Perässähiihtäjä

Voiko Suomi luottaa Ruotsiin?

Päättyvä viikko on ollut merkityksellinen Ruotsin ja Suomen suhteissa. Ruotsi on ottanut käyttöön rajatarkistukset, ja tällä päätöksellä on oma vaikutuksensa myös Suomeen.   Ruotsissa käydään myös mielenkiintoista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua lehdistössä ja poliitikkojen kesken. Keskustelun ydin on tietysti se vanha tuttu: liittyäkö Natoon vai ei.  Suomessa käynnistellään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon kirjoitustyötä.  Presidentti ja hallitus valmistelevat selontekoa ainakin seuraavat puoli vuotta. Eduskuntaan selonteko tulee ensi keväänä tai mahdollisesti vasta syksyllä 2016. Keskustelun ydin on se vanha tuttu: liittyäkö Natoon vai ei.

Juuri tällä hetkellä, perjantaina 13.11. 2015 illansuussa, näyttää hyvin todennäköiseltä, että sekä Suomi että Ruotsi jatkavat entisellä linjallaan. Natoon ei olla liittymässä.   Näin ainakin Suomessa uskotaan.

Mutta niin uskottiin syksyllä 1990.  Työskentelin silloin HS:n politiikan toimituksessa uutistoimittajana ja seurasin, miten Suomessa valmisteltiin ja käytiin neuvotteluja Euroopan talousalueesta Etasta.  Suomi ja Ruotsi olivat silloin Efta-maita, ja Efta pyrki rakentamaan EY:n kanssa yhteisen talousalueen Etan. Suomi ja Ruotsi olivat innolla mukana rakentamassa Etaa, koska ne eivät puolueettomina maina voineet pyrkiä EY:n jäseneksi. Näin Suomessa uskottiin.

Eta-neuvottelut alkoivat keväällä 1990. Saman vuoden lokakuun lopulla Ruotsin hallitus ilmoitti yhtäkkiä, että Ruotsi pyrkii EY:n jäseneksi.  Ruotsin päätös oli yllätys Suomelle.  Asia jäi vähän kaivelemaan mieltäni. Tänä syksynä marssin ulkoministeriön arkistoon  ja luin pari päivää Suomen Tukholman suurlähettilään Björn-Olof Alholmin raportointia vuodelta 1990.  Minua kiinnosti tietää, miten Suomen suurlähettiläs, valtiojohtomme silmä ja korva Tukholmassa, näki ja koki Ruotsin politiikan ja miten hän raportoi siitä Suomeen.

Aineistoon on nyt mahdollista tutustua, koska ulkopoliittisten asiakirjojen 25 vuoden salaisuusaika on päättynyt.  Kirjoitin aineiston  pohjalta Kuukausiliitteeseen jutun, joka julkaistiin viime lauantaina 7.11. 2015.  Nyt juttu on julki myös HS.FI:n sivulla ja siihen voi tutustua tämän linkin kautta.

Jutussa kuvatut tapahtumat ovat tietysti  puhdasta historiaa, mutta liittymäkohta nykyisyyteen tulee sen takia, että  valtioiden välinen suhdekimppu silloin 1990 ( Suomen ja Ruotsin keskinäiset suhteet sekä niiden suhde Euroopan yhteisöön) muistuttaa nykyistä suhdekimppua ( Suomen ja Ruotsin keskinäiset suhteet sekä niiden suhde Natoon).

Nostan  valtiioiden välisen suhdekimpun (Suomi, Ruotsi, Nato)  nyt blogin pohdiskeluun.  Mietitään porukalla ja ajan kanssa. Olkoon luottamus päivän, viikonlopun ja ensi viikonkin sana.

Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Voiko Suomi luottaa Ruotsiin?

Viikon siteeraus:

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg Maanpuolustuskurssin avajaisissa viime maaantaina 9.11.  2015

"Kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Suomella on kaksi maata ylitse muiden: Yhdysvallat ja Ruotsi. Suomi vahvistaa edelleen kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa osallistumalla laaja-alaisesti yhteisiä intressejä edistäviin hankkeisiin ja ottamalla huomioon Ruotsin ja Suomen yhteistyön tässä Yhdysvallat -suhteessa. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen suhde näkyy muun muassa maiden välisenä tiiviinä materiaali-, tutkimus- ja koulutusyhteistyönä. Maailman suurimpana sotavarusteiden tuottajana USA mahdollistaa materiaalihankinnat kaikilta suorituskykyalueilta. Sotilasyhteistyö mahdollistaa Suomelle myös tietojen ja kokemusten vaihdon. Yhteensopivuus korostuu sotilasjohtamisen työkaluissa ja prosesseissa tilannekuvan muodostamisesta aina toiminnan arviointiin ja kehittämiseen saakka. Yhdysvalloilla on Suomen näkökulmasta suuri merkitys esimerkiksi järjestelmien yhteensovittamisessa ja standardointien onnistumisessa. Suorituskyvyn rakentamisen jälkeen yhteistyö jatkuu ylläpidon ja huollon osalta.  Puolustusvoimissa tärkeässä asemassa olevalla Suomi–Ruotsi -yhteistyöllä meidän on mahdollista vahvistaa kaikkia puolustuksen osa-alueita. Johtamisen ja yhteistoiminnan kannalta tärkeitä kahdenvälisiä yhteyksiä ollaan parhaillaan rakentamassa. Lyhyen aikavälin tavoitteena on myös yhteisen tilannekuvan luominen. Ilma- ja meripuolustuksen osalta tässäkin ollaan jo hyvässä vauhdissa. Keskinäisen tukemisen ja tukeutumisen suunnitelmat etenevät. Noin viiden vuoden aikajänteellä myös maavoimilla tulee olemaan yhteinen prikaatitasoinen joukko käytettävissään. Kaikilla puolustushaaroilla on lähivuosille yhteiset harjoitussuunnitelmat. Rauhan ajan yhteistoiminnan rinnalla selvitämme mahdollisuuksia suorituskykyjen yhteiselle käytölle eri tilanteissa. Jotta suunnitelmat eivät jäisi vain teoriaksi, tulee lainsäädäntöä kehittää siten, että sotilaallisen avun antaminen ja vastaanottaminen mahdollistuu myös käytännössä."

