Perässähiihtäjä

Haastoiko Niinistö opposition?

Presidentti Sauli Niinistön äskeinen puhe oli harvinaisen ymmärrettävää tekstiä: selkeä ja lyhyt puhe kolmesta teemasta, jotka olivat turvallisuus, talous ja ympäristö. Puhe sopi hyvin pitäjänsä suuhun. Näki ja kuuli, että Niinistö oli itse ollut ylimmäinen ediittorinsa, siis kirjoittanut puheensa viimeisen, pidetyn version. Sillä on oma arvonsa tässä maassa, jossa niin harvat päätöksentekijät ennättävät kirjoittaa omat puheensa. Puheen pihvi oli turvallisuuspolitiikassa, mutta kiinnostavin yksityiskohta tuli talouspolitiikasta, jossa presidentti heitti haasteen yllättävälle taholle.

Niinistön puheesta ( koko puhe on presidentin verkkosivulla osoitteessa www.tpk.fi )  poimin äkkiä muutaman päällimmäisen havainnon.

http://www.hs.fi/politiikka/a1420080232148

1. Selväksi tuli, että presidentti on huolissaan Ukrainan kriisistä ja Venäjän omaksumasta roolista. Venäjän toimet tuomittiin ilman ymmärtäviä ja pehmentäviä lisäsanoja.  Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein kysymys.

2.  Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet pakottavat myös Suomen varautumaan vielä pahempaan.Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt, joten yhteistyötä Ruotsin, Euroopan unionin ja Naton kanssa on tiivistettävä sekä uhrattava lisää varoja maanpuolustukseen. Erityisesti kannattaa huomata Niinistön puheen kohta, jossa hän korosti - suorastaan ylikorosti - EU:n roolia turvallisuusyhteisönä . Unioni ei voi "katseella seurata", jos sen jäsenmaan - siis Suomen - turvallisuutta loukattaisiin. Tämä on meille tärkeä vaatimus unionin suuntaan, sillä

Suomi on unionin sisällä ainutlaatuisessa maantieteellisessä ja poliittisessa asemassa: ainoa Natoon kuulumaton EU-maa, joka on myös Venäjän rajanaapuri.

3. Venäjä on ja pysyy Suomen rajanaapurina - yhteydenpitoa ja huolenpitoa naapuriin päin jatketaan entiseen malliin. Se on nimenomaan presidentin tehtävä, jo perustuslainkin mukaan.

4.  Taloudesta puhuessaan Niinistö muistutti Liisan listasta. Tämä tarkoitti Sdp:n kansanedustajan Liisa Jaakonsaaren syksyllä 1994 ennen keväällä 1995 pidettyjä eduskuntavaaleja

julkistamaa säästölistaa, joka silloin herätti suurta huomiota. Jaakonsaari - vaikka oli oppositiopuolueen kansanedustaja - ilmoitti seuraavan hallituksen joutuvan tekemään leikkauksia ja mainitsi listassaan myös etuja, joihin joudutaan puuttumaan seuraavalla hallituskaudella. Se oli Sdp:n varapuheenjohtaja Jaakonsaarelta rohkea jopa uhkarohkea teko, jota silloin  arvostivat kovasti mm. pääministeri Esko Aho (kesk) ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok).

Miksi Niinistö nosti tämän esimerkin esille?

Se oli toivomus nykyiselle oppositiolle, keskustalle ja perussuomalaisille, jotka todennäköisesti ovat seuraavat päähallituspuolueet. Niiden pitäisi pystyä kertomaan myös ne ikävät asiat, jotka ne aikovat toteuttaa tai joutuvat toteuttamaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Tämä kohta oli haaste Timo Soinille ja Juha Sipilälle.

Mutta tämä on vain minun arvvioni. Mitä sanovat Perässähiihtäjä-blogin lukijat ja kommentaattorit.?  Päivän Hyvä Kysymys kuuluu:  Haastoiko Niinistö opposition?

Kiitän lämpimästi yli joulun jatkuneesta keskustelusta ja toivotan teille, arvoisat lukijat, hyvää vuotta 2015!  Kyllä se siitä, sanoi presidentti Mauno Koivisto avatessaan vuoden 1988 presidenttivaalikampanjansa. Olkoon se meidänkin tunnuslauseemme.

Seuraavan kerran postaan ensi viikon alkupuolella.

39 vastausta artikkeliin "Haastoiko Niinistö opposition?"

Heikki A Ollila 01.01.2015 13:25

Erinomainen puhe. Erinomainen analyysi.

Jussi Lähde 01.01.2015 13:33

Parahin Unski

Niinistö haastoi opposition lisäksi myös hallituksen. Liisan listan mainitseminen sekä se että taloudenhoidossa "jälkiä on peitelty" merkitsevät sitä että unilukkari nousee lukkarin rooliin. Se penkki kun on suomalaisessa politiikassa liian pitkään ollut tyhjillään.

Kukaan ei tästä pahastu vaikka instituutioiden välisen vallanjaon näkökulmasta tasavallan presidentti tuli asiassa todella pitkälle pääministerin ja hallituksen alueelle.

Onpa aikoihin eletty kun tasavallan presidentti vähemmän peitellysti kehottaa äänestäjiä vaihtamaan päättäjiä jos päätöksiä ei synny.

Saa nähdä kenen laariin moinen lyhyellä tähtäimellä sataa. Niinistö tuntuu kuitenkin ajattelevan vain isänmaan laaria myös pidemmällä aikajaksolla.

Risto Virrankoski 01.01.2015 13:42

Eivät Sipilä ja Soini tähän ansaan astu. Antavat toki arvoa presidentin vetoomukselle, ja yhtyvät siihen, mutta antavat vetoomuksen kiertää.

Itse asiassa keskustelun pohjaksi olisi syytä pohtia, mitä varten julkinen sektori on ylipäätään 'keksitty'. Onko sen tehtävä, niin kuin tuntuu, vastata kansantaloudesta ja pyörittää sitä. Eli olla ns. kansantaloudellinen toimija. Vai onko sen tehtävä huolehtia yhteisesti sovittujen palveluiden tuottamisesta kansalaisille. Poliitikkoja selvästikin miellyttää ensiksi mainittu tehtävä.

Jospa julkinen sektori palaisi juurilleen eli palvelujen tuottamiseen ja sovittaisiin niin, että palvelut mitoitetaan niin, että ne voidaan rahoittaa oikeilla tuloilla ilman, että otetaan ns. syömävelkaa. Kun vielä hoksattaisiin, että oikeita tuloja ovat vain rahana saadut tulot eli pääasiassa ansio- ja pääomatulot, taloudenpito olisi realistisella ja kestävällä pohjalla. Kaikki muut verothan maksetaan näistä tuloista. Kiinteistö ei itse maksa kiinteistöveroa eikä televisio arvonlisäveroa.

Tällä hetkellä julkisen taloudenpidon tehtävissä ja taloudenpidon periaatteissa puurot ja vellit ovat menneet pahasti sekaisin. Seuraus tästä on, että vellit on housuissa.

Pekka Hukkanen 01.01.2015 13:55

Olet oikeassa että hän haastoi Sipilän, Soinin ja toivottavasti myös kaima-Niinistön. Vasemmistoliiton osalta lienee täysin turha toive että jotakin vastuulista esitettäisiin.

Sen lisäksi haaste kohdistui hallitukseen: Rinne vie puoluettaan yhä vanhakantaisemmalle ja vaarallisemmalle alueelle jothin löytyy muusta puoluejohdosta. Myös kokoomus on taantunut ylimalkaisten puheiden tasolle konsistenttein toimien sijaan.

Toivottavasti haaste otettaisiinkin vakavasti niin hallituksessa kuin oppositiossa.

Erittän tärkeä rooli on medialla joka ei enää saa päästää politiikkoja pälkähästä tyhjänpäiväisten fraasien ja tosiasioiden kieltämisen osalta.

Ossi Martikainen 01.01.2015 14:05

Tällainenkin tulkinta on mahdollinen. Maan johtajuuden onnettomasta tilasta kertoo se, että ratkaisuja pyydetään oppositiolta, vaikka mandaatti asioiden hoitoon on toisissa käsissä. Käsitin itse, että presidentin herättelypuhe kohdistui kaikkiin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, myös työmarkkinaosapuoliin ja erilaisiin etujärjestöihin, mutta kaiketi ennen kaikkea Stubbin hallitukseen, joka on toiminut juuri kuin Niinistö kuvasi: hoidellut kasvkasvaviaoja velalla. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miksi maan edun kannalta ei päädytty aikaistamaan eduskuntavaaleja. Siihenkin avaimet olivat tietysti muissa kuin opposition käsissä. Kannatan lämpimästi ajatusta, että oppositiopuolueet julkstaisivat omat talouspoliittiset linjauksensa. Samaa on kuitenkin syytä odottaa hallituspuolueilta, jotka jatkavat yhä kevään 2011 väärien talouspoliittisten ennusteiden uralla, keulakuvien vaihto ei avannut silmiä.

Pentti Kangasluoma 01.01.2015 14:07

Presidenttimme kuten myös ulkoministerimme on selkeästi todennut Venäjän toimien olevan Krimillä ja Itä-Ukrainassa laittomia. Kanta tuli jälleen selväksi. Koska Paavo Väyrynen on ehdottanut Krimin hotkaisemisen hyväksymistä, niin tässä oli Keminmaan miehen haastoa.

Myöskin Sipilälle ja Soinille oli kehoitus kertoa ennen vaaleja mitä tulisi tehdä. Lupauksilla emme tästä katiskalla ulos ui. Veteraani Hannes oli hyvä ottaa vielä esille koska on hänestä niin paljon puhunut.

Jos vaalien lopputulos on nyt julkaistujen gallupien mukainen, niin ei siitä hyvää seuraa. Solidaarisuuteemme aukee railo, siksi presidentti ohjasi oppositiota maltin tielle. Hyvä puhe.

Ilari Kiema 01.01.2015 14:23

Natoon voidaan aina liittyä, jos niin päätetään, ja epätodennäköisiinkin skenaarioihin tulee varautua. Siis asioista saa keskustella, ja keskustelu on Presidentin mielestä ilmeisesti paitsi sallittua myös suotavaa. Paavo Väyrysestä ei näillä näkymin tule ulkoministeriä, jos hän haluaa tunnustaa Krimin liittämisen Venäjään.

Ilahduttavaa oli myös Presidentin vahva sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jos persut haluavat olla ilmastodenialisteja, heidän hallitustiensä saattaa kaatua tähänkin syyhyn.

Talouspolitiikassa on vähän epäselvää, että onko täällä jokin yhteinen näkemys siitä, mitä olisi tehtävä. Pikemminkin tuntuu olevan keskenään erilaisia strategisia konsepteja siitä, miten Suomen kaltainen, perinteisesti valmistavaan teollisuuteen tukeutunut maa voi asemoitua globaaliin talouteen. Nokia-malli ei nyt ainakaan ole nykyaikaa ja toimiva konsepti. Tuotannon pitää säilyä omassa maassa. Ei näin siiri talous voi elää jollakin oljenkorsilla ja onnenkantamoisilla, mitä Keskusta mahdollisesti tarkoittaa puhuessaan niistä kasvuyrityksistä.

Mauno Rissanen 01.01.2015 14:55

Hieno puhe, presidentillisin, mitä olen kuullut sitten Kekkosen aikojen. Haastetta tuli nimenomaan Keskustapuolueelle kahdeltakin kannalta. Paula Lehtomäen miltei hyväksyväksikin tulkittu yksioikoinen toteamus Krimistä sai oikeaa ulkopoliittista sivuvaloa: teko oli kaikkien lakien vastainen. Kysytään vakavasti sitä, mikä on Keskustapuolueen linja ja kuinka uskottava se on.

Liisan lista viittaa nimenomaan oppositiossa oleviin, mutta kyllä siinä tuli haastetta Kokoomuksellekin. Mitä puolue sanoo seuraavan vaalikauden tavoitteeksi mahdollisessa hallitustoiminnassa? Puolue on toistaiseksi ollut kovin vaitonainen, ehkä siksi, että joutuu olemaan vielä muutaman kuukauden hallituksessa, jonka talouslinja ei varmasti ole ollut Kokoomuksen perustavoitteiden mukainen. Nyt on tarve sanoa jotain hyvin täsmällistä - ja todellisuudessaan ehkä hyvin epämiellyttävääkin.

Markku Laukkanen 01.01.2015 15:10

Unilukkari puhui.

Kansakunnan Unilukkari piti hyvän puheen. Puhe vahvisti presidentin linjakasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajuutta. Niinistö paalutti Suomen aseman paasikivimäisesti sodanjälkeisen ulkopolitiikan doktriinin juurille sanoessa että "kaikkina aikoina Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina. Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä."

Juuri näin. Vakauspolitiikan ydin on siinä, että vaikutamme EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta emme käännä selkäämme Suomen ja Venäjän kahdenkeskisille suhteille. Niinistö on toiminut viisaasti enemmän lääkärin kuin tuomarin roolissa sukkuloidessaan osapuolten välillä hakemassa ratkaisuja diplomatian keinoin.

Tämän jälkeen tuntuu entistä oudommalta pääministerin harjoittama ulkopoliittinen jako Venäjä-politiikassa. Mutta Stubista ei olekaan Paasikiveksi. Niinistö on löytänyt itselleen oikean roolin ja tyylin ulkopolitiikan peräsimessä.

Talouspolitiikassa Niinistö moitti istuvaa ja edellisiäkin hallituksia jälkien peittämisestä " luottamalla pian tulevaan kasvuun tai kattamalla julkiset menot velalla, mutta nyt on avoimen peruskorjauksen aika". On hyvä muistaa, mitä Niinistö sanoi nimittäessään Stubin hallituksen. Hän kannusti hallitusta keskittymään tekemiseen eikä siihen, miltä se näyttää.

Liisan Jaakonsaaren säästölistan julkaisu aiheutti aikanaan vuoden 1995 vaalien alla kovan kohun varsinkin demareiden keskuudessa. Tämän esiin nostaminen sekä kehaisee ja muistuttaa oppositiota odottamassa olevasta vastuusta. Sammutetuin lyhdyin ei kenenkään pidä lähteä vaaleihin. Äänestäjien on tiedettävä etukäteen paremmin kuin viime vaaleissa, mitä äänellään saa.

Juha Sipilä on auttanut Kataisen / Stubin hallitusta mäessä moneen kertaan mm. Sote - hankkeen rakentamisessa ja korjaamaan yritysverotuksen epäkohdat. Täytyykö opposition tässäkin toimia avausten tekijänä, kun hallitus ihan omin voimin kykenisi viemään läpi välttämättömät rakennetoimet, joita on monta kertaa myyty kansalaisille tehtyinä päätöksinä. Ovathan ne savolaisittain "tekemistä vaille valmiita".

Pääministeri sai ainakin yhdet suorat terveiset presidentiltä tämän viitatessa nykypäivän osoittelevaan väittelyyn siitä, ken on liberaali ken konservatiivi, vanhoillinen tai uudistusmielinen, suvaitseva vai suvaitsematon. Kaikkien vaaleihin valmistuvien voimien olisi hyvä katsoa peiliin ja ajatella Hannes Hyvösen tavoin, että "ei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima". Hyvin puhuttu.

Matti Laitinen 01.01.2015 15:15

Liisa Jaakonsaarella olisi nyt comebackin mahdollisuus astuessaan päivitetyllä uudella listallaan julkisuuteen.

