Perässähiihtäjä

Menikö eläkeratkaisu oikein?

Työmarkkinajärjestöt SAK, STTK ja EK pääsivät torstai-iltana sopuun eläkeuudistuksen pääsisällöstä. Akava jättäytyi siitä sivuun, mutta se ei vaikuta ratkaisuun. On hyvin todennäköistä, että uudistus toteutetaan eilen sovitulla tavalla. Tämä on erittäin merkittävä sopimus,  kuluvan vuosikymmenen kauaskantoisin eläkeratkaisu. Täytyy onnitella työmarkkinajärjestöjä ratkaisun syntymisestä. On tietysti kiinnostavaa nähdä, toteuttavatko ensi vuonna valittava eduskunta ja hallitus järjestöjen sopimukseen pilkulleen. Eiköhän se niin mene.

SAK, STTK ja EK hyväksyvät tänään lopullisesti sopimuksen.  Sen jälkeen alkaa ministeriöissä virallinen lainsäädäntövalmistelu, joka kestänee vuoden verran.  Seuraavan kerran eläkkeistä väännetään ensi keväänä, kun puolueet neuvottelevat vaalien jälkeen uudesta hallitusohjelmasta. On todennäköistä, että hallitusohjelmaan kirjataan tehdyn sopimuksen mukaisesti uudistuksen pääkohdat - oli uuden hallituksen pohja mikä tahansa.

Seuraava eduskunta hyväksynee eläkemuutokset istuntokaudella 2015-2016, ja muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Suurin muutos on vanhuuseläkkeen alarajan nousu, joka alkaa jo vuoden 2017 alusta.  Alaraja nousee kolme kuukautta vuodessa vuoteen 2025 asti. Silloin vanhuuseläkeiän alaraja on kaikilla 65 vuotta.

Muutokset eivät koske vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneitä suomalaisia. Vuonna 1955-1961 syntyneet kansalaiset ovat siirtymäajan piirissä. Heidän eläkeikänsä alaraja liikkuu 63 vuoden 3 kuukauden 64 vuoden 9 kuukauden välillä.

Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneet saavat vanhuuseläkkeen alarajaksi 65 vuotta.

Alaraja voi tästäkin nousta tulevaisuudessa, sillä vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy pääsääntöisesti elinajanodotteen mukaisesti. Jos elinajanodote nousee esimerkiksi kolme vuotta, eläkeikä nousee kaksi vuotta.

Keskustelu eläkeiän alarajan nostosta alkoi talvella 2009, jolloin silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja hänen johtamansa porvarillinen (kesk, kok, rkp, vihr) hallitus päätti yhtäkkiä käynnistää valmistelun eläkeiän nostamisesta. Vanhanen oli tullut tähän tulokseen hiihdellessään ”Rukan lumilla”. Tosin on hyvä muistaa, että eläkemuutoksista oli tehty jo parikin laajaa selvitystä ennen Vanhasen ehdotusta. Pääministeri ei tehnyt sitä ihan omasta päästään.

Vanhasen hallituksen oli tarkoitus toteuttaa alarajan muutos porras portaalta, siis samalla tavalla kuin järjestöt ovat nyt sopineet. Jos muutos olisi alkanut jo silloin, se olisi koskenut  myös 1953 ja 1954 syntyneitä, joiden eläkeiän alaraja olisi noussut muutamalla kuukaudella. Nyt he "pelastuvat" nostolta, mutta heille ei pidä olla kateellinen, koska nämä ikäluokat ovat monella tavalla joutuneet syrjityiksi yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

Vanhasen hallitus joutui kuitenkin perääntymään aikeistaan, sillä palkansaajajärjestöt vastustivat alarajan nostamista. Lopulta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken syntyi sopimus, että asiaa ryhdytään selvittämään.

(Jos eläkeiän alarajan nosto toteutuu sovitulla tavalla, se näyttää koskevan myös Matti Vanhasta, joka on syntynyt 1955. Hänen eläkeikänsä alaraja nousee kolmella kuukaudella.  Tosin Vanhanen ei ole aivan tavallinen eläkeläinen, eikä todennäköisesti eläkeläinen vielä pitkään aikaan, sillä tänään hän ilmoitti harkitsevansa kansanedustajaehdokkuutta ensi vuoden eduskuntavaaleissa Uudellamaalla. Yllätys olisi, jos Vanhasen harkinta päätyisi ehdokkuudelle kielteiseen tulokseen.)