27 vastausta artikkeliin "Voiko Suomi luottaa Ruotsiin?"

Markku Miettinen 13.11.2015 18:47

Kyllä Suomi voi Ruotsiin luottaa.

Ruosin hakiessa EY-jäsenyyttä v. 1990 Neuvostoliitto oli vielä olemassa ja Suomella sen kanssa YYA-sopimus. Ei ollut realismia ajatella, että Suomi voisi noissa olosuhteissa hakea EY-jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Seuraavana vuonnahan tilanne sitten täysin muuttui Neuvostoliiton hajottua. Tietysti Ruotsin olisi pitänyt paremmin Suomea informoida, mutta en sitä olosuhteet huomioiden aivan katalana petoksenakaan pitäisi. Ilman Ruotsin yllättävää hakemusta Suomi tuskin olisi saanut EY-asiassa mitään aikaan, vatuloinniksi olisi mennyt.

Nato-asian uskon myös hoituvan samaan tapaan Ruotsin kautta. Ilman Ruotsin hakemusta Suomikaan ei hae. Jos taas Ruotsi hakee, niin jäsenyys menee Ruotsissa kansanäänestykseen ja Ruotsin kansa tulee päättäneeksi Suomenkin puolesta, koska Suomi ei tee Ruotsin linjasta poikkeavaa päätöstä.

Pekka Turunen 13.11.2015 22:42

Luottamus on sellainen sana, että jos sitä kovin paljon joudutaan käyttämään niin se taitaa tarkoittaa, että sitä on liian vähän. Eikös se ollut joskus kauan sitten nostalgisella suomettumisen kaudellakin jonkun yteistyöelokuvan nimi? Ja missä kunnossa luottamus lienee hallituksessa viimeisimmän jälkeen?

Valtioiden intressit pakkaavat olemaan itsekkäitä, joten ei Suomen pidä ihan sokeasti luottaa edes Ruotsiin. Maailman valtioista Ruotsi lienee kuitenkin se, johon voimme luottaa kaikkein eniten. Siitä huolimatta, että Ruotsi teki meille vähän ikävän tempun tuolloin vuonna 1990. Se taitaa kuitenkin olla vielä Ruotsissakin muistissa, joten ehkä se toimii siellä pienenä rajoitteena jos päätyvät miettimään tempun uusimista.

Entä liittyäkö Natoon? Itse suhtaudun ajatuksen hieman vastahakoisesti, mutta en silti ymmärrä sitä voimakkaan tunteellista vastustusta, jota monet maanmiehet Natoa kohtaan tuntevat. Kyllähän liittyminen on syytä pitää koko ajan yhtenä vaihtoehtona mielessä. Varsinkin kun Venäjä on rajan takan ruvennut taas pullistelemaan yhä enemmän.

Seppo Laine 13.11.2015 23:15

Näissä asioissa luottamus on aika monisyinen asia. Käytetäänhän Suomessakin Ruotsia aika usein jonkinlaisena turvallisuuden takaajana paljon pidemmälle kuin mihin Ruotsi tosiasiallisesti on valmis tulemaan. Ruotsin johto ei vain ole yhtä suorapuheista kuin Suomen, joka on sanonut mm. Baltian suhteen, että apua ei sitten ole tarjolla.

Natokysymyksestä on aivan turha odottaa mitään avointa ja laajaa vuoropuhelua. Suomen asema ja historia on mikä on. Ruotsikin ymmärtää tämän sanomattakin. Puolustuspolitiikan käänteet ovat siis yhtä jännittäviä kuin talouspolitiikan. Mitä vaan voi tulla yhtäkkiä eteen ja päätökset hoidetaan takahuoneissa.

Jokainen tietää, myös venäläiset, että Suomen puolustus pysähtyisi päivissä ilman jatkuvaa tukea lännestä. Suomella ei ole puolustusta ilman länttä ja lännessä tämä kytkeytyy suoraan Natolähteisiin.

Venäjälle Suomi on jo tosiasiallisesti Natomaa. Se mitä ulkopolitiikassa puhutaan on oma lukunsa. Siihen vaikuttaa muut asiat kuin varsinaisesti se, onko Suomi Natomaa vai ei.

Toivottavasti Suomen ulkopolitiikan johto osaa olla fiksu ja toimia silloin kun hetki on oikea. Suomen luonteva paikka on olla osana lännen turvallisuusjärjestelmää.

Kyösti Salovaara 13.11.2015 23:23

Ei kai - ja miksi pitäisikään. Teini-ikäiset ovat kuulemma koulussa nykyään kyynisiä, joten miksi me aikuiset olisimme idealistisempia?

