Valikko
Perässähiihtäjä

Miten tässä näin kävi?

Sunnuntai 28. lokakuuta 2012 ja 15. postaus

Hyvää huomenta. Sanomataloa ympäröi pimeys.  Kello 23 ja vaalitulos alkaa olla niin valmis, että uskallan jo arvioida vaalitulosta vaaliyön ja maanantaiaamun keskustelua varten.

Tein postaukseni 1. version ennen kello 20, jolloin ennakkoäänten jakauma ei vielä ollut julkistettu. Käytän tätä ensimmäistä versiota pohjana arviolle nyt, kun vaalitulos on lähes valmis.

Mikä on puolueille kohtalainen vaalimenestys?

1. Jos puolue saa "kohtalaisen" tuloksen, se voi olla tyytyväinen joskaan ei kovin ylpeä.

2. Jos tulos on tätä "kohtalaista" parempi, se on hyvä tulos.

3. Jos puolueen tulos on "kohtalaista" heikompi, se on huono  tulos.

Tämä on siis oma arvioni siitä, missä kulkee kunkin puolueen "kohtalaisen" tuloksen raja.

Kokoomus

Kohtalainen tulos on 20 prosenttia äänistä ja valtakunnallisen ykköspaikan säilyttäminen. (Suluissa viime kuntavaalien tulos 23,5%)

Kokoomus voi olla hyvin tyytyväinen tulokseen, vaikka turpiin tuli reippaasti. Kokoomus on tappioistaan huolimatta ollut kaksissa kuntavaaleissa ykköspuolue ja puolue on pysynyt vuodesta 2008 kaikissa vaaleissa suurimpana puolueena. Jyrki Kataisen asema on vahva puolueessaan ja hallituksessaan. Hallitus jatkaa toistaiseksi ja todennäköisesti vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asti. Katainen joutuu miettimään kesällä 2014, jatkaako hän yli seuraavien eduskuntavaalien 2015. Ne olisivat jo kolmannet eduskuntavaalit Kataisen johdolla.

Sdp

Kohtalaisen tuloksen raja: 19 prosenttia äänistä ja kakkospaikan säilyttäminen. (21,2 %).

Sdp selvisi vaaleista nipin napin kuiville. Vaalitulos oli pettymys odotuksiin nähden, ja puolue joutuu selvittämään, mitä ihmettä tapahtui viimeisellä vaaliviikolla. Nousuvauhti hyytyi, ja puolue sekosi viimeisillä metreillä. Jutta Urpilaisen asema puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä on kuitenkin vahva ja Sdp jatkaa hallituksessa. Mutta tietysti Urpilainen joutuu miettimään kesällä 2014, jatkaako hän puheenjohtajana yli seuraavien eduskuntavaalien 2015. Yhtään vaalivoittoa hänellä ei vielä ole.

Keskusta

Kohtalaisen tuloksen raja on 18 prosenttia äänistä ja kolmaspaikan säilyttäminen. (20, 1 %).

Keskusta selvisi vaaleista hyvin. Kohtalaisen raja ylittyi kirkkaasti, vaikka puolue menetti yli prosenttiyksikön kannatuksestaan.  Tärkeintä oli menestys opposition sisäisessä väännössä. Sen keskusta voitti. Keskustasta tuli uudestaan johtava oppositiopuolue näiden vaalien jälkeen, vaikka perussuomalaisilla on enemmän paikkoja eduskunnassa. Juha Sipilä sai valtakirjan jatkaa seuraaviin eduskuntavaaleihin 2015 asti.  Se oli "torjuntavoitto", vaikka numeroissa puolue hävisikin.

Perussuomalaiset

Kohtalaisen raja oli 14 prosenttia äänistä ja yltäminen neljännelle sijalle muiden suurten puolueiden kantaan myös kuntavaaleissa. (5,4 %)

Timo Soini sai kuntavaaleissa vaaleissa loistavan vaalivoiton. Hän on näiden vaalien ainoa todellinen oikea voittaja. Ilmeisesti PS sai kuntavaalien historiassa kaikkien aikojen suurimman voiton, mutta silti puheenjohtajan naama on lurpallaan. Soini  luki elo-syyskuun mittauksia liian toiveikkaasti ja rupesi puhumaan noususta kolmanneksi ja 15-16 prosentin kannatuksesta. Viime keväänä Soini oli realistisempi puhuessaan kannatuksen kaksinkertaistamisesta. Se realistinen tavoite muuten toteutui prikulleen ja ylikin. Opposition sisäisen väännön PS hävisi.  Kuntavaalien tulos on poliittinen ilmapuntari, joka osoittaa nyt perussuomalaisille huonoa säätä. Viime eduskuntavaalien 19,1 prosentin kannatuksesta puolue menetti kolmanneksen, mutta tulos oli sentään huomattavasti parempi kuin Soinilla presidentinvaalien 1. kierroksella viime talvena.

Vihreät

Kohtalaisen tuloksen raja oli 8 prosenttia äänistä ja viides sija valtakunnallisessa vertailussa. ( 8,9 %)

Vihreät  selviävät kunnialla näistä vaaleista. Se on hyvä uutinen uudelle puheenjohtajalle Ville Niinistölle ja myös Kataisen hallitukselle. Vihreät pysyvät hallituksessa, mutta kannatuslukemiinsa puolue ei voi olla tyytyväinen. Haavisto-ilmiö oli ja meni.

Vasemmistoliitto

Kohtalaisen tuloksen raja oli 8 prosenttia äänistä ja pysyminen samalla kannatustasolla vihreiden kanssa. (8,8 %)

Paavo Arhinmäki odotti huomattavasti enemmän, mutta vasemmistoliitto sai tyytyä tulokseen, joka on demarien tavoin nipin napin-tulos. Vasemmistoliitto saattaa oireilla Kataisen hallituksessa. Ei se kuitenkaan ole oppositioon lähdössä.

Rkp

Kohtalaisen tuloksen raja oli 4 prosentin kannatus ja pysyminen kristillisdemokraattien edellä. (4,7 %)

Uusi puheenjohtaja Carl Haglund voi huokaista tuloksesta. Hän on lunastanut paikkansa Rkp:n johdossa ja tietysti pysyy hallituksessa. Onhan se ollut siellä 33 vuotta ilman sekunninkaan taukoa. Hyvä tulos.

Kristillisdemokraatit

Kohtalaisen tuloksen raja 4 prosentin kannatuksen säilyttäminen. (4,2 %)

Päivi Räsänen selvisi vaalitenteistä hyvin, mutta puolue kärsi tappiota. Kohtalaisen raja jäi saavuttamatta, mutta eivät kristillisdemokraatit hallituksesta lähde. Puolueessa on hyvässä muistissa, miten kävi, kun puolue lähti ovet paukkuen hallituksesta. Seuraavaan hallitusvuoroon kesti 17 vuotta!.

Ja tältä pohjalta sunnuntaiyön ja maanantaiaamupäivän Päivän Hyvä Kysymys on: Miten tässä näin kävi?

Arvoisat kommentaattorit. Sanokaa sananne!

'

65 vastausta artikkeliin "Miten tässä näin kävi?"

Jan Rossi 28.10.2012 21:57

Kokoomus kärsi näissäkin vaaleissa selkeän tappion. Ainoa puolue, joka oikeasti voitti jotain oli PS. Oli hämmentävää seurata Kataisen hehkutuksia muka vaalivoitosta. 2015 vaaleissa tulee noutaja Kataiselle, sillä kokoomus on hävinnyt kaikki vaalinsa Kataisen johdossa. Koska PS imee kannatusta kaikista puolueista, tämä on taannut kokoomukselle ykkösaseman. Kokoomuksen sumutuspolitiikalle on selvästi tulossa loppu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Jan Rossi

Harri Virolainen 28.10.2012 22:38

Kokoomus ja keskusta kolmen suurimman häviäjän joukossa, Katainen ja Sipilä esiintyvät voittajina. Illan suurin voittaja Timo Soini on myös pettynein. Outoa tämä meidän suomalaisten juhlinta.

jotu karjalainen 28.10.2012 23:34

Äänestysprosentti on jo niin alhainen että se luo oman jännitysmomentin vaaleihin.

Vaalitulos näyttää siltä että ahkerimmin uurnilla kävivät julkisella sektorilla tai valtion tukiautomaateista elannon saavat.

Lystin maksajat ovat jo niin lytätty etteivät usko äänestämisen vaikutukseen vaikutuskanavana.

Suomeen on syntynyt epätoivoisten joukko joka ottaa vielä väkivaltaiset keinot asioittensa ajamiseen.

Reetta Eiranen 29.10.2012 0:10

Pitkän vaali-illan jälkeen jo hieman väsyttää, mutta päällimmäiseksi jäi tunnelma, että oikeastaan kaikki puolueet selvisivät kohtuullisesti. Perussuomalaiset voittivat odotettua vähemmän ja muut puolueet hävisivät odotettua vähemmän. Kaikki voivat selittää vaalituloksen suurin piirtein parhain päin. Vaikka Ylen vaalilähetyksessä sitkeästi kannatuksen nousua ja laskua verrataan viime kuntavaaleihin, ovat viime eduskuntavaalit kuitenkin takaraivossa vaalitulosta arvioitaessa. -- Ja niihin nähden tulokset vaikuttavat kohtuullisilta kautta linjan.

Jussi Lähde 29.10.2012 1:19

Parahin Unski

Kiitos jälleen kerran mainista hiihtoretkestä.

Puolueiden todelliset kannatusprosentit:

Kokoomus 12,6 %, SDP 11,3 %, Keskusta 10,8 %, Perussuomalaiset 7,1 %, Vihreät 4,9 %, Vasemmistoliitto 4,6 %, RKP 2,7 %, KD 2,2 %.

Mikä onkaan kohtuullisen tuloksen raja?

38,3 % äänioikeutetuista äänesti hallituspuolueiden ehdokkaita näissä kuntavaaleissa. Oppositio keräsi 17.9 % äänioikeutettujen äänistä.

Emme tainneet kansakuntana yltää kohtuullisen tuloksen rajaan.

Juho Romakkaniemi 29.10.2012 2:47

Innokkaana tilastoniilona vähän ihmettelen Jan Rossin tulkintaa, että "Kokoomus on hävinnyt kaikki vaalit Kataisen johdossa...".

Katsotaanpa tilastoja: sen jälkeen kun Katainen valittiin Kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuun alussa 2004, on nyt käyty yhdeksät valtakunnalliset vaalit. Neljissä ensimmäisissä vaaleissa kokoomus nosti kannatustaan puolueista eniten, eli "voitti vaalit" sillä mittarilla, kuten perussuomalaiset tällä kertaa. Noiden neljän jälkeisissä viisissä seuraavissa vaaleissa Kataisen johdolla Kokoomus on taas ollut jokaisissa suurin puolue. Mielenkiintoinen tulkinta Rossilta siis.

Näiden vaalien suurin kysymys jälkikäteen lienee, mikä vaikutti siihen, että SDP:n hyvä ennakkoäänien tulos putosi reippaasti varsinaiseen vaalipäivään? Itse en keksi syyksi kuin sote-kiistan kuviot, mutta täällä on varmasti minua parempiakin arvioitsijoita.

Kari Heikkilä 29.10.2012 7:16

Yllättävä tulos monessakin mielessä. Mielipidetiedustelujen tekeminen näyttää olevan nykyisin erittäin haastavaa, pitäisikö otoskokoja kasvattaa?

Kyllikki Hyhkö 29.10.2012 7:17

Kammottava jotu karjalaisen ajatus "epätoivoisten joukko, joka ottaa vielä väkivaltaiset keinot asioittensa ajamiseen."

Tähän ajaudutaan maissa, joissa muita keinoja ei ole käytettävissä, Euroopassakin parissa suuressa maassa viime vuosisadalla.Miten tällainen "epätoivon joukko" syntyy pohjoisen jotakuinkin toimivassa demokratiassa näkyy hyvin Jussi Lähteen kirjoituksessa.

Kansakuntana meidän olisi todella syytä katsoa peiliin. Ensin nukutaan vuosikymmenet koloissamme, sitten herätään tietämättömyyden painajaiseen miksei kukaan tee mitään tai ainakin väärin. Jatkakaa vain painajaisunianne "epätoivoinen joukkio", onneksi meillä on vielä tallella sitä henkeä, jolla maatamme ja kitiseviä kuntiamme on viety eteenpäin vaikeissakin olosuhteissa, painajaisia näkemättä.

