mielestäni erittäin tärkeään ehtoon eli siihen, että kummankin tason valtuustot ovat vaaleilla valittuja - nyt vaikuttaa siltä, että keskustan mallissa halutaan, että aluekuntien/maakuntien valtuustot olisivat valittuja silloin kun se hyödyttää Keskustaa ja himmelimäisiä silloin kun se ei hyödytä.

En ymmärrä, miksi etenkin demareille kolmiportainen hallintorakenne (valtio/aluekunta/lähikunta) on niin suuri punainen vaate. Demokraattisesti toteutettuna se ratkaisisi esimerkiksi ongelmia, jotka syntyvät siitä että valta karkaa kuntalaisten ulottumattomiin ja näkymättömiin erilaisille himmeleille, joiden seurauksena tavalliselle kuntalaiselle on usein erittäin epäselvää missä mistäkin asiasta päätetään. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on monessa muussakin asiassa - perustulo, kotihoidontuki, jne. - pätevä demarimentaliteetti, jossa syyksi jonkin asian kannattamiselle riittävät se että 1. demarit ovat kannattaneet sitä 70-luvulla ja 2. että Kepu vastustaa sitä.

ari vienonen 19.10.2012 18:37

Pitäisi kai lähestyä ongelmaa demokratian suunnalta. Jos valtio vaatii kansalaisille tasa-arvoista kohtelua, se voi taata sen ottamalla vastuulleen ne tehtävät joissa se sitä vaatii. Koulutuksen ja terveydenhoidon lisäksi tuollainen voisi olla veroäyrikin, eli se pitäisi kiinnittää samankokoisiksi kaikille. Kuntien valtionavut pitäisi samalla lopettaa kokonaan.

Sitten kunta järjestäisi rahallaan niitä palveluita joita katsoo kuntalaistensa erityisesti tarvitsevan, paikallista ekstraa siis. Joku voi panostaa vanhusten palveluihin, toinen taas päiväkoteihin, kolmas kunnantaloihin ja päättäjien sukulaisten kallispalkkaisiin työpaikkoihin. Kansalaiset äänestäisivät sekä uurnilla että jaloillaan kuten nytkin.

Ja jos valtio ei ole katsonut tarpeelliseksi rakentaa kunnan alueelle esim koulua tai terveyskeskusta, yksityisillä olisi mahdollisuus täydentää verkostoa, tarvittaessa kunnan tuella mikäli sen rahat siihen riittävät. Jos kunnan verotulot eivät riitä, se liitettäisiin siihen tai niihin rajanaapureihinsa mihin sen asukkaat sen haluaisivat liittää ja sen mahdollinen liiketoiminta päästettäisiin konkurssiin.

Tuloksena päästään kaiken maailman kuntainliitoista, maakunnista, lääneistä, jne väliportaan hallinnoista yms epädemokraattisista byrokratioista joita äänestäjä ei koskaan pääse vaaleilla kontrolloimaan. Suuret kunnat voisivat halutessaan hajota ihmisen kokoisiksi, sellaisiksi joissa äänestäjät saattavat jopa tuntea sen jolle äänensä antavat.

Miltä vaikuttaa?

Pentti Kangasluoma 19.10.2012 21:13

Kyläkoulujen puolesta taistellaan, mutta kylän kuihtuminen alkaa siitä kun lakataan käymästä kyläkaupassa. Samat koulutaistelijat voi nähdä maakuntakeskuksen marketeissa, eivät käy siis oman kuntassa keskuksessa ostoksilla.

Ajoimme kerran laajan kaupunkini reunalla kun sohjoisella kylätiellä tuli vastaan suuri kirjastoauto. Tulee siinä kirjalainauksille hintaa, sattumalta tiesin että sieltä kylästä käydään ostoksilla 70 km päässä Tuurin kyläkaupassa.

Valtiota, kuntia syytetään kylien, kuntien kuitumisesta mutta kyllä asukkaiden omilla valinnoilla on merkitystä.

100 kuntaa jää, Lapua kestää vielä myrskyjä ympärillä.

Pekka Remes 19.10.2012 22:14

Kriisikuntien listaa katsoessa voi äkkiä päätellä, että Suomi on iso maa, jossa on vähän väkeä ja nekin väärässä paikassa. Kyllähän kunta joutuu talousvaikeuksiin, jos melkein puolet kuntalaisista on eläkkeellä, kansansairaudet jylläävät eikä työpaikkojakaan juuri ole. Ne leveäharteiset kaverit pitää hakea aika kaukaa ja napata vielä muutama naapuri samaan liitokseen, että kuntaliitokset alkavat näkyä uuden kunnan taloudessa jos silloinkaan.

Onko sitten elinkelpoisia kuntia? Paljon on puhuttu suurten kaupunkien kehyskunnista, mutta niiden pitää investoida kunnallistekniikkaan, kouluihin, päiväkoteihin, terveysasemiin, kirjastoihin ja liikuntapaikkoihin sitä mukaan, kun uusia lapsiperheitä muuttaa kuntaan. Elinkelpoinen kunta olisi kaiketi sellainen, missä kaikki tarpeellinen on jo valmiina (eivätkä rakennukset kärsi homeesta), työpaikkoja on riittävästi ja väestörakenne on terve. Eipä tule sellaista äkkiä mieleen.

Ja kysymykseen: Kymmenen vuoden päästä meillä on noin 150 kuntaa.

Jaska Salonen 19.10.2012 23:19

Keskustellaan kuntien määrästä, joka johtuu kultturiperinnäisistä suhteista äänestäjillä. Joku on kotoisin Kälviältä, joku Hikiältä. Onko sillä vaikutusta, mihin veronsa maksaa, maksaako ne valtiolle.

Yksi ajatus = yksi kunta = yksi valtio = valtuusto = eduskunta

Tarvitaanko ja jos, niin miksi kunnallista itsehallintoa? Jos kerta on niin, että osa kuntien valtuustoista ja virkamiehistä ei osaa kuntaa tehokkaasti (lue: kuin yritystä) johtaa ja hoitaa, mihin koko orgaania tarvitaan konglomeraattina?