Jos Ruotsi "yllättäen" päättää liityä Natoon, niin sitten meikäläsille tulee hoppu hemmetinmoinen: joko seurata perässä tai hakeutu Putinin syliin. Jälkimmäiseen tahtovia Suomessa on yllättävän paljon, ihan intellektipiireissäkin.

Jos minä olisi vallan vaalija, yllättäisin ruotsalaiset ilmoittautumalla Natoon nyt viikonloppuna heiltä mitään kysymättä, mutta näin ei todellisuudessa tapahdu, koska Ruotsin kuninkaan atavistinen varjo säätelee tekojamme. "Tiedämme" olevamme huonompia kuin he - joten...

Vesa Kaitera 13.11.2015 23:29

Aivan kaikessa Suomi ei voi varauksettomasti Ruotsiin luottaa, mutta turvallisuuspolitiikka saattaa olla sellainen asia, jonka suhteen voimme näin tehdä. Ruotsin intresseissä on se, ettei Suomi ole Venäjän osa eikä aivan keskeisesti siitä riippuvainen. Jos Ruotsi on aikeissa liittyä NATO:n jäseneksi, niin se informoi tästä kyllä Suomen ulkopoliittista johtoa hyvissä ajoin. Jos näin käy, niin silloin NATO-keskustelu Suomesa muuttaa täysin luonnettaan. Olen itse Suomen NATO-jäsenyyden kannattaja, mutten pidä käytännössä mahdollisena, että pystyisimme liittymään NATO:on, jollei myös Ruotsi ole tekemässä niin.

Pentti Kangasluoma 13.11.2015 23:30

Mitä enemmän on historiallinen käsitys Suomen paikasta syventynyt, sitä

enemmän olen alkanut pitää Ruotsista valtiona. Ruotsalaisia ihmisiä en

tunne mutta tai joitain ruotsalaistuneita siirtolaisia. Wallander, viime lauantaina katsoin. Solsidan, on aika älykästä.

Mitä siitä jos Ruotsi päätti liittyä ennemmin, eivät he salassa voineet

sitä tehdä. Hyvin ehdimme perässä kuten aikanaan Natoonkin. Ruotsin

kuninkaan patsas Tarton yliopiston puistossa on liikuttanut minua, olemme

yhtä me Itämeren, Läämeren kansat.

Ryyppänyt en ole ruotsalaisten kanssa, paitsi ruotsalaisten rauhanturvaajien kanssa yhteisellä lomamatkalla Israelissa. He olivat

kohteliaita, erotessamme eräs luutnantti sanoi olevansa helpottunut kun meillä ei ollutkaan puukkoja.

Eniten maailman kansoista luotan ruotsalaisiin, nykytiedoilla.

Jussi Lähde 14.11.2015 1:27

Suomi ei voi luottaa Ruotsiin.

Ruotsi voi luottaa Suomeen.

Maantieteelle ruotsalaisetkaan eivät voi mitään.

Pentti Kangasluoma 14.11.2015 9:38

Olipa kerran maanosa, ilmasto oli hyvä, vedet kalaisia, riistaa metsässä,

talvet ja kesät seurasivat toisiaan, sotiin jouduttiin, vahvat kansat

purjestivat maailman meriä, sortivat ja ryöstivät, veivät oman jumalan

jotta kauppaa olisi helpompi tehdä.

Olipa kerran maanosa jossa punainen ja ruskea rutto alkoi tuhota,

kaasuttaa toisia kansoja, vuosisatoja maassa asuneita. Selvittin kun

suuren meren yli suuri kansa lähetti miehiä, ja tankkeja, autoja ja

laardia.

Olipa kerran pieni, ensin se oli suuremman kansan osa. Sitten heiluttivat

siniristilippua, istuivat kinkereillä, maksoivat velkansa, heittivät

keihästä. Olivat tarkkoja rajalla, kaatoivat viinat maahan, ja saunoivat.

Vaativat vierailta kielentaitoa, mutta omien vanhusten pitää oppia englantia.

Vapaus huumasi heidät, viinaa sai tuoda enemmän kuin jaksaa kantaa.

Ja nyt he seisoo, istuu rajalla viikkokaupalla, uusia tulee, eivät heti

kysy ketä tulijat ovat. Voi herran pieksut ja Kaitarannan Kustaa!

----------------------------------------------------------

Luotan minä myös virolaisiin, kukaan heistä ei ole minua pettänyt.

Vastavuoroisesti, en minäkään heitä. Naiset kauniita, kieli kuin musiikkia, kiva kuunnella kun he juoruilevat.

Teemu Männynsalo 14.11.2015 10:34

Suomen ei pidä, eikä Suomi voine, tehdä yhtään mitään, mikä loitontaisi Ruotsia yhtään etäämmälle meistä. Ruotsalaiset ja Ruotsi on paljon meitä itsenäisempi (ja vahvempi): se pärjää historiallisesti itsenään kaikin tavoin, me ajelehdimme, ripustaudumme, juutumme ja pelkäämme. Ruotsi myös päättää valtiollisissa asioissa meitä itsenäisemmin: sen päätökset tulevat kun sen etu sitä vaatii. Siksi Ruotsi johtaa ja Suomi seuraa mutta tärkeintä on, että ymmärrämme selkeästi oman (vaihtoehdottoman) asemamme.