"Taloudesta puhuessaan Niinistö muistutti Liisan listasta. Tämä tarkoitti Sdp:n kansanedustajan Liisa Jaakonsaaren syksyllä 1994 ennen keväällä 1995 pidettyjä eduskuntavaaleja"

Esko Savola 01.01.2015 15:39

Puhe oli selvä.

Ulkopoliittinen asemamme tuotiin niin selvästi esiin, että kaikenlainen puliveivaus ulkopolitiikan puolella tuntuu turhalta.

Talouspolitiikassa mielestäni heitettiin haastetta laajasti: oppositioon, hallitukseen, etujärjestöihin ... meihin kaikkiin. Meidän on kyettävä tekemään tarpeelliset päätökset eheytemme säilyttäen. Eheyden ja riittävän konsensuksen säilyttämistä presidentti vielä erityisesti korosti 101-vuotiasta Hannesta lainaten. Turhanaikainen riitely vie väärään suuntaan.

Mielestäni hän selvästi vetosi siihen, ettei ole tärkeää tämän tai tuon puolueen hetkellinen mielikuva tai kannatus: on uskallettava katsoa kauas ja toimia päättäväisesti.

Juuri näin. Puheet alkaa olla pidetty, on toiminnan aika. On aika panna suuria linjoja kuntoon.

Jarmo Aaltonen 01.01.2015 15:44

Etkö Unski kiinnittänyt huomiota siihen, että Niinistö (kok) pottuilli Stubbille (kok) ja kehui demaria?

Ursula. Lehtivuori 01.01.2015 16:35

Liisan listan muistelu oli ovela veto Niinistöltä. Näin hän sai sanotuksi, että kaikkien päättäjien on osallistuttava isänmaan pelastamiseen. Tämähän oli puheen henki muutenkin. Eli vastaus kysymykseesi: ehdottomasti Niinistö heitti haasteen myös oppositiolle.

Suomalaiset äänestäjät ovat yleensä palkinneet poliitikot, jotka eivät pakoie vastuutaan epämiellyttävissäkään tilanteissa. Tästä on esimerkkinä myös Liisan listan äiti Llisa Jaakonsaari, joka nauttii arvostusta myös oman puolueensa ulkopuolella.

Lauri Jokinen 01.01.2015 17:22

Tasavallan presidentin uuden vuoden puheet ovat yhtä tarpeettomia kuin koko presidenttiys. En ole koskaan ymmärtänyt yhdenkään presidentin uuden vuoden puheita. Ne ovat outoa poliittista pyörittelyä, joiden yhteinen nimittäjä on se, että niissä ei sanota täsmällisesti mitään. Vielä kummallisempia ja vaikeaselkoisimpia ovat sitten näiden teijatiilikaisten tulkinnat, jotka muistuttavat salatiedettä ja mystiikkaa.

Marita Salenius 01.01.2015 17:48

Se oli miehen puhe miehille. Kärjistän, koska täällä kommentaattoreissakin näkyy etupäässä miehiä ja näin naisnäkökulmani on ns. lahkeeton, vaikka lahkeet käytännölliset ovatkin - ainakin näissä junttipulliaisen hommissa. Minä nyt en nähnyt haastetta missään.

Presidentti puhuu hienosti - niin pitääkin. Mutta sen tavallisen ihmisen arki on tässä ja nyt ja paljonko pussissa olevalla eurimäärällä mitäkin saa. Talouden rattaat ei pyöri kuin kuluttamalla. Turhuuksien torin hyörinä on se moottori, jolla annetaan voimaa joka suuntaan.

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat myös virtaa. Pelkällä agregaatilla ei pärjää, koska tämä vempain kyllä ääntä pitää, mutta ei ole voiman takuu. Eli, että lupauksilla sitä ja tuota ei yritystä pyöritetä, koska itse on aina se varavoima nykäistävä käyntiin. Byrokratia ja joka kulmassa vaaniva alv aiheuttavat lopulta sen vetonarun katkeamisen - määräänsä enempää ei kukaan jaksa kiskoa. Lopulta luopuu ja heittää laitteella vesilintua :"pitäkää puljunne".

En näe sellaista tulevaisuutta, jossa suurteollisuus enää olisi jotakin ylivertaista. Nyt jo täällä päin hädissään kuiskitaan "ettei vaan sittenkin se Äänekosken botnia jää toteutumatta". On totinen totuus, että hankkeeseen on tartuttu, kuin hukkuva pintapelastajaan.

Tämän maan asiat on niin huonosti, että mikään poliitikko - oli sitten "Chamberlain tai Churchill" - ei asiaa sellaisenaan auta. Töitähän on tuhottomasti, mutta kun ei ole palkanmaksukykyä. Moni yrittäjä tekee 26 tuntista päivää, kun ne byrokratian vaatimat paperityöt on tehtävä ns. seuraavalta päivältä varastetulla ajalla.

Tällä hallituskaudella on ollut liian nuori porukka vallassa. Tärkeintä on ollut miltä näyttää, onko fantastinen olo ja kuinka hyvin selfiet onnistuvat. Lähes kaikki on uhrattu EU:n alttarille. Onkohan tässä maassa sitä todellista uhrimieltä, jos tosipaikan eteen joutuisimme?

Mielestäni jotenkin vaan Niinistö ei ole koskaan ollut vakuuttava, eikä kovin hyvä TV-puhuja. Tästä muistaakseni jo otin kantaa silloin aikoinaan ,kun blogissa presidentinvaalien aikaan keskusteltiin. Hän on kuin naapuri, jonka olemassaolon tietää, mutta joka itse ei edes ole kiinnostunut, onko hänellä naapuria.

Uudenvuoden puhe toki on aina sitä, mitä sen oletettavasti pitääkin olla. Ei presidentti voi julkisesti tulla ja sanoa vain, että " s..tanan tunarit".

Teemu Männynsalo 01.01.2015 18:53

Suomalainen työkulttuuri, sosiaaliturvajärjestelmiemme passivoivuus ja riippuvuutta synnyttävät piirteet ja nykyisen viranomaisyhteiskunnan hegemonia edellyttäisivät taloudellisen menestyksemme kannalta syvällisiä muutoksia: hyvinvointi- ja yhteiskunta-ajattelun kokonaisuuden muutosta pienten leikkausten sijaan. Niinistö, ja Stubb aiemmin, tervehdyksessään sivusivat yleisellä tasolla talouden välttämättömiä ratkaisulinkoja menemättä kumpikaan erityisen pitkälle syvällisempää yhteiskunta-analyysiä kohti. Uudenvuoden puhe käsitteli hyvin kansakunnan tilaa mutta ei järjestelmämme syvempää muutostarvetta vapaassa ja Eurooppaa laajemmassa globaalissa talouden ja tuotannon kilpailussa.

Raimo Kantola 01.01.2015 19:32

Liisan lista syntyi syksyllä 1994 SDP:n ja Kokoomuksen valmistelun tuloksena. Maamme oli tuolloin notkahtamassa uuteen laskuun ja Ahon hallituksen kannatus oli todella vähäinen. Lista tuli laimennettuna Lipposen hallituksen ohjelmaan keväällä 1995 sen jälkeen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat osoittaneet vihreää valoa sen linjalle. Kyse oli mittavasta konsensusprosessista, josta silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö oli hyvin tietoinen. Sopinee epäillä, löytyykö nykypolitikoista kykyä moiseen operaatioon?

Juha Kaistinen 01.01.2015 20:02

Puheessa oli asiaa, mutta Niinistö ei todellakaan ole puhujana mitään huippuluokkaa.

Hänen olemuksensa ei oikein ole synkassa puheen sisällön kanssa.

Hänellä on samanlaista pälyilyä ilmeissän kuin naapurin Volodjalla.

Asiat kuitenkin ratkaisevat.