Se, että on eriarvoisia kuntia ja niiden palveluja, johtuu kyvykkyydestämme. Sinun, minun, kolumnistin ja kilpailijan. Varsinkin sen oman puolueen.

Kyse on maantieteestä, kyse on ihmisistä, kyse on sivistyksestä ja suvaitsevaisuudesta.

JS

P.S: Juho, odotan sitä 2009 XO.ta edelleen .. . ;)

Taina Hämäläinen 20.10.2012 0:35

On aika erikoista, että samaan aikaan kun valtio on runsaasti lisännyt kuntien tehtäviä, ts. siirtänyt itseltään tehtäviä kuntien vastuulle, se on vähentänyt kuntien valtionosuuksia. Nyt sitten syyllistetään valtion taholta kuntia, kun eivät pärjää, eikä niiden tulopohja riitä menojen rahoittamiseksi.

Ennen keskussairaalat olivat lääninsairaaloita, samoin monet oppilaitokset olivat valtion kouluja. Nyt yritetään selittää, että "peruskunnan" pitäisi vastata mm. erikoissairaanhoidosta. Millä kriisikunta Jyväskylä pystyisi tuottamaan erikoissairaanhoitoa, kun se ei pysty tuottamaan peruspalveluitakaan? Eikä siinä auttaisi, vaikka liitettäisiin 10 pientä kuntaa Jyväskylään.

Valtion olisi ainakin otettava vastuu niin perus-kuin erikoissairaanhoidostakin, samoin ainakin osittain ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.

Kuntein saamat valtionosuudet ovat tällä hetkellä vain n. 20 prosenttia valtion budjetista. Mihin ne loput valtion varat oikein hupenevat?

Keski- Suomessa on tällä hetkellä ainakin kaksi kuntaa, jotka ovat tähän asti pystyneet hoitamaan asiansa ja palvelunsa kohtuudella. Toinen on pieni 4435 asukkaan Karstula, jonka veroäyri on 18,50. Toinen on Muurame, jonka avulla Virkkunen kuvittelee parantavansa kotikaupunkinsa Jyväskylän tilannetta. Vai liekö syynä vain kateus ja sen myötä toive, että muillakin pitäisi mennä yhtä huonosti, kuin Jyväskylällä. Muuramen suurin ongelma tällä hetkellä taitaa olla Jyteen eli terveydenhuollon isäntäkuntamalliin kuuluminen, josta syystä muuramelaisten palvelut ovat huonontuneet.

Jyväskylä on oikein malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kuntia liitetään yhteen. Liitoksen jälkeen reuna-alueiden palvelut ovat joko loppuneet kokonaan tai ainakin huomattavasti heikentyneet. Liitosta suunnitellessa kuulema päätettiin, että mlk:lta ja Korpilahdelta otetaan hyvät käytännöt käyttöön. Liitosten toteuduttua tätä päätöstä ei kuitenkaan toteutettu, vaan käyttöön jäivät vanhan Jyväskylän kankea byrokratia ja turhuuteen tuhlailu.

Joka tapauksessa monet kunnat vastustavat tällä erää liitoksia henkeen ja vereen asti. Joillekin valtion vaatimusten täyttäminen käy ylivoimaiseksi ja ne suostuvat liittoutumaan. Loput yrittävät jatkaa itsenäisinä. Veikkaan Suomeen muodostuvan 250 kuntaa, jotka kyllä selviävät itsenäisinäkin, jos vain valtio lopettaa kurittamisen.

Mikko Airto 20.10.2012 1:04

Kuten aiemminkin totesin, kuntien lukumäärän arviointiin tarvitaan rinnalle keskustelua kuntien tehtävistä.

Itse asun (ja olen ehdolla) Hyvinkäällä. Meidän paikallisaviisissa Aamupostissa oli juttu liityntäpysäköinnistä menneellä viikolla. Kaupungin edustajalta kyseltiin suunnitelmia laajentaa pysäköintialuetta, kun kuitenkin noin 20% kunnan työvoimasta pendelöi metropolin ytimeen.

Tämä edustajapa puhui rehellisesti ja sanoi, että Hyvinkäällä ei oikeastaan ole insentiiviä kehittää liityntäpysäköintiä. Meidän kaupungille se on vain kulu, joka ei hyödytä suoranaisesti lainkaan. Sillä vain tehdään "hyväntekeväisyyttä" pääkaupunkiseudulle, jotta ruuhkat olisivat siellä pienemmät.

No, ei aloiteta keskustelua vaikkapa siitä, että Hyvinkäälle ei ole suoranaista haittaa, jos ihmiset päättävätkin asua täällä ja maksaa veroja tänne sen sijaan, että asuisivat lähempänä työpaikkojaan.

Mutta sitä lukiessa haikailin kyllä vähän sitä metropolihallintoa. Että jotenkin tässä Helsingin työssäkäyntialueen ympäristössä tehtäisiin kaavoitusta ja liikennesuunnittelua kokonaisuuden näkökulmasta.

Jos jättää keskustelun kuntien tehtävistä sikseen ja arvioisi asiaa jotenkuten funktionaalisesti, niin tuo kirkkopitäjien määrä olisi varmaan aika järkevä. Samaan lukuun päästään, jos lasketaan työssäkäyntialueet.

Meille Vihreille on höhötelty, kun puhumme lähidemokratiasta ja kunnanosavaltuustoista. Mutta sen keskustelun pointti on miettiä tässä samassa uudistuksessa sitä, miten mielletään kansalaisten riittävät vaikutusmahdollisuudet. Ja voisiko tässä samalla käydä keskustelua myös siitä, mikä on mielestämme sopiva asukkaita / valtuutettu -suhde?

Pentti Kangasluoma 20.10.2012 9:46

Väsymyksen tiliin täytyy panna se eilen kirjoittamani arvio että

Suomessa tulevaisuudessa on 100 kuntaa. Todellisuudessa ajattelen että kuntia on 160-170.

Erilaiset hajanaiset viestit kertovat että kuntajohtajat ovat yhä tyytymättömämpiä siihen että kunnanhallituksiin tulee edelleen

runsaasti kunnan töissä olevia. Päivällä alainen, illalla esimies, samalla kuntajohtajilta vaaditaan tuloksia.

