Perässähiihtäjä

Onko UM:n Nato-linjaus kohdallaan?

MTV:n uutiset julkisti tiistai-iltana tiedon ulkoministeriön virkamiesten tekemästä muistiosta, jossa pohdiskeltiin Suomen ulkopoliittista asemaa ja tulevaisuutta. Valtiosihteeri Peter Stenlundin johdolla tehdyssä muistiossa suositeltiin Suomen Nato-jäsenyyttä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kiirehti oitis harmittelemaan moista muistiota. Se oli kuulemma harkitsemattomasti tehty.

Harkitsematonta tai ei - minun mielestäni tämä vaikuttaa kiinnostavalt muistiolta. Olin tiistaina aamupäivällä kustannusosakeyhtiö Tammen järjestämässä tilaisuudessa, jossa ulkoministeriltä kysyttiin  ylipäänsä ulkoministeriön virkamiehistä. Silloinvielä  iloisesti hymyillyt Tuomioja vastasi pitävänsä miisteriönsä virkamiesten ammattitaitoa korkeassa arvossa ja lisäsi vielä, että näin on siinäkin tapauksessa, että nämä ovat eri mieltä hänen kanssaan.

Se osottautui vallan oraakkelin lausunnoksi, joka joutuu nyt oikeaan testiin. Ulkoministeri ja hänen virkamiehensä - eivät tietenkään kaikki - ovat julkisesti eri mieltä Nato-jäsenyydestä, joka onkin tärkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys tulevina vuosina.

Poliittisessa mielessä Nato nousee pöydälle seuraavan kerran ensi kveään hallitusneuvotteluissa, koska uuden hallituksen ohjelmaan on kirjoitettava jäsenyydestä jotakin. On tietysti mahdollista, että jäsenyys nousee myös eduskuntavaalien teemaksi. Todennäköisesti se ei nouse, sillä kuten viimeksi pääministeri Stubb Berliinissä totesi, jäsenyyttä voidaan hakea hyvän sään aikana, ja nyt sää on siihen tarkoitukseen liian huono.

Lähihistoriasta löytyy hyvä esimerkki siitä, ettei eduskuntavaalien puhumattomuus ole tae sille, etteikö jäsenyysasia voisi nousta esille seuraavassa eduskunnassa. Edellä mainitussa Tammen tilaisuudessa, jossa siis  julkistettiin Tuomiojan päiväkirjat vuosilta 1991-1995 (vain 700 sivua), Tuomioja muistutti, miten nopeasti EU-jäsenyys lähti aikoinaan liikkeelle. Maaliskuussa 1991 pidetyissä eduskuntavaaleissa vain ani harva ehdokas ilmoitti kannattavansa edes jäsenyyden harkitsemista. Maaliskuussa 1992 eduskunta kuitenkin päätti, että Suomi hakee jäsenyyttä. Jäsenyys hyväskyttiin lokakuussa 1994 pidetyssä kansanäänestyksessä, ja eduskunta hyvksyi sen lopullisesti joulukuussa 1994. Suomi ennätti liittyä jäseneksi vielä sen 1991 valitun eduskunnan aikana.

Mitä mieltä blogin lukijat ja arvon kommentaattorit?Onko ylipäänsä edes sopivaa se, että virkamiehet lähtevät ministerin selän takana  kirjoittelemaan omiaan  näin herkässä, suorastaan tulenarassa kysymyksessä? Onko tämä kurittomuutta tai niskottelua?

Vai onko sittenkin paikallaan, että maan paras ulko- ja turvalllisuuspolitiikan asiantuntijajoukko sanoo vihdoin oman mielipiteensä? Mitäpä sanotte keskiviikkopäivän hyvään kysymykseen: Onko ulkoministeriön virkamiesten Nato-linjaus kohdallaan?

Linjaukseen voi tutustua tässä osoitteessa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeId=44225&contentlan=1&culture=fi-FI#Tulevaisuuskatsaus

15 vastausta artikkeliin "Onko UM:n Nato-linjaus kohdallaan?"

Jari Erholm 01.10.2014 2:59

Esimerkkisi Suomen EU-jäsenyyskeskustelusta parin kymmenen vuoden takaa sopii minusta hyvin tähänkin päivään. Muistini mukaan Rkp:n ehdokas, nyttemmin edesmennyt Ingvar S. Melin oli niitä harvoja, jotka yrittivät vaalikampanjassa korostaa, että seuraava eduskunta joutuu tekemään hyvin kauaskantoisen päätöksen. Mutta ei se ottanut tulta. Niinkin tärkeä asia kuin Suomen mahdollinen EU-jäsenyys vaiettiin koko lailla hyvin pois häiritsemästä. Nyt on todella riski, että Natoasia hoituu samalla tavalla. Näin siitä huolimatta, että uusi eduskunta ja hallitus joutuvat Suomen Nato-linjausta vakavasti harkitsemaan. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehoittanut avoimeen turvallisuupoliittiseen keskusteluun. Kultarannan seminaarit ovat mm. tästä todisteena.

Sekä pääministeri Katainen että pääministeri Stubb ovat saaneet tuta, kun ovat menneet julkisuudessa lausumaan Nato-myönteisyytensä. Arvostelijoina ovat olleet mm. Jouni Backmann, demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Raimo Väyrynen. Pääministerin pitäisi pitää oma kantansa visusti piilossa, vaikka media sitä suorastaan inttäisi. Turvallisuuspolitiikasta ei saisi olla omaa mielipidettä, mutta mm. talous- ja veropolitiikassa se sallitaan.

Mitä ulkoministeriön virkamiesten Nato-linjaukseen tulee, niin pidän sitä todella raikkaana tuulahduksena. Se on uutinen. Se osoittaa, että ministeriössä ei olla yhtä kuivaa puuta, vaan talon nykyisen päällikön, ulkoministerin jo kauan sitten tunnettu kielteinen kanta on näin asetettu vähintään epäilyksenalaiseksi.

Olemme jo vuosia tottuneet siihen, että valtiovarainministeriössä ei tälläinen peli vetele. Sieltä on noussut milloin mikäkin virkamies arvostelemaan julkisuudessa valittua talous- tai finassipoliittista linjaa. Eritoten entinen valtiosihteeri Raimo Sailas oli jo virassa ollessaan jatkuvasti esillä purevasti arvostelemassa hallituksen talouspoliittisia näkemyksiä. Kun esimerkiksi Kataisen hallitus muodostettiin hän haukkui hallitusohjelman talouslinjan liian optimistiseksi, koska se perustui kuvitteellisen talouskasvun varaan. Sailas oli täysin oikeassa. Saa nähdä ovatko ulkoministeriön virkamiehet oikeassa ja rohkenevatko he ylipäänsä puolustaa julkisuudessa Nato-linjaustaan. Tällainen keskustelu olisi Suomessa täysin uutta.

Juha Malinen 01.10.2014 8:49

Stenlundin arvio on oikea ja tosi.

Se ei ilmeisestikään selkiyttänyt maan Sisäpolitiikkaa.

Marita Salenius 01.10.2014 9:47

Virkamies on asemassa, jossa hän voi olla jotakin mieltä, mutta onko hän siinä asemassa, että tällaisia muistioita voidaan julkistaa tarkoitushakuisessa ajankohdassa. Muistiolla virkamiehet ovat ottaneet poliittisen vaikuttamisen paikan, jossa kansalaismielipide on se vaikuttamisen kohde. Tältä se maallikon silmään näyttää - enhän ole virkamies.

Mitä tulee Stubbin säähavaintoihin, niin en niihin kovin luottaisi. Hyvän sään aika on suhteellinen käsite. Yleinen sää voi olla huono, mutta juuri sillä hetkellä se voikin olla jonkin oman asian ajamiselle hyvä sää. Näin näyttää olevan Naton kanssa nyt, kun virkamiehet , joidenkin omanmielisten poliitikkojen puolesta, tuovat Natomyönteisyyden julki. Siiskö nämä virkamiehet ovat maan paras ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijajoukko ... niinpä tietysti.

Mutta muutoin Natosta on keskusteltava, koska se on olemassa ja koska se on mahti, joka vetää puoleensa. Kuten jo keväällä blogiotsakkeen alla kysyin: Mihin me Natoa tarvitsemme? Venäjänkö takia, vai onko meitä uhkaamassa jokin sellainen, josta ei voida puhua. Ja nyt on Isis. Eli maailma on pullollaan asioita, jotka saavat Naton näyttämään pelastajalta. Korostan näyttämään.