Tom Forsman 29.10.2012 7:45

Haluan äänestää puoluetta enkä henkilöä. Kävisikö tällainen tulevaisuudessa?

Jussi Lähde.

Mainitsemasi luvut ovat Kunnallisvaalien todelliset tulokset kun huomioi kaikkia äänioikeutettuja. Eivät todellisia kannatuslukuja.

Jan Rossi 29.10.2012 7:57

Juho Romakkaniemelle tiedoksi toteaisin, että kokoomus menetti yhden mepin edellisissä eurovaaleissa. Eduskuntavaaleissa tuli tappio. Paikkoja meni. Nyt kokoomuksen kuntavaalien kannatus suorastaan romahti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kokoomus siis menettää koko ajan kannatustaan ja se johtaa vääjäämättä hallitusvallan menettämiseen 2015. Helsingissä kokoomus menetti rutkasti kannatustaan.

Kokoomuksessa on selvästi päät pensaassa, ei nähdä tulevaa. Kansa kaikkoaan kovaa vauhtia kokoomuksen äänestäjäkunnasta. Edessä on lähtö hallituksesta kun puolue putoaa kolmanneksi 2015.

Jan Rossi

Vesa Kaitera 29.10.2012 8:23

Juho Romakkaniemi kirjoitti :"Näiden vaalien suurin kysymys jälkikäteen lienee, mikä vaikutti siihen, että SDP:n hyvä ennakkoäänien tulos putosi reippaasti varsinaiseen vaalipäivään? Itse en keksi syyksi kuin sote-kiistan kuviot, mutta täällä on varmasti minua parempiakin arvioitsijoita."

Olen kyllä kanssasi sama mieltä SDP:n loppusuoran sakkaamisen pääsyystä. Politiikassa tärkeintä on uskottavuus, ja ottamalla ulkoistamisen kolmannen kerran peräkkäin vaalitäkykseen aivan kuntavaalien alla SDP loi epäuskottavan vaikutelman, kun se kumminkin on useassa kunnassa ollut itsekin ulkoistamassa palveluja. Periaatteessa SDP oli sikäli oikealla asialla, että se tarvitsee Kokoomusta enemmän kunnon uhkan, jota vastaan se lupaa vaalien alla taistella. Mutta demarien olisi kannattanut valita jokin muu uhka. Nyt Kokoomus löi SDP:n nimenomaan vaalipäivänä annetuissa äänissä varsin selvästi.

Kun ottaa huomion, että kuntauudistus oli näiden vaalien suuri kysymys ja että Kokoomuksella oli tuossa asiassa kaikista puolueista hankalin asema, niin voimme olla melko tyytyväisiä vaalien tulokseen. Vaaleissa voi näköjään säilyttää suurimman puolueen aseman myös positiivisella otteella etsimättä itseisarvoisesti vihollisia ja demonisoimatta poliittisia vastustajia.

SDP:kin on tullut ylös kaikkein surkeimmista gallup-numeroista, mutta nämä kuntavaalit olivat kuitenkin puolueen historian heikoimmat. Jutta Urpilaisen asema vaikuttaa silti varsin vankalta.

Keskusta maalasi onnistuneesti mörkön seinälle kuntauudistuksen muodossa, ja oli tuossa pelottelussaan PS:a uskottavampi. Juha Sipilä voi olla vaalitulokseen sangen tyytyväinen.

PS sai semijytkyn, joka oli siinä määrin ennustettua pienempi, että Timo Soini vaikutti selvästi pettyneeltä. Opposition johtoasema siirtyi Perussuomalaisilta Keskustalle. Jos äänestysprosentti olisi ollut nyt nähtyä selvästi korkeampi, niin PS olisi hyötynyt siitä ainoana neljästä suurimmasta puolueesta.

Äänestyprosentin lasku ei ollut mikään suuri yllätys. Itsekin veikkasin tällä saitilla kaksi päivää sitten sen asettuvan juuri nyt nähdylle 58.2%:n tasolle. Elämme poliittisen murroksen aikaa, jä tällöin eri puolueiden aiheuttama ristikkäispaine laskee äänestysaktiviteettia.

Jos kuitenkin jokin puolue uhkaa ihmisten perusturvallisuutta, niin silloin äänestysaktiviteetti nousee, kun ihmiset menevät äänestämään tuota puoluetta vastaan. Nyt Kokoomusta vastaan äänesti suhteessa merkittävästi harvempi kuin vielä 80-luvulla. Kokoomuksen kannatus on tosin nyt hallitusaseman myötä hieman laskenut, mutta Kokoomus ei kuitenkaan enää ole monille samanlainen mörkö kuin tuolloin. Vasemmistopuolueiden on myös nyt hieman hankala kovin suuresti demonisoia Kokoomusta, kun ne kumminkin ovat sen kanssa samassa hallituksessa.

Miika Kurtakko 29.10.2012 8:30

Vaalitulosta voi analysoida ja ymmärtää kahden viitekehyksen kautta. Ensimmäinen on vaalijärjestelmätaso ja toinen puoluetasolla.

Näiden vaalien suurin häviäjä oli tietysti vaalijärjestelmä. Kolmasosa äänestysikäisistä päätti jäädä kotiin ja mielestäni syystä ja täysin oikeutetusti. Kansa on - jos ei täysin tietoisesti, niin ainakin alitajuisesti - ymmärtänyt, ettei edustuksellisessa monipuoluejärjestelmässä muuttamaan asioiden suuntaa kovinkaan paljon. Varsinkin jos huomioidaan kuntakentän päätöksenteon todellisuus: muutamat paikalliset nokkamiehet sopivat kaikesta ja kertovat sitten muille valtuutetuille, kuinka heidän pitää äänestää. Tyypillisesti näiden "nokkamiesten" takana on vielä epädemokraattisia tahoja (paikallisia mahtiyrityksiä, etujärjestöjä, salaseuroja jne), jotka kertovat näille valtuustoryhmien keulahahmoille, mitä mieltä heidänkin pitää olla.

Iso osa kansasta kieltäytyy legitimoimasta tällaista lumedemokratiaa, mitä en ihmettele laisinkaan. Tähän kun vielä lisätään puolueiden epämääräinen ja korkealla abstraktiotasolla pyörivä retoriikka, niin alhainen äänestysprosentti alkaakin olla jo itsestäänselvyys.

Näkisin itse, että kunnallistason demokratiassa meidän tulisi siirtyä edustuksellisesta mallista suoraan kansanvaaliin, jossa kansalaiset pääsisivät äänestämään suoraan pormestarista. Näin siirrettäisiin myös kuntien kaksoismiehitys historiaan, jossa edustuksellisen demokratian edustajat yrittävät ohjata vahvaa virkakuntaa. Jos kunnanjohtaja valittaisiin suoralla kansanvaalilla, myös päätöksenteko nopeutuisi, kun lautakunta- ja valtuustokäsittelyistä päästäisiin eroon.

Palataan sitten puoluetasolle. Ennen puoluekohtaisten tarkastelujen aloittamista on hyvä huomata, että kuntien valtapuolueet (pl. RKP) kärsivät isot tappiot kannatuksessaan. En voi ymmärtää puoluejohtajien retoriikkaa, jossa todetaan, että "osa äänistä nyt vain yksinkertaisesti menee perussuomalaisille". Ei menisi, jos tappioita kärsineet puolueet olisivat hoitaneet hommansa paremmin. Vertailun vuoksi todettakoon, että esim. Piraattipuolueille tai kommunistiryhmittymille ei juurikaan valunut muiden eduskuntapuolueiden ääniä.

Kokoomuksen tulos oli takapakista huolimatta paras. Kokoomus sai pitää suurimman puolueen asemansa nyt neljättä kertaa peräkkäin, ja puolueen kannatus on reippaasti historiallisen keskiarvon (n. 18%) yläpuolella. Tästä on kiittäminen Katainen-Tujunen-parivaljakkoa.

Myös keskusta palasi pitkän aikavälinsä kannatuslukemiin eduskuntavaalifiaskonsa jälkeen. Keskustalla on jotain mitä muille isoilla puolueilla ei ole: puoluejohtaja, joka ei ole poliittinen broileri. Uskon tämän kantavan jatkossa enemmän, kunhan Sipilä saa enemmän kokemusta vaaliväittelyistä ja televisioesiintymisistä. Esimerkiksi uusien työpaikkojen luomisesta Sipilä voi jatkossa puhua syvällä kokemuksen rintaäänellä, kun muut puoluejohtajat joutuvat tukeutumaan ylätason hymistelyyn.

Vaalien suurimmat häviäjät olivat kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja SDP. KD ja vasemmistoliitto menettivät lähes kymmenyksen kannatuksestaan, ja SDP suhteessa lähes yhtä paljon. Saapa nähdä kauanko kestää SDP:n taustapirujen kantti: nämä olivat nyt neljännet tappiolliset vaalit Jutta Urpilaisen johdolla. Milloin mahdetaan alkaa uuden puheenjohtajan etsiminen? Nyt pitäisi jo olla kaikille selvää, että puoluesihteerien ja varapuheenjohtajien kierrättäminen ei enää riitä.

SDP:n tilannetta pahentaa se, että puolue on nyt merkittävästi pitkäaikaisen kannatuskeskiarvonsa (n. 25%) alapuolella. Ehkä puolue tyytyy siihen, että sen kannatus alkaa ykkösellä kakkosen sijaan.

Perussuomalaiset olivat vaalien ainoa voittaja mutta ainakin omasta mielestään (lue: Timo Soinin mielestä) liian pienellä marginaalilla. Uskon, että PS:n voitto supistui "Jytky junioriin" siksi, että PS:n poliittisten saavutusten luettelo on harvinaisen lyhyt. Valtuustoissa istuneet perussuomalaiset eivät ole kunnostautuneet kaikkein aktiivisimpina, ja eduskunnassa Soini hylkäsi mahdollisuuden päästä hallitukseen, olkoonkin että syy oli keskeinen koko puolueen olemassaololle. Joka tapauksessa kansa lienee tehnyt sen jojtopäätöksen, että PS:n äänestäminen on vähän kuin lunastamatta jäänyt lupaus.

Vanhan vasemmiston hautaannilkutusta edesauttoi myös vasemmistoliiton tappio. Kannatuksen supistumista ei voi kai auttaa enää mikään. Viimeiset voitolliset vaalien taitavat olla vuoden 1995 eduskuntavaalit, mutta sekin oli vain hetkellinen hengähdystauko 1970-luvun lopulta alkaneesta radikaalivasemmiston alamäestä. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli sentään pitkään Suomen toiseksi suurin puolue SDP:n jälkeen.

Juho Isoviita 29.10.2012 8:40

Ei yksikää puolue kunnallisvaaleissa hyödy yhtään mitään prosenteista, valtuustopaikat ovat ainoa merkittävä asia!

Koko maan valtuustopaikat kun kaikki äänet on laskettu:

Keskusta 3 078

Kokoomus 1 735

Demarit 1 729

Persut 1 195

Vihreät 322

Vas. 640

RKP 480

KD 299

Vesa Kaitera 29.10.2012 8:41

Jan Rossi kirjoitti :"Nyt kokoomuksen kuntavaalien kannatus suorastaan romahti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kokoomus siis menettää koko ajan kannatustaan ja se johtaa vääjäämättä hallitusvallan menettämiseen 2015. Helsingissä kokoomus menetti rutkasti kannatustaan."

Kokoomuksen kannatus putosi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna 1.6%-yksikköä eli saman verran kuin SDP.lläkin. Keskusta menetti myös jokseenkin saman prosenttiosuuden äänistä edellisiin kuntavaaleihin verattuna, joten minusta nyt ei ole kyse siitä, että juuri Kokoomus menettäisi kannatustaan, vaan että kaikiki kolme suurta puoluetta ovat menettäneet sitä tasaisesti. Näin on, jos vertaamme tuloksia edellisiin kuntavaaleihin. Mutta jos vertaamme niitä viime vuoden eduskuntavaaleihin, niin tällöin kaikki nuo kolme puoluetta lisäsivät kannatustaan, Keskusta eniten ja SDP vähiten. Mutta tuonkin ymmärtää, koska eduskuntavaaleihin Keskusta lähti hallituksesta ja SDP oppositioasemasta. Nyt roolit ovat vaihtuneet, ja se helpotti Keskustan vaalityötä.