Ilmasto ja maanpuolustusasiat ovat meillä marginaaliin kuuluvia, ja jälkimmäisen on J. Niinistö jo politisoinut omaksi valtauksekseen.

Itse löytämänsä kaikin puolin kunnioitettavan sotaveteraanin nostaminen maan tärkeimpään puheeseen hipoo jo populismin rajoja.

Meillä pitäisi jo päästä katsomaan maan historiaa kokonaisuutena ja keskittyä tähän päivään ja suuntautua tulevaisuuteen.

Sota-ajat ovat vuosi vuodelta pienempi osa historiastamme.

Ja nekin voidaan supistaa Talvisodan 105 päivään ja suurhyokkäyksestä 9.6.1944 välirauhaan 19.9 muu sota-aika oli pääasiassa omaa sählinkiä.

Tärkein anti oli mielestäni ns. Liisan listan esiin otto.

Toivottavasti viestin ymmärsi pj. Sipilä.

Hänellä on muutama kuukausi tuoda esille omat vaihtoehtonsa, joilla hän potentiaalisten ikinuorten ministeriensä kanssa aikoo tervehdyttää maan halvaantuneen talouden.

Vanhojen voittojen piilottamisilla veroparatiiseihin ei maan rattaita saada pyörimään.

Toista äänestäjien antamaa mielikuvajytkyä yhteiskunta ei kestä.

Jonkinlaista tuotevastuuta on galluppien komeetalta syytä vaatia.

Jari Erholm 01.01.2015 20:33

Presidentti Sauli Niinistön puheessa oli kaksi turvallisuuspoliittista pointtia, joihin on hyvä tarttua. Ensimmäinen sisältyy tähän lauseeseen: “EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi. On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan”.

EU on Lissabonin sopimuksessa sitoutunut yhteiseen turvallisuus- ja puolutuspolitiikkaan, mutta sen konkretisoimiseksi on kovin vähän tehty töitä. Se johtuu siitä, että tässä asiassa ei puolustuspoliittisessa mielessä nähdä ongelmaa, koska sitä varten on olemassa Nato ja 22 EU-maata ovat Naton jäseniä eikä kenelläkään ole aikomustakaan ryhtyä rakentamaan mitään rinnakkaisjärjestelmää asian ympärille.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta keskustellaan EU:ssa vähän. Yleisten asioiden neuvostossa on esillä ulkopolitiikka, ja esim. Venäjän pakotteet katsotaan sellaisiksi. Unionin korkea ulkopoliittinen edustaja, ns. EU:n ulkoministeri, keskittyy hänkin ulkopoliittisiin kysymyksiin, mutta hänen pelikenttänään on koko maailma, mm. Syyrian sota, ei ainostaan Venäjän aiheuttamat ongelmat. EU-parlamentissa on turvallisuus- ja puolustuspoliittinen alivaliokunta, jonka esityslistat puolestaan täyttyvät Nato asioista tai kriisinhallintatehtävistä.

Niinistö on kuitenkin suuri realisti, kun hän toteaa, ettei EU:sta ole ehkä puolustusratkaisuksi. Tässä suhteessa olen noteerannut uuden tulokulman. Olisin itse jättänyt ‘ehkä’-sanan pois, ellei sitten Suomella ole valmisteilla jotain aloitetta tai avausta, josta emme vielä tiedä.

Jälkimmäinen puoli virkettä on sekin varmasti totta, jos sitä ei ymmärretä EU:n sotilaallisen avun antamiseksi. Sekin voisi teoriassa olla mahdollista, mutta ei missään nimessä itsestäänselvyys. Tilanne olisi EU:lle totaalisen uusi, sellaiseen ei olla mitenkään varauduttu, päätöksenteko 28:n maan yhteenliittymässä vie paljon aikaa ja “avun” sisällöstä syntyisi iso kiista. Mutta huom. Niinistö ei itse asiassa sanokaan, että Suomi saisi sotilaallista apua.

"Sanomattakin on selvää, että Nato-jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme", oli toinen mielenkiintoinen kohta. Luultavasti ensimmäinen kerta, kun presidentti ilmaisee Suomen Nato-jäsenyysmahdollisuuden noin selvästi. Niinistö jättää portin auki, mutta uskoakseni tällä lyhyellä virkkeellä on se vaikutus, että seuraava hallitus ei kirjaa ohjelmaansa Kataisen hallituksen toteamusta, että "tällä vaalikaudella" ei jäsenyyttä haeta. Toivoisin ainakin niin.

Mutta tämä toteamus, joka esitetään kuin itsestäänselvyytenä, on ilman mitään peräkaneettia. Sellaista, joka vesittäisi itse pääajatuksen. Ei esim. mainintaan Ruotsista tai Suomen 1300 km pitkästä itärajasta Venäjän kanssa. Eikä myöskään spekuloida Itämerestä Naton “sisämerenä”, joka itse asiassa olisi epätosi, koska Venäjään kuuluu myös Kaliningrad ja siten sillä on esteetön pääsy Itämerelle.

Suomi on nyt murroksessa kuten runsas 20 vuotta sitten, jolloin ratkaistiin kuuluminen Euroopan unioniin. Siksi turvallisuuspolitiikasta on syytä avoimesti keskustella ja antaa myös tutkijoiden ilmaista vapaasti itseään ilman leimaamista tai yritystä kyseenalaistaa mielipiteen esittämisen vapautta.

Niinistö paalutti myös selkeästi sen, että Suomi on osa länttä. Hän ei kuitenkaan ole Suomen “läntisin” presidentti, vaan se titteli menee sosialidemokraatti Mauno Koivistolle. Hän irtisanoi YYA-sopimuksen ja päätti Suomen EU-jäsenhakemuksesta. Rohkeita tekoja aikanaan. "Läntisemmän” presidentin titteliin on Niinistöllä vielä matkaa, jos hän edes sitä haluaakaan tavoitella.

Heikki Hakala 01.01.2015 20:51

Presidentti ei nähdäkseni haastanut yksinomaan oppositiota, vaan kaikki puolueet ja eturyhmät. Vaikka viittaus ”Liisan listaan” vei ajatukset oppositioon, tulkitsin sen ennen kaikkea havainnollistaneen jokaisen osapuolen mahdollisuutta sivuuttaa omat lyhyen aikavälin etunsa yhteiskunnan strategisen kokonaisedun hyväksi.

Kun olosuhteet ovat niin vaikeat kuin 90-luvun lamavuosina ja nyt, voitaneen perustellusti ajatella, että tuo mahdollisuus muuttuu velvollisuudeksi. Oli sitten kyse hallituksesta tai oppositiosta, työnantajista tai työntekijöistä, kaikilta vaaditaan tällaisina aikoina vastaantuloa ja valmiutta siirtää osa aiemmin asettamistaan tavoitteista odottamaan suotuisampia suhdanteita. Joustamattomuus ja dogmeihin takertuminen koituvat lopulta kaikkien vahingoksi.

Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi itseään tänään huomattavasti tavanomaista vähemmin koukeroin. Sitä on silti ehditty päivän mittaan tulkita niin nuhdesaarnaksi istuvalle kokoomusvetoiselle hallitukselle, näpäytykseksi edeltäville hallituksille kuin muistutukseksi demareille siitä, ettei kevään 2011 katteettomaan optimismiin ole enää toistamiseen varaa. Mikään tulkinnoista ei taida olla väärä: kaikilla on aihetta katsoa peiliin – toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Jotkut kommentaattorit ovat katsoneet presidentin virittäneen puheessaan ansoja. Minä en siitä taktikointia löytänyt enkä jaksa uskoa motiiviakaan sellaiseen olevan. Edessä oleviin haasteisiin voidaan vastata vain eheydellä ja yhtenäisyydellä. Presidentti tietää sen kokemuksesta hyvin.

