Perässähiihtäjä

Onko politiikka aina väärää?

Lausun parhaat kiitokset kommentaattoreille ansiokkaasta Venäjä-keskustelustamme, joka huipentui eilen ja viime yönä käytyyn Vesa Kaiteran ja Tapio Pesolan sanalliseen otteluun. Huimaa! Tämän päivän ja loppuviikon aiheen sain luettuani työtoverini Juha-Pekka Raesteen ansiokkaan kirjoituksen aamun Helsingin Sanomista.  Raeste oli ollut eilen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vatt-päivän seminaarissa, jossa oli ruodittu Juha Sipilän 1. hallituksen talouspolitiikkaa.

 

Nyt on nimittäin juuri oikea hetki pohtia Sipilän politiikan perusteita. Vatt:n seminaarin johdantona oli  tutkija Juha Honkatukian tekemä arvio, vieläpä suopea arvio, hallituksen taloustoimien vaikutuksista.

 Raportissa arvioidaan, että hallituksen toimilla vienti rupeaa vetämään ja sitä kautta Suomen talous rupeaa aikaa myöten elpymään. Raportissa näkymä ulottuu aina vuoteen 2030 asti.

Honkatukian raportissa uskotaan siis, että tekeillä oleva sisäinen devalvaatio, joka pääpiirteittäin toimii samalla tavalla kuin se vanhakin devalvaatio, siis siirtää varoja palkansaajilta ja kotimarkkinoilta vientiteollisuudelle, toimii ja koituu kansakunnan onneksi ja menestykseksi.

Mutta, mutta tätä tulevaisuudenkuvaa voidaan myös perustellusti kritisoida. Minua huolestuttaa, miten nopeasti Suomi on hyytynyt tämän syksyn aikana. Kun hallitus haluaa johtaa maata pelolla, on suuri vaara, että suomalaiset ryhtyvät pihistelemään ja kyyristelemään. Koko Suomi pysähtyy paikoilleen. Nyt on sellainen fiilis.

On suuri vaara, että käy niin, että kotimarkkinat eivät jaksa pitää yllä talouskasvua siihen asti, että hallituksen päätösten tavoitteena oleva "vientivetoinen talouskasvu" alkaa tuottaa tulosta.

Raesteen juttua Vatt-päivästä voi lukea tämän linkin takaa. Vattin sivulle pääsee tästä.

Toisaalta on tarpeellista mahdollisimman viileästi arvioida, mitä ollaan tekemässä ja mitä ei olla tekemässä. Siihen arviointiin antaa hyviä ainespuita keskustan piirissä tehty laskelma, jossa on verrattu Paavo Lipposen 1. hallituksen (1995-1999) toteuttamia julkisen sektorin leikkauksia ja Sipilän hallituksen kaavailemia leikkauksia.

 Laskelma näyttää, etteivät Sipilän hallituksen leikkaukset ole likimainkaan yhtä suuria kuin Lipposen hallituksen (sdp, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät, Rkp) toteuttamat leikkaukset, joilla valtiontaloutta pantiin kuntoon 1990-luvun alun laman jäljiltä.

 Vertailuun Lipposen 1. hallituksen ja Sipilän 1. hallituksen leikkauksista voi tutustua tämän linkin takaa.  Koosteessa markat on muutettu euroiksi nykyhinnoille sekä suhteutettu vuoden 2015 bruttokansantuotteen tasoon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen nyt tehtävien säästöjen neljän miljardin euron kokonaismäärä on vain puolet Lipposen ensimmäisen hallituksen leikkauksista.

Näillä miettein siirrytään keskusteluun. Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Onko politiikka aina väärää?

 Kysymyksen sananmuodon idea on lainattu Mauno Koivistolta, joka joskus 1970-luvulla tokaisi, että politiikka on aina väärää.

 JK. Kirjoitin syyskuun alkupuolella omalla työpaikkani YT-neuvotteluista. Ne päättyivät tällä viikolla mittaviin irtisanomisiin, joiden seurauksena 200 työntekijää joutuu lähtemään Sanoman Suomen toiminnoista. Irtisanonut sanomalaiset eivät ole meille jäljelle jääneille pelkkiä numeroita, vaan työtovereita, kavereita, ystäviä, ihmisiä, joista useimmilla on edessään ankarat ajat. Tämä ajatus vetää mielen väkisinkin vakavaksi.

Päivän siteeraus:

Toimittaja Saska Saarikoski, joka nykyisin asuu ja työskentelee Yhdysvalloissa, kirjoittaa otsikolla "Toivo voitti pelon" aamun Hesarissa näin:

"Unohtakaa oikeisto ja vasemmisto. Nykyään länsimaisissa vaaleissa vastakkain ovat toivo ja pelko. Kanadassa oli toivon vuoro voittaa. Nuori liberaalijohtaja Justin Trudeau edusti vaaleissa optimismia ja tulevaisuutta. Hän kannattaa vapaakauppaa, kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Vanha pääministeri konservatiivipuolueen johtaja Stephen Harper edusti hänkin aikanaan tulevaisuutta, mutta vuosien karttuessa ja kannatuksen hiipuessa hän siirtyi yhä enemmän pelottelulinjalle. Konservatiivien varoittelut rikollisista, pakolaisista ja muslimien hunnuista eivät kuitenkaan tällä kertaa tehonneet. Kanadalaiset eivät olleet tarpeeksi peloissaan."

32 vastausta artikkeliin "Onko politiikka aina väärää?"

Pentti Kangasluoma 21.10.2015 12:19

Nyt ja Lipposen aikaan leikkausten osuus bruttokansantuotteesta, täytyy

lähteä heikoille jäille, mutta..

Lapsille täytyy nyt ostaa älykännyköitä, tarjota ulkomaanmatkoja, viedä

kallisiin harrastekerhoihin, lähettää ulkomaiden oppilaitoksiin, myös

vaatemenot ovat kasvaneet, vaatimustaso on paljon noussut.

Asuntojen koko, maaseudulla eteen tulee hienoja asuntoalueita, kaksi

autoa perheessä, useita lomamatkoja, kodinkoneita, tiedämme mitä..

Vanhukset matkustaa, sairaalajaksot kysyy rahaa, lääkepatterit on

yöpöydillä, lastenlapset kinuaa rahaa, ja mitä kaikkea..

Meillä kaikilla on maksusitoumuksia enemmän kuin Lipposen aikaan.

Jos leikkaukset yltää yhtä koviksi kuin ison Paavon aikaan niin edessä

on keskiluokan kapina. Kun muukalaisia ilmestyy kaduillemme.

Vatt voi laskea koneillaan vuotta 2030. Mitä me voimme tietää eri

tuotteiden markkinatilanteesta? Politiikka on aina väärää, tunne voi

tulla kun kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa.

Veijo Meri, Sujut, päähenkilö oli alikersantti Lauri Ojala. Lauri Viita

tosin kysyi - kuka elämässä on päähenkilö?

Veli-Pekka Silvan 21.10.2015 12:51

Honkatukia, nimestä päätelleen Pohjanmaalta eli luultavasti kepuli?

VATT on pelkkä hallituksen kaiutin, pitää muistaa että Juhana Vartiainen oli kyseisen puppugenraattorin pomo äskettäin.

Politiikka on väärää silloin kun ei huomioida kokonaisvaikutusta, niin kuin nytkin tehdään.

Sipilän into leikata sosiaalituista on epämiellyttävää, muodollisesti leikataan myös muista kohteista, mutta nämä kohteet kuten koulutus saavat myös lisää rahaa mm. Kärkihankkeista.

Maatalous tietenkin vain saa ja saa.

