Perässähiihtäjä

Sopisiko listavaali Suomeen?

HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi nosti viime viikonloppuna ( HS 4.4.) pohdittavaksi,  pitäisikö Suomessakin siirtyä eduskuntavaaleissa listavaaliin. Samaa aihetta pohti Tommy Westerlund (HBL 9.4.)  torstaina HBL:n pääkirjoituksessa.  Pohditaanpa tätä asiaa blogin keskustelupalstalla viikonvaihteen yli. Ensi viikko onkin sitten yhtä vaalikeskustelua.

Kaius Niemen kirjoitukseen pääsee tutustumaan tämän linkin takaa.

Tommy Westerlundin artikkelia en valitettavasti saanut tähän linkitetyksi, mutta siteeraan hänen tekstistään viimeisen  kappaleen.

"Hittils har stödet för ett nytt valsystem med långa listor varit ganska begränsat inom våra partier. Fördelarna är i alla fall många och därför borde en seriös debatt komma i gång. En kombination stil med Sveriges system med halvt öppna listor kunde vara en lämplig kompromiss. Där finns möjligheten att ge sin röst specifik kandidat.  I Sverige krävs att en kandidat får personliga röster som motsvarar minst fem procent av pariets röster i valkretsen för att det ska leda till inval förbi rangordningen på den officiella listan."

Tuumitaanpa tätä ajatusta porukalla.  Olisiko syytä nostaa vaalitavan muutos esiin jo hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen ja vaikka nimittää parlamentaarinen komitea miettimään asiaa? Mitkä olisivat listavaalin edut ja haitat? Mentäisiinkö Ruotsin mallin hengessä vai ryhdyttäisiinkö pohtimaan ihan omaa suomalaista sovellutusta - jos,  niin millaista?

Tämä on niin tärkeä asia suomalaisen demokratian kannalta, että sitä kannattaisi selvittää, vaikka sitten lopulta todettaisiin, että jatketaan entiseen tyyliin.

Hankkeessa ei pitäisi hötkyillä. Realismia olisi, että muutos voitaisiin toteuttaa parin vaalikauden päästä, koska se vaatisi perusteellisen valmistelun ja myös laajan poliittisen yhteisymmärryksen. Minun mielestäni realismia olisi myös se,  ettei sitä kannattaisi edes yrittää ulottaa kuntavaaleihin asti. Ne pysyisivät nykyisen kaltaisina vaaleina.

Viikonlopun Hyvä Kysymys kuuluu:  Sopisiko listavaali Suomeen?

Linkkejä:

Edellisessä postauksessani nostin esille etujärjestöjen roolin eduskuntaehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoituksessa ja pyysin välittämään tietoa, miten vaalirahoitusta annetaan.  Myönteisenä esimerkkinä avoimuudesta kerroin Ammattiliitto Pron 1.4. tekemästä tukipäätöksestä, joka julkistettiin Pron sivulla.  Siellä Pro kertoi kenelle ja kuinka paljon tukea myönnettiin.  Pron tuettavien ehdokkaiden listaan voi tutustua täällä.

Muutamakin tuttu otti eilen yhteyttä ja ennusti, etten saisi tänne juuri muita positiivisia esimerkkejä, en ay-liikkeestä enkä työnantajapuolelta.  Muuan vanha kähmy naureskelikin, että "vaalirahoitussalaisuus on Suomessa melkein yhtä tiukka kuin vaalisalaisuus".

Taisi kähmy  olla oikeassa, harmi kyllä.

Verkkouutisten reportteri Juha-Pekka Tikka näyttää onnistuneen kuitenkin selvittämään lisää näitä kuvioita.  Tikka on julkaissut tänään lehdessään  yhden selvityksen vaalirahoituksesta.

Tikan kirjoitukseen voi tutustua tämän linkin kautta.   Rohkenen suositella tutustumista.

25 vastausta artikkeliin "Sopisiko listavaali Suomeen?"

Miika Kurtakko 10.04.2015 20:02

Tätä asiaa on hyvä ajatella teleologisesti. Hieman kärjistäen voi todeta, että poliittinen vaikuttaminen Suomessa kulminoituu hallitusohjelmaneuvotteluissa (siis ainakin eduskuntavaalien osalta). Hallitusohjelmaa pääsee tekemään, kun on tarpeeksi monta kansanedustajaa. Tai jos puolueen nimi on RKP, kansanedustajien määrällä ei ole väliä. Joka tapauksessa kansanedustajien nimillä ei ole mitään väliä, joten yksi piste listavaalille.

Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen seuraava vallantäytteinen hetki on ministerisalkkujen jakaminen. Tämä on luonnollisesti jo nimipeliä. Kansan antamalla valtakirjalla, so. henkilökohtaisella äänimäärällä on painoarvoa mutta ei niin paljon kuin puheenjohtajan sanalla. Lisäksi jos/kun Sipilä toteuttaa uhkauksensa kollegiaalisesta hallitustyöskentelystä, ei yksittäiset ministerit olekaan enää suvereeneja herroja omalla hallinnonalallaan. Kaikilla on oikeus puuttua kaikkeen. Toinen piste listavaalille.

Mietitäänpä sitten kansalaisen valinnanvapautta. Kansalainen tahtoisi hyvännäköisen julkkiksen kansanedustajaksi, mutta listasijoitus ei riitä. Onko kansalta viety vaikutusmahdollisuuksia? Vai parannettu demokratian laatua? Vastaus molempiin on kyllä, joten ei pisteitä kummallekaan järjestelmälle.

