Perässähiihtäjä

Vaikuttavatko ydinvoimakannat puoluekannatukseen?

Toivotan hyvää YK-päivää kaikille. Oli hienoa kävellä töihin Musiikkitalon ohitse, kun yhdellä vilkaisulla näki kaksi komeaa siniristilippua ja niiden vieressä syvänsiniset YK-liput. Toinen pari liehuu eduskunnan salossa ja toinen on Sanomatalon katolla. YK on viimeinen turvamme tässä rauhattomassa maailmassa. Toivottavasti tämä perälauta pitää.

 

Toinen aamun hyvä hetki oli, kun kävelin Sanomatalon kirjakaupan Kulman ohitse. Oli pakko vielä kerran tarkistaa, että onko eilen ilmestynyt kirjamme Etusivun uutisia kaupassa hyvin esillä. Ja olihan se. Kirja on HS:n 125-vuotisjuhlakirja, jonka parissa olen viimeisen puolen vuoden aikana päässyt paljon askartelemaan. Kirjaa tehtiin veitsi kurkulla, mutta nyt se on ohi ja olen todella helpottunut, sillä kirja saatiin kuin saatiinkin valmiiksi hyvissä ajoin ennen varsinaista juhlapäivää, joka on 16. marraskuuta. Silloin Helsingin Sanomat täyttää 125 vuotta.

Mutta mennään päivän teemaan. Keskiviikkoaamuna julkaistiin HS-Gallup ja sitä ennen oli jo julkaistu Iltalehden gallup. Molemmat näyttivät samaa suuntaa: keskusta repii eroa kokoomukseen, jonka kannatus painuu kesän nousupiikin jälkeen alaspäin.

Vaaleihin on nyt puoli vuotta aikaa. Tämä on juuri sitä aikaa, jolloin mielipidemittauksissa saattaa tapahtua suuriakin vaihteluita, sillä huomattava osa äänestäjistä on vielä epävarmalla mielellä. Kun selasin HS-Gallupin mittausjakson keskusteluja, huomasin, että silloin puhuttiin paljon Fennovoiman ydinvoimalan luvasta.

Olisiko tämä keskustelu vaikuttanut?  Voisiko olla jopa niin, että tulossa oleva ydinvoimaäänestys vaikuttaa myös eduskuntavaalien lopputulokseen, sillä äänestys sattuu juuri vaalien alle.

Kerrataanpa äänestyksen poliittinen asetelma. Hallitus ehdottaa luvan myöntämistä Fennovoimalle. Hallituksessa siitä äänestettiin, ja eduskunnassa äänestys on ns. oman tunnon kysymys, jossa kansanedustajat saavat äänestää vapaasti ilman ryhmäpäätöksiä. Perinteinen hallituksen ja opposition jako ei siis tunnu yhtä voimakkaasti kuin normaaleissa eduskuntaäänestyksissä. Toki se vaikuttaa taustalla.

Luvan takana on paljon poliittista arvovaltaa. Kuusi kahdeksasta puoluejohtajasta on lupautunut tukemaan luvan myöntämistä. He ovat kokoomuksen Alexander Stubb, perussuomalaisten Timo Soini, Sdp:n Antti Rinne, keskustan Juha Sipilä, Rkp:n Carl Haglund ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.

Vastaan ovat vihreitten Ville Niinistö ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Vihreitten eduskuntaryhmä äänestää yksimielisesti lupaa vastaan, ja niin tekee todennäköisesti myös vasemmistoliiton ryhmä, sillä aikaisemmin ydinvoimaa kannattanut Kari Uotila on ilmoittanut vastustavansa Fennovoiman lupaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ei ole yhtään näkyvää ydinvoiman vastustajaa - ainakaan vielä.