Puheen merkittävintä antia oli ilman muuta sen ulko- ja turvallisuuspoliittinen osuus. Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola luonnehti puhetta tuoreeltaan yhdeksi tärkeimmistä kahteenkymmeneen vuoteen. Jaan hänen käsityksensä. Teksti oli tältä osin niin täsmällistä, että jos Suomen turvallisuuspolitiikan suuri linja on jollekulle epäselvä, sen voi käydä tästä puheesta tarkistamassa.

Tältä osin puhe kannattaa lukea tarkkaan myös toimituksissa. Presidentti sanoi siinä muun muassa näin: ”Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä.”. Muotoilu on niin yksiselitteinen, että tuntui lievästi sanoen hämmentävältä kuulla Ylen tv-uutislähetyksen selittävän presidentin korostaneen Suomen ”erityisasemaa idän ja lännen välissä”.

Edellisen merkintäni Perässähiihtäjä-blogiin kirjoitin tammi-helmikuun taitteessa 2012. Unskille kiitokset uupumattomuudesta – on mukava olla mukana ladulla taas.

Matti Kärkkäinen 01.01.2015 21:38

Puhe oli Niinistön aikaisempia puheita selkeämpi. Sen suurin ansio oli ulkopoliittisen asemamme ja Venäjä-suhteemme selkiyttäminen. Tätä analyysia tuskin kukaan suomalainen kyseenalaistaa.

Talouden osalta koin puheen merkittävämmäksi anniksi sen, jokaisen olisi luovuttava eduistaan eikä vaatia vain muita luopumaan. Tähän saakka vaatimuksia ovat esittäneet pääasiassa EK ja sen linjaa kannattavat taloutieteilijät ja vaatimusten kohteena ovat olleet palkansaajat, eläkeläiset ja julkinen sektori. Ihmettelen kuitenkin, ovatko vaaditut leikkauslistat se keino ja ainoa keino, jolla Suomen talouteen saadaan kasvua. Eikö muita keinoja todella ole?

Tärkeää oli, että ilmastonmuutos oli otettu puheen aiheeksi. Vaikea oli kuitenkin ymmärtää, mitä Suomen olisi Niinistö mielestä asiassa tehtävä. Ymmärsin vain sen, että ympäristöteknologia voi olla uusi taloudellisen toimeliaisuuden muoto. Onko uudeni tuotantoalan mahdollisuus tässä kysymyksessä olennaista?

Puheen ansiot olivat siis ulkopolitiikassa, muilta osin puheen merkitys oli paljon vähäisempi. Tämän keskustelun kommentit ovat ylistäviä. Epäilen, että kriittisempiäkin kommentteja vielä tulee.

Ville Jalovaara 01.01.2015 21:54

Tämän kevään vaalikeskustelujen kannalta oli kiintoisaa se, mitä Niinistö sanoi Natosta, että Suomi voi halutessaan hakea, eli vain se sama vanha Nato optio. Miten tämä sitten peilautuu esimerkiksi kokoomuksen Nato myönteisyyteen, on kiintoisa kysymys.

Riku Keskinen 01.01.2015 22:57

Ei minusta haastanut erityisesti oppositiota vaan kaikki puolueet. Kaipa Niinistö toivoo, että vaaleihin mentäessä ilmassa olisi sitä henkeä että pitää vähän luvatakin jotain epämiellyttävää että on uskottava ja läpimenonarvoinen poliitikko.

Tällaista ei ole viime vuosina kovin palkittu. Minusta lehdistökin on tehnyt aina hirveän numeron joka asiasta mistä on yritetty sopeuttaa. Vallan vahtikoira on ymmärtänyt tehtävänsä niin. En tiedä mitä Niinistö ajattelee tästä, mutta mediaa nyt ei kannata juuri missään tilanteessa haukkua. Toivottavaa on, että syntyisi edes hetkiseksi jokin myönteisyyden kulttuuri sellaisia poliitikkoja kohtaan, jotka puhuvat suoraan tai suoremmin siitä miten kuluja kannattaisi ja voisi karsia.

Kyllä on tänään taas kiirehditty julistamaan, miten mistään ei voi leikata. Juuri sitä tehty, mistä Niinistö poliitikkoja moitti: leikkaukset eivät saa osua meihin vaan niiden pitää osua muihin. Tilanne ei parane muuta kuin siten, että vaaleihin menijöillä alkaa olla se tuntuma, että tällä kertaa ikävistä lupauksista palkitaan, siis äänestäjät palkitsevat, sekä kokonaisia puolueita että yksittäisiä ehdokkaita. Voisiko näin hyvin käydä?

Kai Lintunen 01.01.2015 23:16

Puheen vahvimmat ja heikommat kohdat löytyvät juuri turvallisuuspolitiikan puolelta.

Puhe kiinnitti Suomea länteen tavalla, jossa tila harmaille vyöhykkeille kapenee. Kansallisen puolustuksen nykypanostusten riittämättömyydestä uskallettiin puhua selkeästi. Nämä olivat puheen vahvuuksia.

Samalla kuitenkin puheessa etsittiin lisäturvaa tai ainakin sen tunnetta läpi läntisen turvallisuusspektrin ilman strategisia painotuksia. EU:n rooli turvallisuustoimijana ylikorostui selvästi, jopa yllättävästi. Mitään lähellekään vastaavaa ei kuultu Ruotsin osalta.

NATO ohitettiin nopeasti ilman argumentaatiota ja ilman siihen liittyvää poliittisen johtajuuden ottamista. Ukraina mainittiin konfliktina, ei sotana.

On selvää, että Suomen turvallisuuspolitiikan strateginen tahtotila jää kovin hämäräksi, ellei selviä painopistealueita pystytä identifioimaan. Geopoliitikan kovenevista riskeistä huolimatta Suomi on turvallisuusasemassaan edelleen yksin.

Juhani Heinula 02.01.2015 0:48

Presidentin puhe oli paras, jonka muistan kuulleeni hyvin pitkään aikaan. Erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittista osiota oli suorastaan nautinto kuunnella, koska presidentti keskittyi vain oleelliseen ja jätti joutavanpäiväiset liirum-laarumit tyystin pois. Suomen linja on viimeistään nyt kivetty ja voi vain toivoa, että kepun suomettunut intelligentsiakin (miinus Väyrynen, joka ei taatusti usko) kuunteli tarkkaavaisesti. Unskin kysymykseen ensimmäinen vastaus on, että ainakin turvallisuuspolitiikan osalta haastetta lähti erityisesti kepulle ja ehkä myös vasemmistoliitolle puolustusvoimien kehittämisen osalta.

Talouspolitiikan osiossa presidentti sanoi ns suorat sanat kohtuullisen yleisellä tasolla, koska selvästi vältti menemästä yksityiskohtiin, jotka kuuluvat hallituksen rooteliin. Mutta haastetta tuli koko valtakoneistolle. Erityisesti minua miellytti vaatimus siirtyä puheiden tasolta tekoihin. Nykyinen hallitus ja edeltäjäkin on vain käynnistellyt keskustelua ja jättänyt sitten siihen. Tulee mieleen Jope Ruonansuun "haluatko miljonääriksi" -ohjelman parodia, jossa ei siinäkään päästy alkua pitemmälle. Toivotaan nyt kuitenkin, että uusi vuosi tuo uutta viisautta ja pontta päätöksentekoon tai joudumme EU:n ja IMF:n tarkkailuluokalle. Vielä lopuksi toteaisin, että Niinistö ei tietenkään tarkoittanut, että Suomi saadaan nousuun vain leikkaamalla. Mutta leikkauksiakin on tehtävä, jotta saadaan tulot ja menot balanssiin.