Suomen historiassa on ainoastaan tasan kaksi vaihtoehtoa: Ruotsi tai Venäjä. Yksin ei voi olla, jompaan kumpaan on nojattava enemmän tai vähemmän, halusi tai ei.

Kuka pelkää Ruotsia tai ruotsalaisuutta Euroopassa? Ei kukaan. Suomen aito paikka on Ruotsin sylissä tai ainakin hyvin lähellä sitä vaikka tätä ei korostettaisikaan.

Suomen ja suomalaisten on vaikeaa nähdä omaa etuaan ja päättää, koska olemme muille alisteisempia ja syystä pelkäämme päätöstemme seurauksia oman etunsa itsenäisesti ja viisaasti näkevän Ruotsin ja valtavan, muodoiltaan elävän Venäjän välissä.

Kyse lienee siitä, että Ruotsilla on aidosti valtiollisia vaihtoehtoja ratkaisuissaan ja tarkka käsitys omasta edustaan, Suomella ei niinkään ole vaihtoehtoja itsellään vaan edessään erilaisia mahdollisuuksia syntyvissä tilanteissa.

Marita Salenius 14.11.2015 10:53

Kun nyt tämä aamu menee kauhistuksen vallassa, niin ihan ei löydä postaukseen kirjoitettavaa. Mutta, kun olen jo kohta 4 vuotta täällä kirjoittanut ja tässä ajassa lie joka postaukseen jotakin sanonut, niin sanon nytkin.

Mitenkäs se menikään sen Sven Tuuvan kanssa, jotta ketä hän tuurasikaan, kun kenraalia suututti kuninkaan kirje ja peruukkien puuterointiohjeet. Joten kai voimme aina luottaa siihen, että näitä ohjeita Ruotsista tulemme saamaan.

Jouni Pulli 14.11.2015 13:39

Kiitos paljon Unski erinomaisesta "tausta-artikkelistasi" HS:n kuukausiliitteessä sekä ylläolevasta tärkeästä blogimerkinnästäsi. Aihe on erittäin tärkeä ja ehkä nuo Pariisin vakavat terroriteot tuovat tähänkin asiaan hieman uutta kulmaa.

Joka tapauksessa Suomi on suomalaisten valtio ja Ruotsi taas ruotsalaisten valtio. Suomalaiset ja ruotsalaiset ajattelevat monista asioista melko samalaisesti mutta toisaalta suomalaiset ja ruotsalaiset myös eroavat melkoisesti toisistaan. Johtuen poikkeavista tulokulmista erilaisiin asioihin, olen sitä mieltä, että olisi meiltä sangen tyhmää täysin luottaa ruotsalaisiin. Kyse ei siten ole epärehellisyydestä toista osapuolta kohtaan vaan yksinkertaisesti siitä, että korkeimmat päättäjämme tekevät Suomessa erinäisistä asioista erilaisia johtopäätöksiä kuin ruotsalaiset vastaavat tahot, ja siten päädymme erilaisiin jatkotoimiin ainakin silloin tällöin ja joskus ehkäpä useastikin.

Pohtiessamme turvallisuuspoliittisia ratkaisuja Suomea ja Ruotsia yhdistää se, että molemmat maat ovat kansainvälisesti ajatellen melko pieniä, ja siten sekä Suomi että Ruotsi yleensä arvostavat sopimusten noudattamista. Tosin Ruotsi on aikoinaan ollut myös suurvalta ja arvioidaan, että sillä oli jo kylmän sodan aikaan erityissuhde USA:n kanssa. Juuri tässä suhteessa Suomi ja Ruotsi eroavat historialtaan melkoisesti: a. Ruotsi on ollut ns. suurvalta, Suomi ei; b. Ruotsilla on ollut erityissuhde USA:n kanssa, Suomella ei; ja c. Suomella on ollut ja on edelleen erityissuhde Neuvostoliiton/Venäjän kanssa, Ruotsilla ei.

Keskinäinen luottamuksemme Suomen ja Ruotsin välillä joutuu nyt koetuksella kun ollaan pikku hiljaa kehittämässä rakenteita kohti maidemme välistä puolustusliittoa. Jotta ko. puolustusliitosta tulisi tosiasiassa toimiva ja efektiivinen se vaatisi, että Suomi ja Ruotsi voisivat nykyistä selkeästi enemmän luottaa toisiinsa. Ainakaan vielä ei asia ole niin. Tulemmeko siihen tilanteeseen riippuu maidemme johtajista Pohjanlahden molemmin puolin.

Erkki Pekola 14.11.2015 16:50

Olisiko Unto aika avata keskustelu viime öisten Pariisin tapahtumien pohdintaan, vai annatko vielä mielten vähän selkiytyä ja rauhoittua.

Otan kuitenkin aasinsillan ja köpöttelen sitä pitkin miettien, että mikä Ruotsia ja Suomea yhdistää. Meillä kummallakaan nimittäin ei ole siirtomaaherruuden tuottamaa syntiä kannettavana. Tämä alentaa terrorismin kohdistumista meihin kumpaankaan.

Miksi rankimmat arabimaailmasta ohjaillut terroriteot ovat kohdistuneet viimeksi Pariisiin, aikaisemmin Lontooseen, Madridiin, New Yorkiin jne jne.

Vastasin jo yllä: moni Euroopan maa ja valtias piti Afrikkaa ja lähi-itää läänityksinään, jossa saa ryöstää ja mellastaa miten vain. Onko Englannin vaurastuminen irrallaan vuosisatojen ajan laivalasteittain kuskatusta varastetusta tavarasta?