Iltalehti kirjoitti tänään nettilehdessään että tämä hallitus suosii veronkiertäjiä, on kolme hanketta jotka ovat mannaa veronkiertäjille:

* Hallituksen ajama tehokkaan katumisen laki mahdollistaisi menneiden 10 vuoden rikkomusten kuittaamisen minimisanktioilla.

* Hallituksen ajama harmaan talouden torjunnan rahoituksen leikkaaminen helpottaisi talousrötöstelyä tällä hetkellä.

* Hallituksen ajama hallintarekisterihanke laillistaisi veronkierron ja muun harmaan talouden tulevaisuudessa."

Kannattaa lukea koko juttu!

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102120539667_uu.shtml

"

Markku Miettinen 21.10.2015 14:20

Kyllä, politiikka on aina väärää, jostain näkökulmasta. Politiikassa ajetaan erilaisia intressejä ja tästä syystä demokraattisiin järjestelmiin on syntynyt puoluelaitos. Itselleen läheisten intressien ajajat voivat kokoontua samojen puoluetunnusten alle. Kaikki puolueet perustelevat politiikkaansa totuudella ja yhteisellä hyvällä. Absoluuttista totuutta ja arvovapaata politiikkaa ei kuitenkaan ole. Todellisuudessa vaihtoehtoja on aina, yksi vaihtoehto kulloinkin vain sattuu valikoitumaan ajettavaksi politiikaksi.

Taloudessa meillä tosiaan on nähty hyväksi saarnata synkkyyden ekonomiaa, vaikka talous on mitä suurimmassa määrin psykologiaa. Olen antanut itselleni kertoa, että esim. Ruotsissa tällainen ei menisi läpi. Johtuisiko ruotsalaisten parempi bisnesmenestys siis siitä, että he ovat niin ärsyttävän iloisia ja optimistisia ?

Belgiassa tuli vietettyä toistakymmentä vuotta, valtion velkasuhde/bkt oli koko ajan n. 100 %. Ei siinä kuitenkaan piehtaroitu kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, se ei ollut mikään erityinen ongelma. Sen sijaan pääministeri tuli aina iloisella naamalla uutisiin selittämään talouspäätöksistä, ettei kansalaisten ostovoimaan taaskaan puututtu. Se oli heidän "ainoa vaihtoehtonsa".

Miika Kurtakko 21.10.2015 14:41

En sanoisi Juha-Pekka Raesteen kirjoitusta erinomaiseksi. Hyvän toimittajan pitäisi aina suhtautua kriittisesti aiheeseensa ja avata jutussa käytettyjä käsitteitä. Kummassakaan Raeste ei onnistu. On tylsää, että lukija joutuu tekemään toimittajan työt. Ehkä juuri siksi Sanomilla ei mene kovin hyvin?

Raesteen jutussa mainittu Vattage-malli, jota luonnollisesti VATT:in entinen pääjohtaja ja SSS-hallituksen talouspolitiikan yksi pääarkkitehti Juhana Vartiainen kovasti kehuu omassa blogisaan, on mielenkiintoinen matemaattinen "talous-Sampo". Malli tosin kaatuu jo ihan perusoletuksiin. Vai mitä sanotte näistä: "Kuluttaja kuvataan mallissa hyödynmaksimoijana, jonka hyvinvoinnin muutoksia

mitataan kulutukselle. Mallissa oletetaan kulutuksen seuraavan lineaarista menojärjestelmää... Yritykset kuvataan voitonmaksimoijina, jotka toimivat vakioskaalatuottojen ja

täydellisen kilpailun mukaisesti..." Kovia oletuksia, joista mikään ei kestä empiiristä tarkastelua. Varsinkin kuluttajan kuvaaminen yksiniittisenä homo economicuksena on kaikille modernin psykologian teorioille vieras; tarkemmin sanottuna ajatus on suoraan 1700-luvulta. Lisätietoa VATTAGE-mallista esim. täältä:

http://docplayer.fi/108148-Valtion-taloudellinen-tutkimuskeskus-tutkimukset-154-tyovoiman-tarve-suomen-taloudessa-vuosina-2010-2025.html

En ota sen kummemmin kantaa kehnosti rakennettuun malliin, jossa tulos on lähtökohtaisesti pielessä ontuvien oletusten vuoksi (vrt. fysiikan malli, jossa vesi virtaa ylöspäin ja painovoimaa vastaan).

Mauno Koivisto on/oli oikeassa siinä, että politiikka on aina väärää. Syy on siinä, etteivät kansalaiset oikeasti pääse vaikuttamaan siihen. Vaaleissa äänestämme mieleisemme "kulissin" tai tarkemmin sanottuna näyttelijät esittämään näytelmää, joka on kirjoitettu meistä riippumatta. Loogisesti voisi olettaa, että hallitusohjelma olisi jossain kolmen hallituspuolueiden vaaliohjelmien keskipisteessä oleva kompromissi (eli vähän keskustaa, vähän kokoomusta ja vähän PS:ia), mutta näinhän ei todellakaan ole. Ei ihme että keskustan ja perussuomalaisten kannattajat ovat tuohtuneita.

Kiintoisampi kysymys onkin, kuka tätä "väärää" politiikkaa käsikirjoittaa. Se tiedetään, että ministeriöt alkavat kirjoittaa pohjia seuraavaan hallitusohjelmaan jo puolitoista vuotta ennen vaaleja, samoin EU-komission toimet/toiveet, mutta mitä muita tahoja asiaan osallistuu? Kuinka kauas suomalaisesta politiikasta tämä ketju johtaa? Tässäpä tehtävä tutkivalle journalistille.

Ehkäpä tärkein syy politiikan vääryyteen politiikan itsensä vaikutusvalta. Tärkeimmän politiikan lohkon eli talouspolitiikan tärkein osa eli rahapolitiikka on otettu poliitikoilta pois. Rothschildin pankkiirisuvun perustajan Mayer Amschel Bauerin (myöh. de Rothschild) sanoin: "Antakaa minulle kontrolli rahan suhteen, niin en välitä, kuka lait kirjoittaa." Politiikasta on tehty astutusta ruunille.

Antti Kaipainen 21.10.2015 15:36

Politiikka on aina väärässä, mutta kyseessä ei ole JOKO/TAI-funktio, vaan liukuva skaala.

Kuinka paljon politiikka on väärässä riippuu siitä, kuinka moni sitä vastustaa, olivat syyt sitten kuinka vähän/paljon perusteltuja tahansa.

Vastustuksen määrä ei kuitenkaan yksinomaan tai edes aina pääosin ole kiinni siitä, kenen etuuksia leikataan (ja kuka leikkaa) tai kenelle annetaan.

Kyse on johtajuudesta ja uskottavuudesta. Siitä, että tulee tunne, että olemme yhtä, teemme yhdessä, kohtalomme ylös- ja alaspäin on yhteinen.

Silloin kun politiikan imago ja teot antavat kuvan, että näin ei ole, ja että yhdeltä otetaan toisen hyödyksi, niin syntyy sitä politiikan vääryyttä.

Se vahvistuus, jos leikataan, eivätkä leikkaajat itse osallistu talkoisiin, ts. ei johdeta esimerkillä, vaan vaaditaan muiden säästävän, samalla kun itse pitää kiinni eduistaan.

Tällöin politiikasta tulee helposti laajalla rintamalla väärässä olevaa.

Ymmärrän, että SSS ja ilmeisesti Sipilän ydintiimi, ovat halunneet nopeita ja selkeitä muutoksia, joilla on vaikutuksia. Eikä lillukanvarsia ja hidasta hienosäätöä.

Tällöin riskinä on kuitenkin, että imagoa, todellisia vaikutuksia ja esimerkillä johtamisen tasapuolisuutta ei huomioida riittävästi.

Silloin tunteelinen vastustus voi nousta suhteettomasti verrattuna itse päätösten ja niiden systeemisen vaikutusten kokonaishyötyyn.

