Perässähiihtäjä

Seuraako Suomi Ruotsin perässä?

Ruotsalaiset naapurimme äänestivät sunnuntaina. Heitä käy kateeksi, sillä ruotsalaiset ovat todellisia demokraatteja:  aktiivisesti osallistuvia kansalaisa. Meillä suomalaisilla olisi paljon oppimista. Äänestysprosentti nousi edellisistä vuonna 2010 pidetyistä vaaleista. Peräti 83,3 prosenttia ruotsalaisista äänioikeutetuista kävi uurnilla. Me jäämme heistä kauas jälkeen. Tämä maaottelu on hävitty murskaluvuin. Grattis Sverige!

Miten ruotsalaiset sitten äänestivät, onkin sitten toinen juttu? Hallitusvallassa olleet porvarit hävisivät. Maahanmuuttovastaiset ruotsidemokraatit voittivat. Punavihreät säilyttivät asemansa tuloksissa, mutta paransivat suhteellista asemaansa niin paljon, että hallitusvalta siirtyy vasemmalle.

Vaalitulos  vaikuttaa ainakin yhtä kiharaiselta kuin se oli  Suomess vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Enemmistöhallituksen rakentaminen on jokseenkin mahdotonta, jos noudatetaan Ruotsin vanhaa blokkipolitiikkaa. Vasemmistopuolueet ja porvaripuolueet eivät vusoikymmeniin ole  istuneet samassa hallituksessa.  Tosin  demaren puheenjohtaja Stefan Löfven on aprikoinut, voisiko hän yrittää blokkirajat ylittävää hallitusta. Tiedä sitten, vosiko se onnistua.

Kerrataan vielä vaalitulos.

Vaalit voittanut punavihreä blokki ( demarit, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue) sai 43,8 prosenttia. Neljä vuotta sitten sama blokki sai 43, 6 prosenttia ja jäi silloin oppositioon.

Maata kahdeksan vuotta hallinnut porvaripuolueiden blokki (kokoomus, keskusta, kansanpuolue, kristillinen puolue) sai 39,3 prosenttia. Neljä vuotta sitten se sai 49,3 prosenttia äänistä. Nyt se jää oppositioon.

Vaalien suurvoittaja on ruotsidemokraatit. Se  sai peräti 12,9 prosenttia äänistä. Kannatus on siis kaksi kertaa suurempi kuin se oli  neljä vuotta sitten. Puolue saa Ruotsin valtiopäiville 49 edustajaa, lisäpaikkoja tulee 29.

Näin suuri vaalivoitto on todellinen jättivoitto. Se ei ole niin mahtava kuin  Timo Soinin vuoden 2011 jytkyvoitto, mutta poikkeuksellisen merkittävä muutos Ruotsin vakaissa puolueoloissa.

Kahdeksan vuotta pääministerinä toiminut Fredrik Reinfeldt eroaa tänään pääministerin tehtävistä ja myöhemmin kokoomuksen puheenjohtajan paikalta. Samalla todennäköisesti päättyy toinenkin pitkä poliittinen ura, sillä ulkoministerinä kahdeksan vuotta toiminut entinen pääministeri ja pitkäaikainen kokoomusjohtaja Carl Bildt jää sivuun.

Uudeksi pääministeriksi, todennäköisesti vähemmistöhallitukseen johtoon, nousee Stefan Löfven, 57-vuotias demarijohtaja, joka on taustaltaan ay-mies. Hän aloitti tehdastyöläisenä, aktivoitui metalliliitossa ja nousi sen puheenjohtajaksi. viime eduskuntavaalien jälkeen Löfven valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattien johtoon. Valinta tehtiin toisen peräkkäisen vaalitappion jälkeen.

Tämän syksyn vaaleissa demarit eivät saaneet  suurta vaalivoittoa, mutta puolue onnistui pitämään entiset asemansa. Se riitti suurimman puolueen paikkaan, sillä kokoomus hävisi rutkasti.

Löfvenin johtamalla punavihreällä ryhmittymällä ei kuitenkaan ole enemmistöä Ruotsin parlamentissa. Ryhmittymä sai 158 paikkaa. Enemmistöön olisi tarvittu 175 paikkaa, sillä parlamentissa on kaikkiaan 349 paikkaa.

Suomen eduskuntavaaleihin on enää seitsemän kuukautta. Ennen vanhaan oli tapana sanoa, että mtä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.  Se näkyi varsinkin sosiaalidemokraattien kannatuksessa. Kun Sdp oli Ruotsissa vahva, se oli vahva myös Suomessa.

Voisiko Stefan Löfven kirittää Antti Rinteen vaalivoittoon? Onhan Rinnekin taustaltaan ay-mies. Hänen valintaansa perusteltiin juuri Lövfenin esimerkillä. Se oli yksi peruste Jutta Urpilaisen syrjäyttämiseen viime keväänä.

Kokoomus on viime vuodet ollut ollut Suomessa ja Ruotsissa päähallituspuolue.  Kärsiikö pääministeri Alexander Stubbin johtama kokoomus  vaalitappion Ruotsin sisarpuolueensa tavoin?

Saavatko Timo Soini ja perussuomalainen puolue nyt uutta potkua ruotsidemokraattien vaalivoitosta? Miten Soini yrittää hyödyntää naapurimaan tilannetta vai haluaako hän edes  yrittää hydöyntää sitä?  Ruotsidemokraatit on  eristetty puolue, jonka kanssa muut puolueet eivät halua olla tekemisissä.  Ruotsidemokraattien pääsystä hallitukseen ei voi olla puhettakaan.

Suomessa perussuomalaisia ei ole eristetty. Viime eduskuntavaalien jälkeen puoluetta suorastaan maaniteltiin hallitukseen. Se ei silloin onnistunut, mutta nyt puolue yrittää toisissaan hallitukseen vuoden 2015 vaalien jälkeen.

Voisiko meille syntyä vaaleissa Ruotsin tapaan blokkeja? Miten olisi Timo Soinin ja Juha Sipilän yhteinen oppositioblokki, joka yrittäisi vallata keskustalle ja perussuomalaisille enemmistön seuraavaan eduskuntaan?

Vai syntyisikö meille sittenkin Stubbin ja Sipilän johtama yhteinen porvariallianssi, johon kuuluisivat myös Rkp ja kristillisdemokraatit, Carl Haglund ja Päivi Räsänen ?

Vai syntyisikö meille Rinteen johtama Sdp:n sekä vihreiden Ville Niinistön ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen täydentämä punavihreä ryhmä, joka voisi toimia yhdessä vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa?

Nämä kysymykset jätän alkuviikoksi arvoisien kommentaattorien pohdittaviksi. Päivän Hyvä kysymys kuuluu: Seuraako Suomi Ruotsin perässä?

Päivän siteeraus:

Professori Markus Jäntin haastattelu Taloussanomissa.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/09/15/professori-jantti-ruotsi-voi-ajautua-uusiin-vaaleihin/201412782/12

13 vastausta artikkeliin "Seuraako Suomi Ruotsin perässä?"

Lasse kosonen 15.09.2014 9:31

Suomi on aina hidas perässähiihtäjä. Suomen kiihkeän oikeistopuolueen menestyksen varmistavat palkansaajaporvari äänestäjät kuten myös noin kohta miljoona työtöntä porvariäänestäjää.Seuraavissa vaaleissa myös verotusasiat voivat olla asialistalla. Nämä äänestäjäryhmät varmistanevat myös tuloerojen jatkuvan kasvun. Nukkuvien puolue sinetöi sitten oikeiston voittokulun ja positiivinen kehitys on täten taattu.

Kari Virtanen 15.09.2014 9:44

Suomen punavihreä liittoutuma kuulostaisi painajaiselta. Uskon että demarit ovat menettäneet otettaan juuri tuon takia, kun ovat kadottaneet profiilinsa työväen puolueena. Puhumattakaan siitä että vasemmisto ja vihreät voisivat nykyään olla sama puolue.

Veli-Pekka Silvan 15.09.2014 10:26

Punavihreys ei iske suomalaisiin, sen nimissä on saatu paljon pahaa aikaiseksi mm hirveät ympäristöverot, jätemaksut, erilaiset "täsmämaksut" mm. energiatodistus....valtava byrokratia joka on mielivaltaista, tämän lisäksi punavihreyden nimissä tehdään typeriä ja kalliita ratkaisuja kuten kannattamattomat tuulivoimalta joita tuetaan tariffein.

Meillä on jo porvariblokki RKP on käytännössä suurin puolue kun lasketaan Kokoomus mukaan. Kokoomus on nykyään pelkkä RKP:n suomenkielinen jaosto.

Suomenruotsalaisten säätiöiden ja rikkaiden rahat ovat turmelleet Kokoomuksen ja puolueesta on tullut Wahlroosien sun muiden äänitorvi, samoin Kokoomus on kovan linjan oikeistoliikkeen Liberan käsikassara.

SDP ei nouse, sen kannattajat ovat vajonneet apatiaan, lisäksi puolue on liian kielteinen ja holhoava, Huovinen ja kumppanit karkoittavat äänestäjiä typerillä puheillaan.

Vihreät ovat lähinnä Kokoomuksen puisto-osasto, ainakin Helsingissä.

Jussi Yli-Lahti 15.09.2014 11:53

Kahdeksan vuoden sääntö näyttää parhaiten selittävän vallan vaihtumista, niin nyt Ruotsissa kuin monesti Suomessakin. Siis ei niinkään talouskehitys, kuten voisi luulla. Porvarit hävisivät 8 hallitusvuoden jälkeen, vaikka Ruotsin talous on Euroopan kärkeä. Suomessa Paavo Lipponen hävisi Anneli Jäätteenmäelle 2003, vaikka Suomi oli tuolloin EU:n talouden huipulla, "Nokia Wonderland". Kokoomus tulee keväällä olleeksi 8 vuotta hallituksessa, tuoreutta uhkuva SDP vasta 4 vuotta. Nyt Suomen talous on vajonnut pohjille, mutta miten se vaikuttaa kevään vaaleissa?

Riku Keskinen 15.09.2014 13:19

Ehkä tämä blokkiajattelu sopii listavaalimaihin paremmin kuin Suomeen.Vaikka jotain myötämielisyyttä blokkeja kohtaan on näkynytkin. Uskon että tulee myöhemmin vaalitenteissä näkymään reilustikin.

Sitä en kyllä pidä hyödyllisenä, että sitten mennään julistamaan että kenen kanssa ei ainakaan mennä hallitukseen. Esimerkiksi persut ja RKP. En näe mitään hyötyä siinä, että ruvetaan julistamaan etukäteen kenen kanssa ei leikitä. Ihan siksikin, että monen mielestä eletään kriisiaikaa ja sellaista on lisää edessä. Jos kriisi on, niin silloin pitää olla halua ja kykyä yhteistyöhön.

Petteri Systä 15.09.2014 13:27

Sanoisin ennemminkin niin, että nyt blokkipolitiikan Ruotsissa joudutaan lähestymään suomalaista konsensuspolitiikan perinnettä. Osittainhan Ruotsin vaalitulos on samantyyppinen kuin Suomessa vuonna 2011. Tosin silloin perussuomalaiset eivät automaattisesti jääneet ulkopuolelle vaan aluksi spekulaatioissa oli esimerkiksi kolmen suuren puolueen hallitus, johon olisivat kuuluneet kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset.

EU-kysymykset nousivat kuitenkin perussuomalaisille (ja toisin päin ainakin kokoomukselle) kynnyskysymyksiksi, jolloin Suomessa toimivan enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi oli taas turvauduttava Lipposen hallituksista tuttuun laajaan pohjaan. Neuvotteluissahan oli hetken aikaa esillä (Kun Katainen potkaisi Urpilaisen ja Arhinmäen hetkeksi pois neuvotteluista) myös porvarihallituksen jatko, mutta tämän esteenä oli käsitykseni mukaan se, etteivät vihreät olleet valmiit jatkamaan yhteistyötä porvaripuoluepohjalta. Sellainenhan olisi vielä ollut teoriassa mahdollista, että Katainen olisi joutunut luovuttamaan hallituksen muodostajan tehtävän Urpilaiselle, joka olisi voinut yrittää koota hallitusta sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten pohjalle. Tämä olisi kuitenkin ollut esimerkiksi EU-kysymysten takia vaikeaa ja toisaalta Suomessa kunnioitettiin suurimman puolueen puheenjohtajan asemaa ensisijaisena hallituksen muodostajana.

Nythän tavallaan Stefan Löfvenin tilanne on osittain samankaltainen kuin Jyrki Kataisella: puolue on voittanut vaalit, mutta sen on tehtävä myönnytyksiä ja oltava valmis konsensusratkaisuihin saadakseen toimivan hallituksen aikaan. Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat tietysti perinteisesti tottuneet paljon vahvempaan asemaan, mutta kuten Löfven eilen vaalilähetyksessä totesi, ruotsalainen puoluekenttä on nyt oleellisesti leveämpi kuin ennen. Ääniä eivät enää jaa viisi vaan peräti yhdeksän puoluetta, kun feministipuolue vei merkittävän osan äänipotista - ja koska jäi äänikynnyksen alle, verotti merkittävästi punavihreän blokin asemaa.

Vertailussa täytyy kuitenkin muistaa, että ruotsidemokraatit ja perussuomalaiset ovat monilta osin erilaisia puolueita eikä niitä voi rinnastaa. Yhtämäkohtina ovat tietysti tyytymättömyys ja jonkinasteinen maahanmuuttokriittisyys. Silti itselläni on se kuva, että ruotsidemokraattien linja maahanmuuttokysymyksissä on radikaalimpi kuin perussuomalaisten, mikä tietysti johtunee myös Suomen ja Ruotsin maahanmuuttopolitiikan eroista. Ruotsidemokraatit on myös talouspoliittisesti oikeistolaisempi kuin talouspoliittisesti keskusta-vasemmistoon sijoittuvat perussuomalaiset. Mielenkiintoisesti tähän liittyy se, että ruotsidemokraatit veivät ääniä eniten nimenomaan moderaateilta - Suomessahan perussuomalaiset ovat rokottaneet kannatusta etupäässä sosiaalidemokraateilta.

Ruotsissa blokkirajat näkyivät selkeästi vaalituloksen selvittyäkin, kun keskusta ja kansanpuolue selväsanaisesti torjuivat hallitusyhteistyön sosiaalidemokraattien kanssa ja vakuuttivat uskollisuuttaan moderaattivetoiselle porvariallianssille. Ruotsin keskustahan on poliittisilta linjauksiltaan oikeistolaisempi kuin suomalainen vastineensa: ja Annie Lööf sai houkuteltua äänestäjiä nimenomaan moderaateista. Realiteetti kuitenkin on, että blokkirajat ylittävää yhteistyötä tullaan tekemään. Yhteisenä tavoitteena kun kaikille oli nimenomaan ruotsidemokraattien vaa´ankieliaseman mitätöiminen, mikä ei ilman yhteistyötä onnistu. Toisaalta ilman yhteistyötä maa ei saa edes ylipäätään toimivaa hallitusta. Löfvenin asema on siis vaikea. Tänään hän aloittaa neuvottelut ympäristöpuolueen kanssa ja sen jälkeen katsoo muiden puolueiden yhteistyöhalukkuutta. Todennäköisintä lienee, että sosiaalidemokraatit muodostaa vähemmistöhallituksen yhdessä ympäristöpuolueen kanssa, johon vasemmistopuolue mahdollisesti tulee mukaan. Sitten parlamentaarista yhteistyötä tehdään Allianssi-puolueiden suuntaan riippuen kysymyksestä.

Politiikan sisällön kannalta on mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi työllisyyspolitiikka muuttuu. Siirrytäänkö kuinka paljon pois työn tarjontaa -korostavasta Allianssin "työlinjalta" kohti enemmän keynesiläisempää työn kysyntää korostavaa suuntaa. Tuloverojen alennus tulee loppumaan - niin olisi loppunut Allianssin voittaessakin - ja esimerkiksi työttömyysturvaan ei tule ainakaan heikennyksiä. OECD:n mukaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on viime vuosina kasvanut Ruotsissa enemmän kuin useissa muissa teollisuusmaissa ja tämä kehitys tulee kenties pysähtymään (vaikka tuloerojen muutokset ovat toki osittain myös suhteessa talouskehitykseen).

Marita Salenius 15.09.2014 13:29

Äänestäminen meillä koetaan velvollisuudeksi, mutta Ruosissa oikeudeksi ja mahdollisuudeksi. Siksi äänestysprosentit ovat kaukana toisistaan. Ruotsalainen luottaa itseensä äänestäjänä. Myös päättäjänä. Kun seurasi perjantain vaalikeskustelua, niin taso ja tyyli oli tasaista, ehkä jopa steriiliä. Jopa Åkesson sai suhteellisen asiallista kohtelua, myös toimittajilta, joilla ei ollut näkyvää asennetta, jota taas meidän toimittajilla usein on.

Nyt Ruotsissa näyttää siltä, että taitaa olla pakko ylittää blokkirajat, ellei kumpikaan puoli halua Ruotsidemokraatteja halitukseen.Toisaalta vähemmistöhallitukset ovat Ruotsissa kasassa pysyneet, mutta "vääntöä" se on tarvinnut ja tullee tarvitsemaan. Punavihreiden on pelattava 17:llä paikalla.

En laittaisi yksi yhteen Rinnettä ja Löfveniä, sillä Löfven on todellinen duunari, jota Rinne taas ei ole - ymmärtääkseni ei myöskään taustaltaan - ja näin pelkkä Ay toiminta ei "kesää" tee. Nykyisin, median toimintakanavista johtuen, en näe, että naapurin vaalituloksella olisi muuta, kuin hetkellista uutismerkitystä. Naapurimaan vaalit ei ole enää mikään kansalaisen suuren kiinnostuksen kohde.

Tuntuu, kuin olisimme todella erkaantuneet Ruotsista. Varmasti siihen vaikuttaa Kruunun kunto Euroon verrattuna, mutta muutoinkin maidemme välissä on kuilu - kuin sosiaaliluokissa konsanaan. Eikä tätä kuilua ainakaan pienentänyt taannoinen Stubbin lausuma pohjoismaisesta yhteistyöstä, vaikka ne v-sanat olikin kohdistettu täsmänä Pohjoismaiden Neuvostolle.

Maidemme historia - varsinkin lähi - on niin erilainen, että blokkijärjestelmä ei tule meillä toimimaan ainakaan Ruotsin mallin mukaan, jossa vuosikymmenien aikana blokit ovat muotoutuneet lähellä toisiaan olevista puolueista. Mutta meillä lähellä toisiaan ovat Kokoomus, Demarit ja Keskusta, jotka ovat samankaltaistuneet sen ainaisen yhdessäolon takia - varsinainen kolmen kopla. Nyt vasta, kun Perussuomalaiset on tullut suurena puoluekartalle, onkin käynyt niin, että se ainoa vastavoima löytyykin Soinin porukasta. Kolmen kopla käyttäytyy, kuin blokki ja yhden oppositiossa olo on vain näennäistä.

Mitä tulee Ruotsidemokraattien menestykseen, niin se perustuu juuri tähän nykytodellisuuteen, jossa yksilö kohtaa järjestelmän, joka on luotu lähes pelkästään tunteella ja maailmoja syleilevällä yltiöpäisyydellä olla maailman paras Ruotsi kaikille muille, muttei välttämättä kaikille ruotsalaisille. Puolue tuo esille ne hyvinvointiyhteiskunnan kipukohdat ja varmasti tulevaisuudessa tulemme näkemään, että tämäkin puolue on saanut oikeuden olla kipukohtien hoidossa mukana. Kuitenkin se on kaikkien etu, että asiat ovat esillä ja niitä ratkotaan, eikä pelkästään syyllistetä toista näkökantaa.

Reijo Vuorento 15.09.2014 19:12

Ei seuraa Suomi perässä - on jo itse järjestelmässä niin suuret erot. Ensinnäkin Ruotsissa kuten muissakin pohjoismaissa ja muualla Euroopassa (pl. IB) on listavaalit. sen seurauksena äänestetään poliittisia puolueita - ei yksittäistä henkilöä, kuten Suomessa. Näin niin parlamentissa kuin maakäräjien tai kuntien valtuustoissa ei ole ns. julkkiksia, kuten tanssijoita, laulajia tai urheilijoita. Politiikassa mennään politiikan, ei viihteen ehdoilla. Kaikissa maissa joissa on listavaalit, äänestysvilkkaus on korkeampi kuin henkilövaaleissa (pl. presidentinvaalit).

Toinen asia on tämä blokkipolitiikka joka selventää ihmisten mielissä politiikan sisältöä. Ruotsissahan on useimmiten ollut vähemmistöhallitus ja niin tulee käymään myös nyt. On huomattava, että Ruotsissa myös maakäräjillä ja kunnissa on oppositio ja valtaapitävästä blokista muodostetaan hallitus ja muu päätöksenteko. Näin esimerkiksi paljon puhuttu valinnanvapaus terveydenhuollossa tulee valtaosassa Ruotsin maakäräjiä nyt poistumaan, koska niin ovat demarit luvanneet - Tukholman alueella saattaa vielä jatkua. Kokoomuksen Ruotsista hamuava ns. palvelualoite menee sekin länsinaapurissa historiaan. Mitäs sieltä sitten haetaan? Nämä ovat esimerkkejä siitä, että kun valta vaihtuu, niin politiikka muuttuu ja siihen äänestäjä voi myös luottaa - kannattaa siis mennä äänestämään!

Suomessa tilanne on toinen. Puolueet ovat tasalaatuisia - vastakkainasettelua vierastetaan ja useimmiten on vain "yksi vaihtoehto". Nyt ollaan huolissaan meidän maineesta EU:n sisäpiirissä Ukrainan takia. KUn ruotsalaiset torjuivat kylmän rauhallisesti kansanäänestyksessä euroon liittymisen, niin kyllä täällä ilkuttiin Ruotsin joutumisesta "ulkokehälle" kun me olemme "sisäpiirissä". Voi hyvät hyssyrät - miksi itsetuntomme on edelleen niin heikko, että edelleenkään emme uskalla/kykene avoimesti keskustelemaan esim. EU:sta /eurosta tai vaikkapa vaalijärjestelmästämme? Vastaus lienee, että aina on joku "asiantuntija" tai auktoriteetti jota uskotaan ja johon tavallisen kansankin on hyvä nojata.

Jussi Lähde 15.09.2014 23:06

Parahin Unski

Ensinnäkin kiitoksen blogin paluusta. Tuntuu aivan kuin kotimaan politiikkakin olisi vain odottanut tapahtumistaan päästäkseen tällä palstalla kommentoiduksi.

Ruotsin asia saattaa olla meidän, de facto vähemmistöhallituksen kausi saattaa olla edessä. Miten kiehtovaa! Mikäli tämä eli vihreiden hallituksesta lähtö toteutuu on kyseessä pääministeri Alexander Stubbin ensimmäinen poliittinen peliliike ja sellaisena jotain huomattavasti rohkeampaa kuin Dudsonien teemapuiston tikkataulussa kieppuminen.

Ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten kohdalla se suuri ja kiinnostava ero on vaalitapojen erossa. Ruotsidemokraattien uusi parlamenttiryhmä muodostuu puoluejohdon täikamman jäljiltä varsin turvallisen oloisesta vaalilistasta. Perussuomalaisilla on nyt edessä Suomen vaaleissa käänteinen tilanne. Kannatusta saattaa olla huomattavankin paljon, mutta viime vaalien jäljiltä ehdokaslistat eivät ehkä enää pysty kotiuttamaan kaikkea kannatusta. Soinin himo hallitukseen on niin kova, että ehdokasasettelun yhteydessä voi nousta kovakin älämölö siitä ketkä ehdokkaiksi kelpaavat ja ketkä eivät.

SDP:n Antti Rinne ja Ruotsin tuleva pääministeri tullaan näkemään niin monessa valokuvassa kuin mahdollista tulevien kuukausien aikana. Jos olisin SDP:n puoluesihteeri olisin muuten pääministerin haastattelutunnin jälkeen ryhtynyt jakamaan vuoroja kansalaisille, jotka haluavat Erkki Tuomiojan kanssa kaljalle. Olisin itsekin ollut jonotusnumeroa vailla. SDP:n gallupkannatuksen nousussa on Ukrainan kriisin myötä Tuomioja-lisää.

Juha Kaistinen 16.09.2014 9:23

Valitettavasti meillä on oma historiamme, joka poikkeaa merkittävästi Ruotsista.

Meillä on jo lähes 100 vuotta jaettu kansalaiset punaisiin ja valkoisiin. On vain niin monelta nykypäivän poliitikolta jäänyt Linnan Pohjantähti lukematta tai ainakin ymmärtämättä.

Vaikka tilanne on kokonaan toinen kuin -18 keväällä käy porvareitten kanssa veljeily sosiaalisen aseman ja itsetunnon nostosta. Missäpä sitä voi helpommin edesauttaa kuin vaaliuurnilla.

Itselläni on sukulaisia Ruotsissa ja kävin sukuloimassa elokuun alussa. Heillä oli aivan selvä käsitys siitä, että Reinfeldt oli työnsä tehnyt ja saa mennä. Meillä esimerkkeinä puhutut mm. terveydenhoidon uudistukset eivät ole kaikkien mielestä onnistuneita.

Ruotsin vaalijärjestys on perusteiltaan kokonaan toinen. Ns. blokit ja pitkät listat on perusta sille, että äänestäjillä on parempi luottamus ääniensä vaikutuksesta kuin meillä.

Meillä tästä ei voi olla puhettakaan. Meillä äänestäjät hyväksyvät, että heidän äänensä saavat mennä aivan muille kuin he itse ovat halunneet.

SDP:n tilanne on samoin aivan toinen. Meillä demarit pitävät nykyistä Vas. liitto jonain serkkupuolueena. Miksi se ei voisi nykyään sitä ollakin? Oma muistini kantaa niin pitkälle, että demareitten päävastustaja oli Kekkosen myötäilemä SKP.

Mielenkiinnolla odotan kevään vaalitulosta. Riittääkö "kauniitten ja rohkeiden" vai "perustyytymättömien" kannatus, vai palaammeko "kehittymättömien maakuntien armoille"?

Vain yksi on jo nyt oikein: Vaalien tulos!

Juhani Heinula 16.09.2014 20:23

Aluksi pari kummastelua hieman asian vierestä. Ruotsin vasemmistopuolueet ja vihreät esiintyivät yhtenä blokkina vaaleissa, mutta heti vaalien jälkeen demarit ilmoittivat (ainakin lehtitietojen mukaan), että vasemmistopuoluetta ei oteta hallitukseen. Miksi? Eikö kyseessä ole ainakin pienimuotoinen äänestäjän huiputus, vai oliko kyse näennäisblokista? Toinen kummallisuus liittyy Ruotsidemokraattien kohteluun. Oli puolueen linjasta mitä mieltä hyvänsä, puolue toimii kuitenkin Ruotsin lakien mukaisesti, ja puoluetta äänestäneilläkin on ollut laillinen äänioikeus. Miksi kaikki muut puolueet kohtelevat ruotsidemokraatteja kuin spitaalista? Eli kilpailevien puolueiden mukaan noin 13 % kansasta on eristettävä kaikin voimin parlamentin päätöksenteosta. Omituista demokratian implementointia tai ainakin huonoa käytöstä, sanoisin.

Sitten itse asiaan. Vaikea uskoa, että Ruotsin vaalitulos toistuisi Suomessa. Eikö se tarkoittaisi karkeasti, että Kokoomus menettäisi ison osan kannatuksestaan Perussuomalaisille! Siihen on vaikea uskoa. Todennäköisemmin kuitenkin Keskusta ja Kokoomus käyvät tiukan kisan ykköspuolueen asemasta ja SDP ja Perussuomalaiset taistelevat pronssitilasta. Veikkaukseni on, että demarit ohittavat Perussuomalaiset, mutta ykköstä on vaikeampi ennustaa. Paljon riippuu ensi kevään mailmantilanteesta ja Suomen taloudesta. Jos nousu alkaa, Kokoomus lienee vahvoilla mutta, jos talous takkuaa vielä, on Keskustalla hyvä lähtötilanne "muutoksenhakuun". Todellista muutosta ei tietystikään tule, koska tasavallan ongelmat säilyvät, eikä Keskustallakaan ole setelikonetta.

Olisiko blokkisysteemi hyvä Suomessa? No, jos blokit olisivat riittävän isoja, niin ainakin hallituksenmuodostaja selviäisi kertalaakista ja ongelmat alkaisivat vasta sen jälkeen. Käytännössä blokkivaaraa ei kuitenkaan ole, sillä jääräpäiset suomalaiset eivät kykenisi sitoutumaan millään ilveellä ennen vaaleja, otaksun. Jotenkin tuntuu, että blokkivaalit edellyttäisivät myös pitkien listojen käyttöönottoa, mitä en taas pitäisi valinnanvapauden kannalta hyvänä, koska pitkät listat siirtäisivät kansanedustajien henkilövalinnan puolueille.

Juha Kaistinen 17.09.2014 10:01

Haluan kommentoida Heinulan kommenttia muutamalla tähdellä:

* Tosiasiat puhuvat puolestaan. Ruotsissa kansalaisten aktiivisuus ja asioiden hoito on toisenlaista kuin meillä.

* Viime valtiolliset vaalit osoittivat allekirjoittaneelle mitä pelkkä henkilövaali voi saada aikaan. On surkuhupaisaa, että kansalaiset äänestivät henkilö Soinia hangosta Utsjoelle.

* Voittajasta ei ollut vastuunkantajaksi, vaan hän siirtyi sinne missä pilkkaajat istuvat. Tämän aamun tv:ssä nämä pilkkaajat (Vas. Pers.Kes.) istuivat hyvin tietoisina siitä, että eivät yhdessä ole seuraavassa hallituksessa. Pitävätkö he äänestäjiä aivan pöljinä?

* Suhteellinen vaali ei takaa meille eikä muidenkaan maiden yksittäiselle puolueelle enemmistöä.

* Äänestäjien tuotevastuun kannalta olisi parempi, että heillä olisi äänestäessään mahdollisimman tarkkaan tieto mihin hänen äänensä menee.

* Blokkien ohjelmat antaisivat siihen varmuutta, mutta itse kannatan enemmistövaaleja, joiden jälkeen jää pois turha spekulointi. Voittaja ottaa vastuun jos siihen pystyy.

Marita Salenius 17.09.2014 18:12

Voin vakuuttaa Juha Kaistiselle, että olette väärässä tähtikohdissanne 2 ja 3. Koska en puhu mutu-tuntumalla, vaan itse koettuna, niin aivan varmasti kykenin äänestämään maakuntani ehdokasta ihan pelkästään Perussuomalaisena, ei henkilö Soinina.

Voittajasta oli vastuunkantajaksi, sillä vastuu ulottuu myös äänestäjiin, ei pelkästään hallitukseen, johon ei ollut mitään mahdollisuutta mennä ns. Kreikkakynnyksen yli. Äänestäjänä koin, että puolue teki varsin oikein ja kantoi vastuunsa lupauksestaan äännestäjilleen.

Keskusta ei välttämättä uskalla lähteä hallitukseen ilman Perussuomalaisia - kuten viimeksikin kävi. Kenttätyöskentelyn kautta voin väittää, että äänestäjä ei ole koskaan pöljä, vaan hän tekee ratkaisunsa aina itse siellä äännestyskopissa - pöljyyshän on vain näkemys, ei millään lailla todistettavaa. Äänestäjähän on aina oikeassa. Toki hänen äänestyksensä voi olla toiselle ärsyke, jonka kautta - se toinen - helposti sortuu käsittelemään asiaa äänioikeuden kautta, ikään kuin mielestään väärin äänestänyt ei edes ansaitsisi äänioikeutta.

Viidenteenkin tähteen huomautan, että tuotevastuuta ei edes tarvita, koska aina on palautusoikeus viimeistään seuraavissa vaaleissa. Mutta tuotehan voi vaikka vielä parantua ja näin palautusta ei tarvitse edes miettiä, vaan sitä halutaan lisää.

Luetuimmat
  1. 1

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  2. 2

    Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

  3. 3

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  4. 4

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  5. 5

    Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin uudeksi piispaksi – ”Nyt Suomen kirkko on taas siinä tilanteessa, että kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä”

  6. 6

    Kabulissa siepatusta suomalaisnaisesta julkaistiin uusi video – varoittaa matkustamasta islamilaisiin maihin

  7. 7

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  8. 8

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  9. 9

    Game of Thronesin seuraava jakso julkaistiin vahingossa etuajassa HBO Nordicilla

  10. 10

    Hybridiautojen myynti kasvaa: Suomi-Mersu nousi tilaston yllättäjäksi – autoverossa huima ero dieseliin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

  2. 2

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    Halla-aho vaatii Helsingin kohtuuhintaisten asuntojen kohdentamista työssä käyville – Vapaavuori: ”Tämän tyyppiseen diskriminaatioon ei ole mahdollisuutta”

  5. 5

    Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

  6. 6

    Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

  7. 7

    Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

  8. 8

    Jaksoarvio: Game of Thronesin viidennen jakson tärkein paljastus saattoi jäädä huomaamatta

  9. 9

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  10. 10

    Lihaksikas ihminen voikin olla huonossa kunnossa – Hyvä kunto tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä, sanoo fysioterapeutti

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Hirveät taudit piinaisivat meitä jos rokotuksia ei olisi, ja moni suomalainen on unohtanut sen, sanoo professori – ”Minulla oli huone täynnä lapsia, jotka eivät oppineet puhumaan yhtään sanaa”

  3. 3

    Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

  4. 4

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  7. 7

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  8. 8

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  9. 9

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  10. 10

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  11. Näytä lisää