Perässähiihtäjä

Onko minineuvottelujen tulos minimaalinen?

Alexander Stubbista tulee ensi viikolla pääministeri ja viiden puolueen hallitus jatkaa ensi vuoden keväällä pidettäviin eduskuntavaaleihin asti. Se on tärkein tulos illansuussa päättyneissä minihallitusneuvotteluissa.  Stubb toimi viisaasti, kun hän korosti hallitusneuvottelujen miniluonnetta. Neuvottelujen tulos jäi sisältöpuolelta vähäiseksi mutta poliittisesti se on toki tärkeä.

Neuvotteluista laadittu yhteenveto, johon voi tutustua osoitteessa:

http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/neuvottelutulos/fi.pdf

on laadittu pienimmän mahdollisen nimittäjän mukaan.  Kaikilla hallituspuolueilla oli halu jatkaa - kullakin omista syistään - ja se synnytti yhteisen ohjelman.

Uskoisin, että paperi menee heittämällä läpi kokoomuksen, Sdp:n, Rkp:n ja kristillisdemokraattien puolue-elinten kokouksissa, jotka on jo kutsuttu koolle maanantaiksi käsittelemään minihallitusneuvottelujen tulosta ja puolueiden jatkamista hallituksessa. Onko tämä tulos läpihuuhtojuttu myös vihreissä, on mielenkiintoinen juttu.  Kävikö tässä nyt niin, että vihreät sitoutettiin lujasti hallitukseen jatkoon siihen asti, kunnes Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman lupahankkeet tulevat käsittelyyn ja vihreät heitetään loppusyksystä hallituksesta ulos?

Stubb löysi tuloksesta  tutut kolme pointtiaan näin:

1) pysytään kehitysten sisällä,

2) velkaantumiskierre katkaistaan vuonna 2018, velkaa otetaan kuitenkin lisää enemmän kuin aikaisemmin on luvattu,

3) annetaan kasvu- ja työllisyyssysäys erilaisilla rakennushankkeilla (Tampereen ratikkahanke, Länsimetro ja Pisara-rata esimerkiksi) ja verohelpotuksilla, tarkoitus on saada hiipunut kotimainen kulutus liikkelle,

Ensimmäiset kommentit olivat myönteisiä. Sdp:n puheenjohtaja  valtiovarainministeri Antti Rinne riemuitsi tuloksesta ja Sdp:n puoluetoimisto lähetti toimituksiin muistion, jossa todistettiin demarien tavoitteiden toteutuneen lähes sellaisenaan.

Sdp: muistioon hallitusneuvottelujen tuloksesta voi tutustua osoitteessa:

http://www.sdp.fi/fi/taustat/muistiot/8211-minihallitusneuvotteluiden-tulos

Silla lailla!

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies löysi tuloksesta aiheita riemuun, samoin Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät. Näiden tahojen kommenteiksi nämä kannaotot olivat - vaikka vain vaihtelun vuoksi - positiivista luettavaa.  Johtuneeko juhannuksesta? Normaalioloissa nämä järjestöt kitisevät aina.

No, mitä sanovat kommentaattorit?  Otetaan tämän päivän ja koko juhannuksen hyväksi kysymykseksi:  Onko minineuvottelujen tulos minimaalinen?

Hyvää juhannusta!

Kommenttipalsta on maanantaihin auki, ja sitten jatketaan vielä viikko ennen kesälomia jollakin uudella aiheella.

JK1.

Päivän lehtipinossa ilahdutti Talouselämässä julkaistu Fennovoiman hallituksen puheenjohtajan Pekka Ottavaisen haastattelu. Hän kerto0 reippaasti, että Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimala maksaisi 7 miljardia euroa – hups - siis huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin on puhuttu. Ennen laskettiin hinnaksi vain 4-6 miljardia.

“Energia-alalla on totuttu siihen, että tuotto syntyy vain investoimalla. Ydinvoimalakin tuottaa valmistuessaan sähköä seuraavat 60 vuotta”, Ottavainen ennusti.

