Perässähiihtäjä

Valikko
Perässähiihtäjä

Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?

Tervehdys lumisesta Helsingistä. Talvi on tullut vihdoinkin pääkaupunkiin. Nautin siitä.  Yleisradion gallup-uutisesta versonut keskustelu paisui blogissa mittavaksi pohdinnaksi, yli 50 kommenttia. Oikein huimaa kommentaattoriemme aktiivisuus,  kiitos paljon. Tällä viikolla ajattelin, että lähettäisimme oikein porukalla terveisiä eduskuntapuolueiden puoluesihteereille. Aiheena on vaalijärjestelmän uudistus.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä odotetaan yhteistä kannanottoa siitä, miten vaalijärjestelmää pitäisi uudistaa. Pelkään, ettei yhteistä kannanottoa ole helppo laatia. Siksi olisikin paikallaan, että blogin kommentaattorit antavat hyviä neuvoja puoluesihteerien käyttöön.

Pöydällä on kaksi suurta asiaa 1) vaalien yhdistäminen pidettäviksi samaan aikaan, pystytäänkö järjestämään kahden lipun vaaleja 2) vaalitapa, pysytäänkö nykyisessä henkilövaalijärjestelmässä vai siirrytäänkö esim. eurovaaleissa listavaaliin, jossa puolueiden jäsenet panisivat – tavalla tai toisella – ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.

Minusta olisi kaikkein tärkeintä niputtaa vaaleja varsinkin siinä tapauksessa, että Suomessa pidetään joskus itsehallintoaluevaalit, siis maakuntavaalit. Kuten tarkkaavainen lukija saattaa havaita, olen vähän skeptinen. Mahtaako soteuudistus tapahtua? Mahtaako maakuntahallintouudistus toteutua?  Jos uudistukset tapahtuvat, meillä pidettäisiin eduskuntavaalit, presidentinvaalit, eurovaalit, kuntavaalit ja maakuntavaalit.

Miltä tämän vuosikymmenen vaalikalenteri näyttäisi?

2011 – eduskuntavaalit,

2012 – presidentinvaalit (2 kierrosta),

2012 – kuntavaalit

2014 – eurovaalit

2015 – eduskuntavaalit

--------------------------------------------

2017 – kuntavaalit

2018 – presidentinvaalit (1 tai 2 kierrosta)

2018 – maakuntavaalit/itsehallintovaalit

2019 – eduskuntavaalit

2019 – eurovaalit

Vaalit ovat demokratiassa hyvin tärkeä tapahtuma, mutta rajansa on kaikella: kymmenet vaalit kymmenessä vuodessa on liikaa. Olen huolissani paitsi vaalien laimeasta osanotosta myös siitä, miten jatkuva vaalikampanjointi vaikuttaa hallituksen ja eduskunnan päätöksentekoon.

Kuluva eduskunta- ja hallituskausi jakautuu karkeasti kahtia. Alkukaudesta vaaleja ei ole, joten hallituksella on mahdollisuutensa työskennellä – tietenkin sillä edellytyksellä, että se siihen kykenee.

Vaalikauden loppukausi alkaen keväästä 2017 meneekin sitten vaaleissa. Kyllä tähän pitäisi saada joku tolkku. Luulen, että olemme tästä samaa mieltä, mutta millä keinoin se voisi toteutua?

Mitä sanovat blogin pätevät kommentaattorit?   Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?

Seuraavan kerran postaan ensi viikolla – ellei sitten laajaa yhteiskuntasopimusta solmita jo tällä viikolla.

Päivän sitaatti:

Tutkija Karina Jutila kirjoittaa blogissaan Suomenmaassa kiireestä näin.

"Kiire näkyy myös mediassa. Kova kilpailu tarkoittaa loputonta pyrkimystä olla ensimmäisenä uutisen äärellä. Juttujen valmistelulle jää entistä vähemmän aikaa, ja huteja sattuu. Viime kuukausien puolu­e­gal­lupit kertovat, että kansa­lai­sil­lakin on kiire politiikassa. Kantaa otetaan ja mieltä muutetaan vauhdikkaasti. Politiikan aikakäsitys on muuttunut. Muutos, joka ennen vaati vuosia, tapahtuu nyt kuukausissa. Entisajan viikko on vartti nyt. Kiire heijastuu ajatteluun. Harkinnasta on tulossa vanha­nai­kaista, ja osalla poliitikoista on lähes pakonomainen tarve lausua jokaiseen asiaan jotakin ja nopeasti. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on tästä hyvä esimerkki. Hänellä on ainakin twitterissä varma mielipide liki kaikkeen. Tahti hengästyttää hitaampaa. Samaan kykenee moni toimittaja ja politiikan amatöörikin. Jalkapallo, tiede­po­li­tiikka, junaliikenne, Finavia, katupartiot, lääppiminen ja tietenkin maahanmuutto saavat mielipiteet irtoamaan, ja vasta-argumenttien vyöry on taattu. Uuteen kulttuuriin kuuluu riitely, jossa vastakkain ovat asioiden lisäksi ihmiset. "

52 vastausta artikkeliin "Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?"

antti liikkanen 13.01.2016 16:12

Kovasti sotien Ruotsi ja Tanska ovat kuningaskuntina päätyneet linjakkaaseen vaalijärjestelmään.

(eniten on maailmanhistoriassa kahden valtion välisiä sotia ollut juuri Ruotsin ja Tanskan välillä)

Vaalit tulee järjestää yhtä/samaan aikaa/n, niissä pitää voida äänestää samoilla säännöillä eikä eri vaaleissa pidä olla samoja ehdokkaita.

Tällä komennolla ei Suomessa olisi sote-sössimistä, koska sama henkilö ei päättäisi sairaiden asioista kunnassa, sairaanhoitopiirissä, maakunnassa ja eduskunnassa, erilaisista OYJ:stä (Pihlajanlinna, STT, Attendo, Coxa jne) puhumattakaan.

Kuningasta ei (siis presidenttiä Suomessa, lat. huom.) samassa vaalissa tarvitse äänestää vaan sen voi tehdä kuten tähänkin asti (Ruotsissahan vaihdettiin 1808 katastrofin jälkeen ruoriin Vaasojen veren sijaan Napoleonin marsalkka).

Listavaali-mörkö on Suomen Keskustan savuverho sille, että nykymeininki (siis se sote:n sössiminen) voisi jatkua.

Toki samaan päätökseen, kun kerran perustuslakiakin sössitään, pitää liittää erillinen perustuslakituomioistuin, koska 162 eduskunnassa istuvaa kuntapoliitikkoa ei voi olla samaan aikaan oikeassa sekä sote-sössimisestä, 18 maakunnasta että omista vallan rajoistaan ja niiden reviisiosta.

Lasse Reunanen 13.01.2016 18:09

Sote-alueiden edustukset voisi kuntien valtuutetut valita

(yksi ääni / valtuutettu - hallintoalueittain).

Presidentinvaaliin olisi hyvä saada "mustia hevosia" mukaan -

siten, että saisi ennalta ilmoittautua halukkaat ja niistä eniten

ääniä saanut pääsisi kolmantena toiselle äänestyskierrokselle.

Samaa kuntavaaleihin - pääsisi näin sitoutumattomina

"yhteislistalla" eniten kannatusta saaneet

(yhtenä listana ääntenlaskuun - tasavertaisesti muihin listoihin).

Eurovaalit voisi listoittaakin järjestykseen ennalta,

mutta eduskuntavaaliin sellainen ei olisi hyvä -

menisi entistä suppeammalle ryhmittymälle "kansanvalta".

Eduskuntavaalit muutetaan viiden vuoden jaksoon -

mikäli EU:n vaaliin yhdistetään.

Pekka Turunen 13.01.2016 19:07

Hieman vierastan ajatusta listavaalista. Nykytapaan tottuneesta se tuntuu oudolta, ja erityisesti kaltaisestani kansalaisesta, joka on tottunut äänestämään enemmän henkilöä kuin puoluetta (blokista nyt puhumattakaan). Mutta kuten on sanottu niin jos johonkin vaaliin niin ehkäpä juuri eurovaaliin? Ja joku välimuoto voisi olla parempi kuin puhdas listavaali?

Vaalien yhdistäminen tuntuu helpommalta ajatukselta. Ymmärrän erityisesti huolen päätöksenteon vaikeutumisesta, sillä sehän on vaikeutunut jo nyt, ainakin valtakunnan politiikassa. Siihen on toki monia syitä, joista jatkuva varpaillaanolo vaalien takia on vain yksi. En ole mikään suuri Timo Soinin ihailija, mutta siitä rauhallisuudesta, jolla hän kommentoi perussuomalaisten nykyisiä kannatuslukuja voisivat kaikki muut ottaa oppia. Eduskuntavaaleihin on todellakin yli kolme vuotta, joten hallitus toimikoon älköönkä hötkyilkö!

Itse en koe vaaliväsymystä ja selviäisin äänestäjänä hyvin vaikka kaikista noista vaaleista, mutta monille kanssakansalaisille ja puolueille moinen vaaliruuhka voisi käydä liialliseksi. Herää tosin kysymys muistaisivatko kaikki äänestäjät äänestää kulloinkin oikeissa vaaleissa!

Unto Hämäläisen tavoin olen vielä skeptinen sote- ja maakuntahallintouudistusten toteutumisesta. Uskoo kun näkee.

T. Perttula 13.01.2016 19:23

Listavaali on ehdoton ykkönen.

Kaikki vaalit (presidentinvaalejan lukuunottamatta -- mutta niillähän nyt ei oikeasti ole yhtään mitään merkitystä) ovat jo nyt puoluevaaleja. Äänet lasketaan ensin puolueelle, ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Listavaalissa tämä tosiasia tuotaisiin rehellisesti esiin.

Listavaali parantaisi äänestäjän "kuluttajansuojaa". Listavaalissa tietää tarkalleen kenelle ääni menee, sen sijaan että omalla äänellä voi mennä läpi joku aivan päinvastaista mieltä oleva ehdokas samalla kun oma ehdokas jää ulkopuolelle.

Listavaali korostaa asioita henkilöiden sijaan. Puolue, joka nostaa politiikan ulkopuolelta julkkisehdokkaan oman listansa kärkisijoille ei olisi uskottava, kun taas nykyisessä "henkilö"vaalissa julkkisehdokkaita käytetään sumeilematta ääniharavina.

Listavaali pakottaa puolueet ottamaan kantaa. Kepu joutuisi päättämään mikä Väyrysen mielipiteiden asema puolueessa oikeasti on, ja persut joutuisivat päättämään onko rasismi merkittävä osa kannatuksen perustasta vai ei. Listavaalissa puoluejohdon ei olisi mahdollista piileskellä yksittäisten edustajien takana. Ehdokaslista olisi puolueen tahdon ruummiillistuma hyvin konkreettisessa muodossa.

Listavaali vähentäisi rahan merkitystä kamppanjoinnissa. Henkilökohtaiset kampanjat voisi käydä puolueen sisäpiirin kesken huomattavasti pienemmällä budjetilla, ja varsinaisissa vaaleissa kampanjointiin käytettävän rahan merkitys pienenisi kun välitettävien viestien määrä olisi huomattavasti pienempi.

Listavaalissa voitaisiin luopua vaalipiireistä ja siten piilevästä äänikynnyksestä. Alueellinen edustavuus jäisi puolueiden oman harkinnan varaan (ja siitä varmasti pidettäisiin kiinni; ei demarit ja kokkarit koko maaseutua kepulle ja persuille jättäisi), eikä toisaalta millään puolueella jäisi ääniä saamatta puutteellisen ehdokasasettelun vuoksi.

Listavaali korostaisi puolueiden valtaa, mikä hieman epäintuitiivisesti korostaisi aktiivisten kansalaisten suoraa valtaa. Puoluejäsenyyden kautta pystyisi nykyistä suoremmin vaikuttamaan politiikkaan myös vaalien välisenä aikana.

Kyösti Niinikoski 13.01.2016 19:42

Maan hallitus nyt herättelee keskustelua listavaalista.En kannata, koska äänestäjä äänestää ensisijaisesti listaa ja korkeintaan toissijaisesti henkilöä. Ehdokkaiden järjestys on ennalta määrätty ja valituksi tulevat listan kärjessä puolueen valitsemat

henkilöt.Voi olla poikkeuksia. Tämä vaali kaventaisi kansalaisen valintamahdollisuutta. Monelta loppuisi kiinnostus politiikkaa kohtaan ja äänestysaktiivisuus vähenisi. Suomessa valta kuuluu kansalle.

Kansalaiset pitävät yllä puolueorganisaatioita ja puolueet hakevat ehdokkaat, joita me äänestämme suoraan. Tämä tuttu ja turvallinen malli riittää. Kansanvalta edelleenkin kunniaan.

Elina Mäntylä 13.01.2016 21:38

Toivon, että Suomessakin vähitellen siirryttäisiin listavaaleihin. Ja siihen, ettei sama ehdokas voi olla yhtäaikaa monessa vaaleilla valitussa organisaatiossa. Presidentin voi edelleenkin valita henkilövaalilla. Listavaaleissa puolueet tarvitsisivat toivottavasti vähemmän kampanjarahaa kuin nykyisin, ja äänestäjiäkin pitää houkutella enemmän asioilla kuin julkkisehdokkaiden naamoilla.

Jos eri vaaleja tulee olemaan viidet, niin niitä on pakko jotenkin yhdistää. Nykyisessä asuinkaupungissamme, Berliinissä, äänestettiin joitain vuosia sitten samaan aikaan kaupunginosavaaleissa (vastaa kai Suomen kunnallisvaaleja) ja pormestaria kaupungille. Ei siinä mitään ongelmaa ollut, vaalivirkailija antoi kaksi listaa ja niihin raksitettiin äänestyspäätös ja laput palautettiin uurnaan.

Antti Järvinen 13.01.2016 23:23

"Asioihin keskittyminen" ja "julkkisehdokkaiden" karsiminen ovat vakioargumentteja listavaaleja puolustettaessa. Kumpikin perustelu on hatara. Listavaaleissa puolueiden puheenjohtajat nousevat entistä enemmän esille, eikä ole itsestäänselvää, että "asioihin" keskityttäisiin enemmän kuin puoluejohtajien persoonaan. Mitä ns. julkkisehdokkaisiin tulee, useimmat valituksi tulleista ovat kyllä osoittautuneet yhtä päteviksi tai epäpäteviksi kuin poliitikot yleensä.

Edellä kommentoitiin, että listavaali lisäisi aktiivisten kansalaisten valtaa. Tässä "aktiivisuus" rinnastetaan puoluejäsenyyteen, mikä on melko vastenmielinen ajatus. Puoluepolitiikassa mukana olevien valtaan muutoksella ei kyllä käytännössä olisi juuri vaikutusta, sillä nyt valituiksi tulevat ovat pääsääntöisesti niitä samoja, jotka olisivat kärkiehdokkaina listavaalissakin. Yhteiskunnallisesti valveutumattomien valtaan ja poliittiseen käsityskykyyn vaalijärjestelmä ei myöskään juuri vaikuta

Vesa Kaitera 13.01.2016 23:23

Eri vaaleja kannattaisi yhdistää. Luontevimmin pariksi sopisivat kunta- ja maakuntavaalit. Ensimmäisten maakuntavaltuustojen toimiaika voisi olla kolme vuotta ja sen jällkeen neljä vuotta.

Olen vanhemmiten ruvennut suhtautumaan aiempaa myönteisemmin listavaaleihin, koska henkilövaalien ylemääräinen henkilökeskeisyys ottaa jo hieman aivoon. Kuitenkin realiteetti on se, ettei pullon henkeä voidan millään tavalla saada takaisin puolloon. Eli henkilövaali tulee säilymään, ja maakuntavaltuustotkin joudutaan valitsemaan sillä samalla systeemillä.

Vastustan erillistä perustuslakituomioistuinta. Eduskunnalla on nykyisessä järjestelmässä keskeisin valta ja myös vastuu. Perustuslakituomioistuimella olisi melkoisesti valtaa, muttei lainkaan poliittista vastuuta. Huono juttu. Sitäpaitsi lakien säätäminen on jo nykyisessäkin jäjestelmässä aikamoista vääntämistä pykälien kanssa. Yksi kokki lisää soppaan vain monimutkaistaisi asioita entisestään. Tarvitsemme tuloksia tuottavaa systeemiä, emme juristien terroria.

Pertti Rinne 13.01.2016 23:31

Jos media jättäisi vähemmälle poliitikkojen keskinäisten riitojen dramatisoinnin ja sen sijaan uutisoisi enemmän politiikan asiasisältöjä, eli keskittyisi draaman sijaan faktojen erittelyyn ja kansantajuiseen analyysiin, niin politiikan arvostus ja ääneetysaktiivisuus saattaisi hyvinkin lisääntyä.

Toivottavasti neutraali asiallisuus poliittisessa journalismissa ei jää sen jalkoihin, että toimittajat pelkäävät asiallisuuden saavan heidät näyttämään vähemmän puolueettomilta kuin se, että nyt nälvitään vuoron perään kutakin puoluetta ja sen puheenjohtajaa, että näytettäisi varmuuden vuoksi enemmän tasapuolisilta.

Janne Seppänen 13.01.2016 23:39

Ansiokas huomio, että lista pakottaisi puolueen profiloitumaan, esim PS:n rasismikysymyksessä.

Mutta ei se listan ykkösehdokas vahingossakaan ennen vaalia päästäisi suustaan yhtään omaa näkemystään. Kyllä ne kaikki kirjoitettaisiin sanasta sanaan jonkun muun toimesta, ja ensin hyväksytettäisiin puolueen varsinaisilla vallankäyttäjillä.

Ja miten toteutuu demokratia listan ehdokkaiden järjestämisessä?

Listavaali ok, jos puolueiden johto ensin valitaan jäsenäänestyksellä (ei jäsenjärjestöjen valtakirjoilla, vaan ääni per jäsenkirja -menettelyllä).

Tapani Tikka 13.01.2016 23:44

Puolueet ihan itse houkuttelevat julkkiksia ehdokkaiksi, ei heitä siihen kukaan pakota, ja tekevät virkanimitykset puhtaasti poliittisin perustein. Listavaalit vain pahentaisivat tätä menoa.

Enemmin pitäisi miettiä, miten sitä puolueiden valtaa saisi vähennettyä. Puoluepolitiikka ei ole tätä päivää, kun suurin osa äänestäjistäkin on liikkuvia. Tulevaisuus on paremminkin Sveitsin tyylistä demokratia, mutta eiväthän puolueet vapaaehtoisesti saavutetusta vallasta luovu, joten siihen mennään kriisin ja katastrofin kautta.

Petteri Räty 14.01.2016 0:12

Vaalitapana paras olisi siirtoäänivaalitapa. Tämä paremmin mahdollistaisi eduskunnan ulkopuolisten puolueiden äänestämistä, koska ääni ei koskaan menisi "hukkaan". Myös voisi mahdollistaa pelkän puoleen äänestämisen, jolloin ehdokkaiden välinen järjestäminen jäisi heille, jotka siihen haluavat mahdollisuuttaa käyttää. Tämä vähentäisi julkisuuden vaikutusta kannatukseen ja lisäisi mielipiteiden merkitystä.

Vesa Kujala 14.01.2016 0:24

En ymmärrä hinkua listavaaleihin. Ne vähentävät vaalien mielenkiintoisuutta ja alentavat äänestysprosenttia. Ajatus "paremmin toteutuvasta kuluttajansuojasta" on myös outo, koska mikään puolue ei kuitenkaan laatisi listoja pelkistä puoluejyristä, koska se herättäisi pahaa verta ja saisi äänestäjät karttamaan ko. puoluetta.

Listavaaleissa tulisivat valituksi käytännössä samat ehdokkaat kuin nykyisinkin ehkä joitakin yllätyksiä lukuun ottamatta. Isä Mitro esim. ei olisi taatusti aikanaan ollut kakkosena eurovaaleissa SDP:n listalla. Mutta Juhana Vartiainen luultavasti olisi ollut Kokoomuksen listalla aika korkealla, vaikka olikin uusi tulokas puolueessa. Ja kansanedustajat kuten Hjallis Harkimo tai Anne Berner eivät olisi luultavasti lähteneet vaaleihin ollenkaan, jos eivät olisi saaneet listalta paikkaa kärkipäästä.

Nykyään Suomessa osataan jo ennustaa eduskuntavaaleissa jo etukäteen lähes 90 % läpimenijöistä ja suurinta kiinnostusta (vrt. ero ennakkoäänien ja vaalipäivän äänien välillä) aiheuttaakin se, että läpimenon kynnyksellä olevien äänestäjien äänimäärät kasvavat. Listavaali ei tätä paljon muuttaisi.

Toimivaa konetta ei kannata korjata. Jos jotain viritystä voisi tehdä, niin ehkä voisi määrätä ehdokaskohtaiset vaalibudjettikatot, eli se maksimimäärä mediarahaa, jonka ehdokas saisi käyttää puolueiden yhteismainosten ulkopuolella. Se voisi olla esim. 10 senttiä / vaalipiirin äänestäjämäärä. Tämänkin säännön merkitys on / olisi jatkuvasti vähenevä, koska sosiaalinen media on vähentänyt huimasti ehdokkaiden vaalimainoskuluja.

Listavaalin ainoa hyvä puoli olisi se, että äänestäjä näkisi entistä selvemmin, ketä kaikkia hänen äänensä on viemässä eduskuntaan. Tosin kyllä valistunut äänestäjä tietää sen jo nyt.

Listavaalien ikävin puoli on siinä, että se pakottaa suurimman osan ehdokkaista mielistelemään puoluejohtoa siinä pelossa, että häirikkö pudotetaan listalla sijalle, jolta ei ole toivoa päästä läpi. Tämä ei ole suomalaisen demokratian hengen mukaista. Vallan tässä suhteessa pitää olla äänestäjillä eikä puoluekoneistolla.

Pentti Kangasluoma 14.01.2016 6:27

Kunta- ja maakuntavaalit yhteen, luotevaa. Näin maakuntavaaleihin saataisiin

kunnon äänestysprosentti. Eduskunta-ja euvaalit yhteen.

Puolueiden laidasta laitaan pitäisi ymmärtää että kansalaiset työelämässa,

järjestöissä, tekevät vaativaa älyllistä työtä. Perhe, parisuhteet vaativat

tunteiden lisäksi aivotoimintaa. Emme halua olla mitään tyhmää vaalikarjaa,

kun liitymme puolueisiin. Emme niele mitä tahansa oman puolueen selitystä.

Puolueissa toimiminen on eräänlainen kansankorkeakoulu, oppii suhteellistamaan asioita, ja myös yhteistoimintaa toisten puolueiden kanssa. Siksi listavaalit. takaa valittujen tason.

Juha Malinen 14.01.2016 8:36

Mikäli Ehdokkaan Henkilökohtainenäänimäärä olisi ainut Valintaperuste, niin ehkä sitten Puoluepolitiikka jäisi vähemmälle ja Päätöstenteossa siirryttäisiin lähemmäs asialinjaa.Puoluesihteeritkin pääsisivät palikkatestistä että kuinka demokratia saadaan survottua Puolueohjelmaan.

Urho Puusi 14.01.2016 10:02

Vaalipiirit pitää poistaa.

Jussi Välimäki 14.01.2016 10:14

On ilmeistä että sekä henkilö- että listavaaleissa on hyvät puolensa, kuten yllä on tuotu esille. Voisiko niitä siis yhdistää? Lisätään nykyiseen ehdokaslistaan numero pelkälle puolueelle. Sitä äänestämällä kannattaisi puolueen asettamaa järjestystä listalla. Mutta äänestämällä henkilöä voisi muuttaa listan järjestystä. Muutos nykyiseen olisi pieni, tuottaisi listavaalin tuomaa selkeyttä mutta ei veisi lopullista päätösvaltaa äänestäjältä puolueen kabinetteihin.

Jussi Lähde 14.01.2016 10:59

Parahin Unski, hyvät yhteiskunnalliset pohdiskelijat

Toivosinpa että olisin ennakkoon tiennyt aiheen nousevan esiin tällä viikolla, olisin järjestänyt itselleni lomaa. Niin tärkeä, kiinnostava ja kiihottava on itse asia.

Yhdistäisin kunta- ja itsehallintoaluevaalit ja järjestäisin molemmat vuonna 2017. Lainsäädäntö olisi hyvä saattaa siihen kuntoon että itsehallintoalueiden aloittaessa niitä varten on jo olemassa valitut valtuustot. Itse asiassa näiden valtuutettujen olisi tärkeä päästä siitä asemastaan seuraamaan muutosprosessia jo sen edetessä. Tästä syystä nämä vaalit voidaan yhdistää jo vuodesta 2017.

Maassa maan tavalla, myös vaalitavalla. Listavaalien ja henkilövaalien sekoittaminen ei ole järkevää. Suomalaiseen demokratiakäsitykseen listavaali ei omasta mielestäni sovi. Suomalaisten puolueiden jäsenmäärä on niin pieni ja jäsenkunnan ikärakenne sellainen että missään tapauksessa sitovatkaan jäsenäänestykset eivät tuota kanslaisten näkökulmasta demokraattiseksi koettavaa järjestystä listoille.

Listavaalien etuina korostetaan pääsääntöisesti asioita jotka on kyettävä saavuttamaan muutoin eli vaaleissa mainontaan käytettävää rahasummaa rajoittamalla.

Seuraava vaalien yhdistäminen onkin sitten hankalampaa. Tolkun toimi olisi yhdistää eurovaalit ja parlamenttivaalit - koko Euroopassa!

Euroopan politiikka kärsii näiden vaalien epärytmisyydestä oman näkemykseni mukaan koko ajan entistä enemmän. Liittovaltiokehitystä? Ei. Mahdollista? Tuskin. Tavoittelemisen arvoista? Ehdottomasti.

Uskon tämän toteutuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Mikäli mutosta ei tapahtu Euroopan Unioni saattaa menehtyä eri vaalien päätöksenteolle aiheuttamiin rytmihäiriöihin.

Presidentinvaalien vaalitapaan ei kannata koskea. Korkea äänestysprosentti johtuu osin siitä että ihmiset ovat ryhtyneet näissä vaaleissa toimiman puolueiden ohi, niiltä lupaa kysymättä.

Teppo Komulainen 14.01.2016 11:12

Kukaan nuori - tulevaisuuden suomalainen - ei halua listavaalia. Se on vain vanhojen jäärien märkä uni, joka mahdollistaisi suhmuroinnin itse rakennetuissa kulisseissa. Toisekseen, nykyiset puolueet eivät nuorisoa edes puhuttele. Listavaali jähmettää puoluekenttää, mikä edesauttaa pysähtyneisyyttä koko valtion tasolla.

Vaalijärjestelmät pitääkin uudistaa siirtoäänivaalitapaa hyödyntäviksi puhtaiksi henkilövaaleiksi. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi presidentin valitsemisen yhdellä äänestyksellä, hyvän ehdokkaan äänestämisen huonommasta puolueesta jne. Nykyinen malli, missä ääni menee puolueelle, on aikansa elänyt.

Lisäksi valtakunnallisissa vaaleissa (eduskunta) tulisi olla vain yksi vaalialue. Äänestysprosentti nousee takuulla, ja demokratia toteutuu paremmin, kun hyviä ehdokkaita on tarjolla enemmän. Siltarumpupolitiikan aika on ohi, paras ehdokas voi asua maan toisella laidalla. Lisäksi eräiden pienpuolueiden valtakunnallinen kannatus on niin suurta, että niille kuuluisi kansanedustajapaikkoja, mitkä nykyinen vaalipiirijako niiltä riistää.

Stop listavaalifantasioille.

Risto Virrankoski 14.01.2016 11:56

Sellaista, mikä toimii ei pidä muuttaa. Vaalijärjestelmähän toimii ihan hyvin. Keskitettäköön valtakunnan kärkiaivot kansakunnan kannalta tärkeisiin asioihin.

Maakuntavaalien yhdistäminen kuntavaaleihin on ihan järkevä ajatus. 'Kunta-asioistahan' molemmissa on kysymys hyvin pitkälti.

Ns. nettiäänestysmahdollisuutta vastustan kiivaasti. Sellainen voi 'sopia' vain maihin, joissa vapaat vaalit ja vaalisalaisuus eivät ole pitkä perinne.

Marita Salenius 14.01.2016 12:11

Olipa onni, ettei tässä parin päivän aikana sattunut vaalipäivää. Listoilla tai ilman, olisi saattanut äänestysprosentti laskea, kun äänestäjä ei olisi löytänyt niitä lumenluontivermeitä, jotta olisi päässyt äänestyspaikalle. Toisaalta välttämättä kelit ei meillä vaikuta niihin aktiiveihin. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa - mitekähän se vaari...

Vaaleja on liikaa. Yhdistely kelpaisi minulle. Vaikka kaikki yhtä aikaa. Varmasti joka puolueessa se kenttäväki, joka teltoilla värjöttelee, on kovimmalla. Siinä ne menisi samoilla kahveilla ja heijastimien jaolla kaikki listat.

Vaalidemokratiahan on sitä, että saat valita ennakkoon valkatuista ehdokkaista. Eihän nytkään ehdolla ole oikeastaan muita, kuin puolueiden seulan läpikäynneitä - no ne julkkikset tietty on eri juttu! Listat vaan laittaisi nämä valitut keskinäiseen arvojärjestykseen. Se on sitten toinen juttu, miten tämä arvojärjestys muotoutuu. Puolueilla on jo nyt eri järjestelmiä, miten ehdokkaat valitaan.

Listavaalissa saattaisi vaikka käydä niin, että jopa meitä keski-ikäisiä naisia tulisi valituksi enemmän. Edellyttäen toki, että puolueen sisällä ei ole naisikärasismia. Tänään sitä taas ihmetteli, kun Pertti Salolainen oli radiossa ( niin siis siellä Yle radio1 ykkösaamussa) äänessä, että milloinkahan viimeksi hänen ikäistään poliitikko naista olisi näissä ohjelmissa kuultu. Ei vaan tule mielee! Väitän, että ei se naisen älli mihinkään katoa sen enempää, kuin miehenkään, kun ikää tulee.

Miten olisi listavaali ja kun listat on äänensä saanut, niin kultakin listalta arvalla valittaisi ne edustajat. Eiköhän ne kaikki ehdokkaat olisi ihan puolueensa äänestäjien näköisiä. No ehkei näin sentään, mutta jotakin remonttia kaipaisi. Olisiko hyvä aloittaa sillä yhdistelyllä. Kuntavaali ja maakuntavaali olisi ensi alkuun hyvä kokeilu, koska nytkin maakuntavaltuustoissa on kuntien valtuutettuja - tietysti kansanedustajiakin. Toivottavasti sillä tulevalla maakuntavaltuustolla olisi sitten muutakin tekimistä, kuin pelkät muodollisuudet.

Kyösti Salovaara 14.01.2016 12:25

On vaikea ellei mahdoton ymmärtää perusteluja, joiden mukaan nykyinen henkilövaali olisi jotenkin kansanvaltaisempaa kuin listavaali. Nykyään henkilövaali perustuu melko pelkästään mediajulkisuudessa hankittuun suosioon, eikä enää työväentaloissa, maamiesseuraintaloissa tai joidenkin muiden seurojen taloissa välitettyyn ja omakohtaisesti koettuun informaatioon. Samaan aikaan esim. työväenpuolueiden oma lehdistö on käytännössä kuollut, joten sitä kautta ei juuri kukaan saa juuri mitään informaatiota.

Ajatus että ”puolueet” ovat lähtökohtaisesti jotakin pahaa, on erittäin kummallinen. Eikö eduskunta toimi pelkästään puolueryhmittymien (hallituksen ja opposition) funktiona eikä siellä juuri koskaan edustajilla ole vapautta äänestää mielensä mukaan.

Jos eduskunnassa olisi pelkästään ”yksilöitä” jotka päättävät tänään yhtä ja huomenna toista ilman yhteistä ”asiaa”, ”aatetta” ja ”visiota”, sen voisi aivan hyvin korvata virkamieskollegiolla, jonka ehdotukset sitten laitetaan aina referendumiin. Mutta jos halutaan kansanäänestyksiä, niin eihän niissä ”saa” ketään ihmistä äänestää vaan pitää äänestää pelkkää asiaa, listaa siis.

On se vaan kauhean kummallista, että Ruotsissa tämäkin asia (listavaali) toimii hyvin eikä Ruotsin mallia kai kukaan pidä kansanvallan vastaisena. Vai pidetäänkö Suomessa? Ollaanko tässäkin jotenkin alikehittyneitä? Ei muka osata eikä viitsitä äänestää, jos pitäisi äänestää suoraan ”asiaa” (puoluetta, ryhmää) eikä saisi äänestää henkilöä (jonka ”asiasta” ja sen vaikutuksesta päätöksiin ei voi oikeasti tietää mitään)?

Onko Suomessa todellakin ihmisiä, jotka äänestyskopissa eivät tiedä ”mitä” äänestävät kun valitsevat sen ”ketä” äänestävät? Jos on, niin mihin on hukattu tämä Pisa-viisaus, josta olemme niin ylpeitä? Onko siis nuoriso ”tyhmempää” kuin vanhat sukupolvet? No eilen JSN-puheenjohtajat (entinen, nykyinen) sanoivat radiohaastattelussa, että nykymedian lukutaidossa on se ongelma, että vanhemmat, printtimediaan tottuneet lukijat osaavat kyllä erottaa journalismin huuhaasta, mutta suoraan digiaikaan kasvaneet eivät osaa.

Koskeeko tämä sama lukutaidon puute myös kansanvaltaa ja äänestämistä?

Jos kansalaiset eivät halua selvittää itselleen mistä asioista ja millä perusteella yhteiskunnassa tehdään päätöksiä ja valintoja, pitääkö heidät houkutella väkisin äänestämään esillä olevia poliitikko-julkiksia, joilla on vaikkapa viehättävä tukka, charmantti ääni tai ruskeat silmät? Eikö kansanvallan kannalta olisi parempi, että noilla perusteilla ei äänestetä – paitsi tietysti tv:n hömppäkilpailujen voittajia.

Inhottava kysymys: Kuinka laiska ihminen saa olla suhteessa yhteiskunnalliseen tietoon ja sen hankkimiseen?

Nykyinen henkilövaali suosii parempien asuinalueiden tunnettuja poliitikkoja. Kotinurkiltani ei ole yhtään edustajaa parlamentissa eikä taida olla edes Helsingin valtuustossa, vaikka kyllä täällä oikeita ihmisiä asuu, paljon. Listavaali toisi tähänkin parannuksen: kukin puolue voisi ehdokasvalinnassa ottaa huomioon myös maantieteellisen jakautuman pelkäämättä että ääniä katoaa julkisuusmyllyyn.

Muualla maailmassa (jopa Amerikassa) osataan äänestää yhdellä kertaa monissa vaaleissa. Onko sekin täällä mahdotonta, vaikka kansan koulutustaso on niin korkea että heikompaa huimaa?

Listavaaleista olisi kai sekin hyöty ettei Väyrynen voi olla ehdokkaana (tai tulla valituksi) kaikissa neljässä vaalissa, ei ainakaan jos ne pidetään samana päivänä.

Markku Miettinen 14.01.2016 12:54

Pentti Linkola taannoisessa tv-haastattelussaan piti demokratiaa vihonviimeisenä järjestelmänä: kansa mitään ymmärrä, kiiltävän perässä vain kulkee kuin harakka. Linkola edustaa ääriajattelua, mutta kyllä hänessä jotain tyypillistä metsäsuomalaista on.

Sveitsiläiset eivät vaaleja ja demokratiaa pelkää, heillä on usein vaaleja pikkukantooneissaan ja siinä samassa he ottavat reippaasti kantaa mitä erilaisimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Hyvin tuntuvat tulevan toimeen tuollaisen "epävakauden" kanssa.

Belgiassa taas äänestys on säädetty pakolliseksi, siellä se näyttää toimivan kohtuullisen hyvin, äänestysprosentit ovat korkeita. Ei taitaisi kuitenkaan toimia Suomessa, vaikea kuvitella korpifilosofien selkosilla säntäävän äänestyskoppeihin vain siksi, että siitä on tehty pakollista. Mikä sopii Jupiterille ei sovi Härälle.

Viroon kerättiin 90-luvulla kunnatalojen kellareista vanhat tietokoneet ja luovutettiin säälivän hymyn kera. Virolaiset kuitenkin ilmoittivat, että he loikkaavat tietoyhteiskuntaan tiikerin loikalla - ja loikkasivat. Nyt tarjoavat it-töistään potkituille suomalaisille töitä. Virossa on voinut äänestää netissä jo kymmenen vuoden ajan.

Minä rakastan vaaleja, ne ovat kansanvallan juhlapäiviä. Vaalien järjestäminen pitää vain tuoda tähän päivään. Nettivaalit ilman pitkiä listoja ja ryyditettynä kansanäänestyksillä, siinä minun linjani. Toteutuu sitten, kun nuorten kiekkoleijonien sukupolvi istuu kuskin paikalla.

Juha Parviainen 14.01.2016 17:42

Mielestäni on kohtalokkaan virheellistä puhua eduskuntavaalien yhteydessä henkilövaalista. Olen jo pidemmän aikaa epäillyt, että isohko osa kansasta oikeasti kuvittelee meillä olevan käytössä henkilövaali.

Viimeaikainen keskustelu vahvistaa epäilyäni. Tosiasiassahan päätös antaa ääni tietylle ehdokkaalle on päätäs ennen kaikkea äänen antamisesta tietylle listalle. Henkilön valinta ainoastaan vaikuttaa henkilön sijalukuun omassa puolueessaan tai vaaliliitossaan. Äänestäjän näkökulmasta valituksi hänen äänensä turvi voi tulla henkilä, joka ei juurikaan vastaa äänestäjän toiveita.

Mielestäni nykyinen vaalitapamme on siis enemmän listavaali kuin henkilövaali.

Ymmärrän toki puhtaan - sammutettuihin lyhtyihin perustuvan listavaalin ongelmat. Siitä huolimatta en osaa olla vakuuttunut, että järjestelmä, jossa on edullista hakea listalle kannatusta nimeämällä mahdollisimman paljon ehdokkaita yhteiskunnan asioiden hoitamisen kannalta epärelevantisti ansioituneita ehdokkaita.

Kannatan siis puhdasta listavaalia enemmän kuin hekilövaaliksi naamioitua listavaalia.

Jarmo Salmela 14.01.2016 18:07

Vaalipiirit ja SOTE-alueet menivät jo sekaisin ja aluerajojen sekavuus säilyy. Kaikkia on liian monta.

Koska ääni on eriarvoinen eri alueilla ja vaalipiirien äänikynnys on kovin erilainen, nykytilanne on huono.

Kulloinkin vallassa olevat puolueet puolustavat mallia, jolla juuri he ovat saaneet vaalivoiton. Jokainen muutos tuo epävarmuutta.

Äänioikeutettuja on Suomessa noin 4 440 000 henkeä. Manner-Suomen 199 kansanedustajaa edustaa kukin noin 22 000 äänioikeutettua.

Jos homma ajatellaakin toisella tavalla: 19 - 20 kansanedustajaa tuottaa kohtuullisen matalan äänikynnyksen. Jos Suomi kutakin vaalia varten jaetaan 440 000 äänestäjän alueisiin. Äänestäjien määrä on sama kaikissa vaalipiireissä / valittava ja valittavien määrä pysyy 19 - 20 hengessä. Pinta-ala vain muuttuu väestön muuttumisen mukaan. Aloituspiste laskennassa on patsas Senaatintorin keskellä. Malli alueiden jakamiseen on matemaattisesti sama joka kerta, jolloin äänien manipulointi rajoilla vältetään.

Listavaali on puoluetoimiston vallankaappaus. Nykyisin homma hoidetaan kulisseissa vaalirahoituksen ohjaamisella. Silti ehdokkaat ovat nykyisessä mallissa edes hieman tasa-arvoisia. . Listavaalissa julkkikset olisivat listan lopussa keräämässä ääniä - ja äänestä saa sitten mitä saa. Nyt on vastuu myös ihan hölmön Eduskuntaan äänestäneillä itsellään.

Puolueiden on ryhdistäydyttävä ja katsottava millaisia ehdokkaita asettavat ja miten toimivat. Vaalisysteemissä on muistettava, että suosio vaihtelee ja äänestyksillä ja vaalipiireillä taktikointi kääntyy itseään vastaan. Siksi pysyvyys ja tasa-arvoisuus jokaiselle äänelle on tärkeä.

Mauno Rissanen 14.01.2016 18:16

Naapurissa Ruotsissa on listavaalit, mutta siellä poliittinen kenttä on myös erilainen kuin meillä. Minusta Ruotsin tilanteessa on blokkivaalien tuntua. Vasemmalla on yksi suuri voima, sosiaalidemokraattinen puolue. Se, joka ei ole siihen tyytyväinen, valitsee ei-sosialisteista mieluisen. Viime aikoihin saakka tällaiselta pohjalta on saatu muodostettua hallitukset.

Olisiko niin, että blokkitilanne ja listavaalit korostavat ohjelmasisältöjä ja niiden merkitystä?

Suomessa monipuoluetilanne ei tarjoa selkeