Perässähiihtäjä

Kelpaako SAK:n esitys?

Suurin ammatillinen keskusjärjestö SAK teki tänä aamuna oman ehdotuksensa työnantajille, muille keskusjärjestöille ja maan hallitukselle. Tämä on nyt se paljon kaivattu vaihtoehto hallituksen taannoisille ehdotuksille, joita vastaan viime perjantaina lakkoiltiin ja osoitettiin mieltä. SAK:n esitys on vakavassa mielessä tehty, joten se pitää ottaa pohdittavaksi myös tässä blogissa. ”SAK tarjoaa työnantajille mahdollisuutta sopia vuodelle 2017 palkankorotusten osalta nollaratkaisun. Vuonna 2018 korotukset määrittäisi avoin sektori eli vientialat", SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly  kertoi.

SAK on valmis pienentämään työnantajamaksuja ja kasvattamaan maltillisesti palkansaajien maksuosuutta. Näin työssä olevat kantaisivat suuremman vastuun myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta. Samalla SAK vaatii, että työttömyysturvan leikkauksia on pienennettävä.

Lyly painotti, että työnantajajärjestöjen neuvotteluvalmiudella on tilanteen ratkaisemisessa suuri merkitys, sillä maan hallitus odottaa työmarkkinoilta yhteistä esitystä. ”Vaihtoehtoisesta paketista työmarkkinajärjestöt voisivat päästä sopuun lokakuun aikana”, Lyly arvioi.

Koko esitykseen voi tutustua tämän linkin takaa: http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/tyomarkkinoiden-kriisisopimus-2015-09-24

Nyt pallo on siis työnantajille ja hallituksella. Kelpaako SAK:n ehdotus neuvottelujen pohjaksi vai mennäänkö hallituksen pari viikkoa sitten julkistamien ehdotusten pohjalta eteenpäin.

Tämä on tärkeä valinta, josta riippuu paljon sekä talouspolitiikassa että työmarkkinoilla.

Mitä miettivät arvoisat blogin kommentaattorit?  Otetaan Päivän Hyväksi kysymykseksi:  Kelpaako SAK:n esitys?

Lukuvinkki:

Työmarkkinakonkari Lasse Laatusen kirjoitus Aamulehdessä löytyy täältä.

37 vastausta artikkeliin "Kelpaako SAK:n esitys?"

Janne Mäkinen 24.09.2015 11:58

Ongelmana on se, että hallituksella ja EK:lla on mielestään tilaisuus panna työmarkkinajärjestöt kuriin kerralla. Oma ego on tärkeämpää kuin maan talous.

Jos hallitusta todella kiinnostaisi maan talous, se olisi valmis neuvottelemaan SAK:n ja muiden kanssa - niiltä saisi varmaan vielä myönnytyksiä, jos hallitus on siihen valmis myös.

Epäilen. Luulen, että tästä syksystä tulee maan talouden kannalta synkempi kuin keväällä kuviteltiin - kuten pakolaistenkin osalta. Jos poliitikot eivät katso totuutta silmiin, vaan elävät omissa kuvitelmissaan, on tulos tällainen.

Ari Karlsson 24.09.2015 12:04

Kelpaako? Mihin? Ei ainakaan kustannuskilpailuongelmaan, joka on maamme todellinen ongelma ja sairaus. Ei kuitenkaan yhtään huonompi kuin Sipilän sunnuntailisien poisto sairaanhoitajilta tai kaupan kassoilta. Nyt tarvitaan tosissaan muutosta, jossa suomalainen tuote maksaa huomenna 5 prosenttia vähemmän. Eli devalvaatio tulee korvata sataprosenttisilla vastaavilla vaikutuksilla ja nopeudella. Uusi askei kuitenkin olisi jo se, että hallitus alkaa hallitsemaan eikä toimimaan kirjurina.

Ilmari Lindroos 24.09.2015 12:20

Laiha sopu on aina parempi kuin lihava riita. Nyt ei ole varaa keikuttaa venettä, Sipilä palatkoon neuvottelupöytään. SAK:n paperi on varmasti ihan riittävän hyvä lähtökohta neuvotteluille.

Risto Parviainen 24.09.2015 12:23

Vakavassa asiassa tinkimistä on kuin arabialaisella torilla! Isot rakenneuudistuksen odottavat edelleen ratkaisuaan, kun nahistellaan pienestä, 5 %: n muutoksesta. SAK teki haluamansa esityksen, joka ei varmasti kelpaa hallitukselle. Tässä kaikessa viivyttelyssä kyse on vastuuttomasta pelistä.

Pentti Peltoniemi 24.09.2015 12:26

Kelpaako SAK:n esitys? Jos hallituksella on tavoitteena repimisen sijasta rakentaa, niin kaiketi se tarttuu SAK:n esitykseen. Lasse Laatusen tänään Aamulehdessä julkaistu kirjoitus sisältää runsaasti viisauksia, joihin kokematon pääministeri ja pääministerin tehtävässään epäonnistunut valtiovarainministeri sekä kaikesta ulkopuoliselta vaikuttava varapääministeri voisivat tukeutua, kun itsensä ovat sopimuspolitiikkaan sotkeneet.

Yksi Laatusen toteamus on, että ”työmarkkinaneuvottelut ovat maraton, ei pikapyrähdys”.

Voi olla, että pysyäkseen koossa nykyinen hallituskoalitio tarvitsee riittävän ison vihollisen. Siksi SAK on sopiva kohde. On vaikea uskoa, että Sipilän joukolle kelpaa mikään. Laatusen kirjoitusta siteeraten hallitus ”jää prosessin vangiksi.” Ei auta, vaikka Sipilän yhteiskuntasopimusneuvottelujen jälkeen hallitus tuli ”nurkasta ulos Tex Willerin tapaan ampumalla”.

Siihen ei Suomessa ole kuitenkaan totuttu.

Ilmari Hirvinen 24.09.2015 12:49

Suomen ongelma ei ole 5% liian kallis tuote. Suomen ongelma on poliittinen polulismi joka on päässyt valloilleen. Sen ansioista kansalle on saatu syötettyä iso määrä väärää tietoa. Tai itseasiassa tiedot ovat oikeat mutta lääkkeet ongelmaan ovat väärät eli tosiasiallisella tilanteella perusteellaan tavotteita jotka eivät liity tilanteeseen.

Leikkaukset eivät suoraan vähennä tuotteiden hintaa - itseasiassa ne eivät näy niissä ollenkaan. Leikkaukset ovat suoria tulonsiirtoja veronmaksajilta osakkeen omistajille. Leikkaukset eivät tuo työpaikkoja. Sipilä on jo myöntänyt että tarkoituksena on tehdä niin kova työkilpailu että täältä yhtekkiä nousisi kilpailun kautta kovia työläisiä ulkomaalaisille firmoille töihin. Kyseessä on ideologista toiveajattelua parhaimmillaan ja pahimmillaan aivan hirveää kansan poljentaa.

Leikkaukset tulevat vähentämään rahaa kotimaisilta markkinoilta ja siirtämään ne ulkomaalaisille osakkeen omistajille. Seurauksena kotimaisilla tuotteilla ja yrityksillä menee huonommin kun kysyntää on vähemmän.

Suomi on suurissa ongelmissa ja syynä ei ole kilpailukyky vaan populismin muokkaama asenneilmapiiri jossa arkiajattelu rinnastetaan tieteelliseen tietoon. Porukka luulee että kyseessä on kilpailukyky sillä heidän käsityksensä taloustieteistä on hyvin vajaavainen. Väki ei myöskään tunnista itseään parempaa asiantuntemusta. Kyseistä kutsutaan Dunning-Kruger ilmiöksi. Keskiverto tallaaja luulee olevansa keskivertoa parempi kaikessa.

Reijo Löytty 24.09.2015 12:53

Sekä SAKn että hallituksen ehdotukset ovat sinänsä kelvollisia neuvottelun pohjaksi, mutta SAKn - ja muiden työmarkkinajärjestöjen - ikuinen "lisäneuvottelu" ei ole tätä päivää. Halki, poikki ja pinoon on oikea tapa toimia, meni syteen tai saveen. Tätä Sipilä (ja muukin hallitus?) yrittää; jos lopputulos ei toimi niin korjataan eikä vain savolaisittain neuvotella - "naatitaan, naatitaan - niitä kokouspullia...".

Mark Andersson 24.09.2015 13:03

Hallituksen strategiana näkyy olevan ensin esittää järjettömiä leikkauksia, sitten palauttaa osa niistä ja toivoa että nimenomaan palautus juuttuisi äänestäjän muistiin. Tulos on kuitenkin aina miinuksen puolella. Mahdollisesti hallitus käyttää tässä 5%:sta änkyröidessään (luku on lisäksi täysin suhteellinen) samaa taktiikkaa kuin koulutusleikkauksissa, jossa se ilmoitti aluksi leikkaavansa 900 milliä ja sitten "hei me kehitetään" 300 millillä, ja toivoi että kansalaiset tyytyisivät mukisematta tuohon "vain" 600 millin leikkaukseen, joka todnäk oli alun pitäenkin suunnitelmissa, mutta jota ei uskallettu esittää suoraviivaisesti ja rehdisti.

Hallituksen toimet ovat ihmeellistä venkurointia: aina pitää asiat päättää jonkun kummallisen kierteen kautta, josta rehellisyys on kaukana. Hyvänä esimerkkinä turvapaikanhakija-tyhjänäänestys-keissi EU:ssa.

Ei ihme että kansa pitää politiikkaa kieroiluna, kun sitä nykyhallituksen tapaan toteutetaan. Samalla myös luottamus ja kiinnostus politiikkaan on mennyttä. Kiitos hallituksen ja sen tavan tehdä politiikkaa.

Miika Kurtakko 24.09.2015 13:17

Jatkan siitä, mihin Ilmari Hirvinen edellä jäi. Suomalaisilla tuotteilla voi olla kilpailukykyongelmaa, mutta sen laittaminen liian kovien palkkakustannusten piikkiin on todellakin populismia. Kylmä totuus on, ettemme pysty kilpailemaan palkoilla tai yleisemmin työvoimakustannuksilla - ellemme aja koko pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia alas. Tosin hallituksen toimissa on tästäkin viitteitä.

Meidät on "tuomittu" kilpailemaan tuottavuudella, laadulla, nopeudella, luotettavuudella, brändeillä, lisäarvolla ja tehokkuudella. Joko olemme hyviä niissä tai emme ole - 5% palkanalennus ei oikeastaan vaikuta lopputuotteiden hintoihin tuon taivaallista. Tässä mielessä SAK:nkin paketti on vähän pielessä, mutta nyt kyse onkin peleistä pelien sisällä.

Yksi näistä peleistä on julkisuuspeli. Sen tavoite on saada aloitteentekijä näyttämään hyvältä. Hallitus on yrittänyt epätoivoisesti manooveröidä ay-liikettä nurkkaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Toinen peli on ammattiliittojen aseman heikentäminen: jos hallitus saa ajettua pakkolakinsa läpi, ammattiliittojen rooli työehtojen puolustajana murenee. Toisin on kuitenkin käymässä: ammattiliittojen jäsenmäärät ovat lähteneet reippaaseen nousuun. Kolmas peli lienee hämäys: kun kansa osoittaa mieltä työehtojensa puolesta, voidaan muita esityksiä viedä läpi vähäisellä julkisuudella. Mieleen tulee esimerkiksi Metsähallituksen yksityistäminen (ja vesivarojen yksityistäminen) ja TTIP-sopimuksen ratifiointi - molemmat äärettömän huonoja tavallisen kansalaisen kannalta.

Todennäköistä on, että SAK:n esitystä täydennetään STTK:n ja Akavan esityksillä, ja niistä neuvotellaan. Lopputulokseen vaikuttaa voimakkaasti perussuomalaisten ja keskustan piirissä kytevä kapina, joka voi pakottaa hallituksen pikaiseenkin kompromissiin.

Mika Lako 24.09.2015 13:19

Jos kolmen osapuolen neuvotteluissa on kaksi osapuolta, joiden asiamiehet tai asiantuntijat vasta opiskelevat markkinoiden toimintaa, niin lopputuloksesta ei taida olla epäselvyyttä.

Tuskin Suomesta löytyy montaa ihmistä, jotka oikeasti ymmärtävät, mikä se saksalaisten Hartz oikein on, jota nyt hitusen isänmaallisuuden hengessä kai tavoitellaan?

Ilpo Ojala 24.09.2015 13:43

Mihin perustuu olettamus siitä, että palvelun/tuotteen työvoimakustannusten 5%:n leikkaus siirtyisi suoraan hintoihin tai tuottaisi uusia työpaikkoja? Näin ei ole käynyt parturipalveluissa, kun verotus keveni, tai missään muussakaan palvelussa tai tuotteessa, joiden tuotantokustannukset ovat laskeneet.