Jorma Nousiainen 01.10.2014 10:43

Erkki on perustanut koko elämänsä haaveelle, että väkivaltainen naapurimme eheytyisi, kun sitä vaan tarpeeksi ymmärretään.

Ei toiminut, ei mutta Erkki se vaan jaksaa uskoa totalitarismin kuihtumiseen omalta ideologiselta pohjaltaan, Suomen kustannuksella (?)

Vesa Kaitera 01.10.2014 14:47

On. Se, että Suomen virallinen vastaväittäjä Erkki Tuomioja välittömästi asettui toiselle kannalle tuon raportin kirjoittajien kanssa, on mielestäni ainakin epäsuora osoitus alkuperäisen raportin totuudellisuudesta.

Mika Lako 01.10.2014 16:36

Eikös se Suomen jäsenyys Natossa ole yksi resilienssi, siis yhdentekevää tai jotain muuta, minun suomenkielinen mieli ei taivu näin hienoon sanaan.

"Yhteiskunnan yleiseen resilienssiin sotilaallinen liittoutuminen tai liittoutumattomuus ei ratkaisevasti vaikuta." UM:n tulevaisuuskatsaus

Hieno vuosipäiväpuhe Berliinissä, reilut seitsemänkymmentäviisi vuotta Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta.

Jari Erholm 01.10.2014 16:43

Se, mitä yllä olevassa kirjoituksessa halusin sanoa, todentui nopeasti ja mainiolla tavalla tämän päivän uutisvirrassa.

1) Puolutusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö sanoo Ylen mukaan, että ulkomisteriön virkamiehet “ylittävät valtuutensa antaessaan Suomen Nato-jäsenyyttä tukevan lausuntonsa”. Edelleen Niinistön mukaan virkamiesten raportti “mutkistaa Suomen linjauksia ja hän pitää tilannetta “kiusallisena”. Kuten sanottu, valtiovarainministeriön virkamiehet saavat arvostella omaa työnantajaansa, maan hallitusta, eivätkä he ilmeisesti Niinistön mukaan ylitä silloin toimivaltuuksiaan, tai ainakaan hän ei ole siitä huolissaan, mutta UM:n virkamiehet ylittävät yhden, mutta kieltämättä merkityksellisen, virkkeen takia.

Jos lähdetään sille linjalle, että valtionhallinnon virkamiehet eivät saa sanoa omia mielipiteitään, mitä en suinkaan toivo, niin eikö säännön pitäisi koskea kaikkia virkamiehiä ministeriöstä riippumatta?

2) Keskustan kansanedustajat Seppo Kääriäinen (ent. puolutusministeri) ja Paula Lehtomäki (Suomi-Venäjä seuran puheenjohtaja) menevät vielä pidemmälle. He muistuttavat tänään julkistamassaan kannanotossa (Yle) ulkoministeriön virkamiesraporttiin viitaten, että "hallitusohjelman mukaan tämä hallitus ei hae Suomen Nato-jäsenyyttä.” On pakko ihmetellä, ovatko mainitut kansanedustajat todella niin ulalla, etteivät tiedä, että UM:n raportti on tulevaisuusraportti eikä suinkaan sen tarkoituksena ole reivata nykyisen hallituksen turvallisuuspoliittista ohjelmaa. On suorastaan outoa, että mainittujen edustajien kerrotaan olevan jopa keskustan turvallisuuspoliittisia asiantuntijoita.

Mutta ei tässä kaikki. Arvostelun kohteeksi joutuu taas myös pääministeri Stubb. Hän on edustajien mielestä “rikkonut hallituksensa ohjelmaa” tai "ei ole lukenut sitä”, kun hän toistuvasti puhuu Naton puolesta.

Näiden kolmen kansanedustajan viesti on selvä: Ulkoministeriön virkamiehet eivät saa ottaa osaa julkiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, koska ovat virkamiehiä. Pääministerikään ei saa sanoa omaa mielipidettään, vaikka on kansanedustaja ja poliitikko. Natoa vastustavien turvallisuuspoliittinen keskustelu on sitä, että keskustellaan siitä, kuka saa keskustella. Mutta entä itse asia?