Entistä useammin ollaan tarjoamassa epäluottamuslausetta kuntajohtajalle, jos tämä joutuu osapuolten väliin kuntaliitoskeskustelussa.

Kaupungin tarkastuslautakunnan jäsenistä kukaan ei saa olla

kunnan palveluksessa. Kuntaministeri Virkkusen linjaukset ovat olleet varovaisia.

Kunnat joutuvat miettimään minne rahaa antavat. Toivoisi että

ystävyyskuntatoiminta olisi tuettavien.joukossa. Virossa ja Suomessa on sama raha, liikenneyhteyksiä on niin runsaasti,

että matkat ovat halpoja.

Ystävyyskaupunkien, maakuntien kautta pienetkin järjestöt voivat löytää toisensa. Virolaiset ovat nettikansaa, siellä urheiluseurat, kulttuuriseurat, kalastajat, metsästäjät, mitkä

tahansa harrastajat voivat löytää toisensa.

Virossa on paljon pieniä kuntia, mutta niillä on ohut miehitys.

Olen varma virolaiset alkuun päästyyään tekevät sen nopeasti.

antti liikkanen 20.10.2012 10:29

Jos SoTe-uudistus onnistuu, on jäljelle jäävien kuntien määrä aika merkityksetön numero.

Megastore, siis Stockman hulluine päivineen, on luvultaan 5, nykyiset ERVA-alueet eli yliopistosairaalat (Oulu, Kuopio, Tampere, Turku, Helsinki).

Prismat eli Citymarketit, edelleen 24/7 auki, ovat luvultaan maakuntien luku - niitä tarvitaan noiden viiden megastoren lisäksi puolentoista kymmentä.

24/7 SIWA - luku lienee 30-50 (päivystys saatavilla, mutta etupäässä tukeudutaan marketteihin).

Kunnille, siis Ärrille, avoinna 9-19, jää lähi- ja päivähoito, peruskoulu ja puisto-osasto (siis lähikaavan ja kunnallistekniikan valmistelu).

Miten sitten kulttuuri?

Siihen minulla ei todellakaan ole vastausta, koska kolmas sektori ei vielä ole oikein herännyt tässä asiassa.

Ärrien luku tulenee olemaan kolmisen sataa.

Teemu Lehtinen 20.10.2012 10:57

Kuntia on oltava joko todella vähän tai sitten todella paljon. Tällainen välimuoto ei oikein vetele. Lopputulos mielestäni saisi olla joko alle 100 tai sitten yli tuhat, jossa jokainen pienikin kylä olisi oma itsehallinnollinen keskus - vähän Ranskan tyyliin.

Jokaisessa onnistuneessa ja epäonnistuneessa kunnassa on aivan riittävän hyviä ihmisiä niitä johtamassa. Olosuhteet, maantiede, sattuma ja näiden yhdistelmä vaikuttaa kuntien elinkelpoisuuteen vähintään yhtä paljon kuin kunna päätöksentekijöiden taito, asukkaiden koulutustaso jne. Olen siis osittain Jaska Salosen kanssa samoilla linjoilla, mutta teen selkeä eron ihmisten mahdollisuuksiin järjestelmällisesti vaikuttaa esimerkiksi syrjäseutujen elinkelpoisuuteen ilman sattuman tuomia onnenkantamoisia. Tällaisia voisi olla esimerksi luonnonvarat, turismi tai joku sellainen seikka, johon pelkällä hyvällä hallinnolla ei yksin päästä.

Ajattelin vielä demonstroida ajatustani esimerkillä Haapamäki. Tuo entinen junien läpikulkukylä, jossa molemmat vanhempani olivat syntyneet, on nyt näivettynyt osa Keuruun kaupunkia. Ennen oikoratoja, sähköjunia ja kiirettä se oli suuri liikennekeskus. Yli sadasta päivittäisestä junasta on jäljellä matkustajaliikenteeseen vissiin neljä, tavarajunia menee harvakseltaan ehkä viisi. Sattuma teki Haapamäestä solmun 50-60 -luvuilla. Nyt se on auttamattomasti sivussa eikä se sieltä nouse. Näitä tapauksia Suomi on täynnään, pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Joko ne on ajettava alas, tai sitten ne on pelastettava. Puolivillainen vaihtoehto ei enää riitä.

Jussi Lähde 20.10.2012 11:07

Parahin Unski

Kiitokset vierailusta Leikola&Lähteessä, kiinnostavia näkökulmia jälleen kerran. Luulenpa sinun osuneen oikeaan siinä miten hyvin ehdokkaitten suuret kokovartalokuvat kaupungilla osuvat kansalaisten oikeustajuun näissä vaaleissa.

Olen viimeisen kellonympäryksen miettinyt lähinnä eduskunnan ulkopuolisten puolueiden pakkoliitoksia mutta tuon nyt yhden kysymyksen kuntien lukumäärään.

Hevosella pitää ollla neljä jalkaa ja pää jotta se voi elää. Häntäkin olisi mukava jotta voi kärpäsiä hätisetellä. Miksi siis keskustella kuntien määrästä? Pitäisi kenteis enemmän pohtia sitä mitä kunnan tulee olla jotta se pystyy pitämään kärpäset loitolla. En tä jos puoluejohtajat antaisivat nämä määreet ja sitten joukko asiantuntijoita laskisi sen pohjalta moneenko kuntaan se johtaa.

Olli Ainolan juttu oli kyllä karmaisevaa luettavaa. Kuinka lähellä kuilun reunaa tässä oikein seistään?

Marita Salenius 20.10.2012 16:08

Eduskuntavaaleihin on sen verran pitkä matka, että tälle matkalle ei ainakaan kuntauudistus uuvu. Joten aivan varmasti hallitus saattaa sen jollakin konstilla maaliin ja kuntien määrä on varmasti lähempänä sataa kuin kolmeasataa.