Lopuksi sanon, että en hyväksy väkivaltaa fyysisenä enkä psyykkisenä ilmiönä. Mutta en hyväksy myöskään väkivaltaa talouden keinoilla toimittaessa. Koetuille epäoikeudenmukaisuuksille nimittäin saattaa tulla tilinteon hetki. Elettiinkö Pariisissa viime yönä sitä?

Unto Hämäläinen 14.11.2015 16:56

Kiitos Erkki kommentistasi. Ajattelin, että en avaa erillistä kysymystä Pariisin tapahtumista, mutta toki muutkin voivat tehdä kuten sinä teit eli käsitellä tätä aihetta tämän Suomi-Ruotsi-keskustelun alla. Eikä siihen tarvitse mitään aasinsiltoja kehitellä. Pariisin terrori-isku on viikonlopun ja ensi viikon puheenaihe, joten jos siitä haluaa kirjoittaa, se sopii oivallisesti tämän blogin kommentointiin.

Terveisin

Unski

JK. Meillä keskustelun teemaksi sopisi esim. Timo Soinin lause "Tämä on yhden aikakauden loppu Euroopassa". Näinkö on?

Martti Manner 14.11.2015 17:07

Vuoden 1990 tapahtumat kertovat jälleen sen, että meitä ei juurikaan noteerata paitsi kun on kyse Ruotsin suojaamisesta. Senhän Ruotsi on osoittanut viimeisen 1000 vuoden aikana. Suomi on ollut Ruotsin suurvaltapyrkimyksien seurauksena Venäjän hyökkäyksien kohteena satojen vuosien ajan ja siinä roolissa, Ruotsin suojana, meidän ei ole syytä jatkaa. Meidän ei tule liittyä Natoon jos Ruotsi ei sitä tee. Siinä tilanteessahan Ruotsilla ei olisi mitään hätää. Nato suojaisi sillloin Ruotsia niin lännessä, kuin idässä ja etelässäkin. Eiköhän ole jo aika puhua asioista sellaisina kuin realiteetit osoittavat.

Pekka Turunen 14.11.2015 17:47

Luulen, että Timo Soini on oikeassa. Ei pelkästään Pariisin järkyttävien iskujen takia, vaan laajemminkin niistä syistä, jotka ovat iskujen takana.

Maapallo voi huonosti, ihmiskunnalla on ongelmia. Väestönkasvu jatkuu, vaikka ihmisiä on jo nytkin liikaa (semminkin kun hyväksymme sen, että kaikilla ihmisillä on oikeus länsimaiseen elintasoon). Ympäristöt tuhoutuvat ja resurssit niukkenevat, maailma muuttuu niin etteivät perinteet pysy mukana ja se on lisäksi kaikkea muuta kuin oikeudenmukainen paikka. Niinpä väki kapinoi ja lähtee liikkeelle.

Vaikka Pariisin tapahtumien taustalla on epäilemättä myös "kulttuurien yhteenoton" kaltaisia syitä, on sen ja esimerkiksi Euroopan pakolaisaallon takana myös mainitsemiani pohjasyitä, jotka eivät ole helpottamassa. Länsimaiden suhteellinen asema on heikkenemässä. Meidän pitää turvallisuuspolitiikan lisäksi ajatella moni muukin asia uusiksi. Elämme muutoksen aikoja (ystävä hyvä).

Pentti Kangasluoma 14.11.2015 18:29

Ei voi mitään sille että miettii,tulevaisuudessa historiankirjoitus kertoo,

Eurooppa oli väsynyt sotiin jotka sotateknologian kehityksen kautta olivat

yhä verisempiä. Ruskea rutto, sen valta kesti vain 12 vuotta. Punainen sai

vahvat asemat, kunnes luhistui 1991.

Eurooppa rakensi kansojen liiton, markkinoita lisää, ihmisoikeuksia, mutta

tieteen kehitys toi monet asiat mahdollliseksi Aasian, Afrikan kansoitta.

Kehitys vaati mustaa kultaa, pienille määräälle johtajia suunnaton rahaan

perustuva valta.

Köyhien maiden kansat näkevät joka päivä laitteillaan kuinka Eurooppa

voi arkielämässä hyvin. Siitä syntyy sellainen työntövoioma ettei ettei

ole pysäyttäjää. USA ei saa rajaa kiinni Meksikossa mutta heidän puolustuksella on syvyyttä.

Täällä Pohjolassa elää käpykoloissaan pieniä kansoja hyvää elämää. Kaikkialla he kertovat kuinka kaikki on hyvin. On ihmisoikeuksia

niin että rikoliisten puhelimien kuuntelu on monimutkaista.

Uskonto, uskonnottomia kulttuureja ei ole koskaan ollut, Kristityt ja

muslimit ovat monissa paikoissa, tilanteissa voineet elää rinnakkain,

toisiaan ymmärtäen. Tämä maallistunut länsi pilkkaa heidän arvojaan.

Mitä me olemme tehneet, Eurooppaan virtaa ihmisiä joista emme tiedä

keitä he ovat. Pankissakin pitää todistaa henkilöllisyytensä. Mutta ei

rajalla, Eurooppa jatkaa elämäänsä kuten USA 9/11.

Kolme kuukauden talousluku oli Suomessa -0.6 %, Kreikassa -0,5 %,

Nordean pääekonomisti oli kauhuissaan. ostaisitteko tältä mieheltä

käytetyn auton?