Hinnoittelupäätöksissä työvoimakustannukset ovatkin vain yksi kustannustekijä monista. Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu perustuu pääosin aivan muihin tekijöihin kuin tuotantokustannuksiin. Sen sijaan 5%:n leikkaus palkoista kylläkin pienentää suomalaisten ostovoimaa, ja näin vähentää kotimarkkinakysyntää ja sitä kautta myös työpaikkoja.

Näyttääkin siltä, että hallituksen kustannusleikkaus on suunnattu etupäässä yritysten kannattavuuden tukemiseen, josta se kätevästi siirtyykin osinkoina omistajien taskuun kotimaassa ja ulkomailla.

Kovin montaa uutta työpaikkaa tämä manööveri tuskin tuottaa Suomeen: sillä ainahan yrityksissä on patoutunutta säästötarvetta, jonka kattamisessa hallituksen 5%:n kustannusleikkaus on toki avuksi, mutta jota se ei kuitenkaan kokonaan kata kuin hetkeksi...

Tässä mielessä nollasopimusta voi pitää ihan kelpo tarjouksena. Mutta jos tavoite on jokin muu kuin sopimukseen pääsy, niin se on kokonaan toinen tarina sitten.

Pasi Pekkinen 24.09.2015 13:46

Miten on mahdollista, että maailman parhaan matkapuhelinfirman brändi muuttui vain parin vuoden aikana maailman huonoimpien älypuhelimien brändiksi? Miten on mahdollista, että yhden toimijan mukana hävisi merkittävä osa koko klusterista?

Em. kysymyksiin liittyy minun ymmärtääkseni ne todelliset ongelmamme. Hallituksen pakkolait tai SAK:n esitys eivät kumpikaan tarjoa ratkaisua syvempiin ongelmiimme.

Hallituksen pakkolakiehdotus heikentäisi kotimaista kysyntää, kasvattaisi työttömyyttä ja taatusti aiheuttaisi merkittävää levottomuutta seuraavalla neuvottelukierroksella.

SAK:n ehdotus on sentään tästä maailmasta ja se tarjoaa rakentavan pohjan jatkolle.

Teemu Männynsalo 24.09.2015 13:46

Valitettavasti SAK:n esitys, ja käytännössä kieltäytyminen sille alunperin kohteliaasti esitetystä reilusta ja avoimesta yhteistyöstä, ei tarjonne edellytyksiä realistisille neuvotteluille. Kieltäytymisen syyt liittyvät tilannekuvan eroavuuteen ja puhtaaseen järjestötason-järjestelmän valtapolitiikkaan. Tulonjakokysymykset hoituisivat Suomessa kyllä edelleen neuvotellen.

Ajattelin itse kuitenkin aluksi, että syntyvästä tilanteesta tullaan lopulta joskus ulos aiemman kaltaiseen työmarkkinamaailmaan mutta nyt olisin kuitenkin ehkä kallistumassa jopa siihen, että ulos taidetaankin tulla lopulta ilman yleissitovuutta siten, että voimassa olisivat suorat yksittäisen työnantajan ja työntekijän väliset työsopimukset, lakipohjaisin rajoituksin.

Pohjimmiltaan ihmiset ajattelevat aina itseään ja omaa toimeentuloaan, työmarkkinajärjestöt kollektiivina ovat ihmisille lopulta sivuroolissa. Järjestelmiin nojaavan kollektiivitoiminnan kannatus on ollut tasaisesti heikentyvää jo pitkään.

Yleissitovuuteen sisältyy haasteellisia sopimusoikeudellisia periaatekysymyksiä ja työmarkkinakartelleihin puolestaan työmarkkinoiden avoimen kilpailun rajoittamiseen liittyviä pulmia.

Risto Virrankoski 24.09.2015 13:56

SAK'n esitys on nähtävä neuvottelujen avauspositiona. Siinä tavanomaiseen tapaan on jouston varaa.

Hallituksen tulisi pitää myös kiinni tavoitteestaan, mutta neuvottelut voisi hyvin aloittaa tältäkin pohjalta. Hallituksen tulisi myös jatkaa ns. oman ratkaisunsa työstämistä siltä varalta, että neuvotteluissa ei saavuteta riittävää tulosta.

Minulla on sellainen tuntemus, että SAK'kin ottaa asian vakavasti, mutta se ei pysty heti periksi antamaan. Tarvitaan paljon kahvia ja viinereitä.

Luulen myös, että päälle kaatuva massiivinen pakolaisongelma ja sen rahoitus yhdistävät osapuolia yhteisiin ponnistuksiin. Ongelmahan lisää talouden ongelmia keskipitkällä tähtäyksellä merkittävästi ja on hallitsematon asia ellei työtä pakolaisille löydy. Työmarkkinoiden ja työehtojen joustoja tarvitaan.

Tuomas Jormola 24.09.2015 14:26

Kommentti liittyen SAK:n esitykseen koplata palkanmuodostus yhteen osinkojen maksun kanssa. Ekonomisti Aki Pyysing kirjoitti hiljattain mielestäni hyvän kirjoituksen aiheesta, saatavilla https://www.sijoitustieto.fi/blogit/sijoitustieto/kolumni-jos-palkansaajilta-leikataan-pitaa-leikata-myos-osinkoja

Tässä muutama mielestäni olennainen lainaus, turha yrittää kirjoittaa asioita paremmin omin sanoin: "... osinkojen leikkausvaade osoittaa joko vaatijan sivistymättömyyttä tai populismia. Ensinnäkin yrityksen rahat ovat omistajien rahoja. Osingonjako taas on lähinnä tililtä nostoon verrattava tapahtuma. Aivan sama kuin palkansaajilta rajoitettaisiin mahdollisuutta nostaa rahaa omalta tililtään. Osakkeenomistajan näkökulmasta on yhdentekevää, tuleeko tuotto yhtiöstä osinkoina vai arvonnousuna (vai ei kummastakaan). Jos osingot jätetään jakamatta, jäävät ne yhtiöön ja ovat edelleen omistajan rahoja".

Eli eivät omistajille jaettavat osingot ole mitään "palkkaa" tai ei niiden jakamatta jättäminen ole omistajilta pois, varat ovat edelleen yrityksessä. Mutta tällainen esitys käytännössä rajoittaisi tapoja, miten yrityksen omistaja voi hallinnoida omistuksiaan. Toinen lainaus: "Kaikkien intressipiirien kannalta olisi hyvä, että yhtiöt allokoisivat pääomansa mahdollisimman tehokkaasti, ja tässä yksi osa on osingonjako. Kaikkien yhtiöiden osingonjako- tai muutkaan päätökset eivät todellakaan ole aina olleet optimaalisia, mutta kyllä ne ovat keskimäärin olleet parempia, kuin mihin yhteiskunnan taholta annetuilla hallinnollisilla päätöksillä olisi päästy" ja "Jos poliitikkojen oikeana vaatimuksena on, että yritysten osingonjaon sijaan on tehtävä kannattamattomia investointeja, sitten kyseessä ei ole populismi, vaan kommunismi. Suunnitelmataloutta muuten kokeiltiin itänaapurissamme yli 70 vuoden ajan ystävällisesti sanottuna heikohkolla menestyksellä".

Tuomas Jormola 24.09.2015 14:53

Reijo Löytty: Vetkuttelu voi myös olla aivan laskelmoitua vallankäyttöä. Itsensä tärkeäksi tuntevat tahot myöhästyvät tapaamisista aivan tahallaan. Minulla on varaa antaa sinun odotuttaa, koska et voi asialle mitään ja näin näytän valtani suhteessa sinuun. Eiköhän Hakaniemestä löydy valmiit strategiat ja laskelmat vaikka mihin skenaarioihin. Mutta miksi pelata "toisen osapuolen" tai "vastapuolen", kuten sanonta kuuluu, lapaan hötkyilemällä etukäteen.

Onni Karilainen 24.09.2015 15:04

Tauti paranee siellä, missä se on syntynytkin.

Työmarkkinoilla.

"Sari Sairaanhoitaja"-liittokierroksella tuhottiin Suomen kilpailukyky.

Kun devalvaatiota ei enää voida tehdä on typeryys korjattava

pitkällä 0-korotusten kaudella.

Kuten Eteläranta kympin viisain mies, nyt eläkkeellä, Lasse Laatunen

sanoi, ei tätä voida millään hyppykonstilla hoitaa.

SAK:n esitys on parempi kuin hallituksen uhmakas pakkolakihanke,

joka johtaa varmasti katastrofiin, yleislakkoon, hallituksen eroon ja tuhoisaan liittokierrokseen vuoden päästä.

Veli-Pekka Silvan 24.09.2015 15:52

Ei kelpaa hallitukselle, se on jo lukinnut asemansa EK:n esitysten taakse, Sipilän taustapirut Jorma Ollila, Vanhanen ja Esko Aho haluavat nyt rokottaa palkansaajia.

Nyt on elämän tilaisuus tähän, kun talous nousee niin ei enää ole perusteita nöyryyttää duunareita.

Hallitus on täysin EK:n vietävissä.

Toisaalta monet nettikirjoittelijat tukevat Sipilää ja osin myös kansa.

Mielenkiintoista on se että Sipilä on jäänyt kiinni liioittelusta velkaantumisen kanssa, hän ilmoitti että Suomi velkaantuu miljoonan verran minuutissa oikea luku on 600 000 euroa!

Erik Strandholm 24.09.2015 16:01

Olen Ilmari Lindroosin kanssa samaa mieltä. Nyt ei ole hiusten halkomisen aika. Sopu on niin lähellä, että siihen kannattaa tarttua. Hallitukselle jää työrauha ja voi keskittyä muihin uudistuksiin, joita kyllä riittää näinä kansanvaelluksen aikoina.

Jouni Pulli 24.09.2015 16:43

Onhan se ilman muuta niin, että pakkovallalla ei saada kuin kovin tilapäisiä ratkaisuja aikaiseksi. Siten SAK:n esityksen on kelvattava neuvottelujen alkutaipaleen pohjaksi, mihin lopulta päädytään on aivan toinen asia. Mikäli EK aikoo jatkossakin käyttää sillä ollutta vaikutusvaltaa, sen tulisi kiireesti siirtyä pois hallituksen selän varjosta ja alkaa toimia itsenäisemmin, muutoin se voi olla tiensä päässä. Kyse on siis loputa myös siitä, haluaako kansamme, että työmarkkinajärjestöillä on jatkossakin vahva rooli niiden nykyisessä toimenkuvassa vai ei.

Unto Hämäläinen 24.09.2015 16:47

Kiitos Jouni ja muut keskustelijat rakentavista ja monipuolisista puheenvuoroista. HS näyttää kertovan, että SAK, EK ja muut työmarkkinatahot neuvottelisivat paraikaa siitä, josko löytyisi yhteistä näkemystä vastattavaksi hallitukselle. Hyvä!

Seurataan tapahtumien kulkua ja jatketaan keskustelua.

Unski

Marita Salenius 24.09.2015 17:57

Oletettavasti hallituksen 5 prosentin lokkaesitys on vielä ns. siisti. En nimittäin usko, että sekään riittää, saati sitten SAK:n esitys, joka vaikutuksiltaan on reilusti pienempi.

Suurin ongelmahan on julkinen sektori ja miten se elätetään. Elämme just niitä aikoja, kun kunnissa on tehtävä veroäyripäätökset. SAK:n esitys on tyypillinen sen esitys, josta paistaa opposition politiikka.

Se todellinen loikkahan syntyisi siitä, että lomarahat puoleen, pekkaspäivät pois, arkipyhät lauantaiksi ja metsälle kiinteistövero. Niin ja tietysti monesti parjaamani YLE ja sen vero, josta 25% voitaisi helposti ottaa muuhun käyttöön.

Sitä elää suoraan markkinoiden armoilla ja vielä niin, että ostoksissa on yksi yhteen euro/markka. Eli kun ennen maksoit jostakin vaikka 100 mk, niin nyt sen hinta on 100 euroa - oikestaan monesti enemmänkin.

Euroaikana hintojen muodostuminen on ihan mitä sattuu. Yksi hyvä esimerkki on heinäpaalaimen paineilmapussi, jonka hinta oli v. 2008 680 euroa ja nyt 1800 euroa. Myyjän selitys moiselle oli, että palkat ovat nousseet. Siis ei kymmentä vuotta kulunut ja hinnassa noin suuri muutos. Herää oikeutetusti kysymys: Kuka vedättää? Vai onko palkat todella näin hurjia, että vaikutus on tuota luokkaa. Niin ja tässä oli esimerkki vain pienestä varaosasta. Varsinaisen koneen hinta sitten itsessään on jotakin aivan kammottavaa.

Montako ruislimppua sai markka-aikaan keskipalkalla ja montako nyt? Onko määrä sama?

Lasse Reunanen 24.09.2015 18:32

SAK heitti "pallon" väärälle taholle - kun "joukkueensa" on muut ammattijärjestöt, joilta hallitus odottaa yhteisehdotusta maanantaiksi. SAK:n esitys enimmäkseen työmarkkina-asiaa, jolla yrityksensä vedättää hallitus aikaviiveen neuvotteluihin (hallitus ei lipsunut siihen).

En itsekään ole mieltynyt SAK:n ulostulosta, joten odotelkaamme yhteispakettia ensi viikolle julki.

Työttömyysturvan esityksestään SAK jätätti valtion maksuosuuden huomiotta (eikös valtio maksa työmarkkinatuen osuuden myös ansiosidonnaisiin työttömyyden päivärahoihin), joten siihenkin lienee hallitukselta vielä sanansa sanottavanaan (lokakuun puolivälissä ns. lisäpakettina).

Juhani Heinula 24.09.2015 19:57

Hyvin suurella todennäköisyydellä jonkinlaiseen yhteiskuntasopimukseen päästään ennemmin tai myöhemmin. Veikkaan että myöhemmin ensi vuoden puolella. Hallitus panee lainvalmisteluprosessin liikkeelle ja kolmikanta jatkaa uudelta pohjalta kunhan kaikkien osapuolten lähtökohdat on pantu pöydälle. Lomarahoja leikataan, arkipyhiä siistitään, ansiosidonnaiseen kajotaan ja nollasopimuksia tehdään pariksi vuodeksi. Ehkä sunnuntaikorvauksiinkin pitää tarttua. Eikös se toivottu paketti jo näillä rakennu. Toinen asia on, että nämäkään toimet eivät riitä Suomea kalvavan taudin eli ylivelkaantumisen taittamiseen. Valitettavasti.

Pentti Kangasluoma 24.09.2015 19:59

Om se jännä juttu, niin monet nauttii työsuhteen etuja, jotka nämä

ammattiliitot ovat hankkineet. Mutta ay-liike pitäisi saada polvilleen.

Lasse Laatunen, kokenut kaiken käsittää, ei hän yritä nöyryyttää

vastapuolta. Sillä tavoin yhteisen veneen henki syntyy.

Julkisen sektorin kuluja pitää leikata, tarkoitan myös kirkon väkeä,

sillä mitalla on palkkoja nostettu. Onhan se kornia jos kirkon

palveluksessa oleva vaatii vientiteollisuuden korotuksia.

Vesa Kaitera 24.09.2015 21:05

SAK:n esitys ei tietenkään kelpaa sellaisenaan, mutta kokonaisuutena se on itse asiassa aika hyvä, parempi kuin ennalta odotin. Palkkojen jäädytys vuodeksi 2017 ja sen jälkeen vientisektorin palkankorotusten asettaminen korotusten katoksi, on monessa mielessä nykytilanteeseen hyvin istuva esitys.

Ainoa ongelma SAK:n esityksessä on se, ettei se täytä 5%:n kustannusleikkausten vaatimusta, jonka ovat hyväksyneet sekä hallitus, työnantajat, STTK ja Akava. SAK:n esitykseen on siis lisättävä jotakin, mikä saattaa löytyä akselilta hienoinen työajan pidentäminen (metalliliiton puheenjohtaja Aalto on väläyttänyt tätä) ja vähäinen lomarahojen leikkaus, jolle löytyy kannatusta toimihenkilöpuolelta.

Hallitus on leikkaamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mihin ay-järjestöissä suhtautudutaan hyvin nihkeästi. Uskon kuitenkin, että sen maksimikeston lyhentäminen sadalla päivällä ja tuon etuuden muuttaminen maksupäivien myötä portaittain laskevaksi kuitenkin niin, että alkupää olisi korkeammalla tasolla kuin nykyisessä mallissa, voisi mennä läpi myös työmarkkinajärjestöissä.

Harri Virolainen 24.09.2015 22:04

EK:lla ei ole intressiä sopia, koska hallituksen esitys täytti kaikki toiveet. Akava ja STTK eivät innostu vientivetoisten alojen palkkajohtajuudesta. SAK sitäpaitsi sekoili laskuissaan, joten suuria epävarmuuksia on sopimuksen tiellä.

Lasse Laatusen kirjoitus on erinomainen kokeneen neuvottelijan analyysi työmarkkinapolitiikasta. Hallituksessa kenelläkään ei ole kokemusta ja EK:n Häkämiehelläkin on korvantaukset vielä märät.

Jos ja kun sopimus jää syntymättä ja hallituksen esitykset menevät perustuslakivaliokunnassa lävitse niin ensi vuoden syksy ja alkutalvi ovat kovien lakkotaistelujen aikaa. Vaaleihin tullaan käymään vastakkainasettelun kautta. Kun vielä lisätään hallituksen leikkausten konkretisoituminen ennen seuraavia ekvaaleja niin valta vaihtuu aika selkeästi.

Jukka Itäkylä 24.09.2015 22:06

Kaikkien osapuolten, niin hallituksen kuin kaikkien työmarkkinaosapuoltenkin, pitää pikaisesti hakea keskinäinen luottamus. Sillä ilman luottamusta ei tule sopimusta, ja ilman sopimusta tai sopimuksia olemme kaikki Suomessa sellaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa olimme ennen kuin Kallion hallitus muodostettiin 30-luvun lopulla. Sitä ei varmaan kukaan vastuullinen ja historiaa tunteva toivo.

Sopu syntyy luottamuksesta, credo`sta, uskosta. Ei ole sattumaa, että kirjanpidon kredit-sana on siitä johdannainen. Ilman hyvää taloudenpitoa ei synny kredit-tilille mitään, mistä syntyy vahvaa uskoa - ja jaettavaa, oikeudenmukaista jakovaraa, sitä tarvitseville.

Jukka Itäkylä, Turku

Olli Saarinen 24.09.2015 23:30

Björn Wahlrooskin näkyi todenneen yleisitovan työehtosopimuksen olevan pakottavaa lainsäädäntöä jota säädetään "yhdessä sopien" epädemokraattisesti. Nalle tietääkin kuka työnantajan kannan määrittelee mutta missä määritellään työntekijäin kanta? - Olen tullut siihen tulokseen että eduskunnan toinen kamari sijaitsee SAK:n miesvaltaisissa mahtiliitoissa, mitä tukee tämänpäiväisen esityksen kaikin puoli kannatettava ehdotus työnantajan työttömyysmaksun tasaamiseksi, nykyisin suuret työnantajat, jotka työllistävät metallin miehiä, maksavat suhteessa enemmän.

Ehdotus työttömyysmaksun osan siirtämiseksi työntekijämaksuksi on palkanalennus, johon kuitenkin myös verottaja osallistuu, koska kyse on verovähenteisestä maksusta. - Sairauspäivärahamaksun alentamiseen pitäisi liittyä myös vastaava sairauspäivärahojen etuustason alennus. - Ehdotus palkkojen jäädyttämiseksi on merkittävä avaus. Ehkä tästä jotain syntyy kun vielä lisätään julkisen puolen lomien lyhennys.

Akavan Maria Löfgren totesi hiljan paikallisesta sopimisesta tulleen taikasanan, jolla pyritään poikkeamaan minimiehdoista. Olen ollut aistivinani myös että julkisella puolella paikallinen sopiminen merkitsee palkkapotin jakoa johtajien kesken. Tässä asiassa ei toivoisi ahneiden mahtiliittojen kuvittelevan saavansa muita parempia etuja.

Eduskunnan toinen kamari ei voi määrittää yleistä palkkatasoa, koska se viime kädessä määrittyy talouden kantokyvyn mukaan. Niin kävi 1970-luvun lopulla vuosikymmenen alun suurkorotusten jälkeen, kuten kävi 1990-luvun lamassa rahanrunsauden tuomien korotusten jälkeen. Siten nollakorotuskin on paljon nykytilanteessa. Toivoisinkin, että toinen kamari keskittyisi enemmän reiluun peliin työmarkkinoilla kuin palkkanokitteluun. - Viittaukset pomojen palkkoihin tai osinkoihin ovat tietenkin populistisia, varsinkin kun ottaa huomioon, etteivät liitot kyenneet myöntämään Sari Sairaanhoitajalle kuoppakorotusta. "Meille kans", sanottiin talouden ohjauksen keskiöstä eli satamanosturin kuskin ohjausnupista käsin, sano. Nyt ehdotetaan tasa-arvoerää tulevaisuuteen, mutta aiemmat vastaavat ovat olleet paperitiikereitä.

Janne Viskari 25.09.2015 15:07

Kirjoitin Jukka Kemppisen - sivumennen sanoin erinomaiseen - blogiin 13.9.2015 yhteiskuntasopimusneuvotteluiden epäonnistumiseen viitaten: "Sipilän ei ollut alunperinkään tarkoitus saada aikaan yhteiskuntasopimusta. Jos olisi, hallitukseen olisi otettu kokoomuksen sijasta demarit. Koko operaatio oli perikepulaisen kiero - ja kieltämättä taitava - hämäys, jolla hankkeen kaatumiseen syylliseksi saatiin ammattiyhdistysliike. Kyllähän kepussa on ymmärretty, ettei saneltu liki kolmen viikon työajanlisäys mene kuuna päivänä läpi. Nyt saatiin syy kaivaa raippa esiin - mikä on ollut kaiken aikaa tavoitteenakin. Ihmetyttää, ettei ilmiselvää asiaa laajemmin nähdä."

Pian nähdään olinko oikeassa. Nyt tarjottu sopimus on niin hyvä, että jos sen perusteella neuvotteluja ei saada käyntiin, on ainoa jäljelle jäävä johtopäätös se, että yhteiskuntasopimuksen ja "kilpailukykyloikan" sijaan hallituksen ainoana tavoitteena on koko ajan ollut ammattiyhdistysliikkeen nujertaminen ja perinteisen suomalaisen sopimus- ja konsensusyhteiskunnan, kolmikannan, alasajo. Pääoman hyväksi tietenkin. Toivottavasti olen väärässä.

Pekka Turunen 25.09.2015 20:25

SAK:n esitys on riittävän hyvä, että se antaa mahdollisuuden käynnistää neuvottelut, ja se on tässä vaiheessa tärkeintä. SAK on pelannut ikävän sorttisesti aikaa, mutta tämä esitys on vakavasti otettava. Luulisi hallituksenkin näkevän sen näin, tai muuten alan uskoa niitä, jotka väittävät hallituksen päätavoitteena olevan ay-liikkeen kyykyttämisen.

Välillä tuntuu oudolta lukea näitä kommentteja. Osan mielestä hallitus on mätä, kun taas toisten mielestä ay-liike ja erityisesti SAK on mätä. Taustalla taitaa olla enemmän oma ideologia kuin nykytilanteen avoin analyysi. Minunkaltaiseni perussitoutumaton tarkkailija koettaa ottaa asiat asioina.

Yksi, joskaan ei ainoa, Suomen ongelmista on liian korkeaksi karannut palkkataso. Olisi tärkeä alku, että jonkinlaiseen yhteiskuntasopimukseen päästäisiin. Se ei silti riitä, vaan hallituksen pitää tehdä paljon muitakin päätöksiä, osa vaikeita, ennen kuin tämän maan kurssi saadaan käännettyä oikeaksi.

Tuntuu hassulta, kun jotkut julistavat, että ei palkkataso Suomessa ole liian korkea, vaan meiltä puuttuu innovatiivista osaamista. Totta - pannaan pystyyn uusi Nokia, parikin, niin johan ovat maan asiat kunnossa eikä mitään ikäviä leikkauksia tarvita. Jos se olisi noin helppoa niin kai se olisi jo tehty?

Seppo Laine 25.09.2015 23:43

Oikeaan suuntaan ovat menossa. Julkispuolen tuottavuutta nostetaan joka tapauksessa,kun rahat siellä loppuvat.

Yrityspuolella tuottavuuden ero hyvien ja huonojen yritysten välillä sen kuin kasvaa. Meillä on muutama maailmanmitassakin hyvin hoidettu ja tuottavuudeltaan hyvä yritys. Osassa tuottavuus polkee paikoillaan ja sitten on paljon kriisiyrityksiä, jotka menevät jatkuvasti huonompaan suuntaan. Harmi vain, että ne pienet "työllistävät" yritykset ovat tätä viimeistä kategoriaa.

Toki mikroyritysten puuhastelulla on muita hyviä puolia.

Tuottavuuskeskiarvojen laskemista voi toki harrastaa, mutta ne antavat aika hassun kuvan, jos ääripäät vain etääntyvät. Tulee väistämättä mieleen vanha vertaus siitä kuinka teltassa on keskimäärin sopivan lämmintä, jos kaminan lähellä hikoaa ja seinän vieressä pakkanen jäädyttää.

Ituja uudenlaisesta reaalitekemisestä näkyy, mutta se on vuosien tie ennen kuin ne realisoituvat. Yritystoiminta Suomessa, kun ei ole erityisen dynaamista ja tuloksekas yhteinen tekeminen puuttuu melkein täysin. Tämä vanha totuus on jotenkin unohtunut, kun niin pitkään saatiin peesata muutaman kansainvälistyneen suuryrityksen siivellä, joihin niin sanottu draivi tuli ulkomaanliitännästä. Olihan melkein kaikille vanhoille Nokian työntekijöillekin aika shokki, kun palasivat Suomen työelämän arkeen. Näin he kertoivat. Eikä tilanne ole juuri parantunut. Nokialaiset vain ovat sopeutuneet Siperiasuomeen.

Kustannusten kurissapitäminen on siis kaiken a ja o vielä vuosikausia.

Unto Hämäläinen 26.09.2015 9:00

Huomenta ja terveisiä sumuisesta Pohjois-Helsingistä.

Kiitoksia Seppo, Pekka ja Janne sekä muut keskustelijat, olette onnistuneet ruotimaan monipuolisesti ja kattavasti SAK:n torstaina julkistettua esitystä sekä työmarkkina- ja taloustilannetta ylipäänsäkin. Keskustelu SAK:n esityksen lasketuista vaikutuksista jatkuu muutenkin, laskelmiin voi tutustua esimerkiksi tästä artikkelista http://www.hs.fi/talous/a1443154707301?ref=hs-prio-A10

Ymmärrän, että pilkun paikka ja kymmenykset ovat tärkeitä, niin ne ovat ennenkin olleet. Monet neuvottelut ovat pitkittyneet tai jopa kaatuneet pikkuseikkoihin, jotka ovat neuvottelijoille muodostuneet kunniakysymyksiksi. Toivottavasti nyt ei käy niin. Tärkeintä on kattava yleiskuva ja oivallus siitä, milloin mahdollisuuksien ikkuna on auki. Minun mielestäni SAK:n torstaisen esityksen jälkeen mahdollisuuksien ikkuna avautui. Uskon, että kattava sopimus, olkoon nimeltään "yhteiskuntasopimus" (Sipilä) tai työ-ja kasvusopimus kakkonen (SAK) tai mikä hyvänsä, on realistinen mahdollisuus tehdä.

Odotan suurella mielenkiinnolla EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen esiintymistä tänään kello 10 TV1:n Ykkösaamussa. Nyt Häkämiehellä on elämänsä tilaisuus tehdä seuraava siirto.

Seuraava vaihe on maanantaina kello 16, jolloin hallituksen takaraja täyttyy. Jos silloin ei ole valmista, ei tule maailmanloppua, vaan maailmanloppu siirtyy eteenpäin.

Jatketaan pohdintoja.

Unski

Vesa Sorri 26.09.2015 14:05

Otsikon kysymyshän parin päivän takaa on: "Kelpaako SAKn esitys"?

Oma vastaukseni on hioutunut tässä välissä muotoon: "Kelpaa, yhdeksi kulmakiveksi suureen sovintoon".

Sellaisenaan SAKn paperi ei mitenkään kelpaa kaikki työmarkkinakentän solmut aukaisevaksi esitykseksi. Eikä SAK tietenkään itsekään sitä sellaisena tarjoa; neuvottelupohjahan se ilmiselvästi on. SAKn esitys on kuitenkin hengeltään sellainen, että sitä on vaikea niin EKn kuin hallituksenkaan ampua yksioikoisesti alas, eikä sellaista ole tapahtunutkaan. Päinvastoin, kommentit ovat olleet sopivan varauksellisesti myönteisiä.

Esityksessä on historiallisia, työmarkkinoiden vakiintuneita käytäntöjä muokkaavia piirteitä. Ensinnä se, että SAK keskusjärjestönä on myöntymässä etuajassa pitkän ajan nollakorotuslinjaan, lienee historiallista. Itselleni ei ainakaan tule vastaavaa mieleen. Vieläkin merkittävämpää mielestäni on ehdotukseen sisältyvä palkankorotusten yleisen linjan sitominen vientialojen palkankorotusvaraan loppupäässä. Se on esityksessä elementti, jonka merkitys maan talouden kuntoon saattamisessa on pitkässä juoksussa huomattavasti oleellisempi kuin hallituksen kiveenhakkaama yleisen kannattavuuden 5 %:n hyppäyksen omainen parannustavoite. Monen vuoden - ja kukaties käänteentekevän - äärimaltillisen työmarkkinarauhan merkitys vain korostuu, jos asiaa ajattelee käänteisesti: mikä on hinta siitä, jos vuoden päästä maa on lakkoaaltojen kourissa? Sellainen mahdollisuus on täysin mahdollinen ja todennäköinenkin, jos lopputulema nyt meneillään olevassa prosessissa on vain hallituksen lainsäädännölliset toimet työmarkkinoiden pelikenttään. Uskon, että työnantajien sekä hallituksen piirissä hyvin oivalletaan tämä asetelma. Siksi kummallakin taholla halu sopimiseen ja vastaantuloon lienee kasvanut SAKn esityksen jälkeen.

Käytännössä sovinnon tiellä edettäneen niin, että SAKn pakettiin hiotaan mukaan STTKn ja AKAVAn näkökohdat. Siitä syntyvä kokonaisuus luo sitten uuden laajemman neuvottelupohjan EKn kanssa. Silloin neuvottelupöydässä lienevät EKn taholta lisäksi ainakin lomarahat ja arkipyhät. Maanantaina virka-ajan päättyessä ei takuuvarmasti ole osapuolten valmista, hallitusta lopullisesti tyydyttävää esitystä. Sen sijaan pöydällä voi hyvinkin olla EKn ja ay-järjestöjen yhteinen neuvotteluagenda aikatauluineen ja tavoitteineen. Se riittänee kuitenkin käänteeseen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisessä asetelmassa, mikä vie myös lopulta maaliin niin, että hallitus voi peräytyä omissa pakkotoimissaan. Suuri sovinto olisi paras ratkaisu kaikille.

Jari J. Marjanen 26.09.2015 14:18

Tervehdys Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan kokouksesta! Pj. Ville Niinistö toteaa "hallituksen katsovan peruutuspeiliin" (puhe julkaistaneen melko pian). "Hallitus voi vielä perääntyä valitsemaltaan tieltä ja alkaa rakentaa Suomea yhdessä."

Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista maan tulevaisuudesta, sillä Suomesta ei ole kilpailemaan työvoiman halpuudessa, vaan osaamisella.

Kaarina Karhapää 27.09.2015 13:04

Kyllä kelpaa. Siinähän jätetään yksi vuosi ilman palkankorotuksia ja sitten palkkoja asetellaan sen mukaan, onko kasvua etc..

Tärkeintä on kuitenkin pohtia, miten Suomi saadaan nousuun? On todella rehellisesti arvioitava eri elementtejä ja eri seikkojen vaikutusta talouskasvuun. Mielestäni tärkein on jäänyt ilman huomiota: se on, että Suomessa ei riitä väestöä tekemään tuottavaa työtä. Ja toinen kysymys, johon ei ole vastattu on: mikä on tuottava työ? Tähän viimeiseen sanoisin, ettei tuottava työ ole pelkkä vienti. Vienti on tuottavaa vain silloin, kun jää plussalle. Eli vienti, joka ei mene ulkomailla kaupaksi ei ole mallikas vienti. Tuottava työ voi olla suutarin työ, kauppiaan työ, lähihoitajan työ etc.. kunhan siitä jäädään plussalle. Tuottava työ on myös joku uusi työ, jonka vaikka maahanmuuttanut pakolainen tekee: mm. korjaa roskia etc..

Mutta se tärkein vastaus. Meillä ei ole tarpeeksi väkeä Suomessa oleviin töihin. Vaikka jokainen suomalainen synnyttäisi viisi lasta, ei heistäkään kertyisi riittävästi työntekijöitä. Huomioitavahan on, että osa kuolee ja osa on kyllä niin vanhaa, etteivät ole työiässä. Osa sairastuu, ettei jaksa työskennellä vaikkapa 30 vuoden jälkeen.

Toisaalta ajattelen, että Suomi on jo nyt lähtenyt nousuun, kun olemme joutuneet tai vapaaehtoisesti ottaneet tuhansia maahanmuuttajia tänne. Yhtä virhettä pitäisi karttaa: eli sitä, että heille tehdään ja tuodaan kaikki valmiina. Ehkä ajatellaan, etteivät ne osaa mitään, kielikin on outo ja kultturitavat erilaiset. Niin on. Mutta osasivathan he kotimaassaankin työskennellä. Miksei täällä?

Tässäpä yksinkertainen malli: Pakolaisperhe tulee su-iltana Suomeen. Heiltä kysytään, mitä teitte omassa maassanne? Isä hakkasi halkoja, äiti keräsi risuja, isompi lapsi teki ruokaa ja pienin leikki ulkona. Niin, hienoja juttuja tekivät. Eikö isä voisi jo ma-aamuna jatkaa samaa työtään? Äiti voisi siivota pakolaistalon pihaa. Lapsi auttaa ruoan tekemisessä, jota kuitenkin omat vhmmat pääasiassa tekisivät. Ja pienokainen saisi leikkiä ja tutustua toisiin lapsiin. Eikö olisikin hyvä formaatti!!! Pakolaispomo kävisi päivittäin perheiden luona kyselemässä suomeksi: Mitä kuuluu.? Siihen vastaus suomeksi: Hyvää. Näin kielikin tulisi tutuksi. Sitten kaikki opiskeluiässä olevat kouluihin, opistoihin ja yliopistoihin. Lisäksi em. töistä maksettaisiin työsuhdelain mukaista vähintään minimi- palkkaa.Ja siitä he maksaisivat verot. Ei yhtään kuluisi toimeentulotukea.

Kyllä on yksinkertaista, jos haluaa tehdä pääasioita ja oikeita asioita.

Jari J. Marjanen 28.09.2015 14:48

Hyvää alkanutta viikkoa!

Kaarina Karhapään edelliseen viestiin: työvoimatarvearvioissa unohdetaan usein, että robotiikka ja digitalisoituminen vähentävät ihmistyövoiman tarvetta, joten laskelmia ei pidä tehdä tämänhetkisen yleisessä käytössä olevan tekniikan pohjalta.

Tällä hetkellä kuljettajattomat autot ovat kokeiluvaiheessa, mutta tekniikka on siis jo olemassa. Vaikka koneet eivät korvaa ihmistä hoidossa ja huolenpidossa, niin esim. vanhusten laitoshoidon tarve vähenee. Lainaan Jyrki J. J. Kasvia: "Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen mukaan digitalisaatio hävittää seuraavan 20 vuoden aikana kolmanneksen suomalaisten nykyisistä ammateista ja muuttaa loppuja dramaattisesti. --- Jos tekoäly analysoi röntgenkuvat ihmistä paremmin, se työ on annettava tekoälylle. Jos tukiranka antaa lähihoitajalle riittävät voimat nostaa potilas yksin toisesta vuoteesta toiseen, se tukiranka on hankittava."

Riippuvuuttamme sähköstä tämä kehitys toki lisää.

Jos hallitus tällaisessa vaiheessa leikkaa koulutuksesta, niin se on tekemässä maastamme takapajulaa; toisaalta ainakin SAK pitää härkäpäisesti kiinni vanhojen teollisuusammattien työntekijäin eduista, vaikka nämä ammattikunnat supistuvat, kenties katoavat. Vrt. tämän lehden artikkeliin: http://www.hs.fi/ura/a1443145116938?ref=hs-ala-suosituimmat-#2.

Luetuimmat
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

  5. 5

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  6. 6

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  7. 7

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  8. 8

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  9. 9

    Mitä uusi talouden tutkimusyksikkö oikein merkitsee – havahtuiko ”kaiken maailman dosenteista” sanaillut Sipilä tieteellisen tiedon tärkeyteen?

  10. 10

    Lapsi tunnusti murhan 16 vuotta sitten Ruotsissa mutta kiistää nyt – syyttäjä selvittää, pitäisikö tapaus tutkia uudelleen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

  5. 5

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  6. 6

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  7. 7

    Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

  8. 8

    Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

  9. 9

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  10. 10

    Kylmähermoinen neuvostoupseeri pelasti syyskuussa 1983 maailman ydinsodalta, mutta sai tunnustusta vasta yli 20 vuotta myöhemmin – Stanislav Petrov kuoli yksin moskovalaisessa lähiössä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  2. 2

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  3. 3

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  4. 4

    Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

  5. 5

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  6. 6

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  7. 7

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  8. 8

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  9. 9

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  10. 10

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  11. Näytä lisää