Vaikka vapaaehtoisuuteen pitäisi kuntaliitosten perustua ja vaikka kannatan kansanäänestyksen järjestämistä näin isoissa asioissa, niin joskus tuntuu siltä, että jollekin korkeammalle voimalle olisi tilaus tulla kertomaan päättäjille heidän johtamansa kunnan paras.

Kunta, jossa on alle 2000 asukasta on monesti periaatteellisten ja totuttujen toimintamallien vanki. Ei vain kyetä näkemään kokonaisuuksia ja pelätään uuden ajattelemista. Onko esimerkiksi järkevää näin pienessä kunnassa säilyttää yläaste, jos naapurikunnissa on monipuolisempi opetustarjonta sekä lukiot ja ammattiopistot, joihin vielä lisäksi on helpot liikenneyhteydet.

Tuollaisen pienen maalaiskunnan mahdollisuus järjestää vaikka metalli-ja puutyöopetusta voi olla todella heikko ; ehkä vain naulan ja vasaran yhteys toisiinsa juuri ja juuri opitaan. Tämän alan osaaminen on maaseudulla ollut perinteisesti jonkinlainen kunniakysymys - se "käteväerkkisyys". Kuten sosiologi Tommi Hoikkala eräässä kolumnissaan YLE radio ykkösessä taannoin totesi, että työkalutietämys on käteväerkkisyyden perusta.

Tässä on nyt vissiin lopuksi todettava, että tästä kuntauudistushärdellistä ei ota selvää se erkkikään.

Erkki Pekola 21.10.2012 5:15

Marita Salenius sanoi yllä, että "tästä kuntauudistushärdellistä ei ota selvää se erkkikään." Ei ota, ei nuori, eikä tämä vanhempikaan.

Mutta miksi kotikuntani asukkaana joudun voimattomana totetamaan, että maksamastani kuntaverosta n. kaksi (2) prosenttiyksikköä on luovutettava sellaisten kuntien ja niiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, joista ei verotuloa omiin menoihinsa kerry. Siis kustannan hyvinvointia, joka ei kohdistu minuun?

Edelleen olen mm. Hesarin toimituksen sinisilmäisyyteen (lue työstään kiinnipitämisen tarpeeseen) kyllästynyt, kun siellä ei ymmärretä mistä nykyisten suurimpien kaupunkiemme eriarvoiset lähtökohdat ovat syntyneet.

Kun Kustaa Waasa poikiensa kanssa läänittivät muutamat suuret kaupunkimme ja antoivat niille lahjoituksina nykyiset alueensa gryndattaviksi, niin miksi muutamat myöhemmin synnytetyt kaupunkimme joutuivat ostamaan rakentamisessaan tarvitsemansa maat niiltä, jotka olivat mainittujen kuninkaitten pulaan joutuessa heille hevosiaan tarjoamassa? "Valtakunta hevosesta?"

Keskustelu "kuntauudistuksesta" on hakoteillä ellei nähdä todellisuutta, että meillä merkittävä osa Kepun vaalimista kunnista elää sellaisten valtionosuuksien varassa, jotka maksetaan muutaman suuren kunnan veromaksajien ylisuurista kuntaveroista. Ei kiva . . . .

antti liikkanen 21.10.2012 8:04

Luin pari päivää Stadiin tutustuttuani ennen kotimatkaa Perässähiihtäjän tekstin HS:n sunnuntaisivuilta.

Mielessäni on vielä eilen näkemäni Ryhmäteatterin Eduskunta 2 jossa - taas - vihreät saavat kyytiä (Eduskunta 1 oli Soininvaaran molli).

Vaikka kyytiä savat myös kokoomus ja SAK, jäi pintaan politiikan kauneuden puute.

http://anttiliikkanen.blogs.fi

Helsingin toreilla ja turuilla teen saman havainnon kuin Perässähiihtäjä: demareilla on nyt ainakin metropolissa vauhti päällä.

Siinä ei kuntarakenne- tai SoTe-uudistus (joihin koko hallitus on kompastunut pahan kerran) mitään näytä painavan.

HS:n "vallankäytöstä" irtohavainto: kun Perässähiihtäjä painetaan lehteen, sen edeltävälle sivulle präntätään Pekka Vennamon täyslaidallinen Soinin EU-politiikkaa vastaan.

Olisiko laman uhka lisäämässä muutakin kuin konsultteja?

Turvallisuudetarvetta "subsidiariteetilla" (läheisyysperiaatteella).

"Vanhassa vara parempi"

Pentti Kangasluoma 21.10.2012 9:45

Pohjoisen karhu Antti Liikkanen on herännyt - ajattelemaan.

Viime eduskuntavaalien aikana tässä blogissa toin esille tohtori Jussi Niinistön nimen. Hesarin oli listauksessa hänen unohtanut, nyt päätoimittaja tänään pitää Niinistöä Soinin seuraajana.

Sunnuntai-suomalainen tänään kertoo muhkeista palkankorotuksista joita on johtajat ovat saaneet kuntaliitoksissa, erityisesti Kauhavalla, Kuopiossa ja Jyväskylässä on tehty hyvät tilit. Herrat on herroos yötä, opin lapsena kotikylässä.

Vesa Kaitera 21.10.2012 10:07

Antti Liikkanen kirjoitti :"Helsingin toreilla ja turuilla teen saman havainnon kuin Perässähiihtäjä: demareilla on nyt ainakin metropolissa vauhti päällä.

Siinä ei kuntarakenne- tai SoTe-uudistus (joihin koko hallitus on kompastunut pahan kerran) mitään näytä painavan."

Tässä kannattaa välttää putkinäköajattelua. On selvää, että SDP:n sisällä se, ettei Jutta Urpilaisen asemaa enää kyseenlalaisteta ja että heidän uusi puoluesihteerinsä ihan aidosti yrittää innostaa kenttää, vaikuttaa SDP:n kenttäväkeen elähdyttävästi. Mutta tässä on muistettava se, että SDP on sekä maan hallituksessa että keskeisessä asemassa useimpien suurten kuntien valtuustoissa. Sillä on samoin Kokoomuksella varsin paljon vastattavaa.

