Perässähiihtäjä

Mitä virkaa galluprumballa?

Kiitän kaikkia viime viikon keskusteluihin osallistuneita kommentaattoreita. Jostain syystä, en tiedä mistä, olimme keskusteluissa hieman etuajassa. Timo Soinista ja perussuomalaisista puhuttiin meillä jo maanantaina 5.10. ja tiistaina 6.10. aloitimme keskustelun Antti Rinteestä ja demareista. Onnittelut kommentaattoreillemme, jotka näin osoittivat haistavansa politiikan tuulet etukäteen.  Sillä  kappas vain: torstaina 8.10. julkistettiin Ylen/Taloustutkimuksen gallup, joka näytti perussuomalaisille suurta laskua ja yhtä suurta nousua demareille.  Siitä tuli loppuviikon kansallinen puheenaihe.

Mutta tällä viikolla palaamme arkeen. Gallupit ovat gallupeja, kuten Soini pitää tapanaan sanoa, oli tulos perussuomalaisille sitten huono tai hyvä. Näinhän se on. Politiikan rakenteet saattavat hetkeksi horjahtaa mielipidemittauksista, mutta tokenevat yleensä nopeasti. Keväällä valittu eduskunta jatkaa tehtävässään, ja eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus uurastaa yhteisen hyvän eteen niin kuin ennenkin.

Onko niin, että me innostumme gallupeista vähän turhan helposti? Kun uudet mielipidemittausnumerot jysähtävät ruudulle, tuntuu muutaman päivän ajan, että nyt vuoret järkkyvät. Sitten kaikki palaa ennalleen. Seuraaviin vaaleihin on vielä 1,5 vuotta, sillä huhtikuun alussa 2017 pidetään kuntavaalit.

Sysäyksen tähän itsekriittiseen pohdiskeluun sain Eija Sahan tämän aamun kirjoituksesta HS:n mielipidesivulla. Saha kysyy: Hoitavatko gallupprosentit Suomen taloutta ja miten? Millä tavoitteilla galluprumbaa pyöritetään?

Otetaan tämä aihe pohdittavaksi. Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Mitä virkaa galluprumballa?

Päivän lukuvinkki:

”Muutama päivä sitten saimme galluptuloksen puolueiden kannatusprosenteista. Nyt puolueiden johtajat miettivät syitä kannatuksensa muutokseen sen sijaan, että he miettisivät, miten Suomi saataisiin vientikelpoiseksi. Nämä gallupit tuodaan kuukausittain esiin.

Eduskuntavaaleissa päätimme, ketkä voisivat hoitaa asioita seuraavien neljän vuoden aikana. Mitä asiaa ajaa tieto, että esimerkiksi voittaneen keskustapuolueen kannatusprosentti on tänään 23, ensi kuussa 21, seuraavassa kuussa 22, vuoden päästä 18 ja seuraavana vuonna 24? Ainakaan minua se ei kiinnosta, koska en voi vaikuttaa hallitukseen ennen kuin seuraavissa vaaleissa. Hoitavatko gallupprosentit Suomen taloutta ja miten? Millä tavoitteilla galluprumbaa pyöritetään?

Eija Saha

Helsinki”

Helsingin Sanomat Mielipidesivu 12.10. 2015

42 vastausta artikkeliin "Mitä virkaa galluprumballa?"

Veikko Anttila 12.10.2015 12:16

Erinomainen kysymys Eija Sahalta!

Kun mainittu gallup-tuloste tuli julkisuuteen, media ja varsinkin oppositio käsitteli sitä niin kuin eduskunnan voimasuhteet olisivat muuttuneet. Olisi syytä ainakin harventaa gallup-tutkimuksia. Tulee mieleen, miten monessa niistä on kyselyn kohde suunnattu siten, että saataisiin haluttu tulos ja tunnetusti kysymysten asettelulla saadaan väännetyksi tulosta haluttuun suuntaan.

Pekka Nikkola 12.10.2015 12:24

Toivottavasti kevään 2017 kunnallisvaalit olisivat pitkästä aikaa rehelliset. Nimittäin ennakkoäänten manipulointi on mahdollista kunnan- /kaupungintaloilla. Asia selviää, kun vertaa Satakunnan vaalipiirin ennakkoääniä varsinaisen äänestyspäivän ääniin. SDP, kokoomus ja keskusta saavat yllättävän paljon ennakkoääniä verrattuna varsinaisen äänestyspäivän ääniin. Sen sijaan perussuomalaiset saavat vähän ennakkoääniä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä valtavasti. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Juho Isoviita 12.10.2015 12:43

Kyllä gallupeilla tietysti ensisijaisesti pyritään saamaan lisää lukijoita, mutta kyllä niillä on vaikutusta myös harjoitettavaan politiikkaan.

Jos puolueen kannatus gallupissa laskee olennaisesti, varmasti puolueessa mietitään, mitä on tehty väärin eli toisin kuin mitä kansalaiset haluaavat.

Puolueet tekevät itse ja myös yhteistyössä jatkuvaa kanssalaisten mielipiteiden kartoitusta. Nuo tutkimukset ovat puolueeiden välineitä politiikan ohjaamisessa. Niitä tehdään jatkuvasti eri politiikan alueilta, mutta pidetään puolueen tai puolueiden sisäisenä tietona.

Tyhmähän sellainen puolue olisi, joka ei tunnusteliisi kansan tuntoja, myös vaalien välillä. Kaikilla puolueilla on tutkimusosastonsa. Niiden "nimet" vain vaihtelevat.

antti liikkanen 12.10.2015 12:53

Gallupit, myös Taloustutkimuksen tekemät, ovat vaalien hommafoorumi: niissä toimitaan tunteella ja hostiilisti, mutta unohdetaan lausuttu kanta nopeammin kuin papin aamen.

Vesa Kaitera 12.10.2015 13:18

Pekka Nikkola kirjoitti: "Toivottavasti kevään 2017 kunnallisvaalit olisivat pitkästä aikaa rehelliset. Nimittäin ennakkoäänten manipulointi on mahdollista kunnan- /kaupungintaloilla."

Väität ihan puutaheinää. Ei tuo ole mahdollista, ei missään tapauksesa laajassa mitassa. Koko Suomen itsenäisuuden aikana ei ole kuin aivan muutamia tapauksia, joissa voitaisiin edes epäillä vaalilautakuntien manipuolineen äänestyslippuja. Paikallahan on koko ajan useiden puolueiden edustajia, jotka työtä tehdessään valvovat toisiaan. Ääntenlaskun ja vaalilippujen käsittelyn rehellisyys on varmistettu monin eri tavoin.

Pekka Nikkola: "Asia selviää, kun vertaa Satakunnan vaalipiirin ennakkoääniä varsinaisen äänestyspäivän ääniin. SDP, kokoomus ja keskusta saavat yllättävän paljon ennakkoääniä verrattuna varsinaisen äänestyspäivän ääniin. Sen sijaan perussuomalaiset saavat vähän ennakkoääniä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä valtavasti. Tämä on täysin käsittämätöntä."