Selvitystyö kesti runsaat viisi vuotta, joten asia on ainakin perusteellisesti vatvottu. Alarajan nosto on ollut myös puoluepoliittisten kiistojen kohde. Kuten muistetaan, Sdp teki alarajan nostosta kynnyskysymyksen vuoden 2011 vaaleissa. Sdp ilmoitti, ettei se lähde hallitukseen, joka nostaisi alarajaa. Tästä lupauksesta Sdp:n on edelleen pidettävä kiinni seuraaviin hallitusneuvotteluihin asti.

Arvoisat lukijat, hyvät kommentaattorit. Mitä te olette mieltä tehdystä ratkaisusta? Onko eläkeiän alarajan nosto tarpeen? Onko ratkaisu muuten sopusoinnussa? Kuka tässä voitti ja kuka hävisi? Olisiko sittenkin ollut kaikkien kannalta parasta, että hanke olisi käynnistetty jo silloin 2009, jolloin Matti Vanhanen sitä ehdotti?

Päivän hyvä kysymys kuuluu: Menikö eläkeratkaisu oikein?

Tämä on viikonlopun yli keskusteluteemana. Ensi viikolla ruodimme jotain muuta.

Linkit SAK:n sivulle:

Kalvosarja eläkeuudistuksesta

http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/kalvot/tyoelakeuudistus-2017-2014-09-26

Uusi eläkejärjestelmä pähkinänkuoressa

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma

Miksi uudistusta tarvitaan?

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma/miksi-elakeuudistus

Uudet termit tutuiksi

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma/uudet-termit-tutuiksi

Esimerkkilaskelmat

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma/esimerkkilaskelmat

Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta

http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/sopimus-vuoden-2017-tyoelakeuudistukseksi-2014-09-26

Päivän siteeraukset:

”Kenenkään on aivan turha syyttää akavalaisia ahneiksi. Nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ammattiryhmästä riippumatta kaikki ne työntekijät, jotka jaksavat pakertaa vähintään 65-vuotiaiksi – ja vieläpä nykyistä paljon heikommilla eläke-ehdoilla. Suurimpia hyötyjiä suhteellisesti ovat he, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti.”

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder

”Nykymallissa 65-vuotiaaksi asti työskentelevä saa toistakymmentä prosenttia parempaa eläkettä kuin tulevaisuuden 65-vuotias, koska eläkeiän alaraja nousee 65 vuoteen ja korotettu karttuma sekä superkarttuma poistuvat. Tässä taloustilanteessa on karsittava saavutettuja etuja, mutta nyt niitä karsitaan kohtuuttoman paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan.”

Akavan pääekonomisti Eugen Koev

22 vastausta artikkeliin "Menikö eläkeratkaisu oikein?"

Elina Moisio 26.09.2014 13:27

Eniten harmittaa tämä. Ratkaisu on hyvin epäoikeudenmukainen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeleville nuorille, jotka panostavat omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen kouluttautumalla. Useat sukupolvet ovat saaneet korotetut karttumat, mutta pätkätöiden sukupolvelle niitä ei anneta. Näin sanotaan Akavan tiedotteessa.

Reetta Eiranen 26.09.2014 13:42

Vanhuuseläkkeen alarajan nosto on mielestäni oikea ratkaisu ja 1980-luvulla syntyneen näkökulmasta katsottuna se olisi ollut reilua tehdä jo aiemmin. Oman ikäryhmän puolesta mietityttää myös, millaisiksi vuoden 1962 jälkeen syntyneiden eläkeiät mahtavat muodostua, kun ne määritellään elinajanodotteen nousun mukaan? Kuinka jyrkkä eläkeiän nousu tulee olemaan? Kätevää, että meille nuorille järjestyi tällainen automaatti... Mutta toki politiikassa ja yhteiskunnassa ehtii tapahtua aika paljon ennen kuin oma ikäluokkani on eläkeiässä.

Jorma Tuukkanen 26.09.2014 13:45

Matti Vanhasen saama valaistus Rukan hangilla olisi pitänyt toteuttaa jo tuolloin. Vanhasen malli oli parempi, koska siirtymäaika oli pitempi.