En usko, että suinkaan kaikki demarit ovat innoissaan SDP:n S-käännöksestä EU- ja euroaluepolitiikassaan (ensin EU-intoilijasta kriitikoksi ja hallitusaseman myötä takaisin EU-myönteiseksi).

SDP:n ja Vasemmistoliiton ajama linjaus kaikkien peruspalvelujen siirtämisestä takaisin kunnan työntekijöiden tehtäväksi edustaa puhtaasti vanhakantaista ajattelua, jonka soisi jo jäävän syrjään. Realiteetit tulisi tunnustaa.

SDP on nyt tietoisesti jarruttanut SoTe-uudistuksen käsittelyä, minkä Suomen Kuvalehden julkistama Heinäluoman lähettämä sähköpostiviesti paljastaa. Kysehän ei ole siitä, että SDP haluaisi lisää harkinta-aikaa, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei SDP halua SoTe-uudistusehdotusta julkisuuteen ennen vaaleja. Äänestäjät voivat tietysti tehdä tuosta omat johtopäätöksensä. En usko, että tämä asia hidastaa demariehdokkaiden menoa vaalitaistelussa, mutta epävaroihin äänestäjiin sillä voi olla melkoinen vaikutus. SDP:hän on monissa asioissa korostanut avoimmuuden ja läpinäkyvyyden tärkeyttä. Nyt se tahallisesti panttaa äänestäjiltä tietoa. Huono homma.

Olavi Nieminen 21.10.2012 11:30

Olen luukuttanut yli 4000 luukkua tai laatikkoa. Jutellut ihmisten kanssa Helsingin periferiassa. Ihmisiä ei kiinnosta liitetäänkö Vantaa , Espoo tai muut kunnat Helsinkiin. Ihmisiä kiinnostaa tietää , mikä palvelu huononee entisestään ? Tai paraneeko palvelut ja koska ? Lumityöt tehdään joskus kun ei muka ole kalustoa , koulut ovat homeessa , kunnossapidon puutteessa olevat tarhat näyttävät siltä kuin vanhassa Neuvostoliitossa , labrat ja muut palvelut siirtyvät kauemmaksi ja virkamiesten yläpäähän tullee liikaa väkeä eli kaikki maksut nousee tai tulee lisää omituisia säädöksiä tai ohjeita. Itse et saa tehdä mitään kuin maksaa verot.Miten tähän on tultu? Nyt on viimeinen aika vaihtaa valtuutetut alueiden edustajiin , jotka asuvat ja näkevät ja kokevat nykytilanteen. Seniori Olli

Maija Pietilä 21.10.2012 11:47

Vaikka Suomen terveydenhuolto on maailman mitassa katsoen tehokasta ja halpaa, jotain mätää tässä systeemissä nyt on. Kyllä kuntien talous kuralla, kun keskussairaalan vain ilmoittaa kylmästi, että menot nousevat 7 prosenttia ja perusterveydenhuoltoa hoitava kuntayhtymä samoin ilmoittaa, että menot nousevat 5 prosenttia. Verotulot kasvavat, jos hyvin käy, 2 prosenttia, samoin valtionosuudet. Miten siis rahoitetaan terveydenhuoltomenojen kasvu, mistä ne rahat otetaan?

Alku voisi olla siinä, että kunta olisi sen verran iso, että perusterveydenhuoltoa tekevä kuntayhtymä voitaisiin purkaa eli yksi hallintohimmeli vähemmän. Niin saataisiin terveyden- ja sosiaalitoimen yhteistyö sujuvammaksi ja samoin yhteistyö siihen erikoissairaanhoitoon, kun yhteys toimisi ilman välikäsiä.

Pienten ja keskisuurin kuntien pitäisi antaa yhdistyä keskenään myös isojen kaupunkien reunamailla. Kun suunnilleen samanarvoiset kunnat pohtivat yhdistymistä, voidaan saada syntymään uusi kunta, joka hakee toimintoihinsa parhaat käytännöt ja kokemukset yhdistyvistä kunnista. Jos pieni kunta vain liitetään isoon, se joutuu ison byrokratian rattaisiin, ison ei tarvitse uudistua.

Kun pohditaan kuntademkratiaa, pitäisi miettiä sekin asia aika lailla uusiksi. Nykyinen demokratia perustuu puolueisiin, joiden jäsenmäärät ja aktiivit vähenevät koko ajan. Aktiivisia ihmisiä silti riittää. Demokratia voi toimi silti yhtä hyvin tai paremmin kysymällä ja kuuntelemalla aktiivisesti käyttäjien kommentteja ja palautetta, ottamalla suunnitteluun mukaan aktiiviset kylä ym yhdistykset ym. Monien yhdistysten ja ryhmien paras puoli on se, etteivät ne vain puhu ja suunnittele, vaan myös tekevät ja toimivat itse. Olisivatko kunnanosavaltuustot valmiita samaan, vai tekisivätkö ne päätöksiä vai luistinratoja?

Jouni Pulli 21.10.2012 13:35

Vuonna 2020 kuntia on Suomessa noin 50, mikäli kansa äänestää vanhuutensa parempien olojen, kestävän kehityksen ja tulevien sukupolvien puolesta. Tällöin meillä olisi kilpailukyvyltään erilaisiin toimintoihin erikoistuneita taloudellisesti vahvan yrittämisklusterin sisältämiä elinvoimaisia ja toisistaan huomattavasti eroavia kuntia, joissa kuntalaisten itsemääräämisoikeus ja vastuu oman kunnan toimintojen rahoituksesta olisivat vahvoja ja selkeitä, kuitenkin ymmärtäen verkostoitumisen tuomat edut.

SoTe-uudistus on eräs merkittävä asia, jossa verkostoitumisen hyödyt ovat merkittävät, muttei toki läheskään ainoa, sillä kasvumme ja velanmaksukykymme kehitys tulevat pohjautumaan kykyymme tuottaa maksaville asiakkaille riittävästi lisäarvoa, jotta nämä asiakkaat ostavat meiltä työsuoritteita.