Tämä tarinan, sosiaalisen pääoman ja emotionaalisen johtamisen ymmärtämättömyys on nykyisen hallituksen ehdotusten ja etenemistavan iso kuoppa.

Ei välttämättä niinkään itse päätökset, vaikka onkin triviaalia makroekonomian näkökulmasta todeta, että yksityisen sektorin lamassa julkisen leikkaaminen ankarasti ja nopeasti vie tuplataantumaan (tai lamaan), eikä välttämättä korjaa tilannetta vaan. Itse asiassa ilman omaa valuuttapolitiikkaa ja sen korjausmekanismeja deflatorisen kierteen ja eläimellisten voimien kääntymisen riski systeemille haitalliseksi kasvaa. Tästä on lukemaottomasti hyvää, historiallista ja makroanalyyttistä analyysiä (Steve Keen, Woody H. Brock, John C. Koo, Michael Hudson, Ray Dalio, jne).

Mutta tämä on sivuseikka. Suurin osa ei tätä ymmärrä, eikä tarvitse ymmärtää.

Päätökset voisivat mennä läpi helpommin ja politiikka olla vähemmän väärässä, jos sen ulostuonti olisi johtajuudeltaan osaavampaa ja osuvampaa.

Näin ainakin itse asian näen, kun luen Winston Churchillin puheita tai katson miten vaikeammissa tilanteissa mm. Yhdysvaltojen presidentit hoitivat asiat läpi, paremmalla retoriikalla, esiintymisellä ja johtajuudella.

Tommi Immonen 21.10.2015 16:47

Kuten aiemmissa kommenteissa käy ilmi, taloustiede ei ole eikä voi olla eksaktia, vaan inhimillinen refleksiivisyys tuottaa aina odotettua suurempia vaikutuksia. Ihmiset pelkäävät, suuttuvat, innostuvat ja myös kieltäytyvät toimimasta ilmeišen rationaalisesti, jos tilanne kokonaisuutena koetaan epäoikeudenmukaiseksi. VATTin raportti tuntuu olevan hyvin huteralla pohjalla, ja ottaen huomioon hallituksen aiempien esitysten pohjatiedon pelottava heikkous ei ole syytäkään odottaa tältä paperilta mitään parempaa.

Politiikka on väärää todennäköisemmin, jos se esitetään ainoana vaihtoehtona, eikä kritiikkiä kuunnella. Tähän mennessä hallitus on epäonnistunut täydellisesti näiden kahden säännön ymmärtämisessä. Siten myös virheiden tekemisen riski kasvaa logaritmisesti. Itse pidän varmana, että sairauslomapäätös tulee tuottamaan kansantaloudellisen tappion, joka lasketaan miljardeissa. Harmaan talouden suosimispäätökset, lukuisat sellaiset, toteutuessaan ovat musertava katastrofi.

Tommi Uschanov 21.10.2015 16:57

Itse asiassa se ei ollut pelkkä tokaisu, vaan löytyy painettunakin Koiviston kirjoituskokoelman Väärää politiikkaa (1978) alkusanoista:

"Hämmästyttävän usein julkisuudessa puhutaan väärästä talouspolitiikasta, mikä nähdäkseni osoittaa tarkastelijan huomattavaa naiviutta. Talouspolitiikkahan on aina väärää, kysymys on vain siitä, kenen kannalta ja miltä kannalta. Parhaimmillaankin talouspolitiikalla aikaansaadut tulokset ovat aina joltakin kannalta katsoen vääriä."

Lasse Reunanen 21.10.2015 18:24

Yhteiset asiat kietoutuu edetessään

(vääristyy menneisyydestä tarkastellen)...

Taloudelliset arviot (varsinkin ammattilaisten tekemät)

vievät aina nykyhetken ongelmista eteenpäin

(positiivista näkemystä hakien).

Yleensä kaikki arviot osittain virheellisiä,

mutta todellisuus toteutuu aina...

Sanoman irtisanotut ja eläkkeelle siirtyvät lienee jo tänään

saaneet henkilökohtaiset ilmoituksensa työn päättymisestä.

Suosittelen rentoutumaan esim. Helsingin Kirjamessuilla ja

toteuttamaan työstä vapautumistaan mahdollisuutena - omana.

Saska Saarikoski totesi Kanadan vaalien voittajasta osuvasti;

"Nuori liberaalijohtaja"...

Olen hieman Saarikoskea nuorempi, mutta itseänikin nuoremmat alkaa

näyttää "nuorina" ja mieltää oman nuoruuden "lapsina"

(siten oppivina ja kehittyvinä)...

Marita Salenius 21.10.2015 18:50

Siellä rapakon takana tuo pakolaisuuskin on jotakin ihan muuta, kuin täällä Euroopassa. Saarikosken toivon ja pelon näkemys on sellaisen meren takana, jota merta ei kumipaateilla kukaan edes yritä ylittää - hunnutettuina tai ilman.

Mitä mieltä on tuollaisessa "viisaiden" VATTi-keskustelussa, jos ei katsota sekä tasoa, että muutosta. Erimieliset näkemykset ovat enemmänkin merkki "viisaiden" keskinäisestä kilvasta, kuka sanoo sen viimeisen sanan. Tällainen ei ainakaan palvele kansalaista, jonka myös on päivittäisessä elämässään tehtävä ratkaisuja tai olla toisten tekemien ratkaisujen kohteena.

Ei se tietenkään ole mikään puolustus nykyhallitukselle, että Lipposet kiristi enemmän, mutta toki se antaa mahdollisuuden perusteluille ja vertaamiselle, sekä antaa pienen selityksen kansalaisenkin kukkarolla käyntiin.

Politiikan vääryys kuuluu suhteellisuuksien alueeseen. En ole vielä nähnyt tilannetta, jossa politiikka olisi kaikessaan oikeaa. Sen väärän kuvittelemiseen tarvitaan vertauskohta. Niin ja lopputuloksestahan vasta voidaan määritellä, tuliko toimittua oikein vai eikö. Eikä mikään takaa sitä, että seuraavan kerran samainen toimisi samoin. Riski on suuri.

Minun mielestä on vain politiikkaa, jolla toimitaan kulloisenkin asian saattamiseksi oman edun mukaiseksi. Jos ajatellaan, että kaikki hallituksemme olisivat tehneet väärää politiikkaa, niin silloinhan olisi jo ajat sitten luullut, että sitä oikeaa politiikkaa olisi vähintään sitten se seuraava hallitus tehnyt.

On sanottava tuohon blogistin pelolla johtamiskommenttiin, että vasta nytkö on sellainen fiilis. Meikäläisellä tuo fiilis on ollut jo muutaman vuoden. Eikä se ole edes pelkkä fiilis, vaan myös arjessa jo koettu. Mutta ehkä tuossa paikoilleen pysähtymisessä on jotakin ytyä.

Ajankohtaisohjelmia usein kuuntelevana monesti epäilee omaa kuullunymmärtämistään, koska sujuvasti puhuvien haastateltavien määrä on vähentynyt. Asiaa olisi, mutta kun se vaan ei tule ulos niin, että kuulijan mielenkiinto säilyisi.Tänä aamuna taas olin kuulolla Yle radio1 ykkösaamua, jossa oli monta asiantuntijaa, mutta viesti oli niin mitäänsanomatonta, että aivan pysähtyi miettimään, mihin tätä todella tarvitaan. Kun aika on ankea, niin kaipaisi sutkia puhujaa, joka ei takeltele, toistele eikä hae sanojaan, vaan sanoo selkeästi mitä tietää.