Mutta loppujen lopuksi kysymys taitaa olla siitä, että heillä ei on mitään uutta sanottavaa. He kokevat jääneensä keskustelussa alakynteen. Uskottava puolustus on se mantra, jota hoetaan. Mutta eikö sitä tulisi suhteuttaa johonkin? Kuten valuuttajakurssia verrataan suhteessa johonkin toiseen valuuttaa, niin samoin tulisi tehdä uskottavan puolustuksen suhteen. Mihin nähden Suomen puolustus on uskottava?

Marita Salenius 02.10.2014 9:27

Koska Nato on yhteiskuntaamme suoraan kuulumaton (siis vielä), niin olen vahvasti sitä mieltä, että asiasta, jota ei ole päätetty - eikä ole edes vielä virallisessa käsittelyssä - ei valtion virkamiesten pidä ottaa julkista poliittisen toimijan paikkaa, jossa pyritään vaikuttamaan lopputulokseen. Virkamies on kaikkien veronmaksajien palveluksessa, myös niiden, jotka vastustavat Natoa.

Tuo Jari Erholmin vertaus valtiovarainministeriön virkamiesten "arvostelulupaan" on jotenkin kaukaa haettu, sillä näen, että sieltä tulevat puheet eivät liity organisaatioon, joka pitäisi valita huolehtimaan maamme turvallisuudesta tms. ja jossa organisaatiossa on vieraita valtioita mukana. Vaan kyse on jatkumosta ja jo olevasta järjestelmästä - valtion talous ym. Jos olisimme jo Natossa, niin virkamiesten arvostelu/myötäily olisi aivan hyväksyttävää, koska silloin ei ole enää kyse asiasta, joka pitäisi valita tai jättää, äänestämällä - eduskunta yksin tai kansanäänestys tukena.

Tuo samaisen kommentoijan valuuttakurssivertaus sai varsin mielikuvituksen laukkaamaan. Niin, että siis Nato olisi Euro ja maamma nykytila olisi... markka. Vai onko tarkoitus viestittää, että Nato olisi Dollari ja nykytilamme olisi Euro. Ihan vaan sitten mieleen putkahtaa, että eipä taida olla Eurolla valuuttavertailussa kummassakaan vaihtoehdossa häävit pisteet.

Itse olen niitä, jotka-90 luvun alussa, kun EY-jäsenyys tuli asialistalle, kannattivat ennemmin Nato-jäsenyyttä, kuin EY:n. Mutta, kun asiat menivät, miten menivät - nimittäin maamme teki monia virheitä juuri silloin naapuri-imperiumin hajottua, eikä käyttänyt etsikkoaikaa hyväkseen - niin Nato-jäsenyys on vain liukunut kauemmaksi ja vaikeammaksi toteuttaa. Kun nyt kerrankin joku sanoisi mihin me Natoa tarvitaan? Tunnustettaisi suoraan, että se on Venäjä tai Isis tai ... niin mikä? Jokuhan meitä täytyy uhata, kun Natosta on tehty näin tärkeä asia.

Jouni Pulli 02.10.2014 11:21

UM:n tulevaisuuskatsauksia on julkaistu jo aiemminkin useasti, enkä näe mitään syytä, miksi tästä käytännöstä olisi pitänyt juuri nyt luopua varsinkin, koska itse katsauksessa todetaan, että se on tehty mm. avuksi tuleville hallitusneuvotteluille. Toisin sanoen: virkamiesten laatimassa tulevaisuuskatsauksessa myönnetään, että päätäntävalta on edelleen äänestäjillä sekä poliittisilla päättäjillämme.

Vaikeampi on vastata Unskin kysymykseen, onko virkamiesten Natolinjaus kohdallaan. Virkamiesten perustelut Suomen Natojäsenyydelle ovat kovin lyhyet. Tässä kohdin olisin kaivannut laajempaa analyysia.

Toivon silti, että UM:stä löytyy ainakin osa maamme osaavimmista ulkopolitiikkamme asiantuntijoista.