Masentava maata meno, myös aamu. Minä aloin lukea Wikipediasta Seitseämään

veljestä. "Toisella kertaa on kynnys korkeampi"; Timo. Sopii aviokriiseissä tänä päivänä.

Veli-Pekka Silvan 14.11.2015 21:39

Ruotsalaiset ovat aina pössöttäneet suomalaisia, se ei ole heidän vikansa vaan suomalaiset ovat hyväuskoisia hölmöjä joita on helppo pössöttää.

Ruotsi tekee oikein kun tekee itsenäisiä päätöksiä, suomalaiset ovat seuraajakansaa jolla ei ole itsenäistä ajattelua.

Ruotsi menee Natoon luultavasti pian, Suomen jahkaillessa.

antti liikkanen 14.11.2015 22:55

Suomi ja Ruotsi ovat islam-terrorismin kannalta eri asemassa.

Ruotsi "suojassa", Suomi "takki auki".

Tässä katsannassa Ruotsi ei luota Suomeen.

Kun nyt voi tulla kiire NATOon, koska liittoutuminen antaa edes laajan koston mahdollisuuden, ei Suomi puolestaan voi luottaa Ruotsiin.

Sellaista se on, demokratia ja sen pelisääntöjen soveltaminen.

Erilaista Ruotsissa kuin Suomessa.

Risto Virrankoski 15.11.2015 9:15

Ns. puhdas luottamus käsitteenä sopii huonosti valtioiden välisiin suhteisiin. Siksi tapana on sementoida valtioiden suhteet sopimuksilla ja käytännön toimilla. Joskus tämäkään ei riitä, koska viime kädessä kukin valtio pyrkii toimimaan omien etujensa mukaisesti. Pakolaisvirtojen tsunami yli Schengen-alueen ulko- ja sisärajojen on esimerkki tästä. Ruotsikin ohjaili pakolaisia Suomeen ja petti osaltaan luottamusta siihen, että 'Ruotsi kantaa vastuunsa'. Tämä yllätti meidän viranomaiset pahan kerran.

Erityisesti maanpuolustusta ei pidä rakentaa pelkän luottamuksen varaan. Hitlerkin luotti Rytiin ja antoi massiivista apua, jonka avulla saavutimme kuuluisat 'torjuntavoitot'. Kun tämä oli tehty, Ryti petti Hitlerin luottamuksen. Tätä meillä on pidetty suurena isänmaallisena tekona.

Ruotsille Suomi on osa Venäjä-riskiä. Siihen Ruotsi ei halua sekaantua. Siksi puheet Ruotsin ja Suomen puolustusliitosta ovat ilmanaikuista puhetta.

Onni Karilainen 15.11.2015 9:38

Tekee mieli kirjoittaa, kuten majuri W Halsti Kuvalehdessä 1941.

"Se joka on pian tuhat vuotta istunut turvassa selkäni takana,

pitäköön suunsa kiinni."

Ruotsi koettaa varmasti juonia sellaisen ratkaisun, jossa

he ovat Natossa amerikkalaisen sotavoiman suojissa ja Suomi

heidän ja Venäjän välissä ilman että Suomelle tarvitsisi antaa Natojäsenyyden mukaisia turvatakuita.

Ei siis mitään luottamista.

Pentti Kangasluoma 15.11.2015 10:58

Kun tässä konetta sormeilen on kirkonmenojen aika, kuten täällä tavataan

pyhäaamusta sanoa. En kuuntele virsiä, mutta nyt Kiven tekstin lukeminen

on eräänlaista hartautta. Kun Pariisin ei tee mieli.

Kuuntelin kerran kun kaksi äijää pohti lastensa avioliittoa. Ei meirän

miniä oo mikään Jukolan Aapon haavekuva emännästä. Perämettässä on jo

suuri hakkuuaukko sen oikkujem takia. Seksillä se poikaa sitoo.

Monet muistaa yksi tai lausetta, näin se on kirjassa. Aapo haaveili

hyvästä työihmisestä. Lapset piti kuiten siittää ja synnyttää.

AAPO. Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää. – Katso: ensimmäisenä jättää hän aamulla vuoteen, sotkee taikinansa, rakentaa miehellensä suurusta pöytään, evästää heidän metsään ja siitä kiirehtii hän kiulu kourassa tarhaan, lypsämään kirjavan karjansa. Nyt hän leipoo, hyörii ja pyörii; nyt on hän pöydän ääressä, nyt keikahtaa hän tuolla peräpenkin päässä leipä kämmenillä, ja nyt hän pyrynä kohentelee uunia, joka ammentaa hohtavasta kidastansa tulta ja savua. Nyt hän, leipäin noustessa, viimein itsekin, lapsi rinnoilla, einehtii, syö kimpaleen leipää, paistetun silakan ja ryyppää haarikosta piimää päälle. Mutta eipä unohda hän halliakaan, talon uskollista vartijaa portaalla, eikä kissaa, joka unisena uuninpäältä killistellen katsahtelee. – Ja nyt hän taasen hyörii ja pyörii, kääntyy ja keikkuu, sotkee vielä toisen taikinan kaukaloonsa nousemaan, leipoo sen leiväksi ja paistaa, ja virtana juoksee hiki hänen otsaltansa. Mutta katso: päivän laskiessa on hänellä leivät katossa, varras ladottuna vartaasen, joista raitis elämä liehahtaa alas. Ja silloinpa, miesten tullessa metsästä, vartoo heitä höyryävä illallinen pestyllä pöydällä. Mutta missä on emäntä itse? Tuolla hän pihalla taasen lypsää vääräsarvisia nautojansa, ja kiulussa helluu rieskan sohiseva, vahtoinen harja. – Niin hän hyörii ja pyörii, niin hän kääntyy ja keikkuu; ja vasta, koska toiset jyräävät jo sikeimmässä unessa, kallistuu hän siunaten vuoteellensa. Mutta eihän vieläkään ole työnsä ja toimensa kaikki. Tuskittelematta hän yön kuluessa nousee sijaltansa hetkettäisin, tunnittaisin, nousee viihdyttämään pienoista lastaan, joka tuossa itkee hyyryttelee kehdossansa. – Tämä, veljet, on oivallinen emäntä.