Jan Rossi :"Kokoomuksessa on selvästi päät pensaassa, ei nähdä tulevaa. Kansa kaikkoaan kovaa vauhtia kokoomuksen äänestäjäkunnasta. Edessä on lähtö hallituksesta kun puolue putoaa kolmanneksi 2015."

Kokoomus on nyt vajaat puolitoista vuotta ollut mukana hallituksessa, jossa ovat molemmat vasemmistopuolueet, Vihreät, RKP ja KD. Tämä kombinaatio ei varmaan ole monenkaan kokoomuslaisen äänestäjän unelma, ja se vaikeutti Kokoomuksen vaalityötä. Kuitenkin eduskuntavaaleihin nähden olimme toiseksi suurin voittaja oppositiopuoue Keskustan jälkeen. Ei oikeastaan lainkaan hullumpi saavutus.

On vielä melko aikaista arvioida, kuinka seuraavissa eduskuntavaaleissa käy. Paljon ehtii tapahtua, ja Kokoomuksellakin pääministeripuolueena on mahdollisuudet sekä menettää että lisätä kannatustaan nykyisestä. Jotta Kokoomus putoaisi suuruusjärjestyksessä kolmanneksi, niin kahden puolueen pitäisi mennä sen ohi. Mutta voiko toinen näistä puolueista olla SDP, kun SDP kumminkin on toinen johtava hallituspuolue ? Voiko tuollainen puolue olla Keskusta, kun Keskusta kumminkin suurissa keskuksissa on ollut Kokoomukseen nähden täydellinen vastaantulija ? Näiden vaalien jälkeen on melko epätodennäköistä, että tuollainen puolue voisi olla PS:kaan. Joten Kokoomuksella on täysin realistiset mahdollisuuet säilyttää suurimman puolueen asema myös eduskuntavaaleisa. Varmaa se ei tietenkään ole.

Pasi Pekkinen 29.10.2012 8:53

Galluppien perusteella kokoomus ja erityisesti keskusta menestyivät hyvin. Kokoomuksen tulosta voi pitää jopa yllättävän hyvänä, kun ottaa huomioon pitkään jatkunut menestys, pääministeriys ja profiloituminen hämmennystä herättävän kuntauudistuksen veturiksi.

Keskustan menestys on varmaan monen tekijän summa: ehdokasasettelu, Sipilän rakentava ja positiivinen esiintyminen ja ehkä oman kuntauudistusmallin esittely - sekä hallituksen sekoilu sote-uudistuksen esittelyssä.

Demarien tulos täyttää ehkä arvosanan kohtuullinen. Hopea ei toki ole häpeä. Mutta epäilen, että jahkaaminen sote-esityksen kanssa aiheutti kannatuksen hapertumista. Lisäksi vaalien alla esiin otettava populistinen idealismi, ei ehkä ollut täysin uskottavaa.

Perussuomalaisten seitsemän prosenttiyksikön lisäys edellisiin kuntavaaleihin on toki hieno saavutus. Toisaalta lähes seitsemän prosenttiyksikön tappio viime eduskuntavaaleihin indikoi kyllä alenevan kannatuksen trendiä. Perussuomalaiset teesit EU:n turmiollisuudesta alkaa kenties saavuttamaan turtuneisuuden rajat. Soinin esiintyminen oli ehkä ponnetonta - ja ehkä sisällyksetöntä.

Pentti Kangasluoma, 29.10.2012 9:14

Vähän hapan tunnelma, sain vähän ääniä. Vaalilautakunnasta torjuminen, en voinut ruveta kiistelemään, kun äänestyspaikalle tulee ihmisiä. Mutta perästä kuuluu.

Laouan äänestysprosentti 67.8, siis kova, keskusta kokosi rivinsä, Anneli Jäätteenmäki oli mukana vaalityössä. Perussuomalaiset lisäpaikka, samoin KD. Demarit kolme, vasemmintoliitto yksi.

Ensimmäinen maaahanmuuttaja, Turkin kurdeja, Lapuan valtuustoon. Hänkin on Viron ystävä. keskustalainen, sitoutumaton. Olen tuntenut hänet 15 vuotta.

Natodemari, se linja ei pure täälläkään.

Antti Aito 29.10.2012 9:16

Hyvin yksinkertaista: keskustan "menestys" perustui huonoon äänestysprosenttiin. Heillä äänestäjät puolueuskollisia. Muut menettivät huonosta äänestysprosentista enemmän tai vähemmän, perussuomalaiset eniten. Tietysti voi kysyä, miksi ei vaivauduttu äänestämään.

Heikki A Ollila 29.10.2012 9:18

Jos Lasse Viren olisi Munchenissa 10 000 m:n voiton jälkeen sijoittunut 5000 m:llä kuudenneksi, olisi se ollut suuri pettymys, vaikka se olisi ollut hänen parhaansa 5 000 m:llä.

Mutta jos perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, vaikka eduskuntavaalikannatuksesta katosi kolmannes, niin mikäs siinä sitten...

Teemu Lehtinen 29.10.2012 9:24

Suurin voittaja näissä vaaleissa oli alkuillan pettynein mies, Timo Soini. Vaikka eduskuntavaaleissa saaduista äänistä sulikin pois vissiin 250000, tulos on vuoden 2008 vaaleihin verrattuna selkeä voitto.

Suurin häviäjä oli suomalainen tai Suomessa asuva ulkomaalainen äänioikeutettu, joka ei äänestänyt lainkaan. En tiedä, mitä tuolle äänestysinnolle on oikein tapahtunut, mutta se, että kotipaikkakunnan asiat eivät sen vertaa kiinnosta, että kerran neljässä vuodessa menisi äänestämään, on minusta surullista.

Tom Forsman 29.10.2012 9:34

Ruotsin mediat kertovat perussuomalaisten menestyksestä.

Hm... Meillä kuulemma perinteiset puolueet menestyivät.

Naapurin mukaan hän menestyi koska hänen äänestämä ehdokas tuli valituksi.

Menestyikö kuntani/kaupunkini tai Suomi?

Jari J. Marjanen 29.10.2012 9:45

Kommentoin lähinnä Helsingin tulosta näin Vihreitten aktiivina. Valtakunnan tuloksesta sen verran, että toki PS nousi "maakunnissa" ja sai lisää valtuustopaikkoja Helsingissäkin, mutta kun en pahemmin Kihniön enkä Kaustisen henkistä ilmapiiriä tunnen, en kommentoi. Pahin jytky muuttui "jytkyseksi" eikä uusiudu, ellei PS nyt sitten pysty todellisiin näyttöihin, kunnallispolitiikassa kun ei ole sellaista oppositioasemaa kuin valtakunnan tasolla.

Helsingin johtokolmikko on ensi kaudella sama kuin nytkin ja samassa järjestyksessä: Kokoomus, Vihreät ja SDP. Kokoomus on löytänyt yhteistyökumppanikseen useammin SDP:n kuin Vihreät, mutta nyt sen alkaa olla pakko katsoa enemmän Vihreitten sekä myös Vasemmistoliiton ja ehkä PS:nkin suuntaan. Lautakunta-, jaosto- ja kaupunkikonsernin hallituspaikoista aletaan neuvotella kenties jo tänään. Suuri sosiaali- ja terveysalan yhdistäminen samaan lautakuntaan ja virastoon ynnä varhaiskasvatusvirastoksi on niin suuri muutos, että siinä piisaa ihmeteltävää kaikille.

Vihreitten kannatus kasvoi Helsingissä selvästi eduskuntavaaleihin verrattuna - ja kyllä sitä voi sanoa antijytkyksi. Vihreisiin liittyi PS:n jytkyn jälkeen niin paljon jäseniä, että tämä nousu oli odotettavissa, kun vaikkapa Viite Tieteen ja teknologian vihreät ry:n jäsenmäärä kasvoi 150 %.

Jos nyt haluaa "maalata mörön seinälle" (mörkö on muuten aivan normaali astevaihtelullinen suomen sana), niin onhan äänestysprosentin lasku ikävä ilmiö. Todennäköisesti ne, joihin kuntavaalien tulos kaikkein eniten vaikuttaa, äänestivät vähiten.

Ensi vuosi onkin poliittisesti outo: ei lainkaan vaaleja!

Juha Kaistinen 29.10.2012 9:50

Vaalitulos on aina oikea, ilman valitusoikeutta.

Tuloksen vääntely kuuluu asiaan

Demareitten nousu taittui Urpilaisen vaatimattomaan esitykseen vaalikeskusteluissa.

Hallituksen vetkuttelu kunta- ja sote esityksessä antoi Keskustalle vaaliaseen, jota se käytti äänestäjien pelotteluun.

Äänestäjille luotiin kuva, että uudistukset ratkaistaan - estetään kunnallisvaaleissa.

Jos hallitus ei saa ratkaistua em. pakollisia uudistuksia ei suuremman puolueen nimestä ole valtiollisten vaalien jälkeen epäselvää. Se on Suomen Keskusta ja vaellus Impivaarassa saa jatkoa.

Erkki Pekola 29.10.2012 9:56

Jussi Lähde laski puoluekannatukset niiden saamista äänimääristä suhteessa kaikkien äänioikeutettujen määrään. Vertailu on varmaan laskettu annetuista luvuista oikein.

Eikö olisi kohtuullista antaa hänen jatkaa, että myös paikat valtuustoissa jaettaisiin näissä suhteissa ja sitten joukolla hämmästeltäisiin tyhjien tuolien diktatuuria! Tätäkö tarkoitit?

Tästä nyt vaan värkkäämään lakiuudistusta, aikaa ja energiaa tuntuu Lähteellä riittävän . .

antti liikkanen 29.10.2012 10:12

Aivan ensiksi haluaisin kiittää...

Unto Hämäläistä: tämä on Sinun juttusi ja tämä pelittää.

Jos suurin puolue kerää vaaleissa 13% äänioikeutettujen äänistä, ei se taida olla voitto kenellekään.

Rovaniemellä kaikki muut hävisivät paitsi perussuomalaiset ja kaksi muuta ehdokasta (kuntavaali on MYÖS henkilövaali).

Voittajien nimet ovat Tennilä ja Ansala, vasL mies ja keskustalainen nainen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on 2013 alusta valtuuston kolmanneksi suurin eikä siinä ole edellisen kauden valtuutetuista kuin yksi yhdeksästä.

Oma tappioni oli huomattava (1/3 äänistä katosi).

Kun webmasterini kysyi vaali-iltana klo 19 tekstarilla montako ääntä tulen saamaan ja riittääkö se läpimenoon, vastasin: "150 ääntä ja juuri ja juuri riittää".

Se olikin minulle näiden vaalien ainoa voitto. Sain 150 ääntä ja jatkan kaupunginvaltuutossa sekä EU:n alueiden komiteassa, josta siis myös äänestettiin 18:n ehdokkaan kohdalla maassa.

Tästä tosin ei kai muistettu kertoa?

Unto Hämäläine: tänään on täysikuu ja Sinä olet takuulla aika poikki.

Opettele mindfullnes tai jokin muu relaamisen keino ja käytä sitä nyt.

Jokainen tarvitsee tupluurinsa, ettonensa, ruokaperäsentä, nokosensa tai jonkin muun tavan vähän irroitella.

Sinä olet sen nyt ansainnut.

Isolla kädellä jälleen kerran iso kiitos!

Juha K. Malinen 29.10.2012 10:21

Se että PerusSuomalaiset eivät edellisten Eduskuntavaalien jälkeen lähteneet mukaan toisten Puolueiden kelkkaan lunastamaan vallankäytöllä Äänisaalistaan toi

PerusSuomalaiset pysyvästi Suomalaiseen Puoluekenttään ?

Selkeästi erottuvana toisista Puolueista on heillä oma mandaatti ja onhan selvää että EU-vastaisuutta on jokaisen

Puolueen Äänestäjissä.

Mahdollisille Protestiäänestäjille missä sitten luuraavatkin on siis olemassa Vaaliuurna - osoite.

Se osaltaan selittää miksi myös Mediassa leimataan PS ensisijaisesti populistiseksi ja sitä pidetään "sylkykuppina" , jos liioitteleva luonnehdinta Puoleen kohtelusta sallitaan ?

En ole heidän Äänestäjiään , eikä protestoitavaakaan ole ,

mutta taitavammin ei voi oikeastaan löytää sijaa Poliittisesta

Kentästä ?

Äänestysprosentin nostamiseen ei kai ole muuta keinoa kuin tuoda Valtuustojenkokouksia nettiin tai paikallistelevisioon , jotta Politiikka tulisi tutummaksi. ?