Listavaalijärjestelmässä varakas ehdokas ei voikaan hankkia itselleen metreittäin mainostilaa. Tai voi mutta se ei nosta sijoitusta listalla. Onko se hyvä? On, sillä ehdokkaaksi voisi päästä pienemmälläkin budjetilla ja henkilökohtaisella varallisuudella. Piste listavaalille.

No miten pääsee vaikuttamaan kunkin puolueen listan järjestykseen? Tietenkin liittymällä puolueen jäseneksi. Toisaalta tämä on se malli, jolla puolueiden listoille nykyäänkin pääsee - jäsenäänestyksen kautta. Ei pisteitä kummallekaan järjestelmälle.

Analyysin tulos: listavaali vs. suhteellinen henkilövaali 3-0. Jos vaalijärjestelmää muutetaan, samalla voisi muuttaa myös vaalien ajoitusta. Eduskunta- ja kuntavaalit voisi käydä samaan aikaan, säästyisi aikaa ja rahaa oikeastaan kaikilta.

Antti Liikkanen 10.04.2015 22:18

Listavaali on tarpeen siinä tapauksessa, että kunta-, sotepiiri- ja eduskuntavaalit yhdistetään.

Kun siihen liitetään mahdollisuus olla ehdokkaana vain yhdessä noista kolmesta tasosta, kannatan ratkaisua.

Ruotsi on tässäkin ollut kaukaa viisas.

Olli Saarinen 10.04.2015 23:42

Tuossa aiemmin totesin jo kantani, että meillä on ideaalinen demokratia, missä äänestäjä voi puoluevalinnallaan viedä maata runsaaseen puoleen tusinaan eri suuntaan ja henkilövalinnallaan vielä vaikuttaa puolueen suuntaan.

Meillä on aiemmin ollut listavaali, missä riitti "punainen viiva" mutta siitä on ymmärretty luopua.

Turhia julkkiksia eduskuntaan valitaan verrattain vähän. Ehdokaslistat voisivat toki olla painavampia, mutta eikö listavaali kerryttäisi ehdokkaiksi pikemminkin kuuliaisia apparatsikkeja? Sellaisen listan tietenkin laatisi joku taustaryhmän saunaporukka.

Ruotsissa on valtiopäivillä suhteellisesti hieman enemmän naisia kuin eduskunnassamme mutta selvästi alle puolet. Tämä ymmärrettäköön Ruotsin tappioksi, sillä siellä asiaintila johtuu puolueiden tahdosta listoja laadittaessa meillä taas kansan vapaasta tahdosta, joka vaali vaalilta lisää naisten osuutta. Puolueiden saunaporukat päättävät tosin meilläkin pyristellä vastaan asettamalla enemmän miesehdokkaita.

Miika Kurtakkon huoli vaalirahoituksesta on aiheellinen. Rahoituksen etukäteinen avoimuus auttaisi äänestäjää arvioimaan, kannattaako työnantajapiirien maksaman kokosivumainoksen ehdokasta äänestää, yleensä nämä eivät pääse läpi mikä osoittaa äänestäjien harkintakyvyn. Toisaalta edellä on tullut todetuksi, että ay-liikkeen systemaattinen tuki näkyy eduskunnassa ja sama saattaa koskea muitakin taustaryhmiä, pankki- ja osuuskauppapuolueetkin salista löytyvät. Vähemmän kuitenkin uskon puoluedemokratian toteutumiseen kuin epäilen äänestäjien harkintakykyä. Äänestäessä tapahtuu terveen järjen tilastollinen tihentymä ristikkäisten harkitsemattomuuksien hälyssä.

Israelissa on kiinteät listat koko maan vaalipiireissä. En tunne sikäläistä puolue-elämää, mutta listat tuntuvat henkilöityvän kärkinimiinsä. Tuskin on kahta maata, joissa olisi aivan identtinen vaalijärjestelmä, joten vertailtavaa riittää ja demokratian määritelmä vaihtelee sen operationalisoinnin kautta.

Eero Säynätkari 11.04.2015 1:02

Miksi ihmeessä ainoat esitetyt vaihtoehdot ovat nykyinen järjestelmä tai listavaalit?

Jälkimmäistä kohtaan esitettyjen kritiikkien, eritoten listojen muodostumisen epädemokraattiset käytännöt, olisi syytä aiheuttaa vakavaa harkintaa.

Erilaiset siirtoääni- ja kumulatiiviset vaalitavat sen sijaan ainakin teoriassa toisivat demokratiaa lähemmäs kansalaisia—varsinkin jos myös äänikynnystä tarkasteltaisiin.

Rajoitetunkin siirtoäänestyksen käytännöllisyys on toki pohdittava asia, mutta ainakin Australiassa tuntuvat saaneet sen toimimaan vallan hyvin.

Teemu Männynsalo 11.04.2015 1:13

Ei listavaalia, koska nykyvalta muutenkin on jo puolueiden sisällä. Kaventaisi kansalaisen valintamahdollisuutta ja vähentää kansalaisen suoraa valintaa, harkintaa, kiinnostusta. Hyödyt olisivat vain epäsuoria, spekulatiivisia, tilannesidonnaisia ja tulkinnanvaraisia. Suomen oma poikkeava piirre on selkeän vasemmisto-oikeisto-jaon puuttuminen, mikä eniten sävyttää meidän päätöksentekojärjestelmää ja ajoittain tuottaa kansainvälisesti tarkastellen kummallisia tuloksia, jossa 'keskiryhmien' paino on hyvin suuri. Suomi on ainoita maita, jossa vanhoillinen aggraarihenkinen 'äärikeskusta' on hyvin relevantti valtaryhmittymä ilman mitään poliittisia kytköstä liberaaliaatteisiin.