Kilpailukykymme kestävän kehityksen elementtejä ovat lähituotteet ja lähityö sekä olemassa olevan tiedon ja osaamisen parempi hyödyntäminen. Mutta lähidemokratia voi helposti luoda osaamattomuuteen pohjautuvia mutu-päätöksiä ja kehityksen liiallista hidastumista.

Rosa Meriläinen 21.10.2012 14:05

Esimerkiksi Kuortaneen talous on erinomaisessa kunnossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sen kannattaisi mennä kuntaliitoksiin. Ei "elinkelvottomuus" ole kuntaliitosten ainoa syy, vaan liitosten järkevyys sinänsä.

Pentti Kangasluoma 21.10.2012 14:40

Vesa Kaiteralle, En ymmärrä miksi kuntavaaalien alla vaaditaan tekemään jokin suuri valtakunnallinen päätös määräpäivään mennessä. Koko hallituksen päätös.

Ei mene pitkää aikaa kun on eduskuntavaalit, silloin voi moittia tehtyä päätöstä. Valtuustojen kokoonpanoilla ei ole valtakunnallista merkitystä.

Ei siinä kuinkaan käy, vaikka ko. päätös tehdään vuoden loppuun mennessä

Keijo Perälä 21.10.2012 18:34

Kataisen kummallinen hallitus, jossa on niin erilaisia puolueita, muodostettiin kaiketi kuntauudistusta varten. Hallituspuolueet ilmeisesti katsoivat, että niillä on edes jossain määrin saman tapainen käsitys siitä, kuinka maata on alueellisesti hallinnoitava. Hallitus ryhtyikin kunnianhimoiseen kuntauudistushankkeeseen, jota johtamaan saatiin poikkeuksellisen rohkea poliitikko kuntaministeriksi. Julkisuudessa hanketta on koko ajan vain moitittu, vaikka harva kieltää uudistuksen tarpeen.

Nyt kun pitäisi valita, mitä puoluetta äänestäisi, tilanne on hankala. Vain Kokoomus uskaltaa edes jotenkin seistä hankkeen takana. SDP on ruvennut ihmeellisesti venkoilemaan ja jarruttamaan vaalien edellä. Vaalipopulismia tietysti, mutta kuinka tällaiseen puolueeseen voi luottaa? Päivi Räsänen sentään on uskaltanut puolustaa kuntauudistusta. Hän on uskonnollisperäisten erikoisuuksiensa vuoksi ansaitsemattoman huonossa maineessa, kun fundamentalistiseen suvaitsevaistoon kuuluvien täytyy suhtautua häneen pelkästään pilkallisesti.

Jussi Isotalo 21.10.2012 18:36

Syntyperäisenä satakuntalaisena vastaukseni on satakunta. Todellisuudessa luku pysynee jonkin aikaa suurempana, koska ns. poliittiset realiteetit yleensäkin merkitsevät hidastelua kaikessa hallinnon järkeistämisessä. Mieluummin katkotaan kissan häntää nikama kerrallaan.

Yli puolet nykyisistä kunnista saa yli puolet budjetistaan valtiolta, siis muiden kuntien veronmaksajilta. Kunnallinen itsehallinto on jo pitkään ollut kummallista itsehallintoa.

Pentti Kangasluoma 21.10.2012 18:57

Koko maassa ennakkoon äänestänyt 14,1 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaa on kansanliikeiden maakunta, Ilkka-lehti kertoo kärjessä olijat pyhäillalla.

Lappajärvi nousi sunnuntaina Etelä-Pohjanmaan ahkerimmaksi ennakkoäänestäjäkunnaksi. Kuortane kiri toiseksi samoin luvuin Jalasjärven kanssa.

Seuraavilla sijoilla ovat Alavus, Teuva, Lapua ja Isokyrö.

Lappajärvellä 22,1 prosenttia äänioikeutetuista on jo käynyt uurnilla, Kuortaneella 21,8 ja Jalasjärvellä samoin 21,8 prosenttia.

Lapualla hengittää kokoomus keskustan niskaan. sdp, perus,

kd ja vasemmistoliitto ovat edustettuina valtuustossa. Vihreät

pyrkii samaan joukkoon. Äänestäjillä on mahdollisuus valinta

Jussi Lähde 21.10.2012 19:35

Sattuma ja kuntatalous

Rosan mainitsema Kuortane - eli "Kuurtane" on mielenkiintoinen esimerkki kuntien taloudenpidon historian kannalta. Aikanaan varakas yksityishenkilö lahjoitti Kuortaneelle omaisuutensa, jossa sattui olemaan merkittävä määrä Nokian osakkeita. Tämän jälkeen tuli vielä Nokian kurssinousu.

Moni muu kunta on kokenut sattuman sormenjäljet huomattavasti kylmempinä, muutama vaikeasti pitkäaikaissairas henkilö voi oikeutetun avuntarpeensa kautta tehdä pienen kunnan taloudenhoidon varsin haastavaksi.

Tuomo Kokko 21.10.2012 20:05

Oho. Ulkomaanmatkan ja eräiden muiden kiireiden vuoksi olin missata koko tämänkertaisen perässähiihtäjä-rupeaman. Onneksi Unto Hämäläisen kirjoitus Hesarissa tänään antoi ahaa-elämyksen ja aiheen etsiytyä blogin ääreen. Ja eikun asiaan!

Nimby-käsite täsmää kuntakysymyksessä ainakin minuun. Tunnustan yhdistämisten tarpeen ja pidän niitä jopa välttämättöminä, mutta ei kai meidän tarvitse Ruokolahdesta aloittaa? Kaakkoisella veroparatiisilla ei liitoksessa olisi muuta kuin hävittävää. Jututin pari päivää sitten vaalikojulla muutamia demariehdokkaita, ja ajatuksilleni nyökyteltiin päättäväisesti; hyvä etteivät aamenta lausuneet.

Kahden seuraavan valtuustokauden jälkeen vuoden 2020 syksyllä kuntia on puolet nykyisestä määrästä: 168 kappaletta. Tämän esitän puhtaasti ennusteena, enkä esimerkiksi tavoitteena jonka puolesta työskentelisin. Tosin: Not in my backyard!