Mikko Airto 29.10.2012 10:24

Jotu Karjalaisen kannattaa lukea äänestysaluekohtaisia tuloksia. Kyllä ne puhuvat karua kieltään siitä, että demografialla ja äänestysaktiivisuudella on melko suora korrelaatio. Heikoimmin äänestetään niissä kaupunginosissa, joissa on eniten pienituloisuutta ja muita "syrjäytymisen kirjon piirteitä". Kävin vaali-iltana vielä yhdessä tällaisessa kaupunginosassa jakamassa viimeisiä esitteitä ja juttelin parille ihmiselle. Äänestäminen tuntui heistä huvittavalta ajatukselta. Toinen sanoi kyllä äänestävänsä presidentinvaaleissa. Hyvä, että ulkopolitiikka kiinnostaa.

Tässä on äärimmäisen vakava itsereflektion paikka ja mahdollisuus. Jargonia pitää selkokielistää, mutta se on hankalaa, koska asiat ovat aidosti vähän monimutkaisia. Tai järjestelmän ongelmat ovat siellä monimutkaisuudessa - himmeleissä - joten niistä puhuminen arkikielisesti on vaikeaa. Mutta varmaan tässä on melko klassinen ongelma. Politiikassa toimivat ihmiset ovat kiinnostuneita, jopa innostuneita politiikasta. Sen kieli ja kulttuuri on heille luonnollista. Valtaosalle ihmisistä, joita se päätöksenteko koskee, politiikan "maailma" on hyvin etäistä. Eikä kukaan vaivaudu avaamaan sitä.

Ihan vain pienenä esimerkkinä. Mitäpä luulette, onko äänestäjäkunnalla selkeää hahmotelmaa siitä, miksi vaalitapamme on sellainen kuin on? Tai osaammeko me politiikassa toimijat selittää sitä ihmisille? Meillä on hyvin henkilökeskeinen äänestyskulttuuri, mutta kuitenkin meillä on tosiasiassa "listavaali". Listan järjestyksen vain valitsevat äänestäjät.

Isompi ongelma on tietysti sisällöllisissä asioissa. Miksi demokratia ylipäänsä on? Miksi tavoitellaan laajaa osallisuutta?

Mutta nukkuvien puolue on ihan liian iso ja siihen täytyy puuttua. Ei tätä tietä voida enää jatkaa, että se vaali vaalilta putoaa muutaman prosentin.

Marita Salenius 29.10.2012 10:40

Onko kunnallispolitiikka liian läheistä ja siksi tämä niin kutsuttu rakenteellinen korruptio ja jopa jonkin asteinen kähmintä on käsinkosketeltavaa, suorastaan ihmisten iholla ja siksi ei ole halua lähteä äänestämään "ei siellä mikään kuitenkaan muutu, samat siellä jyrää".

Kummallinen kansa, kun äänestysprosentti on korkein vaalissa, jolla vähiten vaikutetaan yksilön elämään - presidentinvaali. Mitä lähemmäksi päätäntä tulee, sitä haluttomampia olaan vaikuttamaan äänestämällä.

Toki Perussuomalaisten nousu oli selvästi nähtävissä ja ainoa asia, mikä sen nousun määrään vaikutti, oli juuri äänestysaktiivisuus. Kaupungeissa ihmiset jäivät peti puolelle. Mutta ainakin täällä keskisessä Suomessa maalaiskuntien kohdalla Perussuomalaiset saivat galluppien luokan kannatuksen ja aika hyvän kiilan iskettyä Keskustan kovaan ytimeen.

Timo Siukonen 29.10.2012 10:44

Lasse Virén (kok) voitti 10000 metrin juoksun 1972 Münchenin olympiakisoissa ajalla 27.38,4 ja 1976 Montrealin olympiakisoissa ajalla 27.40,38. Hävisikö hän? Ei hävinnyt, vaan kultamitaleja hehkutettiin ja juhlittiin, koska hän oli kukistanut kaikki vastustajansa.

Juho Isoviita nosti esiin hyvän kysymyksen. Mistä kuntavaaleissa kilpailtiin: prosenteista vai paikoista?

Mitalijärjestys oli kahdessa sarjassa erilainen.

Valtuustopaikat:

1) Keskusta 3 078

2) Kokoomus 1 735

3) Demarit 1 729

4) Perussuomalaiset 1195

Prosentit:

1) Kokoomus 21,9 %

2) Demarit 19,6 %

3) Keskusta 18,7 %

4) Perussuomalaiset 12,3 %

Annetaan jokaiselle valtuustopaikan saavuttaneelle aplodit ja onnittelut. He olivat voittajia Heidän työnsä ensisijaisesti oman kunnan ja vain välillisesti kansakunnan parhaaksi alkaa vuodenvaihteessa. Toivottavasti kunto kestää seuraavat neljä vuotta.

Kuka muuten muistaa, millainen Suomen joukkueen yhteinen mitalisaalis oli Münchenissä ja Montrealissa. Rinnastan tuon tuloksen vertauskuvana kuntavaalien valtakunnalliseen, prosentuaaliseen puoluekannatukseen.Kyllä sellaisella on merkitystä, mutta ei muuhun kuin kokonaiskuvaan siihen, missä mennään yleisellä tasolla.

Muistin virkistämiseksi Münchenistä tuli 3 kultaa, 1 hopea ja 4 pronssia, Montrealista 4 kultaa, 2 hopeaa ja 0 pronssia.

r.t. virrankoski 29.10.2012 11:06

No ei tässä nyt käynyt oikein kuinkaan. Dramatiikkaa, saatikka muutosta, on turha tuloksesta hakea. Mikään ei muutu.

Äänestysprosentin alhaisuus on asia, joka vaatii todellista tutkintaa ja tutkimusta. On joutavaa ehdotella kunnanosavaltuustoja sun muita lähidemokratian muotoja, jos kuntavaalit ei nappaa.

Pitäisikö ihan tosissaan kehitellä uusia ja suoran vaikuttamisen keinoja kuten ottaa käyttöön kansanäänestykset. Nykyihminen haluaa vaikuttaa asioihin, ei siihen, kuka minun puolesta asioista päättää.

Jan Rossi 29.10.2012 11:39

HS kirjoittaa SDP:stä osuvasti "Sunnuntai 28. lokakuuta piirtyy mustana päivänä Helsingin demareiden mieliin. Puolue romahti kuntavaaleissa sotienjälkeisen historian huonoimpaan tulokseensa. Vaaleista jäi käteen 16,9 prosentin kannatus ja vain 15 valtuustopaikkaa. Kannatus putosi katastrofaalisina pidetyistä viime kuntavaaleista prosenttiyksiköllä."

Ja Jutta Urpilainen hehkuttaa puolueensa tulosta framella. Totuus on se, että Urpilaisen käsissä SDP sulaa kovaa vauhtia pienpuolueeksi. Urpilainen ei kykene vastaamaan PS:än haasteeseen missään asiassa. Kysynkin yhä uudelleen ja uudelleen, että miten ihmeessä SDP:llä on varaa tälläiseen puoluejohtoon? Helsingin tulos on hirvittävä SDP:n kannalta.

Kokoomuskaan ei todellakaan voi paukutella henkseleitä Helsingissäkään. Tappiota tuli rutkasti.

Eduskuntavaaleissa 2015 PS saa uuden totaalijytkyn. Pidän PS:än tulosta kuntajytkynä, sillä PS lisäsi kaikkialla maassa rutkasti valtuustopaikkojaan. Kokoomus hävisi lähes kaikissa vaaleipiireissä.

PS jyrää tällä hetkellä kaikkialla valtakunnassa ja 2015 puolueen nousu suurimmaksi puolueeksi on täysin mahdollista.

Jan Rossi

Sanna Hannuksela 29.10.2012 11:54

Voi että tuntui lämpimältä palata sunnuntai-iltana kotiruotsiin weekendiltä Berliinissä, avata kone ja nähdä Sipilän leveä hymy. On kotiintulon aika! Ihanaa!

Kalevi Hirvonen 29.10.2012 12:03

Kokoomus ja demarit onnistuivat sumutustaktiikassaan niin, että kansa kävi laiskasti äänestämässä. Kansan tuomio siirtyi siten seuraaviin vaaleihin.

Pekka Remes 29.10.2012 12:24

Tässähän kävi niin kuin pitikin: kaikki pitävät itseään voittajina. Perussuomalaiset jäivät gallupkannatuksestaan, mutta taisin jo aikaisemmin kirjoittaa, että kuntavaaleissa äänestetään yleensä tuttuja ehdokkaita. Jos on uusi politiikassa, on uusi myös äänestäjille.

Kuntauudistuksesta ja sote-uudistuksesta puhuttiin kovasti ennen vaaleja. Saiko se 42 prosenttia äänestäjistä jäämään kotiin? Tuliko tunne, että ihan sama, mitä äänestää, kun asiat on jo jossain valmiiksi päätetty.

Kokoomus voitti, mutta mitä se tekee voitollaan, jos valtuustoissa esimerkiksi perussuomalaiset mieltävät itsensä keskiryhmiin kuuluviksi keskustan ja kristillisdemokraattien kanssa. Silloin perussuomalaiset ovatkin vaa´ankieliasemassa äänestyksissä. Seurataan mielenkiinnolla.

Jussi Isotalo 29.10.2012 12:50

Länsimaissa on sangen yleistä, että vaaleissa oppositio lisää kannatustaan ja hallitusryhmät menettävät. Kun sekä vaalikeskustelu että median mielenkiinto pääosin kohdistuivat valtiolliseen politiikkaan, puolueiden johtohahmoihin ja valtakunnalliseen kannatuskeskiarvoon, tämä sääntö toimi myös kuntavaaleissamme.

Kutsun ilmiötä vastuunkantosakoksi. Kaikissa vaaleissa on merkittävä joukko äänestäjiä, joita ohjaa halu näpäyttää vallanpitäjiä.

Mielenkiintoista on, että sakko tällä kertaa oli lähes täsmälleen saman suuruinen kokoomukselle, joka otti puolustaakseen hallitusta, kuin SDP:lle, joka yritti profiloitua hallituksen sisäisenä oppositiona. Ylen julkaisemien lukujen valossa SDP oli vaalien suurin häviäjä niin ääniosuudessa kuin

absoluuttisessa äänimäärässäkin.

Keskustalle nämä vaalit olivat must-win-battle, taistelu joka piti voittaa. Hallitusvallasta syrjässä oleva Keskusta oli ja on johtava kuntapuolue melkein kaikissa pienissä kunnissa ja erityisesti Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispuolella. Keskustan hallussa on kolmasosa maan kaikista valtuustopaikoista, ja sillä oli ennen vaaleja yksinkertainen enemmistö lähes sadassa kunnassa, joista useimpien budjetista enemmistö tulee valtiolta - siis muiden kuntien veronmaksajilta. Tämä "salpalinja" piti hyvin, vaikka puolue menettikin yksinvaltiutensa useassa kunnassa. Torjuntavoitto, vaikkakin huomattavin tappioin.

Vaalien ainoan voittajapuolueen puheenjohtaja oli tulosillan pettynein mies. Vaikka kuntavaalikannatus 2,5-kertaistui, "jytkystä" on sulanut yli kolmasosa, mikä tarkoittaa kannatuksellista syöksykierrettä. Sitä ei ole helppo oikaista edes europarlamenttivaaleihin, vaikka talouskriisi ei kesään 2014 hellittäisikään. PS-valtuutettujen määrän valtava kasvu ei ainakaan helpota Timo Soinin pyrkimystä pitää puolue ohjaksissaan ja ehjänä.

Lopuksi heikosta vaaliosallistumisesta. Ei se ole luonnonlaki. Tammikuun presidentinvaaleissa sentään äänesti 72,8 %, nyt vain 58,2. Neljäs kutsu uurnille puolentoista vuoden sisään ei enää tehonnut. Vaaliväsymys näkyi paitsi äänestäjissä, myös puolueissa ja mediassa. Varat ja voimat olivat huvenneet, ja valtiollisissa vaaleissa vallinnut - ylilyöntejäkin tuottanut - innostus tipotiessään. Puolueet joutuvat nyt miettimään uusiksi viestintänsä. Toivottavasti sen tekee myös media. TV:n vaaliohjelmissa esiintyneet möykkäämiskilpailut, huutosakit ja lapselliset "kisastudiot" eivät totisesti auttaneet katsojia asiakysymysten avaamiseen.