Hanna Räsänen 11.04.2015 1:35

Kyllä puolueilla on jo nyt ihan tarpeeksi valtaa. Puolueet saavat päättää mm. keitä ottavat listoilleen ja miten heitä kampanjoissa tukevat.

Listavaali ei tekisi julkkis- ja tavisehdokkaita, taikka varakkaita ja varattomia ehdokkaita, keskenään tasa-arvoisiksi. Totta kai puoluetoimistoissa osataan laskea tunnetun kasvon tai ison vaalibudjetin arvo ja taitavan taktisesti sijoitella heidät sen mukaisesti listoille. Kansalainen ei pääse väliin. Päätösvalta siirtyy täysin puoluekoneistoille.

Tavallisen kansalaisen ainoaksi tehtäväksi jäisi hyväksyä tai hylätä. Moni hylkäisi. Äänestysaktiivisuus vähenisi takuuvarmasti.

Ilari Kiema 11.04.2015 12:04

Ei kyllä tuollaista muutosta, joka siirtäisi valtaa äänestäjältä puoluekoneistolle.

Esimerkiksi muuan äänestäjä määritteli alla esitetyt ehdokkaan valintakriteerit. Helposti havaitaan, että minkään puolueen ehdokkaiden enemmistö ei täytä asetettuja valintakriteerejä. Tällöin on todennäköistä, että ehdot täyttävät suotuisat ehdokkaat sijoittuisivat varsin alas puolueen listalla. Äänestäjä ei voisi äänellään tukea sitä politikkaa, mitä hän haluaa tukea.

Muuan äänestäjä, eduskuntavaaliehdokkaan valintaperusteet 2015:

0. Fennovoima-ehto. Äänestäjä ei äänestä puoluetta, jonka eduskuntaryhmän enemmistö tuki tehtyä Fennovoima-ratkaisua, taikka ydinvoiman lisärakentamista kannattavaa ehdokasta.

1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa äänestäjä äänestää Nato-myönteistä ehdokasta, joka tukee aktiivista länsiyhteistyötä.

2. Leikkaus - & julkistalous-osiossa äänestäjä ei usko, että talous tasapainottuisi saati kääntyisi nousuun taantuman oloissa tehdyillä hätäpäisillä menoleikkauksilla.

3. Erityinen osaamisalue ja teema edellisten lisäksi on hyvä olla ehdokkaalla (ko. alan pitää olla merkityksellinen ja eduskuntatyöhön liittyvä).

Näillä ehdoilla löytyi vaalipiiristä loppuvaiheessa vain kaksi kelpo ehdokasta, ja kahdesta hyvästä valittiin sitten toinen (molemmat olivat ns. nuoria, 30+, uusia pyrkijöitä). Oleellista on, että äänestäjä valitsee. Valinta vaikuttaa puolueen linjaan omalla painoarvollaan.

Ville Purhone 11.04.2015 13:20

Listavaaleissa kiistaton haitta on kuitenkin, että valtaa siirtyy äänestäjiltä puolueille. Teoriassa listavaalien pitäisi vähentää mainonnan merkitystä, kun se ei edistä omaa prioriteettia listalla, mutta haluaisin nähdä oikeita lukuja miten tämä toteutuu käytännössä.

Eikö henkilövaalia voisi vain uudistaa D'hontin menetelmästä poispäin? Mitä jos valitsijamiesäänet esimerkiksi laskettaisiin niin, että ensimmäiseksi tullut saisi 20% valitsijaäänistä, toinen 15% etc. eikä näitä järkyttäviä jakaumia mitä tällä hetkellä?

Jouni Pulli 11.04.2015 13:47

Suomessa on vallalla sekajärjestelmä eli ei puhdas listavaali muttei pudas henkilövaalikaan. Minusta järjestelmämme on kovin epäselvä ja antaa puoluekoneistoille epädemokraattista valtaa. Olen avoimemman järjestelmän kannalla eli pitää päättää, haluammeko suorat listavaalit vai henkilövaalit.

Kannatan järjestelmää, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja, mikä tarkoittaisi Helsingissä, että yksi kansanedustaja valittaisiin yhdestä tai useammasta kaupunginosasta, jolloin kansanedustaja ja äänestäjät pääsisivät nykyistä lähemmäksi toisiaan ja tutuimmiksi keskenään. Tässäkin järjestelmässä puolueella olisi merkittävä valta valitessaan ehdokkaansa, mutta myös henkilöiden vaikutusvalta kasvaisi ja linkki äänestäjiin vahvistuisi.

Ari-Matti Nuutila 11.04.2015 14:12

Terveiset Ruotsin Skoonesta! Kannatan listavaaleja ehdottomasti.

Ensinnäkin, listavaaleissa saa ruksia kolmea ehdokasta ja järjestys muuttui esim. viime syyskuussa kaikissa kolmissa vaaleissa melkoisesti. Ja hyvä niin. Listavaali ei siis ole lainkaan puhtaasti puoluevaali, kuten Suomessa väitetään. No, toisaalta usein listan ykkönen saa myös eniten rukseja, mutta se ei ole vaalijärjestelmän vika, vaan osoittaa sen, että puolueosasto on tiennyt, ketä ihmiset kannattavat.