Nyt eläkeiän nosto pitää tehdä lyhyessä ajassa, jolloin se kohtelee eri ikäluokkia aika "rajulla" ja epäoikeudenmukaisella tavalla.

Jos tällä eläkepaketilla ei saada eläkemaksuja alenemaan eikä työuria pitenemään, niin uudistus on lähes pannukakku, koska se ei vähennä kestävyysvajetta. Ainoa myönteinen asia siinä on eläkekustannusten taakan jako eri ammattiryhmien välillä. Tämä malli suosii perusduunareita akateemikkojen kustannuksella. Hyvä niin, koska nykyinen järjestelmä sorsii perusduunareita, kun elävät lyhyemmän elämän kuin akateemikot. Perusduunarit maksavat järjestelmälle tämän takia enemmän eläkemaksuja kuin saavat järjestelmältä etuuksia.

Jään mielenkiinnolla odottamaan laskelmia.

Reetta Eiranen 26.09.2014 13:54

Pahoittelut kommenttipalstan spämmäyksestä, mutta löysin mielenkiintoisen linkin, joka vastannee omaan kysymykseeni ja ehkä kiinnostaa muitakin keskustelijoita. SAK:n esimerkkilaskelma eri sukupolvien eläkkeistä: http://www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma/esimerkkilaskelmat

Jokaiselle ikäluokalle on ilmoitettu eläkkeen alkamisvuosi sekä tavoiteiän mukainen eläkkeen alkamisvuosi. Edellinen lienee varhaisin mahdollinen ajankohta ja jälkimmäinen se vuosi, kun eläke-edut olisivat parhaat?

Olli Rauste 26.09.2014 14:01

Uuden eläkejärjestelmän häviäjiä ovat keski-ikäiset, jos heidän asemaansa ei erikseen huomioida siirtymäsäännöksissä. Uusi järjestelmä kasvattaa karttumia työuran alussa ja supistaa niitä työuran lopussa. Keski-ikäiset eivät saa hyväkseen parannettua karttumaa työuransa alkupuoliskolta, koska uutta järjestelmää ei sovelleta taannehtivasti. Heiltäkin kuitenkin viedään mahdollisuus korotettuun 1,9 %:n karttumaan työuran loppuvuosilta. Keski-ikäiset ovat uudistuksen häviäjiä siis työuran molemmissa päissä, ellei heidän asemaansa erikseen korjata siirtymävaiheessa.

Heikki Siljamäki 26.09.2014 18:59

SAK:lla/SDP:llä on selityksen paikka, miksi uudistusta piti viivästyttää yli viisi vuotta. Väestön ikääntyminen, elinajanodotteen nousu ja julkistalouden kestävyysvaje olivat tiedossa kyllä hyvin jo edellisellä vuosikymmenellä. Selvää on, että uudistuksen viivästyminen on kohottanut 1955 ja jälkeen syntyneiden kohdalla tämän viivytystaistelun lopputulos on yksiselitteisen haitallinen, kun uudistuksen rahoittamiseen osallistuu pienempi määrä ikäluokkia.

Kiinnostavaa on nähdä, millaisilla kriteereillä uudelle "työuraeläkkeelle" kelpoisia aloja aletaan määrittää. Varsinkin henkinen rasittavuus on kovin suhteellista. Aikamoisen iltalypsyn paikka tulossa.

Veikko Päiviö 26.09.2014 21:40

Tehty eläkesopimus ei koske Upseereita, jotka jäävät 55 v ikäisinä täydelle vanhuuseläkkeelle.

Esikunnissa paperisotaa käyvät upseerit joutuvat eläkkeelle vasta 60 vuotiaina.

Jukka Lampinen 27.09.2014 7:55

Eläkeyhtiöt on yrityksiä, todella mielenkiintoista että valtio päättää niiden asioista, elikkä siitä raha määrästä minkä ne saa kerättyä.

Toisaalta meillä ei ole mahdollisuuta leikata eläkeyhtiöiden eläkkeiden ylärajaa, tämä pelleily

pitäisi lopettaa ja eläkeyhtiöt ottaa valtion haltuun, niin asiat voitaisiin hoitaa järkevämmin

Aleksi Heikkilä 27.09.2014 13:03

Eläkeratkaisun mukaan työeläkkeen alaikäraja nousee siis 63:sta 65:een ikävuoteen vaiheittain v. 2025 mennessä. Uudistus on täysin riittämätön.