Nyt on puolitoista vuotta aikaa ottaa uusi asento.

Pekka Mensonen 29.10.2012 13:03

Kiva, kun jokainen puoluejohtaja ilmoitti voittaneensa vaalit!

Eivät ole ilmeisesti kuulleet koskaan nollasummapelistä...

Jari J. Marjanen 29.10.2012 13:36

Jan Rossi ennustaa Perussuomalaisille loistavaa tulevaisuutta ja uskoo SDP:n olevan kohta pienpuolue. Kieltämättä PS kasvoi kuntapuolueena merkittävästi onnistuttuaan sotkemaan eurokriisin ja Kreikan kunnallisvaaleihin, mikä on jo sinänsä saavutus. Vaikken SDP:n kannattaja olekaan, niin sillä puolueella on kuitenkin kestävämpi pohja ja arvomaailma kuin Perussuomalaisilla. Niillä kunnilla, joissa PS on johtava puolue, ei ole kovinkaan paljon merkitystä valtakunnan tasolla, ja keskisuurissa sekä suurissa kaupungeissa PS joutuu kuitenkin hakemaan yhteistyökumppaneita ja tekemään kompromisseja.

PS on lisäksi poikkeuksellisen puheenjohtajavetoinen jopa siihen määrään asti, että Soini tuntuu usein samastavan itsensä ja puolueensa. "Me, Timo, Oikean Kansan armosta Puolueen puheenjohtaja, Pakkoruotsin Vihollinen ym. ym." Taitava poliitikko Soini tietysti on, mutta sai silti Espoossa n. 2700 ääntä edelliskertaista tulostansa *vähemmän*.

Mutta katsokaamme, kuinka PS voittonsa käyttää... Nyt sillä on näytön paikka, joten tuokoon se esille kykynsä ja asiantuntijansa.

Harri Haavisto 29.10.2012 13:50

Terveiset taas Rovaniemeltä!

Jatkan ja toistan rationaalista analyysiäni (joka napsahti aika kohdalleen veikkaukseni 28.10.2012 klo 15):

Vasemmiston ja Perussuomalaisten kannattajia jäi kotiin, jolloin Kokoomuksen ja Keskustan perusäänestäjien merkitys näkyy tuloksissa. Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannatukset eivät noudattaneet gallupeita. Kun äänestysprosentti on alhainen, näin käy lähes poikkeuksetta. Oliko Keskustaa äänestäneissä Perussuomalaisista kotiinpalanneita ja paljonko, se on toisen analyysin paikka.

Kokonaisuudessaan hallituspuolueet saivat 66,4% kaikista äänistä. Laskua hallituspuolueiden kannatuksessa oli 4,9% edellisiin kunnallisvaaleihin, samalla paikkaluku laski 946 paikkaa. Oppositio- ja muut puoleet saivat 33,6% ja niiden paikkaluku kasvoi 310:llä paikalla.

Mitä tästä voi analysoida?

Sen, että Suomessa on suuri hallitus ja sen, ettei nyt käyty hallitusvaaleja ja sen, että Perussuomalaiset olivat ainoa voittaja mitä tulee kannatuksen nousuun ja paikkamäärään.

Mielestäni hallitus ja pääministeripuolue Kokoomus, joka kantaa päävastuun kuntauudistuksesta, menestyi kuntavaaleissa kohtuullisin hyvin. Mielestäni oppositiopuolue Keskusta, joka esitti maakuntamallia, menestyi kohtuullisin hyvin. Tämä on enemmän mielipide kuin rationaalista analyysiä, ellei havaitse sitä, että kuntauudistuksessa kauppoja tehdään tiukasti yhteistyössä kuntien kanssa maakunnalliset erot huomioiden.

Perussuomalaiset kasvoivat koko maassa, kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa kunnissa merkittäväksi vaikuttajaksi. Tämä on koko Suomea koskeva "suurin uutinen", koska kuntien päättäjille kuuluvat asiat päätetään jatkossa isommalla porukalla. On varmaa, että erilaisia kuntakohtaisia avo- tai aviolittoja solmitaan eri ryhmien kesken. On selvää, että kokeneiden ryhmyreiden neuvottelutaitoa tarvitaan enemmän kuin edellisellä vaalikaudella.

Lapissa Perussuomalaiset saivat jytkyn eli kannatus nousi lähes 10% ja vasemmisto hävisi n. 3%. Perussuomalaiset jytkähtivät lähes kaikkiin lappilaiskuntiin "neljän sakkiin".

Samalla Keskustalle jäi määräenemmistö vielä neljään kuntaan, joista maakuntakeskus Rovaniemen naapurikuntalaiset äänestäjät, posiolaiset, ranualaiset ja tervolalaiset, osoittivat vahvasti halua itsenäisyyteensä äänestämällä Keskustan maakuntamallin puolesta.

Maakunnan keskuksessa, täällä Rovaniemellä, valtuuston koko pieneni kuntaliitoksen jäljiltä. Prosentteina suurimmat häviäjät olivat Vihreät ja SDP. Paikkamäärissä suhteessa ryhmän kokoon, D’Hondtin menetelmä rankaisi eniten Vasemmistoliittoa ja Vihreitä. Henkilöistä eniten ääniä sai kokoomuslainen kansanedustaja Heikki Autto imuroimalla yli tuhat ääntä, joka jäi Liikkasen Antilta huomioimatta kommentissaan. Onnittelut Antille valtuustopaikasta!

Kiitokset Unto Hämäläiselle hienosta blogista!

Jan Rossi 29.10.2012 13:53

Jari J. Marjanen ei suostu nyt näkemään tosiasioita. SDP:n kannatus Helsingissä romahti historiallisen alas huolimatta siitä, että Urpilainen valjasti SAK:n soppatytkit lähes jokaiseen kadunkulmaan. SAK:kaan tuki ei enää purrut, joten ote lipeää Helsingistä pikkuhiljaa. Tilalle tulevat uudet päättäjät ja tekijät. Hakaniemessä nähdään 20 vuoden kuluessa uusia päättäjiä kun ammattiliitoissakin herätään todellisuuteen. SDP ei aja enää palkansaajan asioita, vaan takaa globalistien valtauspyrkimykset Suomessa kokoomuksen kanssa. Tiedoksi vaan kaikille, että kuntauudostuksensa kanssa tämä hallitus aikoo tuhota ministeriöiden itsenäisyyden keskusvirastouudistuksellaan.

Kokoomus ja SDP ovat sitoutuneet globalistien pyrkimyksiin EU:ssa. Suomi on upotettu miljardeilla euroilla muiden maiden korruption tukemiseen. Tämäkin omalta osaltaan oli vauhdittamassa PS:än menestystä näissä kuntavaaleissa.

Jan Rossi

Tuukka Sariola 29.10.2012 14:48

Uhka pakkoliitoksista oli odotettu lottovoitto Keskustalle. Kokoomus ja RKP hyötyivät hieman matalasta äänestysprosentista ja Perussuomalaiset kärsivät eniten.

Puoluejohtajat voivat vertailla vaalitulosta mihin lystäävät, mutta valtuustojen realimaailmassa näkee kuka voitti ja kuka hävisi.

Perussuomalaisten 15% olisi vaatinut erittäin hyvää tulosta suurista kaupungeista lähinnä pääkaupunkiseudulla. Pienillä paikkakunnilla, jossa oli kissojen ja koirien kanssa saatu haettu muutama uusi ehdokas, oli alusta alkaen selvää, ettei hirmuista äänivyöryä voi tulla niiden kautta.

Tarmo Ropponen 29.10.2012 15:02

Surkean matala äänestysprosentti panee miettimään, pitäisikö eduskunta- ja kuntavaalit yhdistää. Ainakin sitten kun kuntien määrä tippuu kuntaremontin jälkeen nykyisestä pariin sataan tai sen alle.

Kummankin vaaliteemat alkavat vaali vaalilta lähestyä toisiaan:

valtion ja kuntien taloushuolet.

Ruotsissa käydään neljän vuoden välein samana päivänä kolmet vaalit: eduskunta-, maakäräjä- ja kuntavaalit. En ole huomannut, että niputus olisi haitannut naapurin äänestysmenoa. Siellä vaali-into on pysynyt 80% kieppeillä. Ei näy vaaliväsymystä. Meillä on liikaa vaaleja lyhyin välein.

Kannattais tehdä jotakin!

Jussi Lähde 29.10.2012 15:08

Entä jos äänestysprosentti olikin hämmästyttävän korkea?

58,2 % suomalaisista vaivautui uurnille tai antamaan äänensä ennakkoon. Vaivaantumisen aste vaikuttaa vaivaannuttavan alhaiselta. Tosiasiassa luku on käydyt vaalikeskustelut huomioiden hämmästyttävän korkea. Suomessa näet kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa annetuilla äänillä ei ole juuri mitään vaikutusta politiikan suuntaan. Tästä syystä presidentinvaaleissa äänestysprosentti on korkeampi. Tästä syystä paras tapa nostaa äänestystaktiivisuutta on suora pormestarivaali kuntavaalien yhteydessä - jokaisessa suomalaisessa kunnassa.

Ajatellaanpa vaikka tamperelaisia. Yksi tarinaltaan poliittisimpia suomalaisia kaupunkeja, yliopistokaupunki - eikä kaupungista puuttunut jännitteitä sen suhteen kumpi saa suurimman puolueen aseman Kokoomus vai SDP tai sen suhteen nouseeko valtaan "tunnelipuolue" vai "tunnelittomat".

Tampereen äänestysprosentti oli 56,2. Mielestäni Tampereen äänestysprosentti oli hämmästyttävän korkea.

Tamperelainen äänestäjä ei saanut ennakkoon selkoa siitä mitä puoluejohtajat olivat mieltä sosoaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Tamperelaiset poliitikot eivät halunneet etukäteen kertoa kenestä tulee pormestari jos heidän puolueensa menestyy vaaleissa. Tamperelaiset poliitikot keskittyivät vaalikampanjoinnissa lähinnä kertomaan mitä menneisyydessä olisi pitänyt päättää tai olla päättämättä. Tulevaisuudesta äänestäjille oli tarjolla vain verbaalista muljauttelua. Tällaisessa tilanteessa äänestäminen alkaa olla fiksuillekin ihmisille tuskallista hommaa.

Voitteko kuvitella että suoralla kansanvaalilla pormestaria valittaessa ehdokkaat voisivat toimia yhtä sekavasti kuin puolueet? Eivät voisi ilman välitöntä huostaanoton uhkaa. Minä tiedän, tiedän että puolueiden pikkubyrokraatit huitovat heti ilmaa sormillaan. Kauheaa, politiikka "henkilöityy" jos äänestetään ihmistä eikä puoluelistaa.

Politiikan henkilöitymisessä ei ole mitään pahaa, päin vastoin. Emmekö me toivo juuri samaa niin sairaaloissa kuin vanhainkodeissa, sitä että asiat henkilöityväy ihmiseen jonka kanssa voi keksustella ja joka kantaa vastuun.

Monipuoluejärjestelmämme on ajautunut kriisiin ideologioiden romahdettua. Siitä ja ennen kaikkea siitä alhaisessa äänestysaktiivisuudessa on kyse.

Äänestysaktiivisuus voi nousta vain sillä että poliittinen järjestelmä tuottaa äänestäjille ymmärrettäviä vaihtoehtoja. Kaksipuoluejärjestelmä tuottaisi äänestäjille kaksi vaihtoehtoa enemmän kuin nyt käydyt kuntavaalit.

Äänestysprosentti nousee kun kuntiin saadaan suora pormestarivaali, jokaiseen suomalaiseen kuntaan. Äänestysprosentti nousee kun eduskuntavaaleihin saadaan selkeät blokit joiden välillä äänestäjät voivat valita.

Mikä tärkeintä, silloin nousee äänestysprosentin vaikutus harjoitettavaan politiikkaan. Nyt tuo vaikutus on huomattavasti alhaisempi kuin 58,2 % - siksi äänestysprosentti oli näissä vaaleissa hämmästyttävän korkea.

Jussi Isotalo 29.10.2012 15:13

Kuntavaaleissa voitettiin ja hävittiin yli 300 kunnassa, joista jokainen vaalien kannalta on oma valtakuntansa. Valtakunnalliset kannatusluvut ovat vain keskiarvoja, joiden perusteella kunnallinen päätösvalta ei jakaudu. Kovin suurta informaatioarvoa ei myöskään ole äänten laskemisella vaalipiireittäin, joita kuntavaaleissa ei ole.