antti liikkanen 15.11.2015 18:44

EU:ssa olen huomannut, että yksi suomalainen lause vastaa puolen tunnin ruotsalaista puhetta.

Poikkeuksia toki on. Vaikkapa Margot Wahlström.

Mutta ne ovat poikkeuksia.

Merkittävä kysymys on: voiko Ruotsi luottaa Suomeen.

Vastauskin on selkeä: Ei voi.

Pentti Kangasluoma 16.11.2015 11:09

HS-uutinen, olin ensimmäinen, joka tässä blogissa tuomitsi eläkeläisten

asumistuen leikkaukset. Joten hyvä näin, vihreätkin oli asialla.

Venäjä, pakolaiset ja Baltian maat. On epätodennäköistä, että Kreml avaisi

rajoja pakolaisille. Täytyyhän heidän ajatella Viron, Latvian, ja

Liettuan venäläisperäisen väestön mielialoja. Voihan sama näkökulma myös

suojata Suomea. Tai ei. Venäjä maalaa niin isolla pensselillä, ettei

pienten kansaryhmien kohtalolla ole merkitystä.

"Kaksi korvaa, yksi silmä, sydäntä vain puolikas,". Tämän runon voimme jo unohtaa. Tai se että Päivärannan juoksu hylättiin maaottelussa. Ruotsi

on ystävä, mutta rationaalisella tavalla

Satuin kerran nuorten bileisiin, he vaativat kirjoittamaan jutun. Eri

kansojen pitäisi ennemmän rakastella keskenään. Ei ole pitkää aikaa kun riiari naapurikylästä tai väärästä suvusta sai aikaan puukonkäyttöä.

Valto Ensio Heikkinen 16.11.2015 15:24

Osaiskohan tuohon jotain tärkeää sanoa, jos tietäisi tarkkaan, mistä Timo Soinin edellinen eurooppalainen ajanjakso alkoi, joka Pariisiin nyt loppui? Siitäko, kun pakolais"tulva" Somaliasta alkoi 1990-luvun alusta vai siitä, kun Suomikin hankki jäsenkirjan Euroopan Unioniin ja vähän myöhemmin vaihtoi markan nimen jo muualla käytössä olleeseen euroon?

Vai alkoiko se peräti niin kaukaa kuin Kekkosen poistumisesta vallan näyttämöltä? Tai kun SMP kaatui? Vai kun persuille tuli suuri Jytky?

Mikä siis Soinin edellisessä ajanjaksossa teki siitä niin erikoisen, että se ihan kertakaikkiaan nyt kalashnikovien papatuksessa ja yhdessä yössä pystyi toisenlaiseksi muuttumaan?

Lasse Reunanen 16.11.2015 15:59

Ruotsin syksyyn jatkunut pakolaiskäytäntö - päästää Suomeen

valikoituvat kauttakulkijat kertoo asenteestaan Suomeen nähden.

Nato -kysymys toisarvoinen vaikka ruotsalaiset sotaliittoon menisi.

Pariisin tapahtumat samaa vanhaa käytäntöä - aiheuttaa häiriötä.

Terrorismi valtioiden sanamuoto, mutta sotatilassa kapinalliset

eivät laillisuuden näkökohtia käytä - josko kaikilta osin niitä

tietääkään. Siten nämä siviilien joukkomurhat kokenee sotatoimina.

Ranskahan jotain pommituksia ennalta suorittanut...

Suomen siis hyvä rauhassa katsoa sivulta - osallistumatta sotiin.

Jammu Saloniemi 16.11.2015 20:00

Ystävälliset, perinteiset suhteet Suomen ja Ruotsin välillä ovat geopolitiikan pakottamat. Ruotsi on halunnut antaa kuvan sitoutumattomasta ja puolueettomasta maasta, jolla on kuitenkin toimivat suhteet Yhdysvaltoihin erityisesti sotilaallisissa asioissa. Viime aikoina Suomen ja Ruotsin läheneminen sotilaallisessa yhteistyössä on sekin ollut seurausta Venäjän toimista ja käyttäytymisestä Itämeren alueella. Suomi täydentää hyvin Ruotsin puolustusta.

Yhteistyö on nähtävissä Ruotsin etuja vasten. Ruotsin intohimo käydä turvallisuuspoliittista keskustelua mukaanlukien mahdollinen Nato-jäsenyys, on selitettävissä viime vuosien kehnoilla turvallisuuspoliittisilla valinnoilla, joka päättyi muutama vuosi sitten Ruotsin puolustusvoimien toteamukseen: Ruotsi kestää RAJOITETTUA suurvallan hyökkäystä viikon.