Osapuilleen samaan aikaan eli v. 2018-2029 esim. Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Espanja ja Puola nostavat eläkeiän jo 67:ään.

Myös pienemmissä EU-maissa uudistusten pääsääntönä on nosto 67:ään. Tästä poikkeuksena ovat lähinnä muutamat ent. sosialistimaat, joissa eläkeikä on sitä perua ollut huomattavan matala.

Suomi on jäämässä junasta. Ongelmaa kärjistää, että meillä väestön ikärakenne on kuitenkin EU:n ongelmallisin. Nyt saadun ratkaisun valossa näyttää siltä, että v. 2025 aikoihin Suomessa väestöllinen huoltosuhde on koko EU:n epäedullisin, mutta eläkeikä matalimpien joukossa.

Muiden maiden ratkaisuja voi tarkastella os. http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kei%C3%A4t/634/el%C3%A4kei%C3%A4t

Ratkaisussa vialla on myös se, että muutos ei lainkaan vaikuta ennen v. 1955 syntyneisiin. Eli suuret ikäluokat nuorempine sisaruksineen pääsevät kuin koira veräjästä. Kuitenkin juuri suurten ikäluokkien perusteettoman varhainen eläköityminen muodostaa vaikeimman ongelman eläkejärjestelmän kestävyydelle.

Marita Salenius 27.09.2014 13:37

Sitä kun kuuluu sellaiseen ryhmään - maanviljelijät - että eläke jo sanana on jotakin vain toisille kuuluvaa, niin asiaa on tutkittava ihan sanakirjan kanssa.

Se tuo EU määrittelee meikäläisen eläkkeellelähdönkin, joka tapahtunee vasta 68-vuotiaana, jossa kohdassa viljelijä nähtävästi määritellään sen verran edesvastuuttomaksi, että sille ei enää tukia makseta. Mutta vakavasti sanoen asia todella on näin. Kun vielä huomioidaan hallituksen suunnittelemat rajaukset luopumiseläkettä miettiville, niin saapaat jalassa moni "kaatuu" ja se vähäinenkin eläke jää nauttimatta.

Maan talous on niin heikoilla, että säästöjä on etsittävä joka kolosta, myös sieltä, missä se yli viisikymppinen työttömäksi jäänyt ja eläkekertymistä nauttimaan pääsemätön luuraa.Tällä eläkekepäätännällä olisi varmasti ollut jotakin pohjaa viime vuosikymmenellä, mutta nyt tuntuu, että muutkin , en vain minä, joutuvat etsimään sanakirjasta kohtaa, jossa selitetään, mitä eläke tarkoittaa, sillä työttömyys-sana saattaapi olla tutunpi.

Mutta joskopa ne paremmat ajat joskus koittavat ja kaikilla on töitä ja eläke karttuu ja työssä on mukavaa ihan sinne seitsenkymppiseksi asti. Näitä aikoja odotellessa katsomme kohti vuotta 2017. Kukas se silloin täyttääkään sata ja jokohan on silloin eläkkeellä - saattaapi ollakin ja EU huolehtii pensunääristä.

Erik Strandholm 27.09.2014 13:46

Tärkeintä kai oli että sopimus syntyi.

Mielestäni työelämässä pysymistä tulisi tosin kannustaa. Siltä osin sopimus on huono. Akavalaisten poisjääminen ei myöskään ole positiivista. Kannustimiahan voisi ajatella esim 40 työvuoden jälkeisiltä työvuosilta, niille jotka jaksavat. Amerikassa on tavallista olla töissä yli 70 vuotiaana. Entä kannustimia niille, jotka haluavat jatkaa työssä vielä 65 vuoden jälkeen. Luulisi luovalla pohtimisella löytyneen kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Nyt jäi hiukan valtapolitiikan makua. Mutta tärkeintä oli löytää riittävän hyvä ja useimpia tyydyttävä ratkaisu.

Nita Hillner 29.09.2014 13:34

Ongelmana on että saavutettu eläkeuudistus on epäoikeudenmukainen. Se ei kannusta opiskeluun, koska pitkään opiskelleet kärsivät uudistuksessa paljon.

Miten olisi luopua nykyisenkaltaisesta lukiosta? Peruskoulua olisi uudistettava niin, että sieltä voisi hakea suoraan korkeakouluihin ja yliopistoon. Työhön meno aikaistuisi ja eläkeremontti ei olisi tuleville polville niin pöyristyttävän epäoikeudenmukainen. Välinputoajille olisi kuitenkin tarjottava jokin porkkana.

Peruskoulun jälkeen pitäisi siis olla miltei yhtä hyvät taidot ainakin äidinkielessä, englannissa ja matikassa kuin lukion jälkeen. Ehkäpä tietyissä aineissa jälleen tasokurssit? Peruskoulu 10-vuotiseksi ja kaksi viimeistä vuotta lukion kaltaisia? Systeemi varmasti säästäisi myös yhteiskunnan varoja, mikä olisi hyvä asia.

Kalevi Maunu 29.09.2014 21:52

Saavutettu eläkeratkaisu oli näissä olosuhteissa varsin hyvä. Se täyttää kestävyysvajevaatimuksen.

Onko siinä oikeasti ketään häviäjiä? Jos olisi pidetty kiinni saavutetuista eduista,tuskin mitään uutta olisi ollut tuloksena. Saavutettu sopu mahdollistaa eläkkeet tulevillekin sukupolville.

Nykyinen systeemi kieltämättä suosi akateemisissa tehtävissä, joita jaksaa tai saa tehdä ylärajaan saakka.

Sivujuonteena on elinaikakertoimen / eläkeleikkurin lientyminen. Ihan hyvä.

ent. pääluottamusmies

Jussi Lähde 29.09.2014 23:43

Meni ja ei.

Olemme nähneet viime päivinä monenlaisia laskureita.

Haluaisin itse nähdä laskurin, jossa kerrottaisiin mikä olisi ollut vaikutus silloin jos samainen päätös olisi tehty neljä vuotta sitten, nyt tai neljän vuoden päästä.

Olen syntynyt vuonna 1965 ja minulle on eri medioiden taholta kerrottu, että olen yksi heistä jotka eniten kärsivät (lue: vähiten hyötyvät) nyt tehdystä ratkaisusta.

En jaksa uskoa nollasummapeliin.

Uskon että voitamme kaikki nyt tehdyllä ratkaisulla, mutta uskon että olisimme kaikki voittaneet huomattavasti enemmän jos vastaava ratkaisu tai sisällöltään jokin muu ratkaisu olisi tehty joitain vuosia aiemmin.

Mauri Temisevä 30.09.2014 11:05

Eläkeuudistus oli välttämätön kansantalouden kannalta ja se olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Nyt siirtymäajat tukivat lyhemmiksi kuin jos uudistus olisi tehty jo Vanhasen hallituksen aikaan. Eläkkeissä on kuitenkin edelleen epäoikeudenmukaisuuksia. Monia ammattiryhmiä on alemman eläkeiän piirissä, esim. peruskoulun opettajat. Alemmat eläkeiät on oikeudenmukaisuuden nimissä voitava lakkauttaa. Kohtuullista olisi myös jonkinlainen eläkekatto,joka ei kuitenkaan saisi rangaista pitkää työuraa tehnyttä ylempää toimihenkilöä, mutta joka kohtuullistaisi yritysjohtajien ylisuuret eläkkeet ja estäisi eläkkeen saamisen esim. Elopin tapauksessa.

kari vikanti 30.09.2014 11:42

Eläkeratkaisu meni oikein. Akava väittää sitä syrjiväksi ja on siinä väärässä. Kaikki jotka vaativat itselleen viimeisille työvuosille korotettua kertymää jättävät täysin huomiotta kysymyksen millä se kertymä maksetaan. Akavalainen, ja jos on vielä nainen, elää huomattavasti pitempään kuin SAK-lainen miespuolinen työntekijä ja pitkällä elinajallaan pienentää erittäin merkittävästi elinajanodotekertoimella sitä euromääräistä eläkettä joka tälle n.40vuoden työuran tehneelle kuuluisi ja jonka hän on myös työllään maksanut. Tätä työläiseltä nauttimatta jäänyttä eläkejäämääkö AKAVA vaatii itselleen? Vai millä se maksetaan? Kyllä tämä parempiosaisten hävyttömyys on sellaista ettei mitään rajaa. Työssä käyvä nuoriso maksaa isiensä eläkkeiden lisäksi näille opiskelija-asuntolat, opetukset, opintotuet, infrastuktuurin, liikkumisen e.t.c. Ja kaiken tämän lisäksi pitäisi vielä kustantaa omasta, itse omalla työllä ansaitusta eläkkeestä heille korotettua eläkettä jonka ansaitsemiseen he eivät ole osallistuneet lainkaan. Elinajanodotekerroin leikkaa duunarin eläkettä ja siirtää sen AKAVAlaisille jo nyt.

AKAVA:n vaatima malli ei olisi TYÖ eläke vaan loiseläke.

Asko Koivu 30.09.2014 15:11

Aika turhaa miettiä kuka voitti tai hävisi vuosikymmenien päähän

kun muutoksia matkalla sinne eläkejärjestelmään tulee varmasti

Turvassa ovat vain suurten johtajien eläkkeet niihin ei voida koskea mutta taviksia viedään kuin litran mittaa näissä eläkeasioissakin

Unto Hämäläinen 30.09.2014 15:29

Tervehdys Asko ja kiitos sinulle sekä kaikille muille eläkekeskusteluun osanottajille. Liitän tähän vinkin Tuomo Pietiläisen juttuun, jossa käsitellään eläkeuudistuksen voittajia ja häviäjiä. Kannattaa tutustua. Keskustelu jatkukoon. Unski

http://www.hs.fi/talous/a1412043786735

Mika Lako 30.09.2014 17:12

En tiedä millainen on oikea eläkeratkaisu, mutta reilusta eläkejärjestelmästä minulla on jokin käsitys.

Reilussa eläkejärjestelmässä tuleva eläke on tasapainossa eläkkeensaajan eläkemaksuihin. Koska Suomen julkinen eläkejärjestelmä on eräänlainen ryhmähenkivakuutus, niin reilussa eläkejärjestelmässä jokainen ikäluokka saa järjestelmästä rahaa ulos yhtäpaljon, kuin ikäluokka on sijoittanut järjestelmään rahaa.

Eläkejärjestelmän hallinto on tuottanut vinon pinon laskelmia, joiden yksikkö on elinvuosi, siis kuinka pitkään suomalainen elää, työskentelee, on eläkkeellä, tai puuhastelee jotain muuta.

Voisiko joku näyttää laskelman, joka kertoo, kuinka paljon vuosina 1945, 1955, 1965, 1975 sekä 1985 syntynyt ikäluokka on sijoittanut euroina eläkejärjestelmään, sekä kuinka paljon ikäluokka tulee saamaan euroja eläkejärjestelmästä?

Tälläistä laskelmaa en ole nähnyt, mutta ilman sellaista, on mahdotonta ottaa kantaa "reiluuteen". Tunnustan auliisti huolimattomuuteni, jos joku viivana ohjaa minut näiden laskelmien pariin.

Mitä sitten olen oppinut tästä harjoituksesta (harjoitus on hassu käännöskukkanen, kuten tulokulma, edestä, takaa, suorakulmassa)?

Ensimmäinen havainto, eläkerahastoja ei pureta, Suomessa tulee olemaan tästä ikuisuuteen 200.000.000.000€:n kasvoton omaisuusmassa. Tulkinta kuviosta 11, alustava vaikutusarvio 30.9.2014, varat suhteessa palkkasummaan. (ETK)

Toinen oppitunti, hienosti etujärjestöt (tai osa järjestöistä, muista kokonaiskuva sekä riittävä lepo) siivosivat yhden tulevien vaalien mahdollisen kiistakysymyksen, eläkeiän noston vaalipöydältä. Nostaa myssyä.

Kolmas opetus, sana kestävyysvaje on käännöskukkanen sanasta "sustainability gap". Joka taas on kaava, jossa "Dt0 is gross debt as a share of GDP in the year before the long-term projections, PBt is the structural primary balance (receipts minus spending excluding debt interest payments) at time t and r is the differential between the nominal interest rate and the nominal GDP growth rate."

Juha Kaistinen 02.10.2014 7:32

Minulle ainoa oikea eläkeratkaisu on eläkekaton säätäminen tavalla tai toisella.

On täysin käsittämätöntä, että suurituloisia hyvitetään usein ansaitsemattomien jättiansioiden jälkeen vielä jättieläkkeillä.

Kokoomuksen valtakautena näissä asioissa on kaikki pidäkkeet hävinneet.

Heidän hyväksymänsä järjetön palkkapolitiikka on aiheuttanut tarpeetonta työttömyyttä yrityksiin.

Yksi esimerkki: Entisen Nokian huippuetevät henkilöt ovat huimien ansiosidonnaisten korvausten jälkeen kiltisti hyväksymässä 5000+ euroa pienemmän palkan kuin aiemmin Ollilan ym. unelmapajoissa???

Näiden kuplien puhkeaminen on ikävää, mutta kai se oli välttämätöntä?

Voi kun yhtiöissä olisi pystytty jakamaan yhtä paljon järkeä kuin rahaakin.

Pahinta on, että kokoomukselaiset ovat ajaneet myös julkisen sektorin palkat/eläkkeet pilviin.

Koko pitkän työurani yksityisessä teollisuusyrityksessä työskennelleenä en voi muuta kuin nauraa niille puheille kuinka yksityinen maksaa reiluja palkkoja. 70- luvulla kun julkinen sektori räjähti isolleen, suuri joukko ihmisiä siirtyi suhteilla ja muilla konsteilla julkisen puolen turvalliseen satamaan.

Tosi asiassa yksityisten palkat eivät ole enää vuosikymmeniin olleet kilpailukykyisiä julkisten palkkojen kanssa. Palkkojen kohdalla julkinen sektori vetää esiin aina siivoojat, kirjastoapulaiset jne. Kukaan ei puhu keskijohdon paperinpyörittäjistä ja netin seuraajista, joille työ ja vastuu on vain palkan nimellinen peruste. Kokonaan toinen asia on työsuhdeturva ja parin kuukauden lomarumba vuosittain, jonka hallitseminen on kaikkien harrastus.

Itselleni on kuitenkin suuri merkitys saada palkkansa läpikilpailluilta markkinoilta ja olen onnellinen, että sitä kesti häriöittä lähes 43 vuotta.

Asko Koivu 02.10.2014 17:08

Olisi myös mielenkiitoinen ajatusleikki, jos joku veisi oikeuteen

tehdyt eläkepäätökset, kuinka oikeudessa katsottaisiin ay-johtajien

istuminen ainakin osittain molemmilla puolilla neuvottelupöytää.

He ovat valvovinaan eläkeyhtiöitä hyvää korvausta vastaan ja samalla pitäisi huolehtia edustamiensa järjestöjen maksavista jäsenistä. Voisi kuvitella, että nykyiset jääviyskynnykset siinä ylittyvät.

Olli Saarinen 03.10.2014 15:15

Mika Lako kaipasi laskelmaa ikäluokkakohtaisesta oikeudenmukaisuudesta. Sellaisen laatiminen edellyttäisi ikäluokkakohtaisen kuolleisuuden huomioonottamista ja väestötieteellistä laskennallista kykyä mutta yksinkertaisen käsityksen saa siitä että ensimmäinen 40 vuotta TEL-eläkettä ansainut ryhmä eläköityi vuonna 2002 ja oli maksanut ansiostaan keskimäärin 12 % vuotuista eläkemaksua, siis noin puolet siitä mihin maksu nykysopimuksin on nousemassa (24,4 %).

Vuoden 2002 eläke ei kuitenkaan ollut suoraan ansiosidonnainen vaan sidonnainen kunkin työsuhteen viimeisten vuosien ansioon. Näin efektiivinen maksu jo kokemuslisien vuoksi oli useimmiten tuota 12 %:a alhaisempi - miten paljon, vaikea sanoa mutta nykyisestä 23,6 prosentin maksusta suurin osa menee maksussa olevien eläkkeiden hoitoon vaikka tämä 23,6 kerätään suuremmasta vuotuisesta palkkasummasta kuin eläkkeellä olevien maksut kerättiin.

Eläkkeen laskeminen viimeisten työvuosien perusteella hyödytti tyypillisesti akavalaisia, jopa niin, etteivät edes vuoden 2005 järjestelmän lisäkarttumat, joka 40 vuotta työskenneelle 65-vuotiaalle antavat eläkepalkasta 70 %:n eläkkeen, etua korvaa.

Ikävintä ja raa'an epäoikeudenmukaista alkuperäisessä eläkejärjestelmässä oli satunnaisuus. Sama elinkaaren reaaliansio tuotti jokaiselle erilaisen eläkkeen, ellei työsuhteiden suksessio ollut identtinen. Muistan, että tästä puhuttiin jossain henkilöstöhallinnon luennolla 1970-luvulla joten asia oli hyvin tiedossa kuten muutkin eläkejärjestelmän ominaisuudet, ainakin akateemisesti. Siksi on syytä yhtyä Jussi Lähteen kantaan: miksi järjestelmää ei uusittu aiemmin? Ja tällä tarkoitan nimen omaan v. 2005 uudistusta, mikä olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä seuraa kysymys järjestöjen kyvystä hoitaa palkansaajien asioita oikeudenmukaisesti ja huolellisesti.

No, hallituksetkin selvästi pakoilevat vastuuta vaikka tyel-maksu on kuntaveroa suurempi palkansaajan maksu. Tämä maksu tehdään riskivakuutuksesta, jollaista kukaan ei ottaisi vapaaehtoisesti, eivät ainakaan ne yrittäjät, jotka pyrkivät minimoimaan eläkemaksunsa ja samalla etuutensa ja kärsivät samalla siitä, että muittenkin etuuksien korvaus on sidottu eläkeansioon.

Tämä riskivakuutus vie jokaisen 4000 euroa kuussa ansitsevan työn tuloksesta tonnin kuussa, joka kuukausi, 12 000 euroa vuodessa. Mitäs sillä tekisit? Ostaisit elinkaariarvan?

Luetuimmat
  1. 1

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  2. 2

    Tutkimus: Parisuhteessa nainen menettää kiinnostuksen seksiin helpommin kuin mies – Asiantuntija neuvoo, miten halun voi herättää uudelleen

  3. 3

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  4. 4

    ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

  5. 5

    ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

  6. 6

    Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

  7. 7

    24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

  8. 8

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  9. 9

    Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

  10. 10

    Meksikolaiset kaivavat paljain käsin raunioita: Maanjäristyksen jäljiltä on löytynyt yli 200 kuollutta, kymmeniä lapsia kuoli romahtaneeseen alakouluun

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  2. 2

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  3. 3

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  4. 4

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  5. 5

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  6. 6

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  7. 7

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  8. 8

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  9. 9

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  10. 10

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  4. 4

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  5. 5

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  6. 6

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  7. 7

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  8. 8

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  9. 9

    ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

  10. 10

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia
  3. Meksikolaiset kaivavat paljain käsin raunioita: Maanjäristyksen jäljiltä on löytynyt yli 200 kuollutta, kymmeniä lapsia kuoli romahtaneeseen alakouluun
  4. Marimekko kutsui koodarit kylään viikonlopuksi – Designin ja teknologian liitosta syntyi Mari-peili ja pelillistetty tehdaskierros
  5. Hallitus puolustaa budjettiaan eduskunnassa, oppositio moitti hyvätuloisten veronkevennyksiä ja tuloerojen kasvua – suora lähetys käynnissä
  6. 24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty
  7. Keskusrikos­poliisi sai valmiiksi mittavan taideväärennös­tutkinnan
  8. Aikuiset, kuunnelkaa meidän nuorten mielipiteitä
  9. Voiko ulkonäkö olla pääomaa? – ”Edustat aina ulkonäöllä itseäsi. Muut tekevät sen perusteella pitkälle ja jopa harhaan meneviä johtopäätöksiä”, sanoo tutkija Outi Sarpila
  10. Tukes huolissaan ratsastusl­eirien olosuhteista: majoitusta homeisessa kontissa, ensiapukoulutus suorittamatta
  11. Metro valmistuu ennen ydinvoimalaa, mutta pahasti myöhässä – Suomalaisten pitäisi menestyä juuri hankalissa hankkeissa, koska muuta täällä ei kannata tehdä
  12. Näytä lisää