Toiseksi, listavaalit pudottavat ehdokkaiden vaalibudjetit järkevälle tasolle, kun puolue hoitaa suurimmalta osin vaalimainonnan. Tämä jos mikä tasa-arvoistaa ehdokkaiden kisailua rukseista. Vaalirahoitussotkuja ei synny, eivätkä ehdokkaat joudu vuosikausien velkakierteeseen vaalikiertueen vuoksi. Kun on kysytty, kuka hullu lähtee ehdokkaaksi, niin taloudellinen riski on sellaisenaan melkoinen henkilövaalissa.

Kolmanneksi, kuluttajansuojan kannalta on harhauttavaa, kun Suomessa kukin ehdokas lupailee mitä tahansa turuilla ja toreilla, vaikka tosiasiassa asiat päätetään ryhmässä, oli se sitten kunta, maakäräjät tai valtiopäivät. Kun Suomen vaalikampanjaa on seurannut, siellähän yksi jos toinen lupaa ihan mitä tahansa, ja moni äänestäjä uskoo, että tuo saa asiansa läpi.

Neljänneksi, pari-kolmekymmentä prosenttia ei ruksaa lainkaan, vaan äänestää puoluetta. Tämä nostaa varmuudella äänestysprosenttia, toisin kuin edellä Hanna Räsänen arveli. Sinulla ei täydy olla henkilökohtaisia suosikkeja, kunhan tiedät aatemaailmasi. Voit jättää edustuksellisen demokratian puolueellesi. Tämän vuoksi Ruotsissa on koko ajan korkeammat äänestysprosentit, aina noin 80 %. Niilläkin, jotka eivät seuraa poliittista keskustelua, on poliittinen kanta ja äänestävät, vaikka heillä ei ole kantaa siitä, ketä äänestäisivät.

Lasse Reunanen 11.04.2015 14:52

Suomessa nytkin "listavaalit" - kun puolueet ehdokkaansa valitsee. Harkitsin ennalta puolueen äänelleni, mutta ehdokaslistalta en mieleistäni löytänyt (Varsinais-Suomi / 17), joten harkitsen yhä äänestystäni. Tommy W:n siteerauksestasi en ymmärtänyt mitään (ruotsia osaamatta), mutta Suomen ns. listavaaleissa tulisi saada äänestää joka puolueen "listalta" mieleistään ehdokasta ja äänijakaumaa yhden puolueen valinnalla.

Pentti Kangasluoma 11.04.2015 16:41

Listavaalien etu, budjetit kohtuullisia, ei mikään pieni asia.

Ehdokkaan poskettomat lupaukset paljastuvat, jos ovat listalla

niin toiset ehdokkaat voivat vaalitilanteessa hillitä hulvattomia.

Ruotsin listavaalien äänestysprosentti on selvästi korkeampi.

Turhat julkkikset eivät lähde ehdokkaiksi. Listavaali jees.

Jyrki Myllyvirta 11.04.2015 17:01

Vaalitapa vaikutta kaikkein eniten poliittiseen keskusteluun ja poliittisiin toimintatapoihin sekä yleensä että puolueiden sisällä. Suomen nykyinen vaalijärjestelmä heikentää koheesiota (tai tuhoaa sen) puolueiden sisällä. Nykyjärjestelässä jokainen puolue kehittyy mahdollisimman diffuusiksi ja joutuu antamaan puolueen sisällä oleville intressiryhmille kohtuuttoman painon.

Vaalijärjestelmä ohjaa ratkaisevasti, mutta hitaasti poliittista kulttuuria. On aikalailla paljon näyttöä siitä, vaalijärjestelmä vie suomalaista poliittista toimintatapaa yhä huonommin ajan haasteisiin sopivaan suuntaan.

Nykyjärjestelmä on hyvä, jos maailma kääntyy (taas) sellaiseksi, jossa hitaat reagoijat ja vanhasta kiinni pitävät voittavat. Jos näin ei käy, nykyisen vaalijärjestelmän välilliset vaikutukset ovat tuntuva kiviriippa Suomelle ja sen kansantaloudelle.

Aimo Huikka 11.04.2015 20:09

Listavaalia ei saa edes mainita sillä se poistaisi kansalaisilta heidän viimeisenkin mahdollisuutensa valita haluamansa henkilö haluamiaan asioita hoitamaan.

Meidän demokratiamme on muutenkin niin heikoissa kantimissa ettei sitä saa yhtään heikentää.

Jossain Ruotsissa missä demokratia on vahvemmalla pohjalla ja puolueisiin ja puolueiden valintoihin voi edes suuntaa antavasti luottaa, listavaali on mahdollinen.

Marita Salenius 11.04.2015 21:18

Listavaali ruotsalaiseen tapaan ei oikein meille sovi. Ruotsissa blokkijärjestelmä tukee listavaalia tai päinvastoin. Meidän puoluepoliittiset historiamme ovat niin kaukana toisistaan, että en usko listavaalin nostavan äänestysprosenttia meillä.

Ruotsalaiset fiikkaavat vähän joka välissä ja tämän kahvinjuonnin voimalla poristaan yhdessä. Se on lie mukavuuskysymys tämä vaalitapa, ei niinkään demokratian tae. Aita on matalin ylitettäväksi ja vähemmällä pääsee.