Pirjo Koivukangas 02.01.2015 1:49

Presidentin puhe oli voimannuttava, selkeä ja suora. Puhe oli taidokas, rehellinen avaus mamme tilasta ja eheyden korostamisesta. Hänen ei tarvinnut kierrellä mitään, koska hän tietää ja on valtiomies, joka astui eturintaman kansansa puolesta. Kiitos siitä Teille Sauli Niinistö. Kirjoitin aiheesta blogissani pirjokoivu.blogspot.fi

Matti Viialainen 02.01.2015 10:41

Presidentti haastoi sekä oppositio-että hallituspuolueet esittämään säästölistan antaen samalla nykyisille vallanpitäjille vinkin, että he voisivat kenties pärjätäkin vaaleissa tekemällä ne päätökset, joita he eivät äänestäjien pelossa vielä ole rohjenneet tehdä. Eli ns. Junckerin dilemma toisinpäin.

Raimo Kantola jo ylempänä kertoo, että ns. Liisan listan taustalla oli laajempi valmistelu, josta Paavo Lipponen kertoo muistelmiensa kakkososassa. Sitä tehtiin Vasemmistoliitossakin, jossa valmisteltiin hallitusneuvotteluja varten noin 16 miljardin markan leikkauslista. Yhtenä sitä oli tekemässä mm. nuori lupaava ekonomisti Suvi-Anne Siimes.

Puheen ydin oli toteamus, että maamme ulkopolitiikka on "aktiivista vakauspolitiikkaa" Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella sekä toimintaa jännityksen lieventämiseksi. Tämän lähes kaikki kommentaattorit ( Väyrystä lukuun ottamatta) ovat jättäneet huomiotta.

Johtuneeko siitä, että vakauden ylläpito lähialueillamme tarkoittaa, että olemme sotilaallisesti liittoutumaton, kuten Ruotsikin ja ylläpidämme vahvaa omaa itsenäistä puolustusta. Eli emme liity Natoon emmekä ryhdy ottamaan vastuuta Baltian maista. Tämä asetelmahan asiallisesti sovittiin ja vahvistettiin, kun Clintonja Jeltsin tapasivat Helsingissä 1997, jolloin Venäjä suostui Baltian maiden Nato-jäsenyyteen.

Suonmen sijainti ja geopolitiikka määräävät, että vain reaalipolitiikka on järkevää ja etujemme mukaista ulko-ja turvallisuuspoolitiikkaa. Muu on vaarallista haihattelua, kuten 1920-ja 1930-luvun epäonnistunut politiikka karvaasti opetti.

Kun pää- ja puolustusministeri etupäässä horjuttavat puheillaan vakauspolitiikkaa, on enemmän kuin tarpeen, että TP ja muut puoluejohtajat sitä korostavat. Siksi puhe oli paikallaan.

Jouni Pulli 02.01.2015 11:25

Presidenttimme Sauli Niinistö velvoitti koko poliitikkojoukkoamme toimimaan yhteisen hyvän puolesta sekä niin, että kaikki pidetään mukana. Puhuessaan Liisan listasta presidenttimme totesi, ”että välttämättömyydestä tehtiin hyve”. Tässä elämämme ”balettitanssissa” pärjäämme vain, jos osaamme sekä luopua että uudistua. Presidenttimme kehotti päättäjiämme olemaan vahvoja myös omiensa edessä – siis johtamaan, niin oppositiossa kuin hallituksessakin.

Maamme puolustuksen osalta Sauli Niinistö totesi uskottavan puolustuksen turvaamisen muuttuneessa tilanteessa vaativan tuntuvia lisäpanostuksia. Maamme tulee tässä taloudellisesti hankalassa tilanteessa käyttää nykyistä selkeästi enemmän varoja puolustuksensa kehittämiseen, mikä on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää uskottavaa puolustusta. Tällainen varojen allokointi tulee vaatimaan suurta konsensusta päättäjiemme ja kansan joukossa.

Mielestäni presidentti haastoi sekä opposition, hallituspuolueet ja koko kansamme talkoisiin, jotta saamme järjestelmämme ja yhteiskuntamme uudestaan positiiviseen suuntaan niin, että kaikki pidetään mukana. Hyvä niin!

Pekka Remes 02.01.2015 11:47

Puhetta on kehuttu selkeäksi, mutta kuten kommenteista voi huomata, käsitykset puheen sisällöstä voivat olla täysin päinvastaiset. Haastoiko Niinistö opposition? Otetaanpa puheen loppuosa. Siinähän Niinistö otti kantaa ilmeiseen kevään vaaliteemaan, jakoon vanhoilliseen ja uudistusmieliseen Suomeen, mutta veteraani-Hanneksen tapaan Niinistö päättyy ajattelemaan "ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima". Siinä taisi lähteä viesti sekä liberaaleille että konservatiiveille.

Liisan lista vei ajatukset Niinistön omiin ministeriaikoihin. Sinänsä mielenkiintoista, että Liisan listan ajatuksia, kuten asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poistamista sekä lapsilisien verottamista oikeastaan tietyssä mitassa toteutetaan jo parhaillaan. Mutta haastetaanko tässäkään oppositiota? Niinistöhän sanoo, että: "Päättäjät kyllä tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja jos he sen tekevät, me valitsemme heidät uudelleen”. Haaste siis lähtee pikemminkin hallitukselle - ja kunkin kommentoijan tulkinnan mukaan joko nykyiselle tai seuraavalle.

Pentti Kangasluoma 02.01.2015 15:51

Yksi yö on nukuttu presidentin puheen jälkeen. Heikki Hakala eilen ihmetteli Ylen tulkintaa puheesta. Ettäkö olisimme jossain erityisasemassa idän ja lännen välissä? Kenellä ketunhäntä kainalossa?

Matti Viialaisen tapaan olen piirrellyt punaisia numeroita äänestyskopeissa. Viron ja Latvian itsenäisyystaistelujen seuraaminen kyllä kirkasti ajatukseni. Siksi ihmettelen miksi MV tunkee itseään Paavo Väyrysen jengiin.

1930-luvulla suojeluskunta avusti muilutuksissa itärajan yli.

2000-luvun upseeristomme, aliupseerit ovat aivan toisesta puusta veistettyjä, eikö Viialainen ole heitä Mikkelissä tavannut. Sivistyneistön

kärkijoukkoa, rauhanturvaoperaatioissa palvelleita.

Antti Rokka muistutti uudelle vänrikille että pakokauhun tekee vihollinen

enkä mie. Vakautta ovat horjuttaneet Putinin joukot Venäjällä, Itä-Ukrainassa. Presidenttimme ja ulkoministeri ovat sen selvästi todenneet,

Timo P Holopainen 02.01.2015 18:53

Vastauksena kysymykseen: presidentti Niinistö haastoi erityisesti Keskustan avaamaan pelin säästöistä osana vaalikeskustelua. Puheeseen sisältynyt kohta Liisan listasta oli oivallinen muistutus siitä, että vaaleihin voi ja kannattaa mennä myös säästöjä esittämällä. SDP oli mielipidetiedusteluissa syksyllä 1994 samassa tilanteessa kuin Keskusta on nyt. Keskusta on nyt lähes varmasti tuleva hallituspuolue ja todennäköisesti pääministeripuolue. Näin ollen presidentti haastoi Keskustan tuomaan esille ne kohteet, joihin leikkaukset ja säästöt tulisi kohdistaa. Haaste ulottuu tietysti myös muihin oppositio- ja hallituspuolueisiin, joiden tulee vastata omilla esityksillään.

Olen samaa mieltä kuin muutama aiempi kirjoittaja, että puheen merkittävin kohta on kuitenkin Suomen linjan määrittäminen "aktiiviseksi vakautuspolitiikaksi, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkaisasettelun lieventämiseksi." Tämä linja on luonnollisesti Suomen edun mukainen, mutta sen lisäksi se huomioi naapurimaiden turvallisuuden kaikilla suunnilla.