Sitä vastoin muissa puolueissa on sisäistä jakoa. Perussuomalaisissa on Soinin vastapuolena Jussi Halla-aho, joka vastustaa Fennovoiman lupaa. Halla-aho ei euroedustajana pääse äänestämään, mutta hänen sanansa vaikuttaa varmasti eduskuntaryhmässä. Sdp:n ryhmän näkyvin vastustaja on ulkoministeri Erkki Tuomioja. Keskustassa Sipilän vastapaino on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Rkp:ssa on puolustusministeri Haglundin vastapuolena oikeusministeri Anna-Maija Henriksson. Ja varmaan kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä löytyy näkyvä vastustaja, kunhan ratkaisupäivä lähestyy.

Mainittujen henkilöiden kannat ovat tietysti tiukan periaatteellisia, mutta niistä muodostuu taitava poliittinen asetelma. Perussuomalaiset, Sdp, keskusta ja Rkp pystyvät ajamaan kaksilla rattailla, ja vaalien alla se onkin perin viisasta, sillä myös äänestäjät ovat jakautuneet kahtia. Kaikissa puolueissa on sekä kannattajia että vastustajia.

Oma pohdintani menee suunnilleen näin. Kokoomus saa pahasti takkiinsa tästä äänestyksestä.  Kokoomusta kannattavat mutta ydinvoimaa vastustavat äänestäjät protestoivat eduskuntavaaleissa joko äänestämällä toista puoluetta esim. vihreitä tai mitä todennäköisemmin jättämällä vaalit väliin. Muiden puolueiden kannatukseen ydinvoimaäänestyksellä ei ole yhtä suurta vaikutusta, sillä ne voivat ajaessaan kaksilla rattailla tyydyttää sekä vastustajia että kannattajia. Arvoitus on se, mitä tämä vaikuttaa vihreiden kannatukseen. Vihreille on tarjolla jättipotti, mutta puolue voi sen myös menettää, jos se hiiltyy liikaa.  Oman mausteensa antaa Venäjä - ydinvoimaäänestyksen jälkeiset vaalit voivat olla paitsi kotimainen protesti myös protesti Venäjän politiikkaa vastaan. Vastaavaa tilannetta ei ole koskaan aikaisemmin ollut Suomen politiikassa, ja ainakin oma tutumani on se, että eduskunnan ydinvoimaäänestys tulee herättämään suurta mielenkiintoa niin idän kuin lännenkin mediassa. Se on vuosikymmenen äänestys, jossa  on jännitettä kerrakseen.  Veikkaan, että ensi huhtikuun vaalit ovat ydinvoimavaalit vaikkakin jälkikäteen.

Mitä sanovat arvoisat kommentaattorit?  Olemme jo syyskuussa käyneet keskustelun lisäydinvoiman hyvyydestä tai huonoudesta, mutta pohditaan vielä joukolla tätä poliittista puolta. Ydinvoimaäänestys on – ilman muuta – nykyisen eduskunnan viimeinen suuri äänestys, joka vaikuttaa myös vaaleihin. Äänestyksen ajankohta lienee ensi tammikuu, siis vain kolme kuukautta ennen vaalipäivää.

Päivän Hyvä Kysymys on: Vaikuttavatko ydinvoimakannat puoluekannatukseen?

Päivän siteeraus:

Talouselämä on tänään haastatellut Juha Sipilää.

Lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta?

”Liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi muodostavat vyöhykkeen, joka ei muodosta uhkaa kenellekään. Se on tietty turvatakuu. Mutta Nato-jäsenenä raudan saanti kriisitilanteessa olisi paremmin turvattu, jos joutuisimme suurvallan hyökkäyksen kohteeksi.

Keskusta ei ole mukana sellaisessa hallituksessa, jos sen ohjelmassa lukee, että Nato-jäsenyyshakemus jätetään. Keskusta on mukana sellaisessa hallituksessa, joka ei kirjaa sitä, että jäsenyyttä ei haeta. Eli asia jätetään auki niin, että kansakunta arvioi jatkuvasti tilannetta jos se muuttuu. Kansallinen liikkumavara on säilytettävä ja itsetunnon oltava kohdallaan, jotta voimme tehdä ajassa päätöksiä.”