Ottavaisen mainitsemat luvut ovat todella haastavia, jos niitä vertaa toisiinsa. Seitsemän miljardin investointi ja kuusikymmentä vuotta, sehän tarkoittaa, että Pyhäjoelle suunnitellun voimalan pitäisi tuottaa voittoa sata miljoonaa euroa ja rapiat vuodessa, jotta investointi tuottaisi itsensä takaisin mainitussa kuudessakymmenessä vuodessa.

En tiedä, mitä yksittäinen ydinvoimala kehrää voittoa, mutta yli sadan miljoonan euron tuottotavoite on todella kova ja kyllä sekin täytyy sanoa, että kuusikymmentä vuotta on pitkä toiminta-aika ydinvoimalalle. Onko kuusikymmentä vuotta vanhaa ydinvoimalaa tällä hetkellä toiminnassa?

Talouselmän haastattelu oli kuitenkin tärkeää informaatiota juuri nyt, kun pohditaan, miten hallitus ja eduskunta mahtavat suhtautua Fennovoiman uuteen hakemukseen voimalan perustamisesta. Uskotaanko Ottavaisen ja kumppaneiden puheita?

11 vastausta artikkeliin "Onko minineuvottelujen tulos minimaalinen?"

Yrjö Eronen 20.06.2014 11:57

Miniohjelmassa tärkeintä on se mikä siitä puuttuu: ei sanaakaan koko maan kehittämisestä taikka palvelujen turvaamisesta kaikille. Kylmää keskittämislinjaa - "elvytyksetkin" suuntautuvat suurimpiin kasvukeskuksiin. Sillä lailla kokoomuksen ja demareiden jo aiemmin viitoittamalla tiellä.

Veronika Honkasalo 20.06.2014 12:07

Oleellinen pointti liittyy nyt siihen, mistä myös Paavo Arhinmäki kirjoittaa blogissaan: "Koska mitään varsinaisia lukuja ei julkistettu, jää paketin rahoitus auki. Kun kehyksistä pidetään kiinni, erityisesti kiinnostaa millä rahoitetaan veronkevennykset. Onko edessä leikkauksia budjettiriihessä, jotta saadaan veronkevennykset rahoitettua?" http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2014/perusturvaindeksin-leikkauksia-ei-peruttu/

Ilkka Alava 20.06.2014 22:14

Yllättävän ison paketin puoluejohtajat kasasivat. Kyse ei ollutkaan minimanineuvotteluista kuten olin kavereille etukäteen irvaillut. Paketin toteuttaminen käynnistää elvytyssysäyksen, joka vahvistaa talouskasvua, jota on jo muutenkin kehkeytymässä. SDP:n Antti Rinne saa elvytysosiosta sulan hattuunsa. Se, että toimenpiteiden rahoitus tapahtuu pääosin velkarahalla, antaa kuitenkin epäilyttävän kuvan velkaantumiskehityksen pysäyttämistahdosta.

Kokoomuksen Alexander Stubbin uudet avaukset puoluekokouksessa ja sitä ennen eivät edenneet. Esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyydestä puoluejohtajat tyytyivät vain vahvistamaan vanhan ja virttyneen Nato-liturgian.

Marita Salenius 21.06.2014 11:01

Näin Juhannuksen aikaan ,kun tyypillisesti odottelemme heinäkelejä, joita mahdollisesti on huomisesta lähtien meillekin luvassa, niin tässä koleuden keskellä (ei ollut aivan pakkasta yöllä, mutta nollaa hipoi)onkin sopiva hetki lukea blogistin uusin postaus.

Eipä kait minineuvottelujen tulos voi olla muuta kuin minineuvottelujen tulos. Parannetaan, kiinnitetään huomiota, jatketaan työtä, kehitetään jne, mutta kun joku sanoisi kerrankin, että miten. Kun tällä vaalikaudella on moni asia pieleen mennyt ja kassan pohja näkyy, niin ihan vaan miettii, että mitenkähän ensi keväänä se vaalivoitto määritellään. Voittoko vain äänimäärän perusteella, vai voittoko, jos ei tarvitse putsata nykyisten jälkiä. Eli siis voiko vaalihäviö sittenkin olla jopa voitto.

Tuo mainittu Ottavaisen haastattelu ja Fennovoiman 60-vuotta, onkin aika mielenkiintoinen suhteellisuuskysymys. Täällä keskisessä Suomessa ovat kunnat perustaneet Holdingyhtiön saattaakseen laajakaistakaapelin rakentamisen loppuun ja ovat hyväksyneet itselleen yli 30-vuoden takausvastuut. Joten paljon on tänä vuonna syntyvät lapset elämäänsä nähneet, kun takuuvuodet on täynnä.

Tähän ydinvoimaan ja paljoon muuhunkin yhteiskunnan toimintaan löytyy mielenkiintoista ja hauskaakin näkemystä Esko Valtaojan kirjasta Ensimmäinen koira kuussa. Kirjaan on kerätty Valtaojan kolumneja viimeisen kymmenen vuoden ajalta lähes kaikesta maanpäällisestä - ei siis pelkkää tähtitiedettä. Väitän, että juuri nappilukemista tähän päivään.

Risto Virrankoski 21.06.2014 11:53

Nyt viimeistään, kun omasta valuutasta on luovuttu, pitää ymmärtää, että maan hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa talouskasvuun ovat hyvin rajalliset. Tai sitten pitää siirtyä ns. valtiojohtoiseen suunnitelmatalouteen.

Tällä paketilla ostettiin aikalisä jotta vaaleihin asti päästään. Eivätkä vaalitkaan mitään talouskasvua tuo. Kasvu pitää tehdä kentällä eli yrityksissä.

Jos eurossa pysytään, jonkinlainen 'uusi jako' on tehtävä, jossa keskeistä on alentaa joka paikassa vastaantulevia ja kustannuksia, niin tuotanto- kuin elinkustannuksia, nostavia veroja. Hyvinvointivaltion tehtävät on määriteltävä puhtaalta pöydältä uudestaan. Tässä työssä olisi Stubbille sopivaa haastetta.

Pauli Vahtera 21.06.2014 18:51

Laskin kesäkuun alussa: ETLA ennusti BKT-kasvuksi tänä vuonna 0,7 % ja ensi vuonna 2 %. Handelsbanken on varovaisempi: 0,4 % ja 1,6 %. Jos otamme ETLAn korkeamman ennusteen ja uskomme sen jatkuvan 2 %:n vuotuisena kasvuna, Suomen valtion velkaantuminen loppuisi vuonna 2018, mikäli valtion menot eivät lisääntyisi 2014-2018 euroakaan. Laskelmassani on lähdetty siitä, että veroaste säilyisi viime vuoden tasolla 45,6 %:ssa.

Vertailun vuoksi: vuodesta 1975 Suomen BKT on kasvanut 2,4-kertaiseksi (vuoden 2000 rahassa). Keskimäärin kasvu on ollut 2,3 %.

Yhden prosentin vuotuinen BKT-kasvu ei Suomea pelasta. Silti se johtaisi siihen, että vuoteen 2050 BKT kasvaisi 1,4-kertaiseksi. 2 %:n bkt-kasvu johtaisi tuotannon kaksinkertaistumiseen.

Ville Tulkki 22.06.2014 8:45

Mitenköhän tuota jälkikirjoitusta pitäisi kommentoida? Fennovoiman tuleva reaktori tuottaisi palttiarallaa 10 TWh sähköä vuodessa, tukkumarkkinahinnan ollessa 30 €/MWh rahaa tulisi sisään 300 miljoonaa vuodessa, 50 €/MWh puoli miljardia. Miinus tietysti operaatiokustannukset joihin voi ottaa jotain arviota esim TVO:n pörssitiedotteista (2 laitoksen operointi + OL3 näyttää olevan noin 20 €/MWh, luulisin on että OL1&2 yksinään tuottavat halvemmalla sähköä). Ja kyllä tuo 50€/MWh on tulevaisuudessa suht realismia, elleivät sitten "halvat" (takuuhinnat yli 85 €/MWh) uusiutuvat aja sitä alas.

Ja tuottovaatimus on kyllä isompi kuin kokonaishinta jaettuna teknisellä käyttöiällä sillä 1) korotonta lainaa ei saa ja 2) investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi. Tosin sitten kun investonti on maksettu niin tuolla painetaan rahaa.

Itselläni ei ole osaa eikä arpaa Fennovoimassa ja talousopinnot jäivät peruskurssiin joten yksityiskohdissa voi olla korjattavaa mutta osimoilleen noin. Sadoissa miljoonissa liikutaan kun tuon kokoluokan laitoksista puhutaan.

Jari J. Marjanen 22.06.2014 12:11

Vihreä liitto ei ole sisäisesti täysin yksimielinen ydinvoimasta. Puolueen suurin valtakunnallinen henkilöjäsenjärjestö on Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry, jossa toimin aktiivisesti, ja varsinkin tässä yhdistyksessä on mukana ydinvoimalle myönteisiäkin. Hiilivoima on saastuttavaa, ja turpeen ainoa etu on sen kotimaisuus, vaikka kuinka Keskusta ja MTK pitäisivät turvetta "uusiutuvana" energialähteenä. Voin siis vakuuttaa, että Vihreät käyvät kyllä sisäistä keskustelua ydinvoimasta, mutta sen mukaan tietysti mennään, mitä eduskuntaryhmä ja puoluevaltuuskunta maanantaina päättävät.

Juho Romakkaniemi 22.06.2014 16:27

Veronika Honkasalo sanoo Paavo Arhinmäen blogista ottamansa lainauksen olevan "olennainen pointti" Taas vähän ihmetyttää. Paavo Arhinmäki ehti kuitenkin olemaan ministerinä lähes kolme vuotta - sekä kolme kehysbudjettipäätöstä. Kehykspäätös koskee kuitenkin ainoastaan valtion menoja - ei tuloja. Siten veronalennuksilla ei ole kehyksiin vaikutusta, kuten Paavo tuossa näyttäisi virheellisesti ymmärtävän.

Jouni Pulli 23.06.2014 10:30

Hallitusneuvottelujen tulos loi ainakin osin mahdollisuuden saattaa Suomi ajan myötä nykyistä kestävämmän kilpailukykyisen kasvu-uran alkuun. Neuvottelujen tulos ei kuitenkaan voi olla paljoa enempää kuin alkusysäys maassamme tarvittaville muutoksille koskien niin asenteita kuin käytännön toimiakin. Kuten Risto Virrankoski yllä toteaa hyvinvointimallimme tarvitsee täysremontin toimiakseen myös jatkossa. Väitän, että Suomi tarvitsee systeemireformin, sillä pelkkä rakenteiden uudistaminen ei enää riitä. Aikaa on tuhrattu liiaksi.

Ensimmäiseksi voitaisiin pohtia, miten kansakunta saataisiin tekemään enemmän töitä. Vaihtoehtoja on monia aina työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden lisäämisestä työurien pidentämiseen. Nyt kun Suomi tuntuu taas jalkautuvan lomille ja sulkeutuvan aina elokuun alkupuolelle asti, tulee väkisinkin mieleen, olisiko mahdollista, että jokainen suomalainen tekisi esim. viikon lisää töitä kesäisin esim. seuraavat viisi vuotta nykyisellä palkalla.

Nykyinen kehityksemme ei ole kestävällä pohjalla emmekä pääse kasvu-uralle ellemme tuota paremmin ja tehokkaammin sekä enemmän. Toinen asia on, mitä asioita sisällytetään tuottavuuteen ja tehokkuuteen eli esim. toisten työolojen parantamisenkin voidaan osaltaan katsoa olevan kasvua tukevaa toimintaa ja siten lisäävän tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Toivottavasti hallituksen ns. minineuvottelut osoittivat, että yhdessä tekeminen on myös paljon muuta kuin vain tiimityötä, jossa tiiminvetäjä olisi vain delegoiva johtaja.

Miika Kurtakko 23.06.2014 12:09

Kun tätä Stubbin hallituksen ohjelmaa arvioidaan, se kannattaa tehdä kahdelta kantilta: taloudelliselta ja poliittiselta erikseen.

Taloudellisesti ohjelmaa voi pitää melko hyvänä. Se vastaa tärkeimpiin haasteisiin, joita Suomen kansantaloudella on juuri nyt. Veronkiristysten lykkääminen ei vie pois kansalaisten ostovoimaa ja auttaa siten kotimarkkinoiden yrityksiä. Investointihankkeet työllistävät suoraan ja niin nopeasti kuin valtion toimin on mahdollista. Ratahankkeet luovat kilpailukykyä tärkeimpiin kasvukeskuksiin ja mahdollistavat myös runsaamman asuntotuotannon, jolla saadaan em. kasvukeskusten asumiskustannuksia alennettua. Pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisrahoitusten parantaminen on erinomainen asia, joskin asia todettiin ohjelmassa aika ympäripyöreästi.

Lisäksi paketti oli odotettua suurempi, mutta sen vaikutukset lisävelanottoon olivat varsin pienet. Jos ohjelmasta hakee jotain negatiivista, niin tie- ja ratainvestoinnit (lue: korjaukset) jäivät nyt aika vähälle. Tie- ja rataverkon rapistuminen on tosiasia, jolle pitäisi tehdä joko pitkäjänteinen korjausohjelma tai sitten raaka priorisointi ja jättää osa verkosta oman onnensa nojaan. Tästä keskusta tullee puhumaan kovaäänisesti.

Taloudellisesti paketti oli mielestäni varsin onnistunut, ja siitä voi antaa sulan sekä Stubbille että Rinteelle, muitakaan ministereitä unohtamatta.

Mutta jos ohjelmaa arvioidaan poliittisesti, siitä alkaakin löytyä säröjä. Poliittisesti kokoomus (ja sen uskollinen aisapari RKP) pärjäsi(vät) parhaiten, kun tuloverojen kiristys saatiin ainakin lykättyä seuraavaan vuoteen. Raideliikenne ja suorat investoinnit eivät ole ehkä suoraan näiden puolueiden mieleen, mutta niitä voi aina perustella "kasvulla ja työllisyydellä", ja ehkä niiden avulla voi voittaa muutaman vihreisiin päin kallellaan olevan äänestäjän.

SDP:n poliittiseksi epäonnistumiseksi voi laskea lapsilisien ja eläkekorotusten leikkauksen säilymisen ohjelmassa. Taloudellisesti kyse on pienistä rahoista - ja eläkkeiden osalta ei puhuta edes budjettivaroista, mutta poliittisesti SDP iski nyt kyllä puukon omaan selkäänsä. Eläkeläiset ovat SDP:n suurin äänestäjäryhmä, ja valtaosin demarieläkeläiset eivät ole sitä vaurainta eläkeläisjoukkoa. Tämä on asia, josta kuullaan varmasti yhtä paljon kuin varallisuusveron lopettamisesta aikoinaan. 50 000...100 000 eläkeläisen äänet ovat nyt sen ulottuvilla, joka lupaa perua ko. leikkauksen.

Myös vihreät tullevat kärsimään lapsilisien leikkauksesta poliittisesti, samoin perhearvoja kannattavat kristilliset. Valuma vihreistä on kohti vasemmistoliittoa ja kristillisistä kohti keskustaa ja perussuomalaisia. Pienistä asioista saadaan vaalikentillä suuret puheet, joita ei voi kiistääkään.

Yhteenvetona voi todeta, että näissä neuvotteluissa mentiin vahvasti Antti Rinteen toiveiden mutta ei niinkään SDP:n kokonaisedun mukaisesti.

Luetuimmat
  1. 1

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  2. 2

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  3. 3

    Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

  5. 5

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  6. 6

    Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

  7. 7

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  8. 8

    Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

  9. 9

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  10. 10

    Puukkoisku järkytti turkulaisia – ”Ei tästä pelkoa synny, mutta huoli yleisestä väkivallan aallosta maailmassa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  2. 2

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  3. 3

    Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

  4. 4

    Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

  5. 5

    HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

  6. 6

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  7. 7

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  8. 8

    Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

  9. 9

    Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

  10. 10

    Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  6. 6

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  7. 7

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  10. 10

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  11. Näytä lisää