Muistan, että kun Pekka Haavisto oli aikoinaan ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana, niin ennakkoäänien perustella hän olisi saanut alle tuhat ääntä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä hänen suhteellinen kannatuksensa kymmenkertaisui ennakkoääniin verrattuna ja hän meni läpi. Selitys oli siinä, että Haavisto oli muutama päivä ennen varsinaista vaalipäivää ollut TV:n suuressa vaalikeskustelussa, jossa hän oli esiintynyt edukseen.

Silloinen oikeusministeri Leena Luhtanen näytti voden 2007 ennakoäänien perusteella menevän läpi, mutta varsinaisena vaalipäivänä hänen kannatuksensa romahti täydellisesti ja hän putosi eduskunnasta. Syy oli viikko ennen vaaleja paljastunut pienimuotinen veronkierto (alle tuhat euroa), jonka Luhtasen mies oli tehnyt. Asiaa pahensi se, että Luhtanen oli nimenomaan oikeusministeri ja että hän yritti viimeiseen asti kierrellä ja vähätellä tuota asiaa. Iltapäivälehdistö ristiinnaulitsi hänet siitä.

PS:n kannatus nousi juuri viime kevään eduskuntavaalien alla jyrkästi, ja se on ollut osasyynä siihen, että PS:n kannatus varsinaisena vaalipäivänä oli paljon korkeampi kuin ennakkoäänissä. PS:n jäsenmäärä on murto-osa vanhojen suurpuolueiden jäsenmääristä, ja tälläkin on vaikutsta siihen, ettei PS juuri loista ennakkoäänissä. Keskustalla ja SDP:lla on suhteessa hyvinkin vashva kannatus eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläiset käyvät usein äänestämässä ennakolta, jottei tarvitsisi sitten vaalipäivänä jonottaa omaa äänestysvuoroa. Elkäläisten saattavat myös pelätä loukkaantumista tai sairastumista muuta väestöä enemmän ja äänestävät siksi mahdollisimman aikaisin.

PS:n kannattajista on keskimääräistä enemmän sellaisia, jotka ovat tukeneet tätä puoluetta vasta vähän aikaa ja jotka jossain määrin horjuvat eri puolueiden välillä. Tällaiset epävarmat äänestäjät haluavat usein lykätä äänestämistään varsinaiseen vaalipäivään, jotta he saisivat mahdollismman paljon tietoa puolueista ja niiden ehdokkaista.

Satakunnassa PS:n erinomaiseen menestykseen nimenomaan vaalipäivänä vaikutti todennäköisesti melkoisesti Laura Huhtasaari liki 10000:lla äänellään. Hänellähän ei ollut mitenkään massiivisesti poliittista uraa, joten hän oli uusi tuttavuus monelle äänestäjälle. Siksi hänenkin kannatuksensa nousi vahvasti juuri vaalipäivänä.

Pertti Rinne 12.10.2015 13:21

Media tilaa galluppeja ja maksaa niistä rahaa kuvitellessaan, että sillä tavalla uutiset kiinnostaisivat suurempia yleisöjä.

Itse olen ihmetellyt jo vuosikymmenten ajan, mitä järkeä on spekuloida tutkimusten virherajat alittavilla muutoksilla? Ilmeisesti toimittajat eivöt muuten osaa eritellä ja anslysoida politiikan asiasisältöjä, kuin olemattomien kannatusmuutosten kautta.

Ylen viimeisin tutkimus taitaa olla ainoa vuosikymmeniin, jossa virherajat ylittyivät.

Marita Salenius 12.10.2015 13:37

Niin siis johan sitä kuuli eri ajankohtaisohjelmissa joidenkin oppositiosta kuuluttavan, että gallup on otettava huomioon yleisemminkin. Siis mitenkä huomioon? Mitä merkitystä vaaleilla on, jos galluppien pohjalta luodaan kuvaa, että eduskunnan voimasuhteet ovat muuttuneet. Sitä on nytkin huudeltu suunnalta jos toiseltakin, kun on laskettu, mikä on hallituksen gallupprosenttikannatus.

Gallupit antavat jännitettä poliittiseen elämään. Mutta ei tuo Veikko Anttilan pohdinta galluppien suuntaisuudesta välttämättä mitenkään tuulitempausjuttu ole.

Tässä viimeisessä gallupissa on selvä tuloselementti - mielenosoitukset. Ei hallitus ollut varsinainen protestin kohde, vaan perussuomalaiset. Sen näki ja kuuli buuausten määrästä, kun eri hallituspuolueiden edustajat lavoille nousivat. SAK, joka on lähes yhtä demarinen, kuin MTK on aina ollut kepulainen, oli varsinainen orkesteri tässä ko. rumbassa. Monesti jäi miettimään niiden mielenosoitusten uutisoinnin jälkeen, jotta millä asialla ne banderollaajat ihan oikeasti olivat.

Kyllä galluppeja saa ja pitääkin olla, mutta sellainen jatkuva syöttö käy mielenkiinnon päälle; varsinkin kun niitä joka tuutissa analysoidaan ja pilkkua viilataan. Jotenkin jopa tämä iso hyppäystulos ei osannut oikein kiinnostaa. Joku elementti siitä puuttui. Vai johtuiko se sen ilmeisyydestä ja yllätyksettömyydestä.

Taas minuutti tolkulla "viisaat" miehet - niin yleensähän ne on miehiä - pohtivat tärkeän näköisinä tärkeän näköisen toimittajan kysymystä. Sitten lopulta otsaryppyjen kanssa olivat tärkeän näköisesti päässeet tärkeään lopputulokseen - analyysiin, josta sitten oikeastaan ei mitään tolkkua saanut.

Siis jääkäämme odottamaan seuraavaa galluppia ja sen tärkeän näköistä tanssia. Jotenkin tuli mieleen Kalle Tappinen ja kallis samba ja pohdinta siitä, että olisko Säkkijärven polkka tullutkin lopulta halvemmaksi. Kyllä nyt siltä tuntuu. Mutta kun olen sitä ns. ensimmäistä hevirock sukupolvea, niin tanssitaito on jäänyt hankkimatta ja siksi olen vakaan kävelyn kannalla. Puurtaen eteenpäin tuulessa ja tuiskussa.

Pekka Nikkola 12.10.2015 13:59

Vesa Kaitera väittää, että kirjoitan puuta heinää. Se ei pidä paikkaansa.

Siikaisissa kolme henkilöä antoi valaehtoisen lausunnon, että he kaikki äänestivät ennakkoon erästä henkilöä. Ehdokas ei saanut kuitenkaan yhtään ennakkoääntä.

Siis ei voi olla muuta mahdollisuutta kuin, että Siikaisissa oli vaihdettu ennakkoääniä. Ne on helppo vaihtaa, jos ei ole kirjanpitoa äänestyslipuista. Siikaisissa ei ollut tätä kirjanpitoa. Näin on varmasti monella muullakin paikkakunnalla. Vaalit ovat vasta sitten rehelliset, jos tästä kirjanpidosta on huolehdittu.

Unto Hämäläinen 12.10.2015 14:04

Pekka, kiitos kommenteistasi, mutta jätetään nyt Siikaisten vaalit historiaan, eikä jatketa keskustelua tästä Siikais-teemasta tämän enempää.