Varmaankin listavaali vaikuttaisi tähän valtavaan rahankäyttöön. Ehkä myöskin sitten ne todelliset puurtajat ja puolueisiin sitoutuneet pääsisivät paremmin esille. Siis ehkä.

Voisiko kehitellä jonkin välimuodon. Äänestäjä tuntisi edelleen olevansa ratkaisijan paikalla, mutta hänen ei tarvitsisi nähdä niin hirveästi vaivaa sen oikean ehdokkaan löytämiseen. Itselleni on toki harvinaisen helppoa tällä kertaa tuo ehdokkaan löytäminen, mutta moni on valitellut ja kyllästynytkin siihen valtavaan mainonnan ryöppyyn, josta ei yksilöä helpolla löydä.

Jarmo Vuorinen 11.04.2015 21:23

Miksi listavaali? On esimerkiksi kuviteltu näin päästävän lähemmäksi Ruotsin meihin verrattuna kadehdittavan korkeaa äänestysprosenttia. Jos listavaali vaikuttaisi näin, niin miksipä ei. Mutta kausaliteetin tueksi pitäisi löytyä näyttöä.

Listavaali tarkoittaa puhtaasti puolueiden välistä vaalikampanjointia. Sen voi kuvitella olevan asiapitoisempaa, siis realistisempaa kuin nykyisen kampanjoinnin, jossa yksittäiset ehdokkaat voivat, puolueestaan riippumatta, ilmoittaa ottavansa ajaakseen tai pitävänsä tärkeinä mitä tahansa aiheita. Vaalien jälkeen eduskunta valitsee omalla päätöksellään hallituksen. Siihen osallistuvat eduskuntaryhmät kollektiiveina sopivat keskenään hallitusohjelmasta. Kysymys on enemmistövallasta asianomaisissa puoluepohjaisissa ryhmissä. Yksittäiset kansanedustajat eivät käytännössä toimi puoluerajat ylittäen. Tällaisessa prosessissa puoluekeskeinen listavaali saattaa vaikuttaa perustellulta.

Lähihistoriaankin on aiheellista kiinnittää huomiota. Viimeistään noin 1980-luvun puolivälin ajoista alkaen puolueiden (= puoluetoimistojen) ja vaaleissa valittujen edustajien (= eduskuntaryhmien) välille syntyi selvä valtataistelu. Sen puoluetoimistot hävisivät nopeasti. Esimerkiksi vuoden 2000 perustuslaissa tunnetaan eduskuntaryhmät poliittisina vaikuttajina, ei sen sijaan puolueita. Puoluetoimistot menettivät merkittävästi (muodollista) valtiollista valtaa.

Valtataistelun taustalla oli puoluetoimistojen aiempi murskaava ylivalta tai piittaamattomuus eduskunnassa oleviin ryhmiin nähden. Henkilökohtaisesti saamillaan äänillä vaaleissa valitut edustajat ovat kokeneet valtataistelun tuloksena asemansa vahvemmaksi kuin ehkä koskaan ennen. Listavaali olisi paluuta puoluetoimistojen vallan suuntaan. On mahdoton sanoa, olisiko se äänestäjien näkökulmasta objektiivisesti hyvä vai paha.

Äänestäjien vaikutusmahdollisuudet eduskunnan kokoonpanoon näyttäisivät kuitenkin vähenevän. Nuutila kirjoitti ruotsalaisesta ruksausmahdollisuudesta. Niitä samanmielisiä ruksaajia pitää kuitenkin olla aika paljon, ennen kuin lista murtuu. Terveisiä vaan, Ari-Matti, sinne Skooneen.

Erkki Pekola 11.04.2015 23:43

Suomen vaalijärjestelmän isoin ongelma on selväpiirteisen valtakunnallisen äänikynnyksen puuttuminen. Kukaan ei uskalla nostaa tätä mörköä pöydälle. Unohdetaan koko juttu.

Listavaalia pelätään pääsääntöisesti siksi, että siinä 'puolueapparaatti' päättäisi keitä listalle asetetaan ja missä järjestyksessä.

Tätä pelkäävät eivät tunnusta, että puolueet koostuvat henkilöjäsenistä, joiden keskuudessa voidaan järjestää jäsenvaali, eli keitä ja missä järjestyksessä listalle tulee. Sitä voi hyvällä omallatunnolla kutsua kansanvallaksi.

Listavaalissa puolueen jäsenet asettaisivat tarjolle ehdokkaita siinä järjestyksessä, kuin he asialliseksi kokevat. Jos puolueella ei ole jäseniä tähän valintaan, niin onko sellainen sakki vain yksilödemokratian vääristymä?

Heikki Poroila 12.04.2015 0:20

En pidä nykyistä vaalitapaa erityisen onnistuneena, mutta kyllä listavaali melkein millä tavalla tahansa toteutettuna olisi nykyistäkin huonompi ns. kansalaisen demokratian näkökulmasta. En itse usko, että puolueiden vallan lisääminen entisestään innostaisi suomalaisia. Todennäköisesti listavaali toisi meille yhdysvaltalaiset äänestysprosentit (ne, joiden vallitessa presidentiksi voidaan valita ehdokas, jolla ei ole edes kansalaisten neljänneksen tukea).

On mahdollista, että taitavasti toteutettu listavaali "järkevöittäisi" ehdokasasettelua ja vaalimainontaa. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että listavaalijärjestelmässä puoluetoimistot päättävät suurimmaksi osaksi eduskunnan kokoonpanosta. Eivät puolueiden äänimääristä, mutta niistä ihmisistä, jotka edustajiksi voivat päästä.