Mutta mitä politiikkaa siellä Sanomassa tehdään? Jääkö jotakin pois? Muuttuuko Hesari? Entä kallistuuko hyvä syttypaperi? On kehuttava kuitenkin Hesaria tästä hyvästä syttyominaisuudesta. Kyllä periferiaihminen, jolle tulee vain kerran päivässä posti ja sekin iltapäivällä, on oikeutettu kysymään, jotta mitä järkeä on enää lehtiä tilata?

Veikko Anttila 21.10.2015 20:16

Kuunnellessa opposition mölyämistä eduskunnassa ei voi välttyä kysymykseltä eikö kriisitietoisuus ole vieläkään mennyt korvien väliin. 100% tarkkoja talouslukuja nykyisyydestä ja vielä vähemmän tulevaisuudesta ei kukaan voi esittää. Sen vuoksi on asetettava tavoitteita toiminnalle, jotka ovat karkeasti oikeita ja nimenomaan oikean suuntaisia. Jos päästään lähelle tavoitetta, hyvä ja jos päästään yli tavoitteen niin vielä parempi. Pahimman laatuista asennetta on esittänyt SAK Lauri Lylyn suulla, tietenkin liittojensa vankina ollessa: ei, ei, ei. Suomen kohtalon SAK pani likaämpäriin. Pääasia on, ettei jäsenistön eduista leikata piiruakaan. Suomi alkoi kehittää 2000-luvulle tultaessa hyvinvointivaltiota, jota se ei pitkään kestänyt eikä tule kestämään jatkossa ehkä koskaan. Elettiin teennäisyyden aikakautta, jonka kääntämisen reaalielämäksi Sipilä on ottanut tehtäväkseen. Oppositio näkisi tietenkin mieluummin puhujapöntössä Brysselin ja Maailmanpankin edustajat jakamassa komentoja. Tilanne tuntuisi silloin jotenkin neutraalilta ja hyväksyttävältä. Koivisto oli lausunnossaan aivan oikeassa. Politiikka on useimmiten väärää ja tarkoitti, että on kuitenkin välttämätöntä vääntää sitä reaalielämän vaatimaan suuntaan. Meillä on vielä elossa paljon sotaveteraaneja, jotka sodan jälkeen kaiken lisäksi rakensivat tämän maan hyvinvointivaltioksi ja ottivat vastaan 400,000 siirtolaista. Nyt tekeillä olevien leikkausten vastustajien olisi aiheellista tutustua 1940- ja 50-luvun Suomen tilanteeseen. Millaisista eduista kyseinen sukupolvi nautti maata puolustaessaan ja rakentaessaan?

Harri Virolainen 21.10.2015 20:18

VATT kehuu hallitusta oivasta talouspolitiikasta ja Keskusta laskee, että Lipposen hallitus leikkasi paljon enemmän kuin Keskustan Sipilän hallitus. Molemmat lähteet ovat "puolueettomia", joten tehtävä talouspolitiikka on oikeaa politiikkaa. Kansalaiset maksavat ja vientiteollisuus nousee tai ainakin isompia optioita osakkeen omistajille.

Harmillista, että VAttage-malli ei tunne ihmistieteitä, psykologiaa tai yhteiskuntatieteitä ylipäätään. Eikä ota huomioon työmarkkinapolitiikkaa, joka ensi syksynä sotkee tällaisen konemallin laskelmat. Toisaalta mitäpä muutakaan SSS-joukot tekisivät kuin todistaisivat väärän oikeaksi, aikamme arvottomat !

Kyösti Salovaara 21.10.2015 23:42

Kummallisen kevyesti täällä uskotaan salaliittoihin, joita hallituksen ja ties kenen toimesta ohjaillaan ja jopa tutkimuslaitoksetkin saadaan julistamaan haluttuja tuloksia. Kas kun ei väitetä että myös Suomen Pankin tutkimukset ovat tämän mukaisesti hallituksen ”kirjoittamia”.

Jos maailma olisi niin yksinkertainen, että kaiken takana on salaliitto ”kansaa” ja ”köyhiä” ja ”pyörätielle hurahtaneita” ja ”luomuruokaan uskovia” ja jopa täällä kirjoittavia kohtaan, niin olisipa helppo tuollainen salaliitto paljastaa ja suistaa vallasta.

Mutta kenties maailma on hieman monimutkaisempi apparaatti eikä oikeastaan kukaan pysty tänään sanomaan millainen se todella on tai että mitä sille pitäisi tehdä. Jos ei tätä ei myönnä, ei oikein osaa eikä pysty mitään asian tolalle tekemään.

Jos vain ehdottomasti oikeat teot sallitaan, ei kukaan voi tehdä mitään koska ehdottomasti oikeita tekoja ei ole olemassakaan – ennen kuin jälkikäteen tarkasteltuna ja ei ehkä sittenkään.

Mauno Koiviston hyytävän jylhää huumorintajua olen aina ”ihaillut”, vaikka sellaista tunnustusta ei kai pidä ääneen sanoa.

”Paradoksaalista on ollut havaita, että sitä mukaa kuin vallitseva taloudellinen järjestelmä on joutunut kasvaviin vaikeuksiin”, kirjoitti Koivisto Väärää politiikkaa -kirjan jälkisanoissa, ”siinä tahdissa tähän järjestelmään periaatteellisesti kriittisimmin suhtautuneet ovat käytännössä osoittamassa lujaakin lujempaa luottamustaan sen suorituskykyyn. Olen ollut läsnä tilaisuuksissa, joissa SKP:n jyrkemmän suunnan kansanedustaja Markus Kainulainen sekä Pentti Liedes ovat julkituoneet lujan luottamuksensa siihen miten nykyisistä vaikeuksista selviydytään rahan määrää lisäämällä. Liberaali lordi Keynes on saanut opetuslapsia tosiaan laajoista piireistä.”

Em. teoksen viimeinen virke kuului vuonna 1978 näin: ” Talouspoliittinen keskustelu kulkee oikeaan suuntaan, mutta kulkee tuskallisen hitaasti. Oikeitten johtopäätösten tekemistä hidastavat ne, jotka sanovat hyvien aikojen olevan kohta nurkan takana.”

No, joulua kohti mennään ja glögi on kaupoissa.

Teemu Männynsalo 22.10.2015 3:49

Mauno Koivisto oli paitsi suuri tekijä myös näkijä, joskus kai myös verraton sanoja ja loistava sanomatta jättäjä. Taituri. Ja hyvin suosittu, koska oli ja on sielultaan kansanomainen.

VATT:in lausunnossa kiinnitti huomiotani eniten sen hyvin neutraali sävy ja se myös uutisoitiin aika asiapitoisesti eri tahoilla. Minusta siinä ei ollut tilaustyön ideaa.

Yhteiskunnallisen tunnelman määrää talouden tahti ja ihmisten usko tahi uskon puuttuminen elämäänsä. Suomen markkinat eivät vaan nykyisellään houkuttele investoimaan. Pitäisi saada aikaan kaavailtua suurempia rakennemuutoksia, laajasti, ja työikäisten joutenolo vaihtoehtona täysin poistettua, jotta voitaisiin puhua nykyisen valtioideologiamme muutoksesta.

Risto E. J. Penttilä ja Björn Wahlroos ovat todenneet, ettei Suomi ole aivan täysin aito markkinatalous. Ehkä olemme luonnoltamme liian kateellisia ja sisäänpäinkääntyviä pystyäksemme mahdollisuuksien tasa-arvoon ja tuohon aitoon markkinatalouteen. Lokakuussa katseltuna ja koettuna Suomen yhteiskunnallinen tunnelma muistuttaa merkittävästi enemmän kaunista Kreikkaa kuin Yhdysvaltoja.

J. Salonen 22.10.2015 7:04

Missä viipyy lokakuun HS-Gallup???