Positiivista puheessa oli myös ilmastomuutoksen esiin nostaminen. Moni suomalainen suhtautui kuitenkin vaivautuneesti toteamukseen, että "Suomi on ollut vastuullinen (ilmastomuutoksen torjunnassa)" Todellisuudessa Suomen hiilidioksiidipäästöt henkeä kohden ovat edelleen maailman kärkitasoa.

Veli-Pekka Silvan 02.01.2015 19:17

Itse näen Niinistön talouspuheissa piikkiä Kokoomukseen, RKP:n ja EK:n suuntaan, hehän ovat tarjonneet vain yhtä lääkettä tähän lamaan ja se on: Palkansaajien pitää joustaa lähes kaikessa.

Stubb, Haglun ja muut eivät ole esittäneet mitään leikkauslistaa joka koskisi heidän omia porukoitaan mm yrittäjiä, omistajia, muita rikkaita jne.....

Ja tokkopa kepukaan tulee esittämään leikkauksia mm maakuntamenoihin, maataloustukiin tai kotihoidontukeen.

Eikä RKP tule luopumaan suomenruotsalaisten eduista.

Vihreille ehdoton ei on opintukiin tehtävät leikkaukset.

Ja kaikki puolueet vastustavat lapsilisien leikkausta.

Joten veikkaan että taas leikataan vammaisilta, eläkeläisiltä jne.....

Tuomo Kokko 02.01.2015 23:08

Mielenkiintoista. Jätin itse puheen kuuntelematta, mutta en tietenkään ole voinut sulkea korviani kaikelta referoinnilta, jota tiedotusvälineet ovat tarjonneet. Joka tapauksessa olen nyt tutustunut Perässähiihtäjän arvioon ja siihen liitettyihin kommentteihin huomattavasti tarkemmin kuin presidentin puheeseen sinänsä, ja tämäpä vasta onkin jännittävä tapa paneutua valtiojohdon näkemyksiin!

Vaikuttaa siltä, ettei Niinistö nykyisessä tehtävässään todellakaan ole "tyhjentänyt pajatsoa" (ilmaus Mauno Koiviston) parissa vuodessa, vaan kansalaisen kannattaa keskittyä presidentin sanomisiin vastakin. Erityinen juttu on, että Niinistö siteerasi erästä Jenni Haukion vanhimmista faneista, 101-vuotiasta Hannes Hynöstä. Rohkenenkin päätellä, että Mäntyniemen emännälläkin on ollut vaikutusta uudenvuodenpuheen sisältöön.

Ari Pesonen 03.01.2015 10:50

Presidentti Niinistö ja pääministeri Stubb vakuuttavat, että Suomi kuuluu länteen. Stubb on toistamistaan toistanut, ettei Suomi ole harmaalla vyöhykkeellä. Ilmeisesti asiasta on epäselvyyttä, kun Suomen länsimielisyyttä joudutaan jatkuvasti korostamaan.

Suomi ei itse voi itse määritellä asemaansa eikä Suomen omalla määrittelyllä ole merkitystä, vain muiden maiden määrittelyllä on merkitystä.

Puheet ovat puheita, vain teot ratkaisevat, niin myös Suomen länsimielisyyden määrittelyssä.

Suomen länsimielisyyttä ei vielä ole kunnolla testattu. EU:n Venäjä-pakotteiden asettamisesta Suomi ei selvinnyt ihan puhtain paperein, kiitos Tuomiojan lisäpakotejarruttelun.

Kunnollinen testi olisi, jos Suomelta pyydettäisiin sotilaallista apua Venäjän intervention seurauksena. Apua pyytäisi Lissabonin sopimuksen perusteella jokin EU-maa, vaikkapa Viro. Kykenisikö Suomi tekemään avustuspäätöksen, joka tosiasiallisesti asettaisi Suomen Venäjää vastaan myös sotilaallisesti. Pelkäisikö Suomi omia Venäjä-suhteitaan eikä suostuisi avustamaan?

Tuollaisessa tilanteessa mitattaisiin todella, kuuluko Suomi länteen vai ei. Jos Suomi uskaltaisi asettua EU:n puolelle ja olisi valmis antamaan myös sotilasapua, kuuluisimme länteen, muutoin ei.

Tosiasiassa Virosta pitäisi huolta Nato eikä EU:n perään Suomenlahden eteläpuolella haikailtaisi.

Me asetamme edelleen EU:lle sellaisia tavoitteita, joita muut eurooppalaiset maat ovat asettaneet Natolle ja Nato-jäsenyydelle, eivät EU:lle. EU on edelleen Suomelle Naton korvike. Suomi ei vielä ole reivannut politiikkaansa Ukrainan kriisin jälkeiseen aikaan. Vetoamme turvallisuusasioissa Lissabonin sopimukseen, jota muut EU-maat eivät juuri tee.

Suomen ulkopolitiikassa harmittaa se, että taidamme olla hieman rusinan poimijoita pullasta. Otamme kyllä apua vastaan, mutta en ole varma, auttaisimmeko muita varsinkin, jos kriisissä olisi mukana Venäjä.

Suomen suhteen on mielenkiintoista myös se, että Suomi on varmasti herkkä vetoamaan EU-avun saantiin kriisitilanteessa (myös sotilaallisen avun saamiseen), mutta toisaalta Suomen oma lainsäädäntö estää sotilaallisen yhteistyön muissa EU-maissa ja ulkomailla. Edes Ruotsin kanssa sotilaallinen yhteistyö ei ole mahdollista, kuten Ruotsin viimeisen sukellusvenejahdin yhteydessä tuli ilmi. Onko tuo tarkoituksellista lainsäädäntöä, jottei vain Suomen tarvitse auttaa muita EU-maita sotilaallisesti? Kielteinen kanta on helppoa perustella lainsäädännöllä.

Miika Kurtakko 03.01.2015 13:16

Presidentti Niinistön puhe osoitti hänen osaamisensa tason - näin kauniisti sanottuna. Rehellisesti puhuen Niinistö osoitti olevansa amatööri paitsi ulkopolitiikassa niin myös yllättäen talouspolitiikassa. Aloitetaan puheen analyysi ulkopolitiikasta.

Niinistö paalutti Suomen kuuluvan "länteen" erittelemättä mitä se oikein tarkoittaa. Tämä peiteltyjen ilmaisujen tapa saisi kuulua jo historiaan, mutta avattakoon se tässä. Suomi kuuluu Yhdysvaltain globaaliin imperiumiin muun EU:n, Australian, Kanadan, Japanin, Saudi-Arabian, Qatarin ja Israelin kanssa. Tälle imperiumille on leimallista aseellisen ja taloudellisen väkivallan häikäilemätön käyttö kaikkia niitä maita ja ihmisiä kohtaan, jotka ko. imperiumin johto kokee haastajikseen. Haastajista luodaan viholliskuvat myötäsukaisen median ja tiedustelupalvelujen salaisten operaatioiden avulla, minkä jälkeen näiden luotujen viholliten kimppuun hyökätään.

Myös Niinistö osoitti uskollisesti kuuliaisuuttaan tuomitsemalla uusimman "vihollisen" eli Venäjän toimet. Luonnollisesti imperiumin muiden vasallimaiden laittomuudet unohtuivat sopivasti. Objektiivisuuden vuoksi Krimin tilannetta voisi verrata vaikkapa Israelin toimiin palestiinalaisalueilla tai Yhdysvaltain toimiin Irakissa; Krimillä ihmisiä ei tietääkseni kuollut, ja krimiläiset saivat - niin vapaissa ja rehellisissä vaaleissa kuin niissä oloissa oli mahdollista - äänestää liittymisestään Venäjään. Mutta kansojen itsemääräämisoikeus ei kuulu imperiumin perusarvoihin. Sitä kannatetaan ainoastaan silloin, kun se edistää Yhdysvaltain ja/tai sen liittolaisten etuja.