Kaikkein epä-älyllisintä on mitata puolueiden menestystä sen perusteella, minkä verran ne koko maassa saivat valtuustopaikkoja. Ne eivät ole alkuunkaan samanperusteisia. Alle 2000 asukkaan pienkunnassa on 17 valtuutettua, kun yli 400.000 asukkaan kunnassa (Helsinki) valtuuston koko on 85. Asukasmääriin suhteutettuna pikkukunnissa valitaan siten yli 20-kertainen määrä valtuutettuja, joita siis on suhteellisesti eniten siellä missä on vähiten ihmisiä.

Kiitän osaltani niin ärhäkkäistä kuin leppoisistakin kirjoituksista tässä blogissa ja toivotan Perässähiihtäjälle luistavia kelejä. Ehkä tavataan ladulla, kunhan olen toipunut eilisessä potkukelkkaonnettomuudessa saamastani ylävartalovammasta.

Jussi Lähde 29.10.2012 15:15

Tarmo Ropposella on pointti. Suurkunnat tekevät kuntavaaleista eduskuntavaalien esivaaleja, tästä syystä kyseisten vaalien järjestäminen eri aikaan on kyseenalaista.

antti ahopelto 29.10.2012 15:20

Vaaleja ei ole koskaan liikaa. Vaalit ovat uskomattoman mukavia ja kiinnostavia. Juuri tälläinen Unto Hämäläisen blogi entisestään kiihottaa vaalitunnelmaan. Arvostan suuresti fiksua keskustelua politiikasta. Sitä ei ole koskaan liikaa.

Matala äänestysprosentti itseasiassa kertoo vain , että asiasta kiinnostuneet ja tietävät käyvät uurnilla. Demokratia vahvistuu näin. Näinkin voi ajatella.

Mika Vehkasaari 29.10.2012 15:25

Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Mitä pienempi äänestysprosentti, sitä parempi tilanne yksittäisen äänestäjän / minun kannalta. Yksittäisen äänen eli minun ääneni painoarvo on sitä suurempi, mitä vähemmän on äänestäjiä. Eli jos joku haluaa korkean äänestysprosentin, haluaa vähentää omaa valtaansa. Kieltämättä altruistista ja filantrooppista toimintaa, ja siinä mielessä kunnioitettavaa... ;-)

Seppo Keränen 29.10.2012 15:30

Perussuomalaiset on kuntavaalien kiistaton voittaja, mutta voitossa piilee tappion siemen. Näyttää, että puhuri Soinin purjeista on hiipumassa. Sunnuntaina puolueet ajoivat asemiin eduskuntavaaleja varten. Seuraava pääministeri saattaa olla Sipilän näköinen mies. Keskusta näyttää saaneen puolustuksensa jonkinlaiseen ryhmitykseen maakunnissa. Helsinki ja Uusimaa säilyvät kepun murheenkryyneinä.

Viime vuoden eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta eteni monilla perinteisesti vahvoilla alueillaan ja torjui perussuomalaisten rynnistyksen. Keskustan tulos Oulun vaalipiirissä oli +7,2, Pohjois-Savossa +5,4, Etelä-Savossa +5,0, Lapissa +4,4 ja Varsinais-Suomessakin +4,1. Vastaavasti perussuomalaisten miinukset ovat: Oulu -7,7, P-Savo -6,9, E-Savo -8,3, Lappi -8,5 ja V-Suomi -7,7.

Eniten Soinin joukot joutuivat perääntymään Satakunnassa, jossa tulos eduskuntavaaleihin verrattuna oli -10,0. Satakunnassa kokoomus (+4,3), keskusta (+2,9) ja Sdp (+2,3) pysäyttivät perussuomalaiset yhdessä. Perussuomalaiset kärsivät keskimääräistä suuremman tappion myös Kymen vaalipiirissä, -8,3. Vanhan vallan torjuntataistelua siellä johti kokoomus, +3,8. Sdp ja vasemmistoliitto menettivät edelleen asemiaan Kymessä.

Ujo kepulainen insinööri herättää luottamusta ainakin lähipiirissään. Uuden keskustajohtajan lapsuuspitäjässä, Puolangalla, keskustan kannatus nousi vuoden 2008 kuntavaaleista 8,3 ja viime vuoden eduskuntavaaleista peräti 24,1 prosenttiyksikköä. Sipilän nykyisessä kotikunnassa, Kempeleessä, keskusta eteni kuntavaaleista 3,3 ja eduskuntavaaleista 13,7 prosenttiyksikköä.

Sipilän matka Kesärantaan ei kuitenkaan ole riemumarssia.Vantaan ja vaikkapa Tampereen tulos kertovat, että Urpilainen on tosissaan päättänyt palauttaa Sdp:n ykköseksi. Kokoomuksen Kataisella alkaa todellinen kujanjuoksu. Kokoomus eteni eduskuntavaaleista muualla paitsi kahdessa vahvimmassa vaalipiirissään, Helsingissä ja Uudellamaalla. Oireellista?

Keskustalla on jälleen edessään tuttu kysymys: onko puheenjohtajan siirryttävä ehdokkaaksi Helsinkiin tai Uudellemaalle? Maakuntien keskustaväki taas kyselee, miksi liberaalit eivät itse kykene hurmaamaan etelän äänestäjiä. Mallia voisi ottaa vaikkapa Väyrysestä, joka sai viime talvena Helsingistä 22 300 ja Uudeltamaalta 50 200 ääntä. Sunnuntaina kepun saalis Helsingissä oli 10 400 ja Uudellamaalla 30 400 ääntä.

Jussi Rantala 29.10.2012 15:33

Kansa sai taas kerran ansaitsemansa valtuutetut, poliittinen järjestelmä sai ansaitsemansa äänestyprosentin.

Olen aivan samaa mieltä Miika Kurtakon ja Jussi Lähteen kanssa: kuntien ja kaupunkien johtajat tulisi valita suoralla vaalilla. "Pormestarivaali" voisi kiinnostaa ihmisiä yllättävänkin paljon, ja se voisi nostaa myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta, jos vaalit järjestettäisiin samaan aikaan. Meidän aktiivisesti politiikkaa seuraavien on aivan turha viisastella siitä, miksi arjen kannalta etäiset presidentinvaalit saavat porukan liikkeelle, mutta kuntavaalit eivät. Ihmisiä nyt ei vain tämä asetelma ja järjestelmä kiinnosta, joten mennään sen ehdoilla ja tarjotaan äänestäjille kuntatasollakin sitä mitä he haluavat: selkeä henkilövaaliasetelma.

Toki jatkuvasti alenevat äänestysprosentit antavat aihetta myös aitoon huoleen yhteiskunnan tilasta, mutta kyllä vaalejakin voidaan tehdä aina kiinnostavammiksi.

Jussi Lähde 29.10.2012 15:38

Timo Soinin kohdalla presidentinvaalien pettymyksen varjo saattoi eilen illalla häivähtää kasvoilla ikävänä muistona.

Perussuomalaisten suuri voitto oli kuitenkin siinä että kuntavaalien myötä heillä on kasvamassa seuraavien vaalien kansanedustajaehdokkaita. Mutta missä kasvaisi puolueelle ideologia johon voi politiikan kaarteissa nojata niin että toiminta näyttäisi muita suuria puolueita uskottavammalta?

Harri Haavisto 29.10.2012 16:01

Olen Jussi Lähteen kanssa samaa mieltä. Ei äänestäjät tyhmiä ole, vaan ymmärtävät demokratiavajeen nykyisessä järjestelmässä.

Kaksipuoluejärjestelmä tai kahden blokin järjestelmä on puhtaan teoreettisesti arvioiden ylivertainen, jos verrataan demokratian toteutumista nykytilanteeseen nähden. Demokratia toteutuu, jos sitä saa mitä tilaa. Voittanut blokki toteuttaisi teoriassa aina lupaamansa politiikkaa.

Käytännössä kahden vaihtoehdon myötä tulisi arvioida myös virkamieskoneistoa. Kun uusi blokki voittaa, tulee myös vanhaa blokkia edustavat poliittisesti nimetyt virkamiehet vaihtaa. Johtavien virkamiesten pesti kestäisi aina vaalikauden ajan.

Äärimmilleen vietynä, samalla listalla tulisi äänestää myös johtavat virkamiehet kaikkiin hallintokuntiin. Eduskuntavaaleissa ministeriöiden kansliapäälliköt ja kuntavaaleissa kuntajohtajat tai pormestarit. Uusi johtaja toisi mukanaan myös oman kansliansa. Nykyiset pormestarit ja valtiosihteerit ovat puhtaasti demokratiaa ajatellen hyvä alku.

Tämän osin vapaan ajattelun lopputuotteena arvioisin, että äänestysprosenttihan karkaisi käsistä. Siis kenen käsistä kuuluukin kysyä?

Ossi Heinonen 29.10.2012 16:44

Vaalien tulos oli kaikille tappiollinen. Ei ole mitään syytä ihmetellä Soinin myreää ilmettä! On keinotekoista verrata tulosta neljän vuoden takaiseen tilanteeseen. Ainoa oikea vertailu on edellisten eduskuntavaalien tulos, erityisesti PS:n 19 %:a. Perussuomalaisten onni oli siinä, että suurellakin tappiolla käteen jäi enemmän kuin aiemmin laarissa oli. Keinotekoista juhlia voittoa – ihme että vain Soini tämän tajusi.

Eduskuntavaaleihin vertailua voidaan perusteella monilla seikoilla, eikä vähiten sillä että tavallisen äänestäjän silmin vaalityön suuret linjat käytiin julkisessa mediassa, TV:ssa ja valtalehdissä. Nämä keskittyivät pääasiassa valtakunnallisiin asioihin. Kuntauudistus ja sote-uudistuskin näyttäytyi hallituksen ja opposition välisenä mittelönä. Eikä edes ulkoistamis/yksityistämisasia kolahtanut äänestäjiin, koska siinä jopa hallituksen sisäisetkin asiat menivät hieman sekaisin eivätkä ainakaan koskettaneet kuntatasoa. Vaalimainonnassakin näitä kysymyksiä käsiteltiin varsin vähän.

Äänestäjät eivät siis voineet havaita suurtakaan eroa kuntavaalien ja eduskuntavaalien välillä. Kaikille puolueille lopulta tärkeää oli kuitenkin vain valtakunnallinen tulos – kunnan asiat hoituvat kyllä omia latujaan niin kuin ennenkin. Perussuomalaisille kokonaisluku oli taatusti elämän ja kuoleman kysymys ja he varmasti yrittivät parhaansa.

Voidaan myös diskuteerata, miksei Soini nostanutkaan EU:ta esille. Se häneltä olisi varmasti onnistunut. Yksi, aika vankkakin otaksuma, voisi olla ettei uskallus riittänyt ja että Soini valmistautuu pehmentämään EU-kantojaan, kun kaksi kolmannesta kansasta kuitenkin kannattaa EU:ta ja jopa euroa.Toisaalta saattoi käydä myös päinvastoin – innokkaimmat perussuomalaiset EU-vastustajat saattoivat pettyä.

Lisää voidaan pohtia, mitä merkitystä on Halla-ahon suurella menestyksellä? On siinä Soinilla taas tasoittelemista.

Vertailulähtökohtien pohdintaa tärkeämpää kuitenkin on se, että poliittinen tilanne tasapainottui lähes normaalin turvalliseksi. Sipiläkin on saanut omansa asialliselle linjalle sen jälkeen kun Pekkariset ym ryhtyivät kilpailemaan maailman vaarallisimman miehen tittelistä Soini kanssa. Kepun torjuntavoiton suurin syy olikin siinä, että Pekkarinen malttoi pysyä poissa julkisuudesta viimeiset pari viikkoa. Sitä ennenhän media kävi jatkuvasti kyselemässä rivimies Pekkarisen kantoja, joka niitä auliisti ilman mitään vastuuta jakeli.

Kokoomus kait menestyi sittenkin aika hyvin kuten myös demarit. Olisivat saaneet paremman tuloksen, jos eivät olisí viisastuneet ja ottaneet sote-uudistukselle aikalisää. Se on niin iso asia, ettei sitä pidä tehdä hätiköiden. Se on harkittava kokonaan uudestaan ja arvioitava ihan nykytilanteesta lähtien. Onko lopulta kaikki ihan päin mäntyä, valtaosa toimii kuitenkin hyvin. Ei sillä uudistuksella ole vieläkään kiirettä. Ns. Kepun mallista kukaan ei tiedä yhtään mitään – eikä sitä kukaan edes vaivautunut kyselemään puhumattakaan haastamaan.