Minusta tärkein uudistus olisi säätää kansalaisille oikeus antaa valitulle edustajalle epäluottamuslause kesken vaalikauden. Vain sen turvin voitaisiin edes teoriassa odottaa edustajan uskaltavan uhmata ns. puoluekuria, joka on listavaalien puutteessa puolueiden keskeinen vallan keskittämisen keino.

Lars-Erik Wilskman 12.04.2015 11:53

Listavaali olisi järkevämpi vaalitapa. Se miksi tapaa vastustetaan lienee listan järjestyksessä ja mikä taho siitä päättää.

Puolueiden osalta keskustelua voisi nousta tehtäisiinkö järjestys sitovan jäsenäänestyksen vai kokonaan tai osittain jonkun puoluelimen päättämänä.

Listavaalin etuna olisi sen kuluttajaystävällisyys. Puolueiden todellinen profiili kirkastuisi sekatavarakaupasta erikoismyymälään.

Puoluetoimintaa listavaali virkistyttäisi, sillä se pakottaisi valtaan pyrkivät keskustelemaan nykyistä enemmän, jopa jatkuvasti, oman puolueensa kentän aktiivien kanssa.

Listavaali vähentäisi myös vaalirahoituksen merkitystä ehdokkaan kannalta. Tämä saattaisi tuoda politiikkaan myös uusia yrittäjiä, jotka eivät nyt kansanvallan toteutusmuotomme kalleuden tähden suostu pyrkimään ehdolle. Epäilemättä se myös vähentäisi politiikassa piilevän korruption mahdollisuutta.

Antti Liikkanen 12.04.2015 12:28

Luin vastukset läpi ja miellyin jälleen kerran Jyrki Myllyvirran kirkkaaseen ilmaisuun.

Yksi näyttää jääneen huomaamatta.

Suomessa on jo yksi puolue Suomen suurimmalla äänestysalueella listavaalin tiellä.

Uudenmaan demareiden järjestys "listoilla" on puolueäänestyksen tuloksen, ei aakkosjärjestyksen mukainen.

Lapissakin on demareilla yksi aakkosjärjestyksen "rikkova" havainto, mutta se ei liity puolueäänestykseen, koska sitä ei 100 000 neliökilometrin eli Suomen suurimmassa vaalipiirissä tarvinnut järjestää.

Keskustan toki piti tuo äänestys Lapin vaalipiirin kahdessa piirissään pitää, mutta läpi menneet ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä - hännänhuippuna Paavo Väyrynen.

Uudellamaalla siis äänestäjä näkee, kuka on "väki voimakas"-metaforan saanut taakseen ja näin ehkä "käy eespäin".

Pentti Peltoniemi 12.04.2015 16:37

Ari-Matti Nuutila kertoi, kuinka Ruotsin järjestelmä toimii. Se on rehellinen, demokraattinen ja selkeä, paitsi ns. tasauspaikkojen jaossa. Siinäkään ei ole muuta ongelmaa kuin, että lopullista paikkajakoa saattaa joutua odottamaan muutaman tunnin pitempään.

Oli hyvä, että Perässähiihtäjä nosti esille HBL:n Tommy Westerlundin kirjoittaman ja signeeraaman jälkiartikkelin ns. listavaalista (läntisissä laatulehdissähän on yleistä signeerata, mitä lehden mielipiteenä esitetään). Sitä tarkensi eilen valtio-opin professori Lauri Karvonen toteamalla, että Suomessa on jo ns. puoluelistavaali. Kuka muistaa, koska meillä on tullut joku henkilö valituksi puolueiden ulkopuolisilta listoilta? Oliko se vuosi 1983 ja Esko-Juhani Tennilä, jonka kansanliike piti eduskunnassa?

Karvonen huomautti HBL:ssä, että sekä Suomessa että Ruotsissa, kuten suuressa osassa eurooppalaisia maita, on käytössä listavaali. Suomen listavaali on ns. avoin, Ruotsissa puolisuljettu (mihin Nuutila viittaa mainitessaan, että äänestäjä voi muuttaa puolueiden esivaalin tms. antaman järjestyksen puoluelistalla). Täysin suljetut listat eli valittavana on vain puolueen laatima ehdokasjärjestys, lienee pääsääntö. Suomenkin vaalilaissa (lain perusteluosassa) oli 1970-luvun puolivälissä maininta, että puolueäänestyksen järjestyksen saattoi muuttaa vain listan jälkimmäisen puolikkaan osalta.

Tänään emerituspäätoimittaja Torbjörn Kevin jatkaa HBL:n keskustelua laadukkaalla artikkelilla ja laajentaa Karvosen mainiota kommenttia (Westerlundin jälkiartikkeliin). Kannattaa lukea.

Siis: kuvitelmat ja tosiasiat listavaali vastaan henkilövaali kulkevat omaa latuaan. Mutta sehän ei ole ihmeellistä. Kyetäänhän meillä perustelemaan esimerkiksi eläkekaton puuttuminen suureksi demokraattiseksi saavutukseksi. Sitä se varmasti on niille Perässähiihtäjän tämänpäiväisessä kolumnissaan framille nostetuilla n. 30000 eläkeläiselle, joiden eläke on yli 45000 euroa vuodessa. Yli miljoonalle eläkeläiselle demokratia on toisennäköinen.