Voiko Ruotsiin tätä taustaa vasten luottaa? Se olisi heittäytymistä kuvitelmiin, että valtiot ovat keskenään ystäviä. Hyvät henkilösuhteet Ruotsin poliittiseen ja puolustusvoimien johtoon takaavat sen, ettei Ruotsi pääse meitä yllättämään turvallisuuspoliittisilla valinnoillaan. Mutta se, että me sinisilmäisesti luottaisimme Ruotsiin, ei ole mahdollista.

Mauno Rissanen 16.11.2015 22:43

Kyllä Ruotsiin voi luottaa: se muiden valtioiden tapaan kantaa huolta ennen kaikkea maan ja kansalaisten menestymisestä ja turvallisuudesta. Kun Ruotsista 1939 näytti siltä, että Suomi on mennyttä, se ei ruvennut hukuttautumaan Suomen myötä. Niin se toimii viime kädessä vastedeskin.

Puolustusyhteistyö on vanhan haaveen nykyilmentymä. Suomalaisten luoman haaveen. Ruotsille se merkinnee nyt ennen kaikkea eteen työnnettyä tukikohtaa tiedustelutietojen paremmaksi saamiseksi ja pohjoismaisen yhteistyön julkisivun päivittämiseksi. Peruskysymys on, voiko maiden välille syntyä kaikkia tilanteita koskeva pulustusliitto kaikkiin ilmansuuntiin kaikkia puolustushaaroja käyttäen. Voiko?

Nato-kysymys on todellinen kummallekin maalle kaksisuuntaisesti. Voidaan ajatella, että yhteisestä puolustuksesta ja Natosta puhuminen on viesti siitä, että suurvallan ei pidä mennä liian pitkälle, koska leirivalintoja voidaan tehdä. Toisaalta kummassakin maassa voidaan Rokkaa mukaillen ajatella: "Jos sie lähet juoksemaa, ni sie saat juosta Pohjamerel ja hää tulloo peräs. Mut jos sie päätät jäähä paikalleis, ni mitä hää siulle mahtaa." Voidaan elää omillaan ja luottaa asioiden selkiytymiseen järkevästi ajan myötä. Miten kulkee viisauden raja?

Tilanne on tapahtumille herkkä. Jos Ukrainassa käynnistyy ensi talven aikana iso mylläkkä, voi Nato-keskustelu mennä sen mukaisesti.

Voikoot yhteiset hankkeet Ruotsin kanssa kuitenkin mahdollisimman hyvin. Merkitsevää on sopia jostakin ja sitten pitää sopimus. Kieltämättä kuitenkaan diskuteeraamisen arvoa.

Luetuimmat
  1. 1

    Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

  2. 2

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  3. 3

    Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  4. 4

    Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

  5. 5

    Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

  6. 6

    Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

  7. 7

    Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

  8. 8

    Radiokeli häiritsee tv-lähetyksiä ympäri Suomea – korkeapaineen aiheuttama ilmiö pimentää televisioita, eikä sille voi mitään

  9. 9

    Prinssi Harry ja tyttöystävä Meghan Markle esiintyivät ensi kertaa virallisesti yhdessä – brittilehdet tulkitsevat, että ilmoitus kihlauksesta on nyt enää ajan kysymys

  10. 10

    Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasodalla on nyt uusi kaiku – diktatuurilla alkaa olla vakavasti otettava kyky toteuttaa uhkauksensa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  2. 2

    Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

  3. 3

    Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

  4. 4

    Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

  5. 5

    Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

  6. 6

    Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

  7. 7

    Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

  8. 8

    Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

  9. 9

    Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

  10. 10

    Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

  2. 2

    Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

  3. 3

    Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

  4. 4

    Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

  5. 5

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  6. 6

    ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

  7. 7

    Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

  8. 8

    Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

  9. 9

    Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

  10. 10

    Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Prinssi Harry ja tyttöystävä Meghan Markle esiintyivät ensi kertaa virallisesti yhdessä – brittilehdet tulkitsevat, että ilmoitus kihlauksesta on nyt enää ajan kysymys
  3. Tunti sitten
  4. Radiokeli häiritsee tv-lähetyksiä ympäri Suomea – korkeapaineen aiheuttama ilmiö pimentää televisioita, eikä sille voi mitään
  5. Trumpin erityisominaisuus yhdisti urheiluperheen yhtä ”pelkurimaista” poikkeusta lukuun ottamatta – erävoitto voi jäädä laihaksi lohduksi
  6. Huippu-urheilun valmennustukien saajia karsitaan kovalla kädellä – Olympiakomitea lupaa, ettei se unohda yhtään lahjakasta nuorta lajista riippumatta
  7. Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”
  8. 2 tuntia sitten
  9. Saksan vaalitulos repii poliittista kenttää – AfD uhkaa hajota, Merkel on ahtaalla ja demarit vetäytyvät oppositioon
  10. Jokerien teinitähti Tolvanen häikäisi hattutempulla, joka oli jo kauden toinen
  11. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasodalla on nyt uusi kaiku – diktatuurilla alkaa olla vakavasti otettava kyky toteuttaa uhkauksensa
  12. Jättäisitkö rankkarit ampumatta miljoonasta eurosta? Neymarin joukkuetoverille järjestely ei sovi
  13. Surkean kauden alun pelanneen HIFK:n kasannut Tom Nybondas väistyy urheilujohtajan tehtävästä – uusi urheilujohtaja haussa
  14. Näytä lisää