Niinistön luonnehtima "EU turvallisuusyhteisönä" on täysin tyhjä ja katteeton lausahdus kaikista mahdollisista näkökulmista. Vaikka Suomi onkin Yhdysvaltain imperiumin osa (joka itsessään on asia, josta ulkopoliittisessa debatissamme ei edes keskustella - itsestäänselvyys?), olemme pelkästään liitännäisjäsen ilman kaikkia etuja. Naton jäsenenäkään emme kuuluisi ydinryhmään: mahdollisen Venäjän hyökkäyksen - sanottakoon sekin ääneen, kun Niinistö ei uskaltanut - tapahtuessa Suomen ja Baltian alueet olisivat vain viivytystaistelujen aluetta. Varsinainen eteneminen pysäytettäisiin lännempänä ja etelämpänä. Luonnollisesti tämäkin skenaario lähtee siitä oletuksesta, että Venäjä olisi aggressiivinen ja hyökkäysintoinen valtio, mikä on täysin vailla katetta. Venäjä ei ole Yhdysvallat.

Mitä tulee EU:n sisäiseen ja ennen kaikkea taloudelliseen turvallisuuteen, voimme tarkastella kuinka se toimii. Kun EU-maat ovat joutuneet talousvaikeuksiin, ensimmäiseksi on pelastettu pankit. Ja luonnollisesti veronmaksajien rahoilla. Kiitokseksi veronmaksajille epädemokraattinen troika (komissio, EKP ja IMF) on vaatinut budjettileikkauksia, jotka ovat sekä kasvattaneet velan määrää että kurjistanut EU-kansalaisten asemaa. Entisenä pankkimiehenä Niinistö tietääkin, että pankkien armoille ei kannata jäädä, sillät pankit pyörittävät Yhdysvaltain imperiumia. Pankit ovat lakien yläpuolella - myös Suomessa.

Tästä päästäänkin Niinistön puheen periaatteessa parhaaseen kohtaan, jossa hän vaatii puolueilta kisaa eduskuntavaaleihin, kuka leikkaa eniten. Kuten edellä kirjoitin, Niinistön pelko pankkien vallasta ei ole aiheeton. Lisäksi hänen oma kokemuksensa leikkausten autuaallisuudesta 1990-luvun vaikeina vuosina on ajatuksen takana. Tilanne on silti hyvin erilainen. 90-luvulla valtio oli kassakriisin partaalla, korot tapissa ja lainahanojen sulkeutuminen oli täysin mahdollista. Lisäksi Niinistön aikaan yksityinen sektori oli kovassa kasvussa. Nyt korot ovat lähellä nollaa, valtio saa lainaa helposti ja yksityinen sektori sakkaa rajusti. Tutkimusten mukaan leikkaukset olivat lopulta elvyttäviä sekä valtiolle että yrityksille 90-luvun tilanteessa, koska ne laskivat korkoja ja paransivat rahoitusasemaa kaikkien osalta. Nyt olisi kuitenkin investointien aika - jo ihan oppikirjojenkin mukaan. Mutta ehkä ne jäivät Niinistöltä lukematta aikoinaan.

Jos siis Niinistö haastoi oppositiota johonkin, niin ehkä hän teki niin Marco Hietalan luotsaaman Tarotin toisen levyn hengessö, joka kantoi nimeä "Follow Me Into Madness".

Jussi Lähde 03.01.2015 18:25

Parahin Unski

Täytyy jälleen kerran onnitella blogin isäntää siitä että ladulla riittää laadukkaaseen keskusteluun ja pohdintaan kykeneviä seuraajia. Sauvat eivät katkea omia aikojaan eikä eposta ole merkkiäkään.

Vinkkinä kaikille tämän blogin lukijoille mainittakoot Janne Riiheläisen HS blogeihin siirtynyt "Turvallisuuspolitiikan Korkeajännitys". Riiheläinen on pitkän linjan itsenäinen ajattelija ja hyvä kirjoittaja joka malttaa taustoittaa asiat huolella. Suosittelen vahvasti.

Pentti Kangasluoma 03.01.2015 20:00

Monet meistä kommentoijista, lukijoista muistavat 6o-luvun radikalismin ja

Lapualaisoopperan. Poikien, tyttärien kapinan sotasukupolvea vastaan. Nyt Arvo Salo tuntuu varsin lempeältä radikaalilta: Ken tupakoi ja ottaa pari

tilkkaa hän ei ansaitse pilkkaa. Täytyy suvaita ja sietää.

Kevennyksenä ehdotan, katsokaa videolta kun nuori ja vanha Loiri laulaa laulua Lapualaisoopperasta. Komeaa vaikka ei Lapuanliikettä ihailekaan.

Video Loirin jutun yhteydessä.

Tässä blogissa on kehotettu unohtamaan sodat. Perjantaiaamuna radio kertoi että Karjalaan on suunnitteilla kaksi muistomerkkiä tuhotuille suomalaisille. Nyt vasta!

Mark Andersson 04.01.2015 13:15

Enpä tiedä tuosta "todennäköisestä" Persu-Kepu -hallituksesta. Suomalaiset haluavat muutosta, ja porvarihallitus ei muuttaisi mitään. Persut taas eivät yllä hallitukseen, koska Soini on karsinut rasistit, ja puolueen kannatus notkahtaa, kun rasistivaalikarja siirtyy nukkumaan Halla-ahon taisteluhuudoista huolimatta.

Mitä Niinistön puheeseen tulee, se oli harvinaisen pinnallinen, siis sitä virallisen Suomen jargonia, joka on aika etäällä "kansan syvien rivien" ajatusmaailmasta, vaikka tähän valtamedia pyrkii propagandallaan ankarasti vaikuttamaan. Särmätön, konservatiivinen ja jähmeä puhe, joka ei sisältänyt mitään sellaista elementtiä, joka viittaisi muutokseen. Ei ulko- eikä sisäpolitiikassa, joka on jo nyt luovutettu markkinavoimien riepoteltavaksi.

Pekka Turunen 04.01.2015 17:19

En ole tähän mennessä osallistunut tähän keskusteluun, sillä en kuunnellut presidentin puhetta. En tapaa niitä koskaan kuunnella, sillä en odota niiltä mitään aidosti kiinnostavaa (tämä koskee yhtä lailla myös edellisiä presidenttejä). Ne ovat vähän samanlaisia kuin lehtien nimettömät pääkirjoitukset - kaikessa yleisessä oikeamielisyydessään niissä harvoin on mitään yllättävää. Todelliset, ajatuksia herättävät keskustelut käydään muualla.

Tätä keskustelua nyt luettuani en ehkä menettänyt tälläkään kertaa mitään olennaista. Mukana näyttävät olleen ne isot, tärkeät asiat, aika tasapuolisesti painotettuina. Jotkut puhetta kehuvat, jotkut haukkuvat, lähinnä kai oman poliittisen kantansa lähtökohdista.

En kuulu presidentin varsinaisiin ihailijoihin, mutta yhdessä asiassa häntä arvostan: hän tuntuu kovin vilpittömästi ja hyvään pyrkien ottavan tehtävänsä presidenttinä. Hän koettaa katsoa asioita laajemmin kuin oman taustapuolueensa tai minkään muunkaan yksittäisen ryhmän kannalta. Mutta johtaako se mihinkään, noilla valtaoikeuksilla?

Luetuimmat
  1. 1

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  2. 2

    Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

  3. 3

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  4. 4

    Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

  5. 5

    Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

  6. 6

    ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

  7. 7

    15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

  8. 8

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  9. 9

    Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

  10. 10

    Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  2. 2

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  3. 3

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  4. 4

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  5. 5

    Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

  6. 6

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  7. 7

    Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

  8. 8

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  9. 9

    Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

  10. 10

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  7. 7

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  8. 8

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  9. 9

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  10. 10

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  11. Näytä lisää