Itse kysymykseen: sote-uudistuksen myötä toteutuvan uuden maakuntahallinnon myötä olisi helppo ja perusteltua yhdistää kunnallis-, maakunta- ja eduskuntavaalit pidettäväksi samanaikaisesti, ja siirtyä vaalijärjestelmässäkin nykyaikaan. Ilmeisesti siitäkin olisi oppia haettava demokraattisesta Ruotsista.

Ari-Matti Nuutila 12.04.2015 18:22

Keskustelu tässä ketjussa on ollut todella hyvää, kiitos Unskin hyvin ajoitetun ja muotoillun kysymyksen listavaaleista!

Jos siellä Suomessa päästäisiin siihen, että kuntavaalit, maakäräjävaalit (maakuntavaalit tai miten vain), ja eduskuntavaalit järjestettäisiin samana päivänä, äänestysprosentti nousisi varmasti. Samalla tietysti ehdokas voi olla ehdolla vain yksissä vaaleissa, kunnassa, maakunnassa tai eduskuntaan.

Itsekin vaaleissa ehdokkaana olleena ja valituksi tulleena, vaaleista saadaan ihan aidot kansanjuhlat. Ilmapalloja, kahvia, elävää musiikkia, klovneja ja muuta esittävää taidetta. Lapset mukana, jotta oppivat demokratian alkeet. Jopa Malmön Suomen kunniakonsulaatissa perjantaina oli hieno tunnelma, kun kävin kaksoiskansalaisena täyttämässä kansalaisvelvollisuuteni.

Listoista kirjoitin jo edellä. Jarmo - terveiset Hesaan - sanon, että kausaliteetista ei ole tieteellistä tutkimusta. Ei ole tieteellistä näyttöä, että sellainen, joka ei halua "sitoutua" tiettyyn ehdokkaaseen, äänestäisi sitten vain puoluetta. Mutta ruohonjuuritasolta voin sanoa, että siltä se näyttää. Näin viime syksyn Ruotsin supervaaleissa 14.9.2014 paljon sellaisia, jotka eivät halunneet äänestää ehdokasta, vaan puoluetta. Ja jäsenäänestyksillähän ne listat tehdään, joko sitovilla tai neuvoa antavilla, eli ainakaan minun tietoon ei tullut, että puoluetoimisto olisi yrittänyt vaikuttaa ehdokasasetteluun. Kyllä me teimme sen Skoonessa ihan itse.

Tuo 5 %:n kynnys on tekninen kysymys. Voi se olla alhaisempikin, etenkin, kun Suomessa piiloäänikynnys on reippaasti Suomea korkeampi. Tasauspaikat ovat matemaattinen yhtälö, mutta, kuten Pentti kirjoittaa, lähinnä viivyttää lopullisen vaalituloksen saamista parilla tunnilla.

Kim Sandlund 12.04.2015 18:34

Eikös Ruotsin listavaalissa ole tiettyjä piirteitä Suomen henkilövaalista, ja päinvastoin? Molemmissa vaalijärjestelmissä ääni annetaan ensisijaisesti puolueelle, ja toissijaisesti puolueen hyväksymälle ehdokkaalle. Ruotsin (valtiopäivien) vaaleissa listan ulkopuolella oleva ehdokas voi silti tulla valituksi, edellyttäen että hän samalla saa vähintään 5% puolueensa kokonaisäänimäärästä vaalialueella. Ja Ruotsin listavaalithan taitavat sallia yksittäisten ehdokkaiden omat vaalikampanjat riippumatta siitä, ovatko nämä puolueiden nimeämillä listoilla vai eivät. Puolueiden listoilla oleminen on ehdokkaille toki merkittävä etu. Myös Suomen henkilövaaleissa ehdokkaan pitää ensin saada hyväksyntä puolueelta, jota hän (eduskuntavaaleissa) haluaa edustaa. Ehdokkuus voi huonoimmillaan tyssätä jo tähän. Lisäksi eduskuntavaaleissa merkittävän äänisaaliin kerännyt ehdokas, kuten ns. julkkisehdokas, saattaa siitä huolimatta päätyä tavalliseksi rivikansanedustajaksi.

Eli Suomessa listavaaliin siirtyminen ei välttämättä muuttaisi asioita paljoakaan. Tärkeämpää sen sijaan olisi saada nykyistä enemmän selkeyttä puolueohjelmiin, niin puolueiden sisällä kuin niiden välillä. Tämä hyödyttäisi äänestäjiä kaikkein eniten. Puolueilta siis nykyistä selkeämpiä kannanottoja ja ratkaisuja suurtyöttömyyden kitkemiseen, julkissektorin velkaantumiskierteen pysäyttämiseen, uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen ja toimivan sote-järjestelmän aikaansaamiseen. Pelkästään näissä asioissa eri puolueiden väliset erot ovat huomattavat, mikä ei lupaa hyvää tulevalle eduskuntakaudelle. On liian monta puoluetta ja liian monta asiaa, josta on eripuraa. Juuri tämän takia puolueiden väliset yhteenliittymät eli puolueblokit olisivat välttämättömiä, jotta ongelmien ratkaisemisessa voisi edistyä. Myös riittävän suuri vaalivoitto yhdelle tai kahdelle puolueelle toisi apua tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti seuraavan hallituksen pitäisi tulevalla kaudella keskittyä vain muutamaan pääkohtaan, esim. sote-uudistuksen, julkissektorin tehostamisohjelman (säästöohjelman) ja puolustusselvityksen (Nato-selvityksen) läpiviemiseen.