12 vastausta artikkeliin "Vaikuttavatko ydinvoimakannat puoluekannatukseen?"

Ilari Kiema 24.10.2014 22:25

Totta kai Rosatom-kanta vaikuttaa vaalituloksiin, ja nimenomaan Kokoomuksen sekä Perussuomalaisten kannatusta laskevasti.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tyytymättömyys Kokoomuksen Rosatom- kantaan voisi jonkinverran kanavoitua RKP:lle, jolla on talousliberaaleja Rosatomia vastustavia ehdokkaita. RKP:n kannatus on niin pieni, että prosenttiyksikönkin siirtymä Kokoomuksesta RKP:hen olisi puolueelle suuri voitto. Todennäköisesti näinkään ei tapahdu, vaan syvästi tyytymättömät vanhan polven kokoomuslaiset käyvät pudottamassa uurnaan tyhjän lipun.

Keskusta sentään torjuu Ruotsin hallitusohjelman kielteisen Nato-kirjauksen. Silti jossakin vaiheessa aika loppuu kellottelulta.

Hannu Salmi 25.10.2014 12:56

Russovoimassa ja myös Olkiluodon Arevassa ei ole kyse ydinvoimasta,

vaan surkeista taloudellisista päätöksistä. Hanke on seitsemän (!) vuottaa myöhässä ja ylittänyt budjetin 3 Miljardilla (!!).

On iso joukko äänestäjiä, jotka tekevät valintansa täällä perusteella eikä tunteenomaisella propellipäisten ydinvoimauskovaisten tyylillä. Tai sitä fundamentalistisesti vastustaen.

Huonot taloudelliset päätökset vaikuttavat äänestysvalintaan.

Erityisesti Kokoomuksen hirttäytyminen näihin hankkeisiin on onnetonta politiikkaa.

Marita Salenius 25.10.2014 14:25

Alkuun on todettava - taas kerran - käsitykseni Juha Sipilästä. Hän on kuin Neville Chamberlain: " Rauha meidän aikanamme ". Kuinkas sitten kävikään? Joten antaapi olla, enkä kommentoi hänen Natoiluaan.

Onko meillä mahdollisuutta saada Fennovoimalle muualta suurta rahoittajaa, kuin Venäjältä? On myös kummallista, että vasta nyt Venäjä nähdään kauhistuksena, vaikka verijälkiä on jäänyt jo Tsetseniasta ja Georgiasta, eikä tämä ole haitannut kaupankäyntiä. Kun Ukraina on tuossa naapurissa ja ikään kuin " meitä ", niin nyt ollaan sitten pöyristyksen sormi pystyssä.

Kansainvälinen politiikka on aina peliä. Oikeita ystäviä ei ole. On vain kavereita, jotka voivat häipyä, kun vielä parempi kaveri löytyy. Kirjoitin presidentinvaalien aikaisessa komentissa näkemykseni ulkopolitiikasta, jota oikeastaan ei edes ole. On vain talouspolitiikkaa, jolla vaikutetaan valtioiden ulkosuhteisiin. Tämä Rosatom-asia on tyyppiesimerkki tästä.

En oikein jaksa nähdä ydinvoimaa varsinaisena vaaliasiana. Toki, jos media sitä syöttää, niin sitten on toisin. Ihmisten mieliä askarruttaa kuitenkin enemmän tämä jokapäiväinen leipämme. Työllisyys ja kuka niissä arpajaisissa saa lapun: " tämä arpa ei voita ". Kuten yleensäkin arpalippujen kanssa, niin noinhan siellä lukee.

Ydinvoima on kuitenkin erityisala ja sähkö on se, jota ilman emme pärjää. Kun äänestys on ohi, siitä pulistaan ja meuhkataan, mutta laantuu, koska todellista vaihtoehtoa ei ole esitetty. Tai josko tulee jostakin Kiinan tai Japanijn mies ja ratsullaan karauttaa pelastamaan Suomineidon Rosatomin pauloista. Elämähän on usein satuakin ihmeellisempää.