Viime viikon keskustelun ja torstaisen gallupin jälkeen näytti hetken siltä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajoaisi, kun kansanedustaja Saarakkala uhkasi erota ryhmästä, jos varapuheenjohtaja Tynkkysen vaatimaa kriisikokousta ei pidettäisi.

Tänään Saarakkala näyttää tulleen toisiin ajatuksiin, joihin voi tutustua http://www.hs.fi/politiikka/a1444615176911

Eli se siitä sisäisestä kapinasta!

Unski

Pekka Nikkola 12.10.2015 14:12

Jos kerran varsinaisia vaaleja pystytään manipuloimaan mielin määrin, niin kuinka paljon sitten galluppeja ?

Uskon, että Siikaisten äänien manipulointi tulee jäämään Suomen historiaan eli tästä lähtien Suomessa on vain rehellisiä vaaleja. Tulokset aivan varmasti yllättävät keväällä 2017.

Markku Miettinen 12.10.2015 14:13

Onhan gallupeilla virkaa, ne ovat luullakseni hyvää bisnestä tekijöilleen, antavat työtilaisuuksia, kiihdyttävät taloutta jne.

Gallupeja moittivat ennen muuta ne, joiden oma puolue sattuu olemaan alamäessä, torjunta on sitä voimakkaampaa mitä dogmaattisempi tarkastelijan suhde politiikkaan ja poliitikkoihin on. Omalle puolueelle myönteisiä gallupeja en ole huomannut moitittavan.

Poliitikkojen elämä ilman gallupeja olisi varmasti helpompaa, mutta politiikka ilman gallupeja olisi kuin 50 km:n hiihto ilman väliaikoja.

Jukka Salminen 12.10.2015 14:15

Hyvä kysymys. Joskus tuntuu siltä, että annamme jopa vaaleille liian suuren painoarvon. Tosin suuri osa suomalaisista ei seuraa edes vaalituloksia, mutta väriä tunnustaville politiikan hevijuusereille pienetkin liikahdukset gallupkannatuksissa näyttävät usein aiheuttavan ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Tuorein Ylen gallup lienee kuitenkin poikkeuksellisen merkityksellinen. Näin herkkään hetkeen ajoittuva gallup murskalukuineen taatusti ravistelee hallitusta.

Tulos jouduttanee ottamaan huomioon myös EK:ssa. Hallitus on saanut kaksi keltaista korttia, toinen tuli AY-liikkeeltä, toinen duunariäänestäjiltä. Ehkäpä galluptulos luo myös EK:lle neuvotteluissa tarvittavaa nöyryyttä/painetta ja motivoi hakemaan sopuratkaisua, sillä se tuskin haluaa riskeerata ”oman hallituksensa” jatkoa.

Juho Rahkonen 12.10.2015 14:30

Mitä virkaa galluprumballa? Hyvä kysymys, johon vastaan näin gallupintekijän näkökulmasta.

Kannatuskyselyiden suurin arvo on siinä, että saadaan tietää äänestäjien mielipiteistä myös vaalien välillä. Ajatelkaa, jos äänestäjien mielipiteistä kuultaisiin vain kerran neljässä vuodessa. Parhaimmillaan mielipidetutkimukset lujittavat demokratiaa ja tuovat aineksia julkiseen keskusteluun. Ne myös pakottavat poliitikkoja miettimään, ovatko heidän linjauksensa kansan tahdon mukaisia. Minusta se ei ole ollenkaan huono asia, demokratiassa kun eletään.

Alan tutkimusyrityksille kannatuskyselyt eivät ole merkittävää bisnestä. Meidän liikevaihtomme tulee pääasiassa ihan muualta, eli markkinatutkimuksista.

Yhdestä gallupista ei kannata vielä kauheasti riemastua. Vasta useampi tutkimus peräkkäin kertoo, onko kyseessä pitkäaikaisempi trendi vai hetkellinen notkahdus. Sinänsä kannatuskyselyt kyllä ovat varsin tarkkoja - selvästi tarkempia kuin mitä pelkkä virhemarginaali mekaanisesti tulkittuna antaa ymmärtää. Sen voi jokainen todeta esim. vertaamalla vähän ennen vaaleja tehtyjä kyselyitä vaalitulokseen.

Seuraaviin vaaleihin on vielä matkaa, enkä jaksa uskoa, että Suomessa ajauduttaisiin ennenaikaisiin vaaleihin. Kannatustilanne ehtii muuttua vielä moneen kertaan ennen seuraavia vaaleja.

Kaarina Karhapää 12.10.2015 14:52

Em. Juho Rahkosen selitys galluprumbasta on ymmärrettävä ja hyvä.

Äänestäjien mielipiteitä on kuultava. Mutta kysymys kuuluu, ketkä äänestäjät pääsevät gallupien kohteeksi.? Onko ryhmä valittu tasapuolisesti ottaen huomioon koko Suomen väestö, nuoret, lapset, aikuiset, vanhukset, maahanmuuttaneet etc.. vain muutamia mainitakseni. Ei ole oikein, että hyvässä työiässä oleva ottaa kantaa siihen, riittääkö eläkeläisten tulot elämiseen, ruokaan, vaatteisiin ja terveydenhuoltoon. Väitän, että nykyajan ihmiset, eläkeläiset mukaanlukien seuraavat puolueiden tavoitteita aika tarkasti. Useimmilla ei ole puoluejäsenkirjoja ja ovat myös vapaita äänestämään puoluetta kuin puoluetta.

Juho Rahkonen 12.10.2015 15:11

Vastaus Kaarina Karhapäälle: Kaikki äänestäjät pääsevät tasapuolisesti gallupien kohteiksi - tai no, on siellä usein 79 vuoden yläikäraja, mutta kenellä tahansa 18-79-vuotiaalla on periaatteessa yhtä suuret mahdollisuudet tulla valituksi otokseen. Joskus haastatellaan myös yli 80-vuotiaita, mutta yleensä on tuo yläikäraja otannassa.

Mielipidetutkimuksissa otos tehdään satunnaisesti Väestörekisteristä. Sieltä vain poimitaan numeroita satunnaisesti, joten otokseen tulee aina kaikenlaisia ihmisiä.

Se on tietysti hyvä keskustelunaihe, että voiko työiässä oleva ottaa kantaa eläkeläisten asioihin - ja päinvastoin. Mielestäni se on demokratiaa, että otetaan kantaa yhteisiin asioihin. Mutta ainahan me voimme tutkimuksesta katsoa erikseen, mitä mieltä työntekijät, eläkeläiset, työttömät, johtajat, kotivanhemmat, yrittäjät jne. ovat asioista mieltä.

Ville Jalovaara 12.10.2015 15:11

Mielenkiintoista, että tämä kysymys esitetään vasta, nyt, kun samat gallupit, jotka PS:n aikanaan toivat ylös, sen tuovat alas. Gallupit ovat viime vuodet ohjanneet suomalaista poliittista keskustelua varmaan enemmän kuin mikään muu asia. Puolueissa myös tekeminen on jäänyt vähän kakkoseksi, kun on juostu näiden mittausten perässä. Mutta eipä varmaan niitä poiskaan saa, joten niiden kanssa on syytä oppia elämään.

Pentti Kangasluoma 12.10.2015 16:34

Onhan se jännä juttu kun Kela, pankit ja monet instanssit alkaa vaatia

että kaikki osaa käyttää tietokoneita. Mutta 79-vuotias on liian vanha vastaamaan galluppeihin. Ei Donnerille voi soittaa, vai kuinka vanha

tämä viisas mies on?

Olen paljon haukkunut,vähätellyt, ärsyyntynyt kun näitä tuloksia

julkaistaan mutta perkules, kyllä tietää varsin tarkasti.

Oikeastaan voidaan sanoa että galluppit ovat poliittisten kokousten

korvaajia. Kun niissä niin vähän käydään. Vastaus: Kyllä niillä on

virkaa, mutta ei niistä virkaeläkettä makseta.

Unto Hämäläinen 12.10.2015 16:43

Pena, tosiaan hyvä havainto. Entinen kansanedustaja, kirjailija Jörn Donner ei kuulu enää gallupien piiriin. Donner oli edellisen eduskunnan ikäpuhmies ja täytti viime helmikuussa Runebergin päivänä 82 vuotta.

Unski

Kyösti Salovaara 12.10.2015 17:29

Gallupit ovat (hyvää) yhteiskunnallista viihdettä, joiden ongelmana on se, että ne pitää/voidaan ottaa todesta.

Tai vaikka ei pidä, ne otetaan siellä ja täällä. On käynyt vähän samoin kuin pörssiyhtiöiden kvartaalimeiningin - ei voi tehdä pitkäjänteisesti mitään kun täytyy kolmen kuukauden välein todistaa missä mennään ja missä kunnossa ollaan.

Tietysti tätä (poliitikan) lyhytiskuisuutta sitten vahvistaa ja synnyttää osaltaan myös media ja nykyään sosiaalinen media jossa mielipiteet "punnitaan" vähän väliä ja silläkin välillä.

Mitä enemmän puolueita ja poliitikkoja "tarkkaillaan" (media, some, gallupit), sitä vähemmän nuo "onnettomat" uskaltavat tehdä oman tahtonsa mukaan ja sitä kerkeämmin käännytään myötätuuleen sillä kukapa vastaiseen haluaisi kävellä vaikka millainen palkinto siellä odottaisi. Jos kansa on väkkäränä joka päivä ja hetki, mitäpä muuta politiikkakaan voi olla?

Eihän tästä muuta puutu, kuin että digitalisaation huumassa ja myötävaikutuksella ryhdytään vaihtamaan eduskunta kaksi kertaa vuodessa - koska kohta se on teknisesti mahdollista. No, sitten onkin parempi arpoa "kansan edustajat" lauantai-iltana loton yhteydessä.

Sitä jään aprikoimaan, että kumpi on viisampi: kansa joka vastaa kun siltä kysytään vai poliittinen koneisto joka uskoo mitä kansa väittää sanovansa?

Vesa Kaitera 12.10.2015 18:27

Pekka Nikkola kirjoitti: "Siikaisissa kolme henkilöä antoi valaehtoisen lausunnon, että he kaikki äänestivät ennakkoon erästä henkilöä. Ehdokas ei saanut kuitenkaan yhtään ennakkoääntä.

Siis ei voi olla muuta mahdollisuutta kuin, että Siikaisissa oli vaihdettu ennakkoääniä. Ne on helppo vaihtaa, jos ei ole kirjanpitoa äänestyslipuista. Siikaisissa ei ollut tätä kirjanpitoa. Näin on varmasti monella muullakin paikkakunnalla. Vaalit ovat vasta sitten rehelliset, jos tästä kirjanpidosta on huolehdittu."

Unto Hämäläinen tosin kehotti jo hautaamaan tämän Siikaistapauksen, mutta pakko siihen on viel yksi kaneetti kirjoitaa.

Jos yksi henkilö todisti, että hän oli varmasti äänestänyt ennakkoon jotakin tiettyä henkilöä, joka ei kuitenkaan tuloslaskennan mukaan saanut tuolta yhtään ääntä, niin sehän saattaisi johtua siitä, että tuo ääni olisi tullut hylätyksi. Myöskään sitä, että tuo todistaja olsi valehdellut, ei voi sulkea pois, sillä kyseessähän ei ollut mikään oikeudenkäynti. Mutta kolmen henkilön todistus muuttaa kyllä tilannetta. On täysin mahdollista, että joku määrä ennakkoääniä olisi joutunut hukkaan. Ennakkoääniä ei kontrolloida likikään niin tarkasti kuin varsinaisena vaalipäivänä annettuja ääniä. Mutta ennakkoäänten tahallinen hävittäminen on raskas rikos, enkä suoralta kädeltä muista, että ketään olisi Suomessa koskaan tuomittu tällaisesta. On se teoriassa mahdollista, mutta eipä tule mieleen. Täytyy ottaa huomioon, että ennakkoäänen vastaanottanut virkailija voi vain aniharvassa tapauksessa päätellä, mitä kukin äänestäjä on äänestänyt. Hän ei voi ruveta sumplimaan ennakkoääniä ja minun on hyvin vaikea ymmärtää, mitä hän voittaisi hävittämällä summassa osan ennakkoäänistä. Niiden lukumäärästähän pidetään kuitenkin kirjanpitoa, jolloin hän joutuisi väärentämään myös sen. Ja paikalla olisi kuitenkin koko ajan muitakin virkailijoita. Jos Siikaisissa tuota kirjanpitoa ei ole pidetty, niin se on kovin omituista, koska jokaisen ennakkoäänestyspäivän päätyttyä pitäisi saada koko maan kaikista ennakkoäänestyspisteistä tarkat luvut siitä, kuinka monta ennakkoääntä sinä päivänä oli annettu. Siikaisissa on ehkä tapahtunut laiminlyöntejä, muttei se sitä merkitse, että vaalitulosta olisi yritetty tietoisesti muuttaa, mikä oli keskeinen väitteesi. Virheitä kyllä joskus sattuu, niinhän Simo Salminenkin protestilaulussaan väitti (serkkupojan ääni hukkui postissa). Olen ollut mukana vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa jo parisenkymmentä kertaa, enkä ole koskaan törmännyt minkäänlaiseen väärinkäytökseen enkä sellaisen yritykseenkään.

Lasse Reunanen 12.10.2015 18:57

Gallupit tietysti ohjaa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Asiallista galluptulostetta ei kutenkaan yleensä anneta - sellaista missä olisi tarkka kysymysote, kysyttyjen kokoonpano, ajankohtineen jne. taustatietoineen.

Gallupit antaa sellaista julkikuvaa kuin teettäjät siltä odottaa...

Pekka Turunen 12.10.2015 19:35

Kuten moni onkin jo todennut: kysymys on hyvä. Vastausta olen usein itsekin pohtinut.

Oma vastaukseni on ristiriitainen. Gallupit ovat tarpeellisia, sillä ne kertovat meille kaikille miten hallitus äänestäjien silmissä onnistuu ja miten yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttuu vaalien välillä. Ja mitä mainiointa poliittista viihdettä ne tietysti ovat. Oli siinä nytkin seuraamista, kun nuoret perussuomalaiset säntäilivät. Täytyy tässä asiassa arvostaa Timo Soinia, joka niin gallupien ylä- kuin alamäissä jaksaa muistuttaa, että gallupit ovat vain gallupeja.

Toisaalta: yksi länsimaisen demokratian huonoja puolia on se, että ikäviä (vaikka tärkeitä) päätöksiä on niin vaikea tehdä. Niihin kyetään yleensä vasta, kun ongelma on kasvanut jo pahaksi, jos silloinkaan. Tätä ongelmaa gallupit pahentavat. Vaikka hallituksen tahtotila olisi kuinka vahva, alkaa rivijäsenten usko gallupien aiheuttamissa paineissa horjua, ja se luo vastaavasti paineita hallitukseen. Tärkeätkin uudistukset vesittyvät. Päättäjille toivoisi soinimaista viileyttä.

Täällä on kirjoitettu niin vaalien kuin gallupienkin manipuloinnista. En jaksa uskoa moiseen. Usko salaliittoihin elää pienissä piireissä vahvana, mutta oikeassa maailmassa salaliittoja on kuitenkin varsin vähän, ja yleensä nekin vähät ovat aika pieniä. Monesta pienessä kuplassaan elävästä tuntuu, että nyt meidän puolueella on vahvaa nostetta, mutta kun gallup tai vaali osoittavat luulon vääräksi tai ainakin ylimitoitetuksi niin tekee mieli syyttää pahantahtoisia manipulaattoreita.

Olen muuten itsekin päässyt joskus vastaamaan gallupkyselyyn. Oikein nautin kun käytin valtaa viidentuhannen kaltaiseni kansalaisen puolesta!

Pentti Miettinen 12.10.2015 20:48

Illanvirkkuna eläkeläisenä olen etuoikeutettu nukkumaan aamulla pitkään ja luin tämän Unton palstankin vasta nyt klo 20 jälkeen.

Minun mielestäni gallupeilla on virkaa.

Luotan tutkijoiden objektiivisuuteen, joten hyvin tehty gallup-kysely on vaalit pienoiskoossa.

" Vox populi, vox Dei", sanoi valistushallitsija Fredrik Suuri aikoinaan ja menestyi hyvin. Vaikka hän oli oppinut ja viisas mies, niin hän ei arvellut olevansa osaavampi kuin alamaisensa.

Hallitus saattaa siis jatkaa entistä menoaan gallupista välittämättä, jos arvelee olevansa kansaa viisaampi.

Hallituksen tulee pystyä perustelemaan toimenpiteensä kunnollisesti. Silloin kansalla ei ole mitään syytä olla kannattamatta niitä.

Mutta meillä on nyt ilmeisesti hallitus, joka on huonompi perustelemaan tekojaan ja suunnitelmiaan kuin maamme oppositio.

Toki myöa viisas oppositio ottakoon gallupeista opikseen. Ei ole syytä ylimielisyyteen hallitukseen nähden, vaan myös oppositopuolueiden pitää jatkuvasti selventää kannanottojaan kansalaisille. Erityisesti Rinteen pitää näkyä siellä missä väkeä kokoontuu ja kuunnella, mitkä asiat erityisesti pienituloista väestöä huolettavat.

Gallupeilla on selvä taipumus voimistaa menestyvien puolueiden nousua ja vastaavasti jyrkentää luuseripuolueitten putoamista muitten kyydistä.

Tommi Immonen 12.10.2015 22:48

Omituisella tavalla viime aikojen keskustelussa on monesti esitetty, että demokratian mukaista olisi antaa valitun hallituksen hallita ilman vastalauseita sen esityksiin. Tämä nimenomaisesti ei ole demokratiaa. Demokratia on jatkuvaa kansalaistoimintaa, kommentointia, laillista aktivismia, ja joissain tapauksissa jopa laitonta: kansalaistottelemattomuudeksi kutsutaan julkista lain rikkomista, jossa rangaistus hyväksytään ja otetaan protestinomaisesti vastaan. Maa, jossa kansalaiskeskustelu kuolee vaalien välillä, on vajavainen demokratia. Gallupit ovat osa tätä keskustelua kertoessaan, miten politiikan toimijoiden teot otetaan vastaan äänestäjien keskuudessa. Tällä hetkellä äänestäjät sankoin joukoin hylkäävät hallituspuolueet, erityisesti PS:n. Suomalaiset eivät pelkää kovia päätöksiä, se nähtiin viime lamassa. Tulkintani mukaan hallituksen ongelma on se, että sen kovat päätökset ovat lisäksi typeriä päätöksiä ja pahentavat Suomen talouden tilaa. Lukuisat ihmiset nobeltason ekonomisteja myöten ovat kanssani samaa mieltä.

Roger Kulmala 12.10.2015 23:18

Suomalainen journalismi keskittyy nykyään aivan liikaa gallupeihin ja niiden muutoksiin. Mielipidetutkimukset ovat kiinnostavia ja ne kertovat jotakin puolueiden sen hetkisestä suosiosta. Kuitenkin mielipidetutkimuksien luotettavuutta on alettu kyseenalaistamaan, kun ne ovat epäonnistuneet ennustamaan vaalien tuloksia. Britannian vaaleissa keväällä konservatiivien selvä voitto tuli yllätyksenä. Yhdysvalloissa Gallup-yhtiö ei tee enää kyselyitä esivaalien ehdokkaiden suosioista, koska perinteikäs yhtiö epäonnistui ennustamaan vuoden 2012 presidentinvaaleissa Obaman voiton. Muissakin maissa mielipidekyselyt ovat tuottaneet huonoja ennusteita. Suomessa gallupit näyttivät Keskustalle ennen vaaleja ja vaalien jälkeen selkeästi suurempaa kannatusta, kuin mikä keskustan kannatus lopulta vaaleissa oli. Kun ottaa nämä seikat huomioon, on hyvin kyseenalaista, että aina kun Yle julkistaa uuden kyselyn tulokset, siitä tulee pääaihe puoli yhdeksän uutisiin. Itse mielummin luen syvällisempää analyysiä politiikasta, kuin keskityn puolueiden kannatuksen muutoksiin loppujen lopuksi merkityksettömistä kyselyissä. Esimerkiksi kyselyiden perusteella ei voinut ennustaa perussuomalaisten vaalikampanjan onnistunutta loppukiriä, joka nosti puolueen eduskunnan toisiksi suurimmaksi puolueeksi.

Vesa Kaitera 13.10.2015 0:15

Roger Kulmala kirjoitti: "Britannian vaaleissa keväällä konservatiivien selvä voitto tuli yllätyksenä."

Näin todellakin kävi. Seurasin noita vaaleja sangen tiiviisti, ja muistan, että aivan muutaman päivän sisällä vaalien alla tehtiin kaikkiaan 11 mielipidetutkimusta, joista kaikki lupaisvat erittäin tiukka vaalia. Muistaakseni hajonta oli sellainen, että konservatiiveille edullisin tutkimus näytti sille kahden %-yksikön johtoa työväenpuolueesta ja toinen "äärimmisyys" oli Työnväenpuolueen yhden %-yksikön johto Konservatiiveihin. Kaikki tutkimukset tulivat tämän haarukan sisään, ja niiden kaikkien mukaan tuloksena olisi ollut parlamentti, jossa mikään puolue ei yksin olisi ollut edes kovin lähellä enemmistöä.

Kun exit-pollin, siis vaalipäivänä äänestäneille äänestyspaikkojen tyhteydessä tehdyn suurkyselyn, mukaan Konservatiivit olisivat saaneet 316 paikkaa, Työväenpuolue 239, Skotlannin kansallispuolue 58 paikkaa ja Liberaalidemokraatit 10 paikkaa. Yksi Liberaalien johtajista totesi välittömsäti, ettei tuo ennuste yksinkertaisesti voinut pitää paikkaansa. Hän lupasi syödä hattunsa, jos hänen puolueensa todellakin jäisi tuohon kymmeneen paikkaan. Lopullisissa tuloksisa Konservatiivit saivat 330 paikkaa (ja siis enemmistön), Tyäväenpuolue 232, Skottinationalistit 56 ja Liberaalidemokraatit 8 paikkaa. Yksikään loppupäivien mielipidetutkimukista ei osunut edes lähelle lopuullista vaalitulosta. Exit-poll osui, mutta se tehtiinkin vasta vaalipäivänä jo äänestäneiden parissa.

Koska tuo vaalitulos oli gallup-tutkijoille täydellinen mahalasku, niin oitis pyrittiin selittämään sitä, mikä ennusteissa oli mennyt pieleen. Välttämättä ei mikään. Äänestäjien mielenmuutos Työväenpuolueesta ja Liberaalidemokraateista Konservatiiveihin oli tapahtunut niin tavattoman myöhään vaaleja edeltävänä päivänä ja vaalipäivän aamuna, ettei se ollut päässyt juurikaan vaikutttamaan vaaleja edeltäviin mielipidetutkimuksiin. Konservatiivit olivat onnistuneet luomaan äänestäjille realistisen uhkakuvan siitä tilanteesta, jossa Englantia johtaisivat Työväenpuolue ja sangen vasemmistolainen Skottinationalistipuolue yhdessä. Skottinationalistien vaikutusvallan suuren kasvun pelko ajoi äänestäjät Konservatiivien syliin. "Pelko on aseeni", voi useasta vaalivoittajapuolueesta sanoa, niin tässäkin tapauksessa.

Jari J. Marjanen 13.10.2015 8:10

Politiikassa aletaan jo puolueitten sisällä suunnata vuoden 2017 kuntavaaleihin (toistaiseksi vielä virallisesti kunnallisvaaleihin), vaikkei se vielä kaduilla eikä tiedotusvälineissä pahemmin näy. Siinä mielessä on syytä seurata tarkkaan galluptuloksia ja tilanteen muutosta edellisistä (kunnallis)vaaleista. Ehdokkaita etsitään ja pohditaan - joissakin kunnissa heitä pitää maanitella mukaan, kun taas ainakin Helsingissä halukkaita joudutaan karsimaan.

Vielä tuohon Siikaisten vaalivilppiepäilyyn. Kenties pienessä satakuntalaisessa kunnassa tiedetään toiset puoluekantoineen hyvin tarkkaan, ja onhan niitä ennakkoääniä todella postissa kadonnut. - Ainoa tilanne, missä joku vaalilautakunnan jäsen voi koettaa "vetää kotiinpäin" ja vielä varsin ymmärrettävästi, ovat epäselvät vaaliliput, jotka ovat hylkäämisen rajoilla. Silloin saattaa hyvinkin iskeä kiusaus esittää hylättäväksi ääntä, joka voisi mennä toisen puolueen ehdokkaalle, mutta joka ei ole aivan selvästi merkitty; en kuitenkaan pitäisi tätä väärinkäytöksenä, ja vaalilautakunnassa on tosiaan monia jäseniä ja vielä päätösvallattomia avustajiakin tarkkailemassa. Terv. nimim. Helsingissä jo melko monta kertaa vaalilautakunnan varajäsenenä, jäsenenä ja varapuheenjohtajana toiminut.

Risto Virrankoski 13.10.2015 9:14

Ainakin tällä kertaa galluprumballa on virkaa. Sen tulos pani Soinin asemaan, jossa hänen tulee valita, kumpi on tärkeämpi, isänmaan asia vai puolueen asia.

Oppositio, ja gallupkansa, mediamyrskyn tukemana ja yllyttämänä, kasaa kaikki paineet hallitukselle ja aivan erityisesti persuille. Nyt on otollinen hetki kostaa ja antaa persuille sakinhivutusta.

Uskon, että Soini valitsee ns. torjuntavoiton eli isänmaan edun. Sen seurauksena persut todennäköisesti joutuvat merkittäviin 'alueluovutuksiin' kannatuksessa, mutta Soini voi lopulta todeta, että maa pelastettiin.

Pentti Kangasluoma 13.10.2015 11:06

Viime kunnallisvaaleissa jouduin äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenenä

kummalliseen tilanteeseen. Sunnuntaiaamuna vaalilautakunnan puheenjohtaja

soitti, et voi tulla kun olet ehdokas. Minut oli laillisesti valittu.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli soitellut, muitakin oli. Tulee

uudet vaalit jos olen toimitsija. Täyttä huuhaata. Toimin tyhmästi, jäin

kotiin.

Erinäisten vaiheiden jälkeen hallinto-oikeus totesi että olin luopunut

jäsenyydestä itse. Mutta miten vaalilautakunnan jäsen voi mennä paikalle

jos puheenjohtaja vastustaa.

Oikeusministeriön ohjeet olivat epäselvät. Oikeastaan vakavin tapaus

jolloin epäilin kunnallista demokratiaa.

Keskusvaalilautakunta ei moittunut kaupunginhallituksen puheenjohtajaa,

ei vaalilautakunnan puheenjohtajaa. Poliisi ei ottanut juttua

tutkittavaksi. Yhdellä alueella ehdokas jäi lautakuntaan, ei tullut

uusia vaaleja.

Vesa Kaitera 13.10.2015 11:10

Olen samaa mieltä Risto Virrankosken kanssa. Timo Soini on marssittanut joukkonsa hallitukseen vaikuttamaan eikä toimimaan "itkjänaisina" (SDP ja Vihreät kyllä hoitavat tuon puolen). Se voi maksaa PS:lle kannatuksellisesti paljon, mutten usko, että vielä tänä syksynä tuo viimeisimmässä mielipidetutkimuksessa nähty vahva trendi PS:sta SDP:hen tulisi saamaan jatkoa. Turvapaikan hakijoiden tulvaa saadaan yhä enemmän hallintaan (talvikin vähentää tulijoiden määrää) ja työmarkkinaneuvotteluissa ssataneen sopu, jonka vuoksi hallitus voi vetää runsaasti kritiikkiä saaneet pakkolakinsa pois eduskunnasta. Nuo kaksi seikkaa auttanevat PS:n uudelleen nousuun, mutten usko, että se tällä vaalikaudella missään vaiheessa yltää liki 18%:n lukemiin. Se vaaaatisi jatkuvaa mählimistä SDP:lta, enkä usko, että tuo puolue oppositiossa siihen sortuu, hallituspuolueena se saattaisi niin tehdäkin.

Veli-Pekka Silvan 13.10.2015 11:45

"Tommi Immonen: Omituisella tavalla viime aikojen keskustelussa on monesti esitetty, että demokratian mukaista olisi antaa valitun hallituksen hallita ilman vastalauseita sen esityksiin. Tämä nimenomaisesti ei ole demokratiaa..."

Olen huomannut saman, pääkirjoitus sivuilla jopa on ruikutettu ettei hallitusta saisi häiritä tai kritisoida, vetoamalla mm siihen että hallitus kaipaa työrauhaa!!!

Edellistä hallitusta rusikoitiin jo heti alusta lähtien mediassakin, mutta nyt on vallassa medialle mieluinen hallitus.

Gallupit ovat mitä ovat, lähinnä viihdettä. Uskon että PS oikenee kunhan aikaa kuluu, vaalikarjan muisti on lyhyt n 3 kk maksimissaan!

Ja kuhan maahanmuutto saadaan rauhoitettua ja leikkaukset toteutettua niin kansa unohtaa pian kaiken, vaaleihin on 3,5 vuotta aikaa, se on pitkä aikaa ja siinä ajassa keretään nostamaan monta populistista aihetta esiin mm. pakolliset viinakeskustelut.

Gallupit ovat minusta aina tilaajansa näköisiä mm Makkarin "yhteiskunnalliset" gallupit mm teemalla mistä pitää leikata tukevat ko. median oikeisto linjaa, Ylen kyselyt taas paijaavat usein Vihreitä ja "humanistisia" arvoja jne.....

Olen ihmetellyt keltä näitä gallupeja kysellään? En tiedä ketään jolta olisi kyselty politiikasta tai yhteiskunnallisista asioista!

Yksi marmatus lisää: Gallupien otanta on usein pieni vain n 1000 ihmistä tai vähän päälle, olisi uskottavampaa jos otanta olisi suurempi. Nyt pienikin muutos näkyy isona heilahduksena gallupeissa.

Teemu Männynsalo 13.10.2015 11:46

Galluppien, mediagalluppien ja gallup-politiikan ongelma on historiallisen perspektiivin puuttuminen. Niihin ei voi luottaa mutta niiden vangiksi voi jäädä. Ohivirtaava mielipide ja äänestyskäyttäytyminen eivät ole sama asia. Sama koskee hallituspolitiikan mielipidesuosion arviointia. Nyt ei ole edes onnistuttu hyvin erottamaan ei parlamentaarista painostusta (SAK:n vaikutus SD:n gallupkannatukseen) ja parlamentaarista vallankäytön taakkaa (Persut hallituspolitiikan edustajana).

Yle:n oppositioasenteiselta vaikuttava 'linja' Persuja kohtaan näyttää jo hieman tarkoitushakuiselta ja tähän sisältyy tiettyä huomioarvoa sinällään. Tällä viittaan tomitusagendaan koskien politiikan tulkintaa, analyysejä yms. en niinkään suoraan uutissisältöön määrällisesti tai laadullisesti.

Onni Karilainen 13.10.2015 13:43

Kyllä se on hyvä pitää puolueet varpaillaan siitä mitä millaisestakin

politiikasta seuraa.

Se on yksi neljännen valtiomahdin tärkeimmistä tehtävistä.

Puolueilla on sitten aikaa korjata tapojaan ennen vaaleja.

Timo Mönkäre 13.10.2015 17:43

Gallupeilla on merkitystä silloin, kun politiikan kannatuksen suunta on muuttumassa tai muuttunut. Ei 2000-3000 henkilöä kattava kysely ole mikään vaali, mutta parhaimmillan gallupilla voidaan mitata sitä, miten ihmiset reagoivat poliittisiin tapahtumiin. Kun jytkyvoittaja putoaa 5 kk vaalien jälkeen gallupissa yli 4 prosenttiyksikköä, se on toiminut tavalla, jota sen äänestäjät eivät hyväksy. Näinhän persut toimivat ja gallupkysely reagoi. PSn politikan on muututtava tai heille käy huonosti. Siinä viesti persuille, hallitukselle ja kansalaisille.Se onkin sitten eri asia, muuttuuko politiikka vai hajoaako hallitus, mutta kyllä gallup jonkinlaisesta mittarista käy, siinä sen merkitys.

Erkki Pekola 13.10.2015 18:43

Kysymys kuului: mitä virkaa galluprumballa?

Vajaan viikon takainen Taloustutkimus sekoitti jopa ammattikommentaattoreiden pasmat niin pahasti, että hätäisimmät alkoivat jo muodostaa uutta hallitusta. Viikonlopun vietto äidin hoivissa käänsi kommentit päälaelleen, Persujen tyyliin.

Alkuun ihasteltiin SDP:n nousua ja toivotettiin Persut ties minne. Ja mikä on tilanne nyt vajaa viikko tulosjulkistuksen jälkeen? Tulos onkin Persujen heikkoutta, mutta ei vähimmässäkään määrin SDP:n politiikan onnistumista.

Ajatellaas tilannetta parin viikon takaa: elettiin vielä kahden "jytkyn" jälkeistä aikaa, johon oltiin tultu Persujen kahden vaalivoiton ja SDP:n heikkojen tulosten jälkeen. Kumpaakin trendiä porvarilehdistö vauhditti rahalla.

Johdonmukaisuus edellyttäisi nyt toteamista, että olemme lähellä 5 vuoden takaista puolueiden kannatustilannetta.

Te sanomalehtimiesreportterit voisitte edes joskus, toistan edes joskus palauttaa lähihistoriaa mieliin, eikä aina unelmoida siitä suuresta skuupista!

J. Salonen 13.10.2015 22:44

Gallupit voitaisiin aivan hyvin kieltää. Toki niitä saisi edelleen tehdä ja teettää, mutta ei julkistaa, etenkään vaalien loppusuoralla. Gallupeilla vaikutetaan yleisiin mielialoihin, olisi paljon jännittävämpääkin oikeasti katsoa vasta sitten vaali-iltana, mikä on lopputulos. Voidaanko maksetuilla gallupeilla jopa ohjailla lopputulosta? Jos ihmiset äänestäisivät ilman vaalitaktikointia vain arvojensa ja puolueiden ohjelmien pohjalta, eduskunnan vakiintuneet kokoonpanot saattaisivat merkittävästi muuttua.

Vesa Kaitera 14.10.2015 7:49

Olen samaam mieltä J. Salosen kanssa siitä, että mielipidetutkimukset jossakin määrin muokkaavat mielialoja, ja siksi niiden julkistaminen aivan vaalien alla tulisi kieltää. Näinhän on tehty jo useassa muussakin maassa. Minusta ennkkoäänestyksen alkamisesta varsinaisen vaalipäivän päättymiseen asti ei galluptutkimuksia puolueiden kannatuksista saisi julkistaa. Viimeisimmissä eduskuntavaaleissa erityisesti SDP hävisi osittain sen vuoksi, että kaikki mielipidetutkimukset lupasivat sille mojovaa tappiota. PS taas hyötyi vaalitaistelun loppuvaiheen galluprumbasta. Aiemmin Paavo Väyrysen pääsy toiselle kierrokselle kaatui sekä vuoden 1994 että 2012 presidentinvaaleissa siihen, että media ohjasi mielipidetukimuksien avulla osan äänestäjistä äänestämään sitä ehdokasta, joka Väyrysen kanssa kamppaili jatkopaikasta.

Timo Mönkäre 14.10.2015 10:49

Ei gallupeja eikä niiden julkaisemista voi kieltää, emme ole Venäjällä tai Pohjois-Koreassa. Vietämme sanavapausviikkoa, siis vallitkoon Suomessa ikuisesti sananvapaus!! Vapaa lehdistö on toimivan demokratian tae.

Vesa Kaitera 14.10.2015 11:23

Aivan vaalien alla julkistettavien mielipidetutkimusten kieltämisessä ei minusta ole kyse sananvapauden rajoittamisesta vaan pyrkimyksestä estää äänestäjien manipulointi gallupeilla. Siis galluprumban rajoittamisesta, ei mistään muutsa.

Mauno Rissanen 14.10.2015 16:36

Se on huono hallitus, joka rupeaa hötkyillen muuttamaan toimintansa linjaa jokakuukautisten gallupien vuoksi. Edellytys tietysti on, että sillä on harkittu linja. Jos Suomen nykyisessä tilanteessa tekee niitä tekoja, joita tulee tehdä, voi vain saada haukut. Etujen menettäjiä riittää. NIMBY-ilmiö puhkeaa kaiken suun tunnustamisen jälkeen. Gallupeilla luodaan pintaliitojuhlat.

Kiinnostavaa olisi,jos joku tutkija rupeaisi selvittämään gallupeihin liittyvää turhautumisreaktiota. Gallupissa voi kiukkua purkaa nimettömänä ja täysin ilman vastuuta. Siinä tuuletetaan tunteita. Joku varmaan kysyy, paljonko sitä vastuun tuntemista liittyy todelliseenkaan tilanteeseen. Lulisin, että kyllä sitä gallupiin verrattuna on jonkin verran enemmän.

Toivoisin gallupeja tehtävän paljon harvemmin, esim. joka kolmas kuukausi. Hallitus saisi paremman työrauhan ilman "miltäs nyt tuntuu" kyselyjä. Osan ihmisistä tarvitsisi mennä sydän syrjälleen entistä harvemmin. Oppositiota voisi seurailla, löytääkö se todellisia asioita.

Olli Saarinen 15.10.2015 17:37

Tarkastellessa edellä kommentoineen Juho Rahkosen työnantajan tekemiä galluppeja graafisesti näkee, että tulokset ovat johdonmukaisia, peräkkäiset mittaukset ovat keskenään sopusoinnussa ja myös kohtuudella sopusoinnussa varsinaisen vaalituloksen kanssa. Menetelmä on siis luotettava ja siihen nähden viimeisen kyselyn voimakas muutos edustaa kansan aitoa reagointia joihinkin hallituksen toimiin, jotka vaikuttavat erikseen samansuuntaisesti, kuten pakolaiskysymys ja kysymys palkanlisistä.

Unton kysymys koskeekin sitä, pitäisikö politiikon reagoida kansan reagointiin. Hallitus saa valtansa eduskuntavaalin tuloksen mukaan eikä sillä ole neljään vuoteen ongelmaa, jos se pitää päänsä kylmänä. Jos hallituksella on näkemys kansan parhaaksi, on sen velvollisuus näkemystään toteuttaa silläkin riskillä, että saa siitä tuomion seuraavissa vaaleissa. - Kun hallitus on kuitenkin kansan hetkellisen enemmistön valitsema kansaa varten, olisi ylimielistä pitkään pyristellä selvää mitattua kansan tahtoa vastaan, se ei enää ole demokratiaa.

Oleellisempaa kuin kysyä median ja kysymyksenasettelun manipuloimaa äänestäjäin luuloa eri yksittäisaiheista on kysyä onko hallituksella tiedostettua ja tietoon perustuvaa käsitystä omasta agendastaan. Jonkinmoinen päämäärätietoisuus hallituksella ehkä on mutta keinot taitavat olla haetut samasta paikasta kuin edellisen hallituksen alkuperäinen osinkoveroesitys.

Taisin aiemmin kauniisti kysyä kuka ne mummot bussiin tunkee ja näyttää siltä että valmiiksi painettuja plakaatteja kantoivat kahden järjestön eläkeläiset joista toinen edustaa perinteista kansandemokraattista ja toinen sosialidemokraattista liikettä. Tässä näkyy liikkeen voima, vähemmistö onkin enemmistö, ainakin tiedotusvälineissä raportoitiin vain eläkeläisistä.

Jarmo Salmela 18.10.2015 20:01

Toive HS:lle: tehkää selkeäkielinen juttu mielipidemittauksista - niiden rajoitukista ja tulkinnoista.

Nettikyselyt (onko lehmä eläin?) ja puoluemittaukset (onko Soini väsynyt?) sekoittuvat keskenään ja numerolukutaidoton toimitus vielä söhrii otsikikoinnin.

1993 Pertti Suhonen julkaisi aiheesta ihn käyvän oppikirjan "Kaksisuuntainen peili". Mielipidemittauksella saame kuvan myös itsestämme, millainen olen suhteessa muihin. Samalla Suhonen antoi ohajusta tulosten uutisointiin, josta silloinkin aina unohdettiin epävarmuus.

Se on demokratialle tärkeää, että mittaukset ovat jatkuvia ja systemaattisia. Syntyy dataa ja aikasarja eikä vain yksittäisiä pisteitä jossakin. Puolueet toki savat käyttöönsä paljon yksitykohtaisempaa dataa ja sitä sitten hyödynnetään markkinoinnissa ja viestien muotoilussa.

Perust korjausliikkenä nostivat vasemman pakin paikalta kolmannen varapuheenjohtajan keskikentälle ja antamaan syöttöä vähän huojuville hyökkääjille. Samalla kannattajien tyytymättömyys saatiin kanavoitua omaan pesään. Media iloisesti avusti näppärässä operaatiossa. Kysyikö kukaan Lindströmin lainsäädännnön kehittämisajatusksita ja vankiloiden henkilökuntaresursseista? Kysyikö kukaan Mäntylältä sote-kuvioista ja rakenteellisita uudistuksista? Siis työmieshoiti homman kotiin.

Luetuimmat
  1. 1

    Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

  2. 2

    Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

  3. 3

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  4. 4

    Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

  5. 5

    Britannia perui yllättäen suomalais­tutkijan häädön maasta – ministeriö jopa soitti perään ja ”pyysi anteeksi vuolaasti”

  6. 6

    Helsinki lisäämässä merkittävästi paperittomien maahan­muuttajien palveluita – ”Haluamme tietää, keitä kaduillamme liikkuu”

  7. 7

    Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

  8. 8

    Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

  9. 9

    Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

  10. 10

    16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  2. 2

    16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

  3. 3

    Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

  4. 4

    Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

  5. 5

    Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

  6. 6

    Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

  7. 7

    Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

  8. 8

    Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

  9. 9

    Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

  10. 10

    Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  5. 5

    Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

  6. 6

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  7. 7

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  8. 8

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  9. 9

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  10. 10

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  11. Näytä lisää