Kuntauudistuksen kohdalle tehtiin tahallista väärin ymmärtämistä niin paljon että valehtelemisen rajat rikottiin reippaasti. Onko sitten ihme, jos äänestäjät olivat ihmeissään.

.

Pentti Kangasluoma, 29.10.2012 17:24

Perinteisillä demareilla on vaikeuksia pienillä paikkakunnilla,

kuntien palveluksessa heitä vielä on mutta he ikääntyvät.

Perussuomalaiset vievät mahdolliset ehdokkaat riveihinsä.

Itsensä ja kaverinsa työllistäjät lisääntyvät mutta ei osata lähestyä heitä, ei osata heidän kieltään, ei tunneta ongelmia. Kaupungien, valtion, järjestöjen palveluksessa olevat heittivät yhdessä kiviä päälle kun pienyrittäjät huokaavat sairausajan palkan kanssa.

Muistan olleeni kaksi kertaa oikeassa blogin aikana. Kun HS julkaisi lukuja vihreiden kannatuksen alenemisesta uskoin heidän tulevan takaisin.

Katselin keskustan vaalilistoja, paljon nimiä, kattavasti eri ammattien edustajia. Oli selvää että ääniä palaa kotiin. Hyvää tulosta auttoi äänestysprosentin lasku.

Ylivieska, äänestysprosentti 53, ja kepulla yksinkertainen enemmistö. Tuttavani huokasi syvään tämän kertoessaan.

Lasse Reunanen 29.10.2012 17:36

Tässä kävi näin kuten yleensä vaaleissa, että 100 % paikoista jaetaan eniten ääniä saaneiden suhteessa. Äänestysten järjestämistä samanaikaisesti ennemmin asettaisin ehdokkaille minimi- ja maksimirajat, jolloin puolueet tulisivat esille samankaltaisesti. Myös ehdokkaaksi asettautumista voisi helpottaa. Äänestämättömyys seurausta osallistumisen rajallisuudesta. Äänestämättömät eivät ehkä tiedosta voivansa antaa suosituimalle puolueelleen ehdokasäänen. antaisin kaikillekin puolueille yhden ehdokasäänen, mutta vain yhdelle mahdollisuus (eikä se yksi ehdokas aina tule valituksikaan).

Teemu Lehtinen 29.10.2012 18:47

Minä en Jussin ja muutaman muun tapaan lähtisi enemmistövaalien tielle - sitähän tuo ajatus kaksipuoluemallista pitkällä tähtäyksellä tarkoittaisi. Suhteellisella vaalitavalla kahden puolueen mallia on hieman hankala saada aikaan.

Ymmärrän, että enemmistövaalit toisivat ehdokkaat paljon nykyistä lähemmäs äänestäjää, koska vaalipiirit pitäisi jakaa aivan toisella tavalla kuin nyt, ja joka vaalipiirissä kampanja käytäisiin ovelta ovelle. Muutenhan parhaimmillaan muutaman korttelin tai edes yhden kaupunginosan enemmistöääniä ei taakseen saa.

Olen joskus ehdottanut, että ehdokkaat, eli Unton määritelmän mukaan kunniakansalaiset, olisivat rehellisiä niin itselleen kuin äänestäjilleenkin motiiveistaan. Tämä tarkoittaisi ihan ensiksi sen myöntämistä, että ehdokkaat ovat mukana vallanhalusta ja määrätietoisesta innosta päästä päättämään toisten asioista. Monet ovat mukana myös muista, ihanteellisista syistä - esimerkiksi ajaakseen vähemmistöjen asiaa tai vaikka edistääkseen ympäristönsuojelua. Mutta kukaan ei tee vaalityötä pelkästään näiden hyvien asioiden vuoksi. Päättämään ajaa valta. Ja jos sitä ei tunnusta, ei ole mielestäni ihme, että poliitikkoihin ei kukaan luota. Kyllä nimittäin kansa tietää.

Tuomo Kokko 29.10.2012 19:51

Jos äänestysprosentti kutistuu liian usein toistuvien vaalien vuoksi, on ongelmaan olemassa looginen ratkaisu. Kuten väsymystä hoidetaan levolla, tepsii vaaliväsymykseen vaalilepo. Siispä:

Jätetään vuoden 2015 eduskuntavaalit ja vuonna 2016 häämöttävät kuntavaalit kylmästi käymättä. On tässä maassa peruutettu presidentinvaalejakin, joten homma on varmasti hoidettavissa lainsäädännöllä. Kun vuoden 2019 huhtikuu ja silloin järjestettävät eduskuntavaalit lähestyvät, puree rahvas jo kuolaimiaan ihan toisella tavalla! Uskon, että äänioikeus tämän kurinpalautuksen kautta kelpaa käytettäväksi useammalle kuin joka toiselle kansalaiselle.

Tässä yhteydessä osoitan vastentahtoisen ihailuni Ylen Pirjo Auviselle, joka vaali-iltana ennakkoäänten jakauman nähtyään päätti kaikkien puolueiden hävinneen. Useimmat hävisivät suhteessa edellisiin kuntavaaleihin, mutta varsinaisen rökäletappion kärsivät perussuomalaiset: he ottivat pataan paitsi gallupeilta ja yleisiltä odotuksilta, myös omalta eduskuntavaalitulokseltaan! Näitä ajatuksia Auvinen jaksoi urheasti tuputtaa kaikissa puheenjohtajahaastatteluissaan.

Englanninkielinen ilmaus "in a long run", joka merkitsee pitkän ajan kuluessa tapahtuvaa, suomennetaan yleensä laiskasti sanasta sanaan. "Pitkässä juoksussa" on aina ärsyttänyt minua, mutta sunnuntai-iltana totesin, että sopivan henkilön suussa väärätkin sanat muuttuvat oikeiksi. Perussuomalaisten Juha Väätäinen pohti tv-haastattelussa tulevaisuutta, ja käytti tuota tiettyä sanontaa. Jouduin tunnustamaan, että jos joku niin nimenomaan kymppitonnin mestari tietää, mitä vaaditaan pitkässä juoksussa.

Miika Kurtakko 29.10.2012 20:35

Pormestarimalliin siirtyminen ei tarkoita kaksipuoluejärjestelmää. Pikemminkin olisi kyse parhaan mahdollisen poliittisen ohjelman ja kyseisen ohjelman toteuttajan valinnasta. Nythän sekä kunnissa että valtakunnan tasolla kansalaiset eivät tiedä, millainen politiikan lopputuloksesta tulee erinäisten lehmänkauppojen ja välistävetojen jälkeen.

Pormestarimallissa - kuten presidentinkinvaalissa - tiedetään, millaista politiikkaa kukin ehdokas haluaa harjoittaa. Ero presidentinvaaleihin olisi tietenkin siinä, että pormestarin ei tarvitsisi jakaa valtaansa kunnanhallituksen kanssa, kuten valtakunnan tasolla presidentti ja hallitus tekevät presidentin tärkeimmässä tehtävässä ulkopolitiikassa.

On tietenkin selvää, että pormestarimallia vastustavat ne, jotka hyötyvät nykymallista eniten - kaikki puolueet. Vähemmän julkisuudessa esiintynyt totuus (vaikka mm. Iltalehti väitti "selvittäneensä" asian) on se, että kunnanvaltuutetuiden palkkioista kustannetaan puolueiden kunnallisjärjestöjen toiminta. Ns. "puoluevero" vaihtelee 20-30% välillä - tämän osuuden valtuutetut joutuvat valtuustopalkkioistaan puolueilleen tai joutuvat erotetuksi ryhmistään. Ja ilman puoluelistaa on lähes mahdotonta tulla valituksi uudelleen valtuustoon tai saada kunnon lautakuntapaikkaa. Tässä suhteessa puolueet eivät eroa mafiasta, joka vaatii suojelurahaa.

Toisaalta nykyjärjestelmää kannattavat myös todellista paikallistason valtaa käyttävät tahot. Esimerkiksi voi ottaa monissa kunnissa ja kaupungeissa vaikuttavat "urheilupuolueet", jotka ylittävät poliittiset rajat. Rahat jäähalliin tms. on saatava; jos ei muuten, niin säästetään vanhuspalveluista ja lasten päivähoidosta. Isoilla tehdaspaikkakunnilla tehtaanjohtajat voivat käydä sanelemassa haluamansa päätökset kunnanhallituksille, ja valtuutetut äänestävät kiltisti kuten käsketään.

Meillä on siis demokratian malli, jossa 1) äänestäminen vaikuttaa joko satunnaisesti tai ei ollenkaan tehtävään politiikkaan, 2) joka mahdollistaa kiristyksen ja 3) jossa todellista valtaa pitävät valtuustojen ulkopuoliset tahot.

Lienee selvää, että emme voi jatkaa näin.

Heikki A Ollila 29.10.2012 21:05

Keskustassa näyttää alkaneen "kotiintulon aika". Katastrofaalisten v. 2011 eduskuntavaalien äänimäärä lisääntyi nyt 0,34 prosenttia. Olen nyt vähän ilkeä tämän kertoessani, mutta kyllä tämän puolueen strategit ovat itsekin huomanneet. Sitten on näitä annikasaarikoita, jotka kai ihan oikeasti uskovat, että keskusta on nyt entisellään.

Taina Hämäläinen 29.10.2012 21:46

Olen Antti Ahopellon kanssa samaa mieltä siinä, että vaaleja ei ole koskaan liikaa. Harmi kun ensi vuonna ei ole vaaleja, ellei nyt sitten hallitus kaadu ennen aikojaan. Saataisiin taas demareiden soppakattilat ruokkimaan nälkäisiä.

Uutisissa hoetaan koko ajan kuinka kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi kunnallisvaaleissa. Eikö pikemminkin laskeutunut?

Kyllä kokoomuksen pitäisi nyt ottaa huomioon se laajan Impivaaran/ maaseudun/ kehäkolmosen ulkopuolisen alueen vaalitulos. Kyllä siellä se kokoomuksen kannatus on laskenut. Voihan sitä nyt brassailla suuruudellaan, mutta se "suuruus" on muutaman suurkaupungin äänillä aikaan saatu. Toisin sanoen, vaalitulos ei missään nimessä voi antaa kokoomukselle lupaa jatkaa kuntauudistus sekoiluaan. Esimerkiksi Jyväskylässäkin, kuntaministeri Virkkusen kotikunnassa, kokoomuksen paikkaluku putosi kuudestatoista kolmeentoista.

Ennustin perussuomalaisten kannatuksen nousevan hieman enemmän, mutta onneksi olin väärässä. Joka tapauksessa veikkaan, että nytkin useissa valtuustoissa tulee olemaan ainakin aluksi suuria vaikeuksia, kun valtuustotyöskentelyyn tottumattomat persut opettelevat tapoja. Viime kerralla Jyväskylän valtuustoon pääsi kolme "persua", jotka sitten äänestyttivät joka asiasta ja moneen kertaan, niin että kokoukset venyivät ja venyivät ja tulivat siten todella kalliiksi veronmaksajillekin, sen lisäksi, että aikaa tuhraantui turhaan jauhamiseen.

Minusta on hienoa, että demareiden alamäki jatkuu. Se puolue on tehtävänsä aikoinaan tehnyt, eikä sillä enää ole muuta ideologiaa, kuin maaseudun alasajo ja sekin yhdessä kokoomuksen kanssa.

Omassa nykyisessä kotikunnassani Keskustan valtuutettujen määrä nousi yhdeksästä neljääntoista. Keskustalle tuli myös odotetusti naisenemmistö eli yhdeksän naista ja vain neljä miestä. Perussuomalaiset saivat toisen valtuutetun ja kaikki muut puolueet menettivät yhden , paitsi KD kaksi valtuutettua. Kaikilla valtuutetuilla on kuitenkin puoluekannasta riippumaton yksi yhteinen tavoite eli kunnan itsenäisyyden säilyttäminen

Tuomo Kokko 29.10.2012 21:56

"Keskustassa näyttää alkaneen 'kotiintulon aika'”, piikittelee Heikki A Ollila.

Hauska esimerkki on eilen tv:ssä näyttäytynyt Meri Vennamo, joka sitoutumattomana keskustalaisena esiintyessään ymmärsi tuntevansa poliittista kodittomuutta. Veikko Vennamon elämäntyön jatkumo Perussuomalaisuus alkoikin houkutella, ja Meri-tytär lienee todennut: on kotiinlähdön aika.