Olen ydinvoiman kannattaja jo siksikin, että luotan suomalaiseen huolellisuuteen sekä valvonnassa, että voimalan toiminnassa. Näissä voimalahommissa kun pelataan protoneilla ja neutroneilla sekä pyritään vedyn kanssa etsimään fuusiota, joka ei tuota jätettä, eikä muutakaan säteilyä, niin odottavan aika on pitkä. Siksi on tyytyminen nykyiseen.

Muutoinkin on kysyttävä, että missä on se omistajan raja, kun esimerkiksi emme edes varmasti tiedä, missä Suomenkin valtion velkakirjat seikkailevat niillä kuuluilla jälkimarkkinoilla - vaikka Putinin tai Rosatomin taskussa.

Erkki Toivonen 25.10.2014 15:23

Varmaankin suurin osa äänestäjistä antaa subjektiivisen tunteen vaikuttaa ainakin jonkin verran puoluekannatukseen ydinvoima asiassa.

Minulle sillä ei ole vaikutusta sillä olen hyvin vihreä ja siksi kannatan ydinvoiman lisäämistä ja jopa uusien pienempien fast reactor voimaloiden sijoittamista suurempien kaupunkien saasteongelman hillitsemiseksi tuottamaan kaukolämpöä ka sähköä kaupungin kallioiden suojassa. Tuollaiset "Prism" reaktorit käyttävät lisäksi vanhan ydinpolttoaineenkin kokonaan.

Siis äänestän aivan ehdottomasti sellaista puoluetta mikä hyväksyy ydinvoiman lisäämisen merkittävässä määrin. Kokoomushan ei ole tällainen vaan se on suhtautunut kielteisesti esimerkiksi TVO 4 suunnitelmiin ja laittaa yhtiön hukkaamaan jo sijoitetut 100 miljoonaa euroa kun Vapaavuoren ideologia ei salli TVO tilanneharkintaa.

Siis kuka aidosti hyväksyy ydinvoiman sitä äänestän.

Juhani Heinula 25.10.2014 16:18

Koska kaikissa puolueissa ml vihreät on ydinvoiman lisärakentamisen kannattajia ja vastustajia, voisi ajatella, että ydinvoimaäänestyksestä aiheutuva puoluekannatuksen muutos on lähellä nollasummapeliä eli äänestäjiä tulee ja menee. Mutta eihän sitä voi tietenkään tietää. Epäilen muutenkin Unton ennustusta, että nimenomaan Kokoomus menettäisi ydinvoimakannatuksen vuoksi äänestäjiä, koska Kokoomus ei ole yhden asian liike vaan arvopuolue, joka ainakin pyrkii katsomaan valtakunnan kokonaisetua. Eo ei tietenkään tarkoita, etteikö Kokooomus voisi silti menettää äänestäjiä kevään vaaleissa muista syistä, mutta se onkin jo toinen juttu.

En siis oikein jaksa uskoa, että ydinvoima ratkaisisi eduskuntavaalit. Yleinen taloustilanne ja eurooppalainen turvallisuustilanne sen sijaan vaikuttavat varmasti äänestäjien käyttäytymiseen.

Matti Adolfsen 26.10.2014 7:10

Ydinenergian hinta määräytyy pääasiassa laitoksen rakentamiskustannusten perusteella. Tässä suhteessa projektin lopullinen hinta on määrittävä tekijä kilpailukyvyn kannalta. Olkiluoto-3 projekti on osoittanut, että hinta saattaa karata käsistä, pahemman kerran jos projekti viivästyy.

Olkiluodon tähän mennessä toteutuneesiin kustannuksiin verrattuna Rosatomin tarjous kuulostaa edulliseslta. Suhteutettuna tehoon (Fennovoiman teho olisi 25% Olkiluotoa pienempi), havaitaan että Rosatomin tarjoushinta on useita prosentteja Olkiluotoa korkeampi.