Markku Miettinen 22.10.2015 12:42

Kyösti Salovaaran kommentti innoittaa vielä lisäkommenttiin. On nimittäin niinkin, että periaatteessa sama politiikka eri aikoina voi olla "oikeaa" tai "väärää".

Esimerkistä käy juuri tuo setelielvytys. Me varttuneemmat muistamme kuinka ekonomistit kautta aikain ovat varoittaneet rahan määrän voimakkaasta lisäämisestä kansantalouden kiertoon, koska se johtaa hyperinflaatioon. Meillä Raimo Ilaskivi esitti setelielvytystä 1990-luvun lamassa, mutta hänet tyrmättiin silloin harhaoppisena. Setelielvytys oli ehdottamasti "väärää" politiikkaa.

No, nyt tuota setelielvytystä harjoittavat ensin Fed ja sitten EKP perässä. EKP:n osalta murehditaan lähinnä sitä, että onko raharuiske riittävän suuri (60 mrd euroa/kk). Nyt setelielvytys on ehdottomasti "oikeata" politiikkaa.

Raimo Suihkonen 22.10.2015 13:47

Kyllähän se tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä näin on.Mielensäpahoittajien maassa aito vuorovaikutus tyrehtyy ns. poliittisen korrektiuden syleilyyn! Tällainen siloviestintä, jossa tarkoitus, ajatus ja teot liukenevat näkymättömiin, on tiensä päässä.

Meidän on saatava lisää siedätyshoitoa toisiltamme aitouden säilyttämiseksi. Jo riittää teeskentely, hurskastelu,itsepetos, pimitys,miellyttäminen!Valveutuneet kansalaiset taitavat kyllä hyvään

käytökseen kuuluvan puheen ja teot.

Tämänhän taas piti meille tulla kertomaan tyyppi Tanskan maalta, missä tunnetusti ei ole mitään mätää! Kai te poliitikot ja toimittajat

olitte kuulolla.

Pekka Turunen 22.10.2015 20:34

Kyllä maailmassa on vielä sen verran aatteita, että kulloinkin harjoitettava politiikka on aina väärää jonkun mielestä. Oikeaa politiikkaa kun on ilmeisesti vain oman aatteen tinkimätön noudattaminen.

Erityisesti talouden maailma on niin monimuotoinen - eiväthän siitä pääse lähellekään yksimielisyyttä edes taloustieteilijät - että talouspolitiikka nyt ainakin on väärää lähes kaikkien mielestä. Varsinkin vaikeina aikoina, jolloin pitää tehdä leikkauksia ja muita ikäviä talouspoliittisia päätöksiä. Olen ennenkin lainannut Tuomas Nevanlinnan taannoista ihmettelyä siitä, miten itsevarmoja ihmiset ovat talouspoliittisten kantojensa oikeellisuudesta. Heistä kun olisi yksinkertaista hoitaa talouden asiat kuntoon, jos poliitikot vain mitään mistään ymmärtäisivät.

Toinen kummallinen uskomus on käsitys salaliittojen voimasta, laajuudesta ja yleisyydestä, joten oli ilahduttavaa kun Kyösti Salovaara siihen eilisiltaisessa kommentissaan puuttui. Eivät asiat mene väärään suuntaan pahantahtoisten salaliittojen takia, vaan nykyaikainen yhteiskunta on vain niin monimutkainen paikka, ettei sitä ole ihan helppo ohjata. Monet asiat eivät ole oikein tai väärin, vaan ihmiset voivat olla vilpittömästi eri mieltä. Todellisessa maailmassa salaliitot lienevät sentään melko harvinainen ilmiö.

Jälkikirjoituksena voisin todeta olevani tyytyväinen, ettei arvostamani toimittaja Unto Hämäläinen ollut Sanoman irtisanottujen joukossa. Samalla olen toki pahoillani kaikkien irtisanottujen puolesta. Elämme vaikeita aikoja.

Unto Hämäläinen 23.10.2015 6:25

Huomenta ja hyvää perjantaiaamua täältä sateisesta ja pimeästä Pohjois-Helsingistä. Kiitos Turusen Pekalle kauniista sanoistasi. Pekka oli näköjään osannut oikein lukea keskiviikon postaukseni JK-osuutta. Näin on. Jatkan HS:ssa, ja niinpä myös Perässähiihtäjä jatkaa uurastustaan.

Kiitos J. Saloselle ärhkäkästä kysymyksestä torstaiaamulta. Sattuneesta syystä en voinut siihen vastata eilen, mutta tänään voin: HS-Gallup ilmestyi juuri äsken. Siihen voi tutustua http://www.hs.fi/kotimaa/a1445486772922

Tulokset noudattelevat taannoisen Ylen gallupin numeroita. Tämä tieto olkoon sytykkeenä jatkaa viikonlopun aikana keskusteluamme teemasta: Onko politiikka aina väärää?

Unski

Pentti Kangasluoma 23.10.2015 8:48

Ne pärjää joiden järjestörakenne on vahva. Tietenkin keskusta ja kokoomus. Vihreillä myös omilla alueilla. On niitä pienryhmien portinvartijoita, jotka vahvasti vaikuttaa mielipiteiden syntyyn.

Perussuomalaiset vasta luo verkostoaan. On pohja maaseudunpuolueesta,

mutta uudet ihmiset ovat koulutettuja, uusissa ammateissa toimivia, on

pulmia yhteensovittamisessa. Vaatii aikaa.

Olin Forssan 100 vuotisjuhlakouksessa 2004. On surullista että jos ei uutta osastojen vahvistumista tule niin seuraavien kunnallisvaalien jälkeen on demarivapaita kuntia. Joissa oli työnväentaloja, monta demariedustajaa valtuustossa. Muuttoliike, aktiivien lapset kokoomukseen,

vihreisiin. AY-aate on vahva aate.

Samaa virttä vasemmistoliiton kohdalla. Siellä voi olla tilaa uusille

ideoille kun vanhoja jarruja ei ole. Arhinmäki on luonut uutta.

Kristilliset, kirkko kyttäsi vuosisatoja ihmisten sukupuolielämää.

Mutta ihmiset haluavat päättää siitä itse. Kun KD sen ymmärtää niin

voi syntyä uutta potkua. Kristillisen etiikan tarve ei ole kadonnut.

Olli Saarinen 23.10.2015 9:34

Tommi Uschanov lainasikin jo Mauno Koiviston kirjan alkulausetta, missä jäljempänä todetaan: "Mutta vaikka talouspolitiikka periaatteessa aina onkin väärää, olisi silti pyrittävä siihen, että se olisi kokonaisuutena ottaen mahdollisimman vähän väärää, ja että tärkeimpänä pidetyt talouspoliittiset tavoitteet tulisivat tavoitetuiksi vähemmän tärkeiden kustannuksella. Näin ei kuitenkaan suinkaan aina käy."

Tuo viimeinen lause sopi mielentilaani repiessäni epätoivoisena harvenevia hiuksiani kun kuuntelin kolmen kansanedustajan kommentointia Ylen Ajankohtaisessa Ykkösessä soten rahoituksesta ja siihen liittyvästä verouudistuksesta. Yhdelläkään edustajista ei ollut näkemyksellista sanomaa tästä keskeisestä aiheesta, kukin ajoi omilla perinteisillä keppihevosillaan toimittaja Heikki Peltosen yrittäessä parhaansa mukaan ohjailla keskustelua vastuulliseen suuntaan.

Asia on itselleni rakas kun olen jo pitkään ehdottanut soten rahoituksen siirtämistä kuntaverosta valtiolle Kelan terveydenhoitomaksuun, joka peritään kuten kuntavero ja kirkollisvero samasta verotettavasta tulosta. Tämä ei muuttaisi yleistä verojärjestelmää, mutta aikaansaisi sotemenojen yhdenvertaisen rahoituksen kansalaisten kannalta, siis olisi perustuslainkin yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen paremmin kuin nykykäytäntö missä kunkin rahoitusosuus riippuu lähinaapurin vauraudesta ja sairastavuudesta.