Kyösti Salovaara 02.10.2014 12:58

Niinpä, ja kun kuuntelee vanhemman polven poliitikkoja, päätyy käsitykseen ettei Suomessa oikeastaan saa (tai pidä) keskustella muusta kuin jonkin tosi-tv:n ohjelman voittajista eikä varsinkaan ulkopolitiikasta pidä keskustella, koska Paasikivi ja Kekkonen sanoivat jo kaiken oleellisen.

Ihmeellisintä on, että nuoret poliitikot oppivat niin ketterästi vanhempien "hyville" tavoille.

Suomi on kummallinen takamaa.

Pasi Pekkinen 02.10.2014 12:59

Kyllä.

”Nato-jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen asemaa."

Em. lause on arvio, johon on kovin helppo yhtyä. Nykyinen "osittain liittoutunut" tai "ei-puolueeton" tila on lähinnä hämmentävä, ja sellaisena luo yleistä epävarmuutta.

Arviossa ei siis oteta suoraan kantaa itse jäsenyyteen, vaikka se tuo mahdollisen NATO-jäsenyyden yhden hyvän puolen näkyviin.

J. Niinistön, Tuomiojan, Lehtomäen ja Kääriäisen ulostulot ovat lähinnä lapsellisia. Ilmeisesti suomettuneisuuden perinteitä vaalivien mielestä mm. NATOsta saa puhua vain arvostellen.

Jussi Lähde 02.10.2014 20:58

Voihan turkanen.

Tulin kirjoittaneeksi ensi sunnuntain Kalevaan esseen, jossa julistin Suomen ulkopoliittisen keskustelun osalta vihdoinkin aikuseksi. 20 vuoden EU-jäsenyyden myötä luulin että kansakunta on päässyt pois karhun varjosta.

Tuo aikuisuus näyttää kestäneen vain muutaman päivän.

UM:n virkamiesten raportti ei ole poliittinen linjaus. On ikävää että niin monelle poliitikolle tämä on joko epäselvää tai hetki jolloin he pitävät tärkeimpänä kumistella rintakehäänsä siitä välittämättä.

Jari Erholm 02.10.2014 22:11

Pisti silmääni, että ulkoministeri Erkki Tuomioja on tänään eduskunnan kyselytunnilla asettanut kyseenalaiseksi ulkoministeriön virkamiesraporttien mielekkyyden. Hän on sanonut, että poliitikkojen on syytä katsoa peiliin, jos virkamiehille alkaa nousta liikaa valtaa. LIsäksi Tuomioja korosti, että poliittinen järjestelmä on se, joka määrittää politiikan agendan.

Mikä oli siis Tuomiojan pääviesti? UM:n virkamiesten raportit tulisi lakkauttaa, koska ne voivat olla ristiriidassa yleisen ulkopoliittisen liturgian kanssa. Yksi pieni virke on jo näemmä osoitus liiasta virkamiesvallasta. Edelleen hän kokee jääneensä tappiolle politiikan agendan määrittelyssä.

Tuomiojan asenne muistuttaa valitettavasti erehdyttävästi 70-luvun YYA-Suomea. Noista vaikeista ajoista ei tarvinne esimerkkejä tähän panna. Samalla hän allekirjoittaa eri sanoin kansanedustaja Jussi Niinistön lausunnon, joka katsoi UM:n virkakunnan ylittäneen jopa toimivaltuutensa. Kovaa puhetta, sillä se ei kaukana virkarikkeestä syyttämisestä.

Eikö Tuomioja olisi voinut sanoa, että se oli virkamiesten näkemys, itse olen toista mieltä, mutta myös ulkoministeriön virkamiehillä on sananvapaus varsinkin näin tärkeässä asiassa? Ei, koska hän koki, että matto vedettiin alta. Valtiovarainministeriössä varmaan ollaan hieman hymyissä syin. Mitä kuumempi talouspoliittinen kysymys, sitä varmemmin sen ministeriön virkamiehiä suorastaan vaaditaan kamaran eteen.

Odotan todella sitä vaihetta Suomen Nato-keskustelussa, jossa keskustellaan muustakin kuin siitä, kuka saa keskustella.

Juhani Heinula 03.10.2014 21:12

Voisin allekirjoittaa suurimman osan ylläolevista kommenteista. On surullista, että suomalaiset merkittävät poliitikot reputtaisivat luetun ymmärtämisessä omassa äidinkielessään. Kuten arvon kolleegat ovat todenneet useaan kertaan, lause "...selkeyttäisi..." todella tarkoittaa, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Virkamiehet eivät sano mitään muuta. Lausunnon pitäisi olla fakta sekä Naton kannattajille että vastustajille. No, en oikeasti usko, että kyse olisi kuitenkaan luetun ymmärtämisongelmista, vaan vielä pahemmasta: virkamiesten ajattelun kahlitsemisesta. Tässä mielessä olemme valitettavasti vieläkin pahasti suomettuneita ja Tuomiojan ja kumppanien lausunnot tuovat itselleni elävästi mieleen kuusikymmentäluvun lopun ja seitsemänkymmentäluvun säälittävän sananvapaustilan. Ulkoministeri Tuomioja on muutenkin taas viimeaikoina paljastanut todellisen opportunistisen itsensä. Niinhän siinä käy, että paineen alla tulee pohja vastaan.

Alexander Stubb antoi asiasta tyhjentävän lausunnon matkallaan. Toivottavasti hänen edustamansa avoin ja suora linja saa enenevässä määrin seuraajia muista huippupolitiikoista.

Ilari Kiema 04.10.2014 10:45

Ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsauksesta huolimatta kuluneen viikon saldo oli Suomen Nato-jäsenyyden kannattajalle huono, jopa erittäin kielteinen.

Ruotsin uusi hallitusohjelma, Regeringsförklaring 2014, on monin tavoin vahingollinen ja ärsyttävä.

Julistuksen Nato-linjaus on valitettavan yksiselitteinen: ”Den svenska militära alliansfriheten tjänar alltjämt vårt land väl. Den skapar en god grund för ett aktivt ansvarstagande för såväl vår egen som andras säkerhet. Sverige ska inte söka medlemskap i Nato.”

Porvarihallituksella luki että ”har tjänt”. Mennyt aikamuoto ja historiallinen analyysi sentään jätti tulevaisuuden avoimeksi. Nyt se on ”tjänar”, nyt ja vastedes. Nyt on sitten hankalampi viitata siihen mahdollisuuteen, että Ruotsi liittyy Natoon, jos…

Hallitusjulistus on luettavissa Ruotsin sosiaalidemokraattien sivuilla, Regeringsförklaring 2014, http://www.socialdemokraterna.se/. Mainostaminen ei ole mieluista, mutta jossakin toisaalla tästä aiheesta keskustelevat asiantuntevat kommentoijat valittavat siitä, että suomalainen valtamedia ei kerro heille sitä, mitä ruotsalaisten hallitusjulistuksessa lukee.

Kuten asiasta havaitaan, ulkopoliittisen aseman selkeyttäminen ei ole aina itseisarvoisesti hyvä asia. Silti UM:n virkamiehet ovat varmasti oikeassa siinä, että nimenomainen Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen asemaa ja että UM:n virkamiesten virkatyön kannalta juuri tämän suuntainen selkeyttäminen olisi suotavaa. Tämä on yksi päätöksenteossa huomioon otettava näkökanta.

Luetuimmat
  1. 1

    Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

  2. 2

    Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

  3. 3

    IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

  4. 4

    Saudi-Arabiassa historiallinen käänne: Naiset saavat luvan ajaa autoa – ”Suuri askel oikeaan suuntaan”

  5. 5

    ”Hoitoa tarvitseva seksiaddikti” saattoi tehdä Trumpista presidentin – Anthony Weiner on ehkä Amerikan vihatuin mies

  6. 6

    Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

  7. 7

    Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

  8. 8

    Trump uhkasi Pohjois-Koreaa sotilaallisilla toimilla: ”Jos päädymme siihen vaihtoehtoon, siitä tulee tuhoisaa”

  9. 9

    Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

  10. 10

    Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

  2. 2

    Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

  3. 3

    Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

  4. 4

    Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

  5. 5

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  6. 6

    Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

  7. 7

    Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

  8. 8

    Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

  9. 9

    Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

  10. 10

    Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  3. 3

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  4. 4

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  5. 5

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  6. 6

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  7. 7

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  8. 8

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  9. 9

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  10. 10

    Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  11. Näytä lisää