Eilisissä vaaleissa Meri Vennamo oli perussuomalaisena ehdolla Helsingin valtuustoon, ja hän keräsikin tyylikkäästi lähes 300 ääntä.

Taina Hämäläinen 29.10.2012 22:35

Eräs politiikan tutkija kertoi, kuinka hän Sirkka Vennamoa haastatellessaan mainitsi Timo Soinin nimen. Sirkka Vennamo oli tuhahtanut hyvin halveksivasti. Tutkijan arvion mukaan ei siis arvostanut Timo Soinia.

Meri Vennamo saattoi tuntea olonsa kodittomaksi Keskustassa, jossa puhuttiin vain asiaa. Ei siis mikään ihme, että hän kaipasi vennamolaista retoriikkaa eli puhetta puheen vuoksi ja tunsi/tuntee olevansa kotonaan perussuomalaisten porukoissa.

antti ahopelto 29.10.2012 22:35

Heikki A Ollilan mainioon huomioon pohjautuen koostin muutamia äänimääriä. Siinähän siis verrattiin vuoden 2011 eduskuntavaalia ja näitä kunnallisvaalien äänimääriä.

2011 ev 2012kv

Kok 599138 544632 54506 Lähti kotoa

sdp 561558 487206 74352 Lähti kotoa

PS 560075 307314 252761 Lähti kotoa

kesk 463266 464853 1587 Tuli kotiin

Kyllä muidenkin puolueiden kannattaa kotiin kutsua.

Seppo Visti 29.10.2012 22:56

Arvelin kuukausia sitten, että persujen kannatus voisi kokemattomilla kanditaateilla olla tätä luokkaa. Ei minulla kuitenkaan ollut syytä väitellä huomattavan korkeina pysyvää gallup-kannatusta vastaan ja tietää enää asiaa paremmin.

Jos gallupit olisivat luvanneet heille vain ääniosuuden kaksinkertaistumista - siis 10 % - ja tulos olisi nykyinen, juhlisivat persut voittoaan aivan eri mielellä, kuin nyt. Gallupit siis lupasivat liikoja ja oli perusteltua uskoa 15 % kannatukseen.

Olli Saarinen 30.10.2012 0:17

Kaikissa yli 30 000 asukkaan kunnissa äänetysprosentti on alle 60 ja kaikki yli 70 %:n tulokset olivat alle 10 000 asukkaan kunnissa joiden keskiarvo on jossain 65 %: n kohdalla, suurissa noin 55 %.

Tutkija Borg kertoi vaalivalvojaisissa, että aiemmin kuntavaalieihin osallistuttiin kuten eduskuntavaaleihin. Silloinhan kunnatkin olivat pieniä.

Jälleen ohittamaton todiste siitä että pienet kunnat ovat demokraattisempia kuin suuret. Ja lisäksi siitä, että palvelujen demokraattinen kontrolli toimii eduskunnan ja pienten kuntien kautta, ei maakuntatason kunnissa.

Alin prosentti oli Vantaalla, jota ei yhdistä kuin lentomelu ja vanhat uskolliset demarit. Ja nämä metropolistit ehdottavat koko seudun yhdistämistä vaikka onnellisimmat kuntalaiset löytyvät 8000 asukkaan Kauniaisista.

Kun kiinnostus ei riitä suuressa kunnassa ei se riitä maakunnassakaan. Joten toistan teesini: Olkoon meillä valtio ja tuhat kuntaa!

Vesa Kaitera 30.10.2012 5:16

Taina Hämäläinen kirjoitti :"Kyllä kokoomuksen pitäisi nyt ottaa huomioon se laajan Impivaaran/ maaseudun/ kehäkolmosen ulkopuolisen alueen vaalitulos. Kyllä siellä se kokoomuksen kannatus on laskenut. Voihan sitä nyt brassailla suuruudellaan, mutta se ”suuruus” on muutaman suurkaupungin äänillä aikaan saatu."

Haja-asutusalueilla Kokoomuksen kannatus kieltämättä paikoin laski selvästikin, mutta voittojakin tuli. Esimerkiksi Inarissa Kokoomuksen paikkaluku nousi neljästä yhteentoista, mikä merkitsi 27-jäsenisessä valtuustosa suurimman puolueen asemaa.

Kokoomuksen kannatus on kieltämättä vahvimmillaan suurissa kaupungeissa, vaikka Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla meillä on vahvoja asemia maaseudullakin. Mutta vaalituloksen kannalta on samantekevää, mistä äänet ovat tullleet. Jokainen annettu ääni on yhtä arvokas.

Taina Hämäläinen :" Toisin sanoen, vaalitulos ei missään nimessä voi antaa kokoomukselle lupaa jatkaa kuntauudistus sekoiluaan. Esimerkiksi Jyväskylässäkin, kuntaministeri Virkkusen kotikunnassa, kokoomuksen paikkaluku putosi kuudestatoista kolmeentoista."

Kokoomus tosin menetti täällä Jyväskylässä kolme paikkaa, mutta SDP ja Keskusta menettivät vielä enemmän. Valtuuston koon pienenemisellä kuntaliitoksen jälkeisen kauden 75:stä oli tässä oma osuutensa.

Vaikka nykyisen hallituksen pääpuolueet Kokoomus ja SDP menettivät jonkin verran asemiaan viime kuntavaaleissa PS:n nousun myötä, niin ne kumminkin lisäsivät kannatustaan viime vuoden eduskuntavaaleihin verrattuna.

Tällä vaalituloksella Kokoomus olisi saanut 49 paikkaa ja SDP 46 paikkaa eduskuntaan. Ei lainkaan hullummin.

Keskustelin eilen tovin kuntaministeri Virkkusen kanssa. Hän oli hyvinkin optimistinen kuntauudistuksen jatkon suhteen, ja uskoi demareiden siityvän yhdessä sovitulle linjalle SoTe-kiistassa. Nyt kun vaalit ovat ohi, niin demareilla ei ole enää tarvetta julistaa ideologista sanomaa tässä asiassa.

Vielä sananen äänestysprosentin lasku syistä. Jos katsomme äänestysprosentin kehitystä lähihistoriassa, niin alhaisimmillaan se oli pitkälti nykyisenkaltaiseen pohjaan nojautuvan Lipposen toisen hallituksen aikana. Vanhasen ensimmäisen punamultapohjaisen hallituksen aikana se nousi hieman ja viimeisimmän porvarihallituksen aikana se nousi vielä enemmän. Jos Kokoomus on hallituksessa yhdessä koko vasemmiston kanssa, niin sillä on ilmeisesti äänestysprosenttia laskeva vaikutus, kun taas selvässä porvarit - sosialistit blokkijakoon pohjautuvassa tilanteesa äänestysprosentti on korkeimmillaan. Tämä saatta olla yksi niistä syistä, jonka vuoksi Ruotsissa äänestysprosentit ovat selvästi Suomen lukuja korkeammat. Ruotsissa kun tuo blokkijako on voimissaan. En ole sinänsä kateellinen Ruotsin poliittiselle tilanteelle, mutta siellä hallitusvaihtoehdot ovat hyvin selvillä ennen vaaleja.Täällä on toisin.

Taina Hämäläinen 30.10.2012 10:56

Vesa Kaiteralle, tulihan se sieltä eli se totuus tuli julki, mikä olisi jo ennen vaaleja pitänyt tuoda esille niin selkokielellä, että jokainen äänestäjä olisi sen ymmärtänyt. Olisi siis ollut moraalisesti oikein, että olisi suoraan kerrottu, että Virkkusen johdolla pistetään kunnat nurin ja kaikki elämä ja vallankäyttö suuriin keskuksiin. Sote uudistuksella taas pistetään loppukin terveydenhuolto sekaisin.

En väheksy ihmisten käsityskykyä selkokielisyyden vaatimuksella. Tänä päivänä vain ihmiset ovat niin työn ja huolten uuvuttamia, ettei heillä riitä voimia pysähtyä tarkemmin tutkimaan poliitista liturgiaa. Siksi äänestys päätöksiäkin tehdään vaikkapa vain sillä perusteella, kenellä on eniten tai suurimmat mainokset esillä.

Taina Hämäläinen 30.10.2012 12:52

Tämän päivän Keskisuomalaisessa Virkkunen aivan vakavissaan väittää, että "vaalitulos tukee kuntauudistusta".

Luulisi Virkkusenkin reagoivan edes jotenkin siihen, että hänen kotikuntansa Jyväskylän äänestysprosentti oli vain 55,1.

Kyllä alhainen äänestysprosentti kertoo siitä, etteivät ihmiset enää luota päättäjiin ja heidän kykyynsä hoitaa asioita ihmisten, asukkaiden parhaaksi.

Luetuimmat
  1. 1

    Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

  2. 2

    Maailmankuulun tubettajan lennokki­video Lapista saattaa päätyä poliisi­tutkintaan – ”Villi tapaus, jossa ihminen roikkui dronesta”

  3. 3

    Sähköautojen 400 kilometrin toimintasäde on tuhlausta, sanoo VTT:n johtava tutkija – syynä suomalaisten ajotavat ja autojen hinnat

  4. 4

    Laaja tutkimus: Suomen sairaaloissa saa maailman seitsemänneksi parasta hoitoa

  5. 5

    Konepajan Bruno ei saa avata terassia tänä kesänä – VR:n mukaan yksi syy viime vuotiset meluvalitukset: ”Terassia ei tule”

  6. 6

    ”Käypäs tyttö keittämässä kahvit” – Meillä keski-ikäisillä miehillä on valta ja vastuu muuttaa asenteemme

  7. 7

    Molemmat mielenosoitukset jatkavat sittenkin Rautatientorilla – leirit joutuvat kuitenkin siirtymään pois Maailma kylässä -festivaalin alueelta

  8. 8

    Millaista on lähteä vanhempien synnyinmaahan ”ojentautumaan”? Suomessa kasvanut Kawsar pakotettiin lapsena Somaliaan ”länsimaistumisen estämiseksi”, paluulippu irtosi näyttelemällä kilttiä

  9. 9

    Näin kehut lastasi oikein: Taitava kannustus motivoi, mutta huono kehu saa lapsen häpeämään

  10. 10

    Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Näin opetat lapsen syömään terveellä tavalla – Psykologi: Jos isä tavoittelee kesäkuntoa ja äiti syö vain salaattia, lapsen suhde ruokaan voi vinoutua

  2. 2

    Kiipeilijän kuva todistaa: Osa Mount Everestin huipusta romahti – ”Se oli mahtava kiviseinämä, jonka tilalla on nyt löysää kivimurskaa ja muuta maaperää”

  3. 3

    Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

  4. 4

    ”Käypäs tyttö keittämässä kahvit” – Meillä keski-ikäisillä miehillä on valta ja vastuu muuttaa asenteemme

  5. 5

    Millaista on lähteä vanhempien synnyinmaahan ”ojentautumaan”? Suomessa kasvanut Kawsar pakotettiin lapsena Somaliaan ”länsimaistumisen estämiseksi”, paluulippu irtosi näyttelemällä kilttiä

  6. 6

    Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

  7. 7

    Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

  8. 8

    Painoni ei kuulu sinulle, ohikulkija

  9. 9

    Näin kehut lastasi oikein: Taitava kannustus motivoi, mutta huono kehu saa lapsen häpeämään

  10. 10

    Mitä ihmettä Lauri Tähkälle tapahtui loppuunmyydyllä areenakeikalla? – Alku oli kauheaa sekoilua, loppu ihmeellisen komea työvoitto

  11. Näytä lisää
  1. 1

    200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

  2. 2

    Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

  3. 3

    Vaihdoin poikatukan polkkatukkaan ja ihmisten suhtautuminen muuttui hetkessä: Ulkonäkö panee ihmiset naurettavan ahtaisiin rooleihin

  4. 4

    Vanhempien on vaikea tunnistaa lapsen erityis­lahjakkuutta – Nyt asian­tuntijat kertovat, mitkä ovat lahjakkuuden merkkejä

  5. 5

    Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

  6. 6

    Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

  7. 7

    Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

  8. 8

    Sinkku elättää sinunkin lapsesi – kuka kyseenalaistaisi äärimmäisyyksiin viedyn lapsi- ja perhekeskeisen politiikan?

  9. 9

    Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

  10. 10

    Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

  11. Näytä lisää