Mutta Koiviston mukaan "Näin ei kuitenkaan suinkaan aina käy" mikä johtuu poliitikkojen pienisieluisesta ja nurkkakuntaisesta kokonaisnäkemyksen puutteesta.

Käymiseen vaikuttaa myös se hiiva ja se selvike, minkä media antaa. Kukaan meistä perässähiihtäjistä tuskin uskoi Unton olevan vakavasti tulilinjalla, hyvä näin, mutta vakavaksi vetää politiikka, joka uskoo toimituksen heikentämisen vahvistavan sen kykyä tuottaa itsenäistä aineistoa yhteisesti pohdittavaksemme. Joku on kokonaisuudessa vinksallaan, kun yrityksillä ja eturyhmillä on varaa palkata viestijiä, mutta viestimillä ei.

Miika Kurtakko 23.10.2015 14:51

Unskilla lienee joko selvännäkijän lahjoja tai salaisia tietolähteitä. Nimittäin eilen ilmestyi juuri aiheeseen sopivasti Sixten Korkmanin "Väärää talouspolitiikkaa"-kirja, joka pureutuu tämänkertaiseen aiheeseen myös Mauno Koivistoa sivuten. Korkman, pitkän linjan ekonomisti (mm. VM, EIP, ETLA, Aalto-yliopisto) ruotii lukuisia virheitä suomalaisen talouspolitiikan historiasta alkaen aina Snellmannin ja suurten nälkävuosien ajalta 1800-luvulta. Virheiden tekeminen on luonnollisesti inhimillistä, mutta suomalaisille "talousviisaille" niitä on sattunut erityisen paljon. Alla linkki Ylen oivalliseen juttuun:

http://yle.fi/uutiset/suomi_ei_noussut_viinasen_leikkauksilla__korkman_tylyttaa_suomalaisia_talouspaatoksia/8400464

Pekka Turunen ja Kyösti Salovaara päätyvät salaliittodenialismiin edellä. Sana "salaliitto" onkin nykypäivänä ladattu niin täyteen intohimoja ja merkityksiä, että sitä kannattaakin välttää. Itse puhuisin ennemmin poliittisen vallan neljästä kategoriasta:

1. Julkinen ja formaali vallankäyttö: hallitus ja eduskunta ovat tästä oivia esimerkkejä. Päätöksentekijöillä on valtiosäännön suoma legitimiteetti, jota media parhaan kykynsä mukaisesti valvoo.

2. Julkinen mutta epäformaali vallankäyttö: esimerkkejä tästä ovat Björn Wahlroos ja VM:n virkamiehet, miksei myös etujärjestöt. Merkittävän julkisuuden henkilön tai tahon puheenvuorot ja/tai lobbaus voi vaikuttaa merkittävästikin yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta formaaliin päätöksentekoon. Konkreettinen esimerkki oli VM:n ulostulo juuri ennen kevään vaaleja, jossa VM ilmoitti leikkaustarpeeksi kuusi miljardia. VM:n ympärille rakennettu sädekehä hoiti loput - hallitusohjelmaan tuli kuuden miljardin säästöt. Korkman kertoo aiheesta enemmän kirjassaan.

3. Ei-julkinen mutta formaali vallankäyttö: mm. keskuspankkitoiminta seuraa tätä mallia. Kuulemme kyllä julkisuudessa esim. EKP:n päätöksistä, mutta niistä ei käydä julkisuudessa ennakkokeskustelua (enkä laske taloustoimittajien ja analyytikkojen spekulointia tähän). Emme tiedä, kuka tai mikä vaikuttaa keskuspankkien päätöksiin eivätkä kansalaiset pääse niihin vaikuttamaan.

4. Ei-julkinen ja epäformaali vallankäyttö: suomalaisen vallankäytön mutta myös korruption ruumillistuma. Tätä harrastetaan suomalaisessa yhteiskunnassa joka puolella: yrityksisssä, virastoissa, puolueissa, valtuustoissa, komiteoissa ja hallituksessa. Asiat pohditaan ensin pienissä epävirallisissa ryhmissä, ja alistetaan sitten formaalin päätöksentekokoneiston käsittelyyn, mikä toimii lähinnä kumileimasimena. Totuus on, ettemme tiedä näistä epämuodollisista verkostoista ja ryhmistä riittävästi ainakaan median välityksellä, koska niistä harvemmin huudellaan ulkopuolisille. Näiden epämuodollisten piirien kautta toimii myös suomalainen korruptio: palveluksia vaihdetaan, mutta raha ei liiku.

Demokratia lähtee tietenkin avoimuudesta eikä formaalien päätöksentekijöiden vuorovaikutusta muiden yhteiskunnallisten kanssa saisi tietenkään rajoittaa. Sen sijaan kansalaisilla ja erityisesti toimittajilla olisi oikeus tietää niistä. Lobbari- ja tapaamisrekisterit olisi hyvä olla, jotta kansalaiset tietäisivät kuka milloinkin ministerin ja kansanedustajan korvaan kuiskuttaa. Ja ennen kaikkea mitä.

Kyösti Salovaara 23.10.2015 16:48

Salaliittojen puolesta tai juuri niitä vastaan puhunee tuore uutinen, jossa hallituksen linjan "kova" vastustaja Markus Jäntti on nimitetty osittain VATT:n kustantamaan professuuuriin.

Mutta aivan oikein on todeta, että avoimuus ja aito läpinäkyvyys vie salaliittoteorioilta pohjan, paitsi silloin kun niin ei tapahdu eli kun "trollit" väittävät toden valheeksi ja toisinpäin.

Inhmillinen käyttäytyminen on inhimillistä - tämä tuli mieleen kun kuunteli aamusella Sixten Korkmanin haastattelua Ylen Ykkösaamussa; siinähän Korkman ei ollut lainkaan niin "tiukka" kuin edellä mainitussa Ylen nettijutussa. Minulle Korkmanin monista nykyisistä puheista tulee mieleen, että onkohan arvostettu taloustieteilijä kuinkakin monta kertaa jo takin kääntänyt.

Mutta aamulla Korkman sanoi, että vaikka euroon meno näyttää virheeltä, niin toisaalta on hyvä ettei meillä ole omaa valuuttaa. Nyt pitää, Korkman sanoi, keskittyä rakenteiden uudistamiseen eikä voida pelkästään pohtia devalvaatio-temppua.

Devalvaatioillahan aikanaan saatiin kilpailukykyongelma häivytetyksi näkyvistä vaikka ei se ongelma oikeasti mihinkään hävinnyt. Ja kaikki "tiesivät" että jokainen devalvaatio oli tulonsiirtoa palkansaajilta ja eläkeläisiltä vientiteollisuudelle.

Niin ikään Korkman sanoi, että hän ymmärtää hyvin Sipilän hallituksen pyrkimyksen. Eli ei hän väittänyt että hallitus sinänsä tekisi "väärää" talouspolitiikkaa.

Mutta Roope Uusitalon tavoin Korkman tuntui olevan sitä mieltä että VM:n virkamiesten ja sitä mukaa hallituksen esittämät tavoitteet talouspolittisen pyrkimyksen suunnasta ovat liian mitäänsanomattomia ja yleisiä, jolloin toimenpiteissä ei pystytä keskittymään rakenteiden uudistamiseen koska tavoitteisiin sisältyy tai saattaa sisältyä suhdanteiden kohinaa.

Hyväkin tavoite saattaa siis olla "väärää" politiikkaa, jos se ei näe rakenteita suhdanteiden häilyvästä todellisuudesta.

J. Salonen 23.10.2015 17:23

Persujen politiikka ainakin on aina väärää. Ei pitäisi tietoisesti sumuttaa kansalaisia näin räikeällä tavalla. Se näkyy nyt gallupeissa. Mielenkiintoista nähdä, jatkuuko sama syöksynomainen trendi lähikuukausinakin. Mikäli jatkuu, kauanko persujen eduskuntaryhmä ja kenttäväki katselevat johtajaansa, jonka nykyinen olemus on jonkinlainen vallantäyteyden ja ylimielisyyden multihuipentuma? Kaatuuko hallitus kuntavaaleihin? Norjan oikeistopopulistien hallitustaival on suurin piirtein puolittanut puolueen kannatustason nykyiseen alle 10 %:iin, onko sama edessä persuilla? Milloin SDP kohentaa kunnianhimonsa tasoa ja esittää uskottavan, ehkä jopa eurokritiikkiä ja siitä kumpuavia toimenpide-ehdotuksia sisältävän vaihtoehtonsa?

Lasse Reunanen 23.10.2015 17:26

Unto Hämäläinen oli viitteenä tänään HS-Gallup sisällöllään;

12.30- Yle Puhe / Politiikkaradio - Puheet päreiksi -ohjelmassa,

jossa aiheena oli matematiikka, talouslaskeminen politiikassa.

Aihetta kommentoitu runsaasti myös linkkitekstiinsä,

jossa perussuomalaiset pääosin kiinnostuksen kohteena...

Perussuomalaisten alas kirjautuminen tässä kohden lienee puolueen

mieluinen asetelma, josta taas voinee odottaa sitä j-hyppyä ylös.

Itseäni oudoksuttaa perussuomalaisten nihkeys "toripuolueen"

käytäntöön, jossa kansaa todella kuultaisiin kun pj Soini usein

todennut, ettei puoluetta johdeta toripuheitten mukaan vaan

puolueen jäsenten keskuudessa.

Jäsenhankinta perussuomalisilla muiden puolueiden mukaista...

Korjaan hieman edellistä viestiäni; kun kerroin Saska Saarikosken

olevan hieman vanhempi. Muistin kuitenkin syntymävuotensa 1963

ja tarkastin (s. 4.10.1963), joten asettuu syntymähetkensä alku

jonnekin edellisen vuoden vaihteeseen - itselläni syntymäpäivä

oli jo 1962 täydenkuun päivänä...

Vesa Kaitera 23.10.2015 19:29

Mielestäni se, suhtautuuko jonkin maan media kriittisesti hallituksen tekemisiin vai ei, riippuu keskeisesti siitä, onko tuon maan hallinto kansanvaltaista ja vallitseeko maassa aito sananvapaus. Se, onko tuossa maassa asioita viime aikoina hoidettu hyvin vai ei, ei juurikaan vaikuta median välittämän viestin sävyyn silloin, kun se kertoo valtaapitävistä. Vapaan maan vapaa media on joka tapauksessa hyvin kriittinen tuossa tilanteessa. Liki jokainen hallituksen päätös on joko väärä, riittämätön tai ainakin väärin ajoitettu.

Jos taas kyseessä on yksipuoluejärjestelmä ja tiukasti hallituksen kontrollissa oleva media, niin se ylistää hallitsevia henkilöitä, jolleivät nämä ole tehneet viime aikoina jotakin, joka on johtanut heidät hakaukseen ylintä valtaa käyttävien kanssa. Tällaisessa tilanteessa meidan potkaisu merkitsee sitä, että asianomaiset ovat jo käytännössä haudassa. Kuitenkin pääsääntöisesti tuonkaltaisissa maissa jalot ja pysyvät miehet ja naiset hallitsevat pyyteettömästi kansaansa ja tekevät aina oikeita päätöksiä. Näin siis sikäläisen median mukaan.

Jussi Lähde 24.10.2015 11:56

Kiitos jälleen kerran hienosta pohdinnasta.

Politiikka ei ole aina väärää mutta väärän mahdollisuus kasvaa aina kun politiikka on ainoaa politiikkaa.

Suomalainen poliittinen keskustelu on usein käpertynyt siihen että ratkaisut esiteteään "ainoina vaihtoehtoina". Ainoa ei ole vaihtoehto vaan ehto.

Keskustelussa ne muut vaihtoehdot jäävät päätöksentekijöiltä esittelemättä. Valintatilanteet salataan ja esitystä puolustetaan epä-älyllisesti.

Tämä surettaa suuresti.

antti liikkanen 24.10.2015 13:42

Joku arvioi, taisi olla Korkman, että kansallinen politiikka ohjaa Suomen kokoisen maan menoa aika pieneltä osin.

Ainakin, jos arvoidaan 200 kansanedustajan ja heidän luottamustaan nauttivan hallituksen toimia.

Mikä sitten ohjaa?

Siihenkin on monta vastausta ja vastaajasta riippuu, onko ohjausvoima Wall stretilla, Macaossa vai Kremlissä.

1984 alken olen politiikassa mukana olleena ollut aina vain kirkkaammin näkevinäni, että politiikka, jota tehdään Suomen n 300 kunnassa, ohjaa aika lailla suomalaista meininkiä.

Paljon enemmän kuin on kuntien osuus BKT:sta tai muista taloutta kuvaavissa luvuista, mukaan lukien HS:n ja YLE:n tilaamat kannatusarviot.

Eikä tämä ole näin vain Suomessa.

EU:n alueiden komitea, jossa olen ollut mukana 12 vuotta, on opettanut, että myös muualla EU:n 28 jäsenmaassa kunnat ja alueet (EU:ssa 100 000 kpl) tekevät sen varsinaisen ohjaustyön.

Eri asia on, että kun peräsimiä ja airoja on paatissa riittävästi eikä tuuli puhalla purjeisiin, on laivan kulku vähän epävarmaa eikä suuntakaan ole arvioitavissa etukäteen.

Sen näkee, niinkuin laivasta peräkannelta, vasta jälkeen jäävän vanan mutkittelusta.

Jouni Pulli 24.10.2015 13:54

Unskin esille nostamaa tärkeää asiaa olisi helpompi käsitellä, mikäli Unski olisi ensiksi määritellyt sanan politiikka. Onneksi Unski pyrkii yhdistämään asian käsittelyn ja politiikan arvioinnin nimenomaan Sipilän ja nykyhallituksen toimiin.

Politiikkaa voisi ajatella yhteiskunnan hallintoprosessin yläkäsitteenä. Voitaneen myös ajatella, että yhteiskuntaa hallitaan staattisesti, länsimaisesti tai sivilisaatiollisesti. Tässä mielessä sivilisaatiollinen yhteiskunnan politiikka korostaa ko. yhteiskunnan ja sen järjestelmän erinomaisuutta suhteessa muihin yhteiskuntiin ja järjestelmiin (Ehkäpä tässä esimerkiksi soveltuu nyky-Venäjän johtaminen). Länsimainen hallintomalli korostaa ennen kaikkea demokraattista johtamista (eräs variaatio on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan politiikka) ja staattinen yhteiskunnan hallinta painottaa yhteiskuntatilan ja -järjestelmän pysyvyyttä (hieman kuten oli Neuvostoliitossa).

Voinemme lähtökohtaisesti väittää riippumatta yhteiskuntamallistamme, että ns. käskytys- ja pakotepolitiikka on lyhytnäköistä eikä sen tarkoituksena ole yhteiskunnallisen toiminnan pitkäaikainen kehitys vaan lyhyen aikavälin hyöty. Täten politiikka ei ainakaan ole hyödyksi yhteiskunnalle pidemmällä aikavälillä, jos sen tarkoituksena on käskyttäen pakottaa kansalaiset tietynlaiseen toimintaan. Käskytyspolitiikka on siten väärää politiikkaa, vaikka sen harjoittajat olisivat laillisilla vaaleilla valitut.

Mauno Rissanen 25.10.2015 15:52

Lamatilanne vaikuttaa talouteen varmasti. Koin sen itse syksyllä 1992. Menin ostaman parkettia pinnoittaakseni yhden huoneen lattian. Kun maksun aika tuli ja tarjosin Visa-korttia, sain ilmoituksen, että minkäänlaita korttia ei kelpuuteta. Vain raha kelpaa. Varovaisuus oli siis opittu heti.

Toisaalta silloinen lama antoi vapausasteita rahan käyttöön, jos ei kuulunut 500 000 työttömään, nimensä takauksiin antaneisiin, vääränlaisia osakkeita ostaneisiin, kahden asunnon loukkuun joutuneisiin jne. Suurella osalla kansaa tulot säilyivät ennallaan, mutta hinnat halpenivat.

Ei nykyisestäkään talouskurimuksesta selvittäne ilman, että kansalaiset vähentävät kulutustaan. Kaupan alalla työskentelevä tuttava on vakuuttanut näin jo tapahtuneen. Tiedot päivittäistavarakaupoista viittaavat samaan suuntaan. Se on terve reaktio. Samaa kieltä osaksi kertovat lisääntyvät irtisanomiset. Kaupan alan järjestöjen varoittelu toimenpiteistä, jotka vähentävät ihmisten kulutusta, tuskin on realistinen. Kun julkista velkaantumista vähennetään, se vuorenvarmasti tuntuu ihmisten elämässä. Tasapuolisesti se ei valitettavasti mene näin mutkikkaassa taloudessa.

Ei käy kateeksi hallitusta tässä tilanteessa, jossa sen katsotaan noudattavan aivan vääriä talousteorioita, luovan aivan väärää ilmapiiriä ja käyttävän kieltä ihan väärällä tavalla. Tärkeimmältä kuitenkin näyttäisi, että hallitaan toimellisesti.

Mitä erilaisiin pelkoihin tulee, on ehkä hyvä muistaa, että äijät ovat aina pelänneet metsien loppua ja ämmät maailman loppua, eikä kumpakaan ole tullut. Viisas on kuitenkin varovainen.

Marita Salenius 25.10.2015 17:34

Tuossa muistui mieleen tyttäreni aikoinaan ala-astella 90-luvulla kirjoittamansa aineen otsikko: Eduskuntakomposti. En mitenkään muista mikä hänet innoitti kyseiseen aiheeseen ( olisikohan lamasta ollut siihen aikaan paljon puhetta uutisissa ym. ja näin jokin idea lapsen päässä sitten syntynyt). Sen muistan, että kompostissa ainakin häärivät Laavo Pipponen ja Harja Talonen.

Tavallaanhan politiikkaa voisi ajatella kompostina. Senkin hoidon voi pilata tai siinä onnistua erinomaisesti ja saada mainiota multaa.

On sitä nyt sitten hallitus tekemässä väärää tai oikeaa politiikkaa, niin se on kuitenkin sanottava, että sain dieseliä yli 65 litraa 76 eurolla. On nähty vastaavan määrän ostosta suurempiakin eurosummia kuitissa. Tässä vain yksi esimerkki, miten eri asiat vaikuttavat eri kohteisiin. Yrittäjälle, joka tarvitsee monia näillä nesteillä kulkevia vempaimia on polttoaineen hinta varsinainen päänsärkyyn vaikuttava tekijä. Ei silti helpottaisi se särkyä enemmänkin, jos hinta olisi vieläkin alempi. Olen kuitenkin realisti, vaikka sielutieteen puolelle tuo aina menee, kun miettii milloin olisi kannattavinta ostaa polttoaineet - no monesti menee pieleen.

Lopulta kuitenkin on sanottava, että politiikka kulkee kuitenkin ajassa. Nyt on muitakin kanavia, kuin eduskunnan täysistunto, jota joko jaksaa seurata tai sitten yleensä ei. Tietoa on niin paljon saatavissa. Jos et ole livenä jotakin kuullut/nähnyt, niin silloin helposti ottaa tiedotusvälineistä tai somesta sen , mikä parhaiten itselle sopii.

Hyvä esimerkki tästä somen vallasta oli tämä varsin nopesti levinnyt väärä uutinen eduskunnan puhemiehen muka kannanotosta eduskunnan pukeutumiseen. Tässä kohdassa on kerrankin kiittäminen YLEä ja varsinkin sen toimittaja Jari Korkkia, joka varsin selvästi kertoi kolumnissaan, mitä tässä haastattelussa todella puhuttiin - jopa hänkin ihmetteli sitä somevihaa, mikä aiheesta pulppusi.

Jaa, mutta pitääkin käydä tarkistamassa, mitä kompostorin mittarit näyttää ;)

Pentti Kangasluoma 25.10.2015 22:03

Pienet kaupungit ovat usein tylsiä, mutta voi se olla toisinkin. Tänään

selvisi Veikkausliigan mitallistit. Taas pienet kaupungit, Seinäjoki ja

Rovaniemi pystyivät kansainvälisiä pelaajia vilisevillä joukkueilla

ottamaan kärjen mitallit. Ja katsojiakin oli.

Peruskoulumme, koko järjestelmämme on tuottanut koulutettua väkeä joka

kunnantoimistoon, koululaitokseen. Viikolla selvisi että maakuntien

pääkaupungit uskoivat selviävänsä pakolaisaallosta. Rasisteja taitaa

ola eniten suurissa kaupungeissa.

Tänään vähän pelotti kun kerrottiin Balkanin maiden rajoja ehkä

suljettavan. Näemmekö tosi-tv lähetyksessä tuhansien pakolaisten

menehtymisen raja-aitojen edessä.

antti liikkanen 26.10.2015 5:59

Ulko- ja turvallisuus-politiikka ainakin on aina väärää.

Kuinka?

Luin Sampo Ahton analyysin Kylkirauta-lehdestä.

Hän arvelee, että Suomi on länsi-trollien avuton uhri, joka makaa voimatonna idän ja lännen välisen taisteluhaudan syvyyksissä.

Media ei ole eversti Ahton tätä kirjoitusta siteerannut.

Miksi?

Siksi, että myös ulkopolitiikkaa, ei pelkästään SoTe:a, on päätetty pitää oikeana: syteen tai saveen.

Sopulit r.y. ?

Luetuimmat
  1. 1

    Mediat: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, yksi pidätetty – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

  2. 2

    Suomalainen Siru Laine seuraa Barcelonan tapahtumia työpaikkansa ikkunasta: ”Ihmisiä juoksi ja kiljui ulkona jonkinlaisessa yleispaniikissa”

  3. 3

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  4. 4

    Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

  5. 5

    Twitter-käyttäjät vastaavat Barcelonan terrori-iskuun kissoilla – ”Kunnioitetaan tämän kauheuden uhreja”

  6. 6

    Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

  7. 7

    Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

  8. 8

    Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

  9. 9

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  10. 10

    Demarien gallup-luvut ovat pohjanoteeraus, sanoo apulaispormestari Nasima Razmyar – ”Jos kurssi ei muutu, puoluejohdon asema on arvioitava uudelleen”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  2. 2

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  3. 3

    Mediat: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, yksi pidätetty – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

  4. 4

    Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

  5. 5

    Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

  6. 6

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  7. 7

    Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

  8. 8

    Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

  9. 9

    Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

  10. 10

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  5. 5

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  6. 6

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  7. 7

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  8. 8

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  9. 9

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  10. 10

    On yksinkertaisesti väärin olla rikas

  11. Näytä lisää
Uusimmat