Mutta kyseessä onkin vasta tarjous, laitos on vielä suunnittelupöydällä. Fennovoiman laitoksen alustavia piirustuksia ei saatu edes periaatepäätöksen valmisteluun. Suomeen ollaan toistamiseen tilaamassa prototyyppilaitosta, jollaista ei löydy muualta maailmasta.

Viivästyksiä tapahtuu. Tiettävästi kaupallisen ydinvoiman historiasta läytyy vain yksi reaktori, joka valmistui ajallaan ja budjetti piti. Tämä tapahtui 70-luvun alussa, kun laitoksia rakennettiin sarjatuotantona. Rosatom on myös kunnostautunut tässä viivästysten sarjassa: Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yksikään projekti ei ole valmistunut ajallaan. Viimeisin tieto tulee Intiasta, missä Kodankulamin ykkösreaktorin piti valmistua alkukeväästä 2010. Reaktori saatiin lopulta kriittiseksi kesällä 2013 ja täyden tehon se saavuttti kesäkuussa 2014. kaupallisen tuotannon piti alkaa syyskuussa, mutta sekin kariutui turbiinin rikkoutumiseen, seurauksena kahden kuukauden seisokki.

http://www.ndtv.com/article/south/unit-1-of-kudankulam-power-plant-shut-down-for-6-to-8-weeks-609553

Jokaisen viivästys/seisokkikuukauden aikana Fennovoiman omistajilta jää tuotto saamatta ja takuuhintaan tarjottua osakassähköä vastaava teho pitää hankkia muualta. Korkokulut ja mankala- periaatteen edellyttämät käyttökulut juoksevat kuitenkin täysimääräisinä, joten halpa pörssisähkö ei pelasta kunnallisten energiayhtiöiden ahdinkoa.

Kari Keskiväli 26.10.2014 15:02

Matti Adolfsen; " Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yksikään projekti ei ole valmistunut ajallaan. Viimeisin tieto tulee Intiasta."

Tarkennettakoon tuota viimeisintä tietoa eli eiköhän se ole Sosnovyi Bor, joka on edelleen vuosia myöhässä vaikka vanhassa voimalassa on ollut jo useita vuosia vakavia käyttöhäiriöitä. Ko uusi voimala taitaa olla samaa tyyppiä, jota Suomeenkin haaveillaan.

Venäjällä on lisäksi useita jo vuosikymmeniä sitten teknisen käyttöikänsä ylittäneitä ydinvoimaloita Kuolassa ja sen lähialueilla. Kuinkahan mahtaisivat Rosatomin resurssit riittää Fennovoiman hommiin ottaen huomioon senkin, että Suomessa asiantuntemuksesta alkaa olemaan huutava puute, kun entisen Teknillisen Korkeakoulun ydinvoimakoulutus on ajettu alas ?

Mielenkiintoinen taustakysymys olisi myös se, että kuinka monella suomalaisella poliitikolla mahtaa olla osakesijoituksia tai muita yhteyksiä suomalaiseen yritykseen Telatek Oy, joka on merkittävä ydinvoimaloiden asiantuntija ja jolla on ollut merkittävää yhteistyötä venäläisten kanssa.

Jari Natunen 26.10.2014 15:36

Mainitut puoluepomot uskovat omaan karismaansa, ja pitävät kansaa tyhmänä. He ajavat kansantaloudellisesti järjetöntä vanhan teknologian hanketta, jolla on vakava ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Kannattamattoman Fennovoiman tappioden ja riskien ottaminen kuntien piikkiin on täysin järjetöntä. RKP:ssä ollaan tehty läksyt, kuten vihreissäja vasemmistossa. Hanketta lobbaavilla puoluepomoilla on ilmeisesti väärät tiedot asiasta, eikä halua kuulla totuutta

vai onko Rosatomin ruplat rahanpesukoneessa (Jarmo Korhonen Keskustan?aikaisemmasta kulttuurista)?