Ville Alho 21.10.2012 22:06

Blogisti kysyy montako kuntaa Suomeen jää. Kysymyksessä on sisäänrakennettuna ajatus, että Suomessa ylipäänsä on kuntia. Sen sijaan olisi virkistävää kysyä, tarvitaanko Suomessa oikeasti kuntia? Kuntahan on käytännössä tietyn alueen tiettyjen palveluiden tuottaja, ei muuta. Tämänhetkinen todellisuus kertoo karun totuuden kunnista, eli että ne eivät enää ole kykeneviä täyttämään tehtäviänsä. Siten selvä johtopäätös on, että kunnat ovat muuttuneet turhiksi ja niitä ei siten tarvitse enää olla. Kuntien tehtävät ja oikeudet voitaisiin siirtää maakunnille, jotka ovat valmiina olemassa.

Vastaus kysymykseen siis on: Toivottavasti Suomeen ei jää yhtään kuntaa.

Esko Hussi 21.10.2012 23:58

Reipas ajattelija tai ajattelemattomuuttaan innokas keskustelija ei toivo yhtään kuntaa jäävän jäljelle.

No - se on utopiaa. Kyllä niitä vielä neljän vuoden päästä on kolmatta sataa, ellei tosiaan pakkoliitoksia panna toimeen. Ihmettelen kyllä edelleen, mitä hyötyä seuraa kahden tai kolmen köyhän kunnan yhteen menosta. Ei se raha kasva liitospuissa ja pensaissa. Mahdollisimman monen kunnan kannattaisi liittyä Espooseen tai Kauniaisiin, silloin liitoksella alkaisi jo olla merkitystä - mutta sehän nyt ei onnistu kun kriisikunnat ovat niin kaukana näistä puutarhakaupunki-paratiiseista.

Kuntien olemassaolo on koko Suomen asuttuna pysyttämisen avainkysymys. Käsittääkseni Suomella ei ole mahdollisuutta lakaista syrjäseutuja tyhjiksi vielä tämän vuosisadan aikana. Pitäisi tehdä sadan-kahdensadan vuoden suunnitelma, mutta sekin on utopia.

Eli yritetään pärjätä nyt useamman kunnan alamaisina ja järjestetään perustason sairaan/terveydenhoito yrittäjäpohjalle (Ruotsin malliin) kunnissa ja valtiollistetaan sairaanhoito yliopistosairaaloiden ohjauksella. Tulee ainakin jotakin tehdyksi. Eikä menetetä hyvin toimivaa terveydenhuollon sairaala-osiota pesuveden mukana.

Jaakko Antila 22.10.2012 10:28

”Manner-Suomessa on 320 kuntaa, mutta vain 120 kuntaa on hoitanut taloutensa siedettävästi." Niinpä. Taloutta on näennäisen helppo mitata yhtenäisin kriteerein. Mutta kuka selvittäisi, moniko kunta on hoitanut sosiaalipalvelunsa siedettävästi? Ympäristönsuojelun? Kirjastonsa? Rakennuslupa-asiansa?

Ja millä kriteereillä se mitattaisiin? Jos ikänsä samassa kunnassa asunut ihminen on tottunut kotikuntansa huonoihin palveluihin, riittääkö se, että hän on niihin tyytyväinen eikä osaa vaatia parempaa?

Ja itse kysymykseen: montako kuntaa Suomeen jää? Tai oikeampaa olisi kai kysyä: montako kuntaa jätämme? Tai edes: hallitus/päättäjät/valtuustot jättävät.

Mitä enemmän tätä kysymystä mietin, sitä enemmän ihmettelen, että mitähän tähän mennessä asiasta on oikeasti päätetty, missä asioissa on ratkaisevasti edistytty hallitusneuvottelujen jälkeen?

Jos hallitus saisi ohjelmansa mukaisesti Suomeen "luonnollisista työssäkäyntialueista" muodostuvat kunnat, muutos olisi todella raju. Nyt lienee jo selvää, ettei aivan sellaista tapahdu. Jos ennustaa pitää, kuntien lukumäärän puolittuminen valtuustokauden 2021-25 alkuun mennessä voisi olla todennäköistä.

Joka tapauksessa - tulevasta kuntien lukumäärästä tai koosta riippumatta - olisi syytä katsoa uudistusta myös (lähi)demokratianäkökulmasta. Jos Helsingin Vuosaari olisi oma kuntansa, se olisi noin 30. suurin kuntamme ja sillä olisi 51 omaa valtuutettua, nyt ei kai yhtään. Pelkkää Merihakaa pienempiä kuntiakin on tällä hetkellä yli viisikymmentä.

Pienten kuntien (rajojen) kadotessa jotkut tuntuvat menettävän myös osan identiteetistään. Onnistutaanko tähän haasteeseen vastaamaan uusilla keinoilla osallistaa kansalaisia kokonaista kuntaa pienemmillä alueilla?

Maija Pietilä 22.10.2012 11:42

" riittääkö se, että hän on niihin tyytyväinen eikä osaa vaatia parempaa?"

Monen kunnan virkailijan mielestä yksi syy kuntien menojen kasvuun on se, että kuntalaiset ovat ottaneet asiakkuuden tosissaan ja osaavat vaatia palveluja, tarvittaessa asianajajan kanssa.

Kun kotiäiti nostaa metelin siitä, että häntä pyydetään pitämään lapsi kotona, kun päiväkodin hoitajat ovat sairaana, osoittaa, miten olemme jo oppineet vaatimaan. Onko minkäänlaista yhteisvastuuta enää olemassa?

Taina Hämäläinen 22.10.2012 13:13

Esko Hussi kirjoitti täyttä asiaa ja hän nosti esille senkin, että kuntien olemassa olo on koko Suomen asuttuna pysymisen avainkysymys.

Itse olen tämän kuntauudistuskeskustelun alusta asti ollut sitä mieltä, että nyt on vain kyseessä 60-luvulta alkaneen "tapa talonpoika päivässä" kampanjan loppuhuipennus. Uudistushan tähtää aivan selvästi maaseudun alasajoon. Jälleen on hyvänä esimerkkinä Jyväskylä, kuntaministerin oma kotikaupunki. Liitosalueiden eli entisten maaseutumaisten aluiden tiet ovat surkeassa kunnossa, kuten tosin koko maassa, palvelut on lopetettu tai lopetetaan ja rakennuslupiakaan ei enää myönnetä edes omalle maalle, jos tontti sijaitsee haja-asutus alueella.

Joskus 80-luvulla tutkija Sisko Seppä (demari) totesi, ettei ole mitään järkeä pitää koko maata asuttuna. Nyt Katainen (kok.) on samaa mieltä.

En tiedä, monessako, mutta joka tapauksessa liian monessa, kyläkoulussa tänä päivänä jo tarjoillaan brasilialaista valmiiksi kypsennettyä jauhelihaa tai muita ulkolaisia elintarvikkeita. Mutta mitä sitten syödään, kun oma elintarviketuotanto on ajettu alas ja tulee joku kriisi tilanne, ettei enää muualta saadakaan ruokaa?

Ilpo Haalisto 23.10.2012 17:59

Montako hyvin toimivaa kuntaa Suomeen jää, voitaisiiin kysyä?

Kyläyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset ainakin jäävät. Hämeenlinnan kuntayhtymässä rikkaat jäivät ulkopuolelle ja köyhät pantiin yhteen, kuten Salossa ja avuttomuus senkuin lisääntyi. Maskuun tuli lisää ongelmia, kun Lemu ja Askainen liitettiin siihen. 'Leventyneitä harteita' käytettiinkin pelivelkojen maksamiseksi Nousiaisille rakentamalla oma yläaste ja viemällä 300 oppilasta pois Nousiaisten yläasteelta. Lukiopitäjä Nousiainen joutui 'karhunpalvelusta' vielä maksamaan miljoonan lunastamalla naapurikunnat pois koulustaan. Kummallekin kunnalle tuli valtavat ongelmat toisen kunnan liitoksista. Kummallakaan ei ole kunnon liikuntatiloja. Tämäkö on sitä hallittua kuntarakenteen 'leveäharteisuutta', jota tyhjä pää liikuttaa. Kokemuksia kuntaliitosten onnistumisista ei ole kunnolla kartoitettu. Uusien suurien valtuustojen ohjailusta ei ole kellään aikaisempaa kokemusta. Ollaan täysin uuden tilanteen edessä kuin Piispa Henrik kylmällä jäällä, kun Lalli tuli vastaan. Päätöksenteko hidastuu ja virheet kertautuvat huonoina aikoina moninaisesti. Porkkanarahat käytetään tuottamattomasti ja yritysrakenteen ohjailu unohtuu, kun SoTe-puoli vie uuskunnissa valtuuston kaiken ajan. Miinusmerkkisen tuloksen yhtälössä aiheuttavat kokemattomat virkamiehet ja kokematon valtuusto. Tunnelma on kuin sodan jälkeen kenttäsairaalassa. Haavoja paikataan ja rikkinäisiä nurkkia parutaan haavoja nuollen. Ei se eri valtioittenkaan yhdistäminen hyvää ole koskaan tehnyt. Odotan innolla kymmeniä onnistuneita esimerkkejä jo tehdyistä kuntaliitoksista. Yksikin perusteluineen riittää.

Olli Saarinen 24.10.2012 0:45

Kansalaisena ja äänestäjänä tunnen itseni häväistyksi ja hyväksikäytetyksi kun vaaleissa, jotka käsittelevät lähidemokratiamme perustaa ja subjektiivisten kansallisesti sovittujen palvelujen tasa-arvoista saatavuutta hallituksen argumentointi on tyhjää ja reaktiivista.

Olli Ainolan selvitys kertoo vaan puolet asiasta. Julkista taloutta tulee tarkastella kokonaisuutena, valtio-kunta -konsernina ja mukaan olisi syytä lukea myös lakisääteinen vakuutus. En ole koskaan nähnyt yhdenkään ministerin esittävän havainnolliseti kokonaisuuden bilansseja, tuskin niitä on powerpointtiin edes kirjattu.

Siksi on väärin sanoa, että kuntien on yhdistyttävä koska rahat loppuvat. Ensin tulisi tehdä rätinki miten yhdistyminen asiaa kohentaisi. On myös väärin väittää, että "kunnan on hoidettava terveyspalvelut". Miksi on?

Posti, poliisi ja pankki (OP) ovat yhteisesti omistettuja mutta ei-kunnallisia. Erotetaan ensin terveydenhoito kunnista ja katsotaan sitten kuinka monta kuntaa on kiva.

Säästöt voidaan aloittaa lopettamalla Kuntaliitto koska sieltä ei kuulu mitään rakentavaa. Voisihan sen yhdistää myös Nuorisosäätiöön. Kuntaliitto ei ole kyennyt järjestämään edes keskinäistä vakuutusta, jos tuo Jussi Lähteen maininta yksittäisen sairaustapauksen kuntataloutta horjuttavasta vaikutuksesta edelleen pitää paikkansa.

Luetuimmat
  1. 1

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

  2. 2

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  3. 3

    NYT ja Reuters: Trump erotti päästrateginsa Steve Bannonin

  4. 4

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  5. 5

    Silminnäkijän video Turun puukotuksesta: poliisit vartioivat maassa makaavaa miestä

  6. 6

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  7. 7

    Sisäministeri Risikko: Ei ole tietoa siitä, että Turun puukotuksissa olisi kyse terroriteosta

  8. 8

    Barcelonassa ihmisten päälle ajanut pakettiauton kuski kuoli poliisin luoteihin – iskujen oli määrä olla tuhoisampia, arvioi poliisi

  9. 9

    Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

  10. 10

    Tutkimus: Homopari vanhempina ei ennakoi lapsen sukupuolista käyttäytymistä – lapsen käyttämät lelut kylläkin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

  2. 2

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  3. 3

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  4. 4

    Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

  5. 5

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  6. 6

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  7. 7

    Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

  8. 8

    Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

  9. 9

    Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

  10. 10

    Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  6. 6

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  7. 7

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  10. 10

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  11. Näytä lisää