Ruotsissa puolueblokit julkistavat yhteiset ohjelmansa äänestäjille hyvissä ajoin ennen vaaleja. Esillä on vain muutama teema ja selkeä viesti, eli mitä tavoitellaan ja miten se tarkalleen tehtäisiin. Kuten viime vuoden valtiopäivävaaleissa, jolloin puolueblokit olivat nostaneet koulutuksen yhdeksi yhteiseksi teemakseen. Tai vuonna 2010, jolloin vaaliteemana oli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen, ja jonka seurauksena porvarihallitus laati lainsäädännön potilaiden/asiakkaiden valinnanvapaudesta. Suomessa taas puolueiden vaaliohjelmia sorvataan toden teolla vasta vaalien jälkeen, ja silloin äänestäjien tiedonsaannin ja vaikutusvallan ulottumattomissa. Ei ihme, että suomalaisten äänestysinto ei ole kovin korkealla.

Eero Pyykkölä 12.04.2015 18:40

Pidän listavaalia nykyistä parempana. Perustelut ovat yksinkertaisia: Puolueet joka tapauksessa keräävät äänet. Olisi suotavaa, että ehdokkaat olisivat olleet sidoksissa puolueeseen pidempään. Poliittisen uskottavuuden kannalta julkkisehdokkaat mädättävät sitä. Kun puolueet asettaisivat ehdokkaita listalla järjestykseen, he olisivat velvollisia perustelemaan toimintaansa.

Vähemmän virtasia ,ala-taloja ja pelkosia, enemmän uskottavaa politiikkaa.

Olli Saarinen 12.04.2015 22:22

Valtioneuvos Harri Holkeri oli listavaalin kannalla. Joskus 1990-luvulla hän tuli kantansa julkisuudessa maininneeksi jolloin vasemmistoliiton silloinen puoluesihteeri toivotti Harrin tervetulleeksi joukkoon tietämättä että Holkeri oli ollut tätä mieltä jo ainakin 1970-luvulta. Itse asiassa Holkeri ihaili kaksipuoluejärjestelmää mutta listavaalikin ränttäsi.

Holkeri oli kokoomuksen puoluesihteerinä ja puheenjohtajana joutunut paimentamaan eri suuntiin pyrkineen puolueväkensä jos ei Kekkosen perässähiihtäjiksi niin ainakin myötäjuoksijoiksi. Tämä kokemus ei varmaankaan ollut mieluisa, joten voi kuvitella, että puolueen johto kaipasi vahvempia vipuja veneenkeikuttajien vääntämiseksi takatuhdolle kohtaamaan brittiläisen parlamentarismin takapenkkiläisyyden kirot.

Tällä otannalla voi todeta, että listavaali onkin puoluesihteerien unelma puolueen sisäisen koheesion lujittamiseksi eli kaaderien rivien suoriksi ampumiseksi.

Tässä ei esimerkkiä suinkaan kannata ottaa läntisestä vaan pikemminkin itäisestä demokratiasta missä demokratia on viety äärimmilleen yhden listan ehdottoman kärkinimen luoman koheesion voimalla.

Holkerin avustajanakin toiminut Jyrki Myllyvirta on edellä huolissaan poliittisen keskustelun tasosta sekä puolueissa että niiden ulkopuolella. - Unto on tällä palstalla herätellyt eläkekeskustelua ja eläkkeissä onkin monta eri näkökulmaa, jotka tulisi keskusteluttaa yhteiskunnassa ruotsalaiseen tapaan niin perusteellisesti, ettei pitkään pitäisi puhua taitetusta indeksistä, raippaverosta tai palkka- ja eläketulojen erilaisesta verotuksesta. Kaikki ovat tärkeitä kysymyksiä mutta tämäkään eduskuntavaalikeskustelu ei ole onnistunut konvergoimaan kantoja tai edes tuomaan niitä esille. Ikään kuin olimmme ikuisessa kaikkien puolueiden kaikkia aiheita koskevassa kakofonisessa paneelissa missä puhutaan toisten ohi. - Vain riittävän fiksut puolueet ja tiedotusvälineet voivat tätä keskustelukulttuuria parantaa: jos voidaan osoittaa, että keskustelun heikko taso johtuu listavaalien puutteesta olen valmis vaihtamaan kantani.

Luetuimmat
  1. 1

    Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

  2. 2

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  3. 3

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  4. 4

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  5. 5

    Panettelu on taitolaji, mutta sanasotaan ajautuneet Trump ja Kim ovat siinä korkeintaan keskinkertaisia – Nämä valtiomiehet ovat olleet paljon viiltävämpiä

  6. 6

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  7. 7

    Sähköinen työnhaku aiheuttaa päänvaivaa jopa tuhansille työttömille – ”Tuntuu, kuin työnhakija olisi hirttosilmukassa”

  8. 8

    Helsinki antautui auringolle ”viimeisenä kesäpäivänä” – ”Ihmiset sekoavat täysin tällaisista päivistä”

  9. 9

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  10. 10

    Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  3. 3

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  4. 4

    Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

  5. 5

    Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

  6. 6

    Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

  7. 7

    ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

  8. 8

    Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

  9. 9

    Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

  10. 10

    Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  3. 3

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  4. 4

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  7. 7

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  8. 8

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  9. 9

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  10. 10

    Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

  11. Näytä lisää