Keskustassa myös Olli Rehn on ottanut kunniallisen kannan asiaan.

Mankala-periaatteen mukaan kunnat vastaisivat järjettömän kalliin hankkeen tappiosta. Oulun kaupunginvaaltuuston 16.6.2014 pöytäkirja Oulu Energia liite (netissä) käy ilmi:

1) Kallis "takuuhinta" 50 Eur /MWh on 12 vuoden lainajärjestely. Tuon jälkeen menee jopa 3-kertaa alkuinvestoinnin kokoinen laina maksuus/uudelleen pääomitettavaksi. Tätä ei ole kerrottu aikaisemmin Fennovoimaan petettyjen kuntien valtuustoille, jos asia edes annettiin valtuustoille.

2) Rosatomilla on Kremlin Putin-Kiriyenko ydinvoima-keskukustelun (1/2014) perusteella osinko-oikeus sekä oikeus ostaa omakustannussähköä.Oulun Energian mukaan yhtiössäon kaksiosakesarjaa, joilla on eri "kustannusrakenne". Rosatomilla on suomalaisia omistajia paremmat ja riskeiltä suojatummat oikeudet, jotka tulevat suomalaisille omistajile kalliiksi.

Jouni Pulli 26.10.2014 21:15

Taitaa käydä niin, että ydinvoima-asia vaikuttaa vaalien lopputulokseen vähemmän kuin nyt ehkä luulemme, riippuen kuitenkin Venäjän ja ns. lännen suhteiden kehityksestä. Luulen, että vaaleissa vaikuttavat esim. käsitykset SOTE:stä, kunta-uudistuksesta ja eläkeiän välttämättömästä nostosta ja ehkä työhyvinvoinnista enemmän kuin ydinvoimaan liittyvä energiantuotanto. Niin, onhan tuo Olkiluoto 3 jo aika kalliiksi tullut kansallemme.

Turvallisuuspoliittinen globaalitilanne on joka tapauksessa hyvin kaltevalla kehitystasolla ja siten voi olla niinkin, että Rosatomin ydinvoimahankkeeseemme osallistumisen merkitys kasvaa koko EU:ssa.

Jussi Lähde 26.10.2014 23:44

Parahin Unski

Venäjä ja ydinvoima ovat yhdistelmä, joka polttaa vielä monen poliitikon näpit ennen eduskuntavaaleja. Tiedutusvälineet tulevat huolehtimaan siitä että vaalien alla Rosatom on suomalaisille huomattavasti tutumpi yhtiönä kuin yksikään suomalainen valtionyhtiö.

Tilanne tulee olemaan äärimmäisen kiinnostava sen suhteen miten ydinvoimaa kannattavat mutta Rosatomin projektia vastustavat suomalaiset äänestävät.

Yksinkertaisesti, mitä tarkemman kannan puolueen puheenjohtaja joutuu ottamaan sen enemmän puolue menettää äänestäjiään, vihreät pois lukien.

Jälleen kerran kaikki riippuu siitä mitä ennen vaaleja itärajan takana tehdään, nykyään onneksi kyse on vain julkisen tiedon vaikutuksesta vaaleihimme.

Tästä lisää ensi perjantaina, tervetuloa Leikola&Lähteen vieraaksi. Nyt YLE Radio 1:lle ja siis perjantaina kello 10.05 - 11.00.

Vesa Kaitera 27.10.2014 12:28

Oma käsitykseni on se, ettei reilun kuukauden päästä käytävä edusukunnan ydinvoimaäänestys kovin suuressa määrin vaikuta seuraavien eduskuntavaalien tulokseen. Eivät sitä ole tehneet aiemmatkaan ydinvoimaäänestykset. Tavallaan hupaisa tilannehan oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin Suomen eduskunta oli hyväksynyt edellisenä kesänä peräti kaksi ydinvoimalalupaa, ja sitten juuri vaalien alla tapahtui tuo suuri tsunami, joka epäsuorasti aiheutti suuren säteilyvuodon Fukushimassa. Puusta katsoen olisi ollut ilmeistä, että Vihreät olisivat keränneet jättipotin, mutta todellisuudessa tuo puolue menetti eduskuntapaikoistaan kolmanneksen.

Olen hyvin eri linjoilla kuin Unto Hämäläinen, joka laskee, että tässä ydinvoimakysymyksessä erilinjaisina esiintyvät puolueet hyöttyisivät tästä. Minusta sekä ydinvoimaa selkeästi kannattava puolue eli Kokoomus ja sitä hyvin selkeästi vastustava puolue eli Vihreät voisivat hyvinkin hyötyä tilanteesta. On paljon helpompi perustella julkisuudessa yhtä kantaa kuin sitä, että kolmannes puolueen edustajista on puolesta, kolmannes on vastaan ja kolmannes on joka toinen kerta puolesta ja joka toinen kerta vastaan. Tämähän edustaa melko pitkälle Keskustan ja SDP:n tilannetta. PS:n kohdalla uskoisin ei-osaa-sanoa ryhmästä valtaosan äänestävän lopulta samoin kuin Timo Soini eli ydinvoiman puolesta. Mikäli käy toisin, niin silloin itse äänestys saattaa mennä tiukaksikin. Jos Fennovoiman lupa kaatuu eduskunnassa, niin se on aivan järkyttävä tappio Kokoomukselle, EK:lle ja SAK:n teollisuusliitoille. Juuri nyt näyttäisi kuitenkin selvältä, että tuo lupa menee melko selvällä enemmistöllä läpi.

Jari J. Marjanen 05.11.2014 12:42

Jos nyt puolueeni eli Vihreä liitto onkin kokonaisuutena ydinvoimaa vastaan, niin puolueen jäsen- ja kannattajakunnassa on toisenlaisiakin mielipiteitä. Olen aktiivisesti mukana Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry:ssä, jossa on mukana paljon luonnontieteilijöitä ja insinöörejä, ja heistä aika monetkin suhtautuvat ydinvoimaan joko neutraalisti tai jopa myönteisesti.

Mitä Vesa Kaiteran huomautukseen Vihreitten tappiosta viime eduskuntavaaleissa tulee, niin siihen vaikutti kyllä Perussuomalaisten "jytky" (kuten moneen muuhunkin puolueeseen!), joka tuskin toistuu tällä kertaa, ellei sitten Kreikan tai muitten EU:n eteläeurooppalaisten jäsenmaitten talouskriisi kärjisty juuri ennen vaaleja.

Luetuimmat
  1. 1

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  4. 4

    Trump YK:ssa: Terroristit ja ekstremistit ovat keränneet voimiaan ja levittäytyneet kaikkialle planeetalla – HSTV:n suora lähetys yleiskokouksesta käynnissä

  5. 5

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  6. 6

    Työnteko vähenee nuorilla miehillä, koska vapaa-aika on parempaa – syynä tietokonepelien kehittyminen niin hyviksi

  7. 7

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  8. 8

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  9. 9

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  10. 10

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

  2. 2

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  5. 5

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  6. 6

    Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

  7. 7

    Nainen kuoli synnytyksessä Helsingin Kätilöopistolla – kätilöt olivat syyttömiä, katsoi hovioikeus

  8. 8

    Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

  9. 9

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  10. 10

    Kylmähermoinen neuvostoupseeri pelasti syyskuussa 1983 maailman ydinsodalta, mutta sai tunnustusta vasta yli 20 vuotta myöhemmin – Stanislav Petrov kuoli yksin moskovalaisessa lähiössä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

  4. 4

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  5. 5

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  6. 6

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  7. 7

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  8. 8

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  9. 9

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  10. 10

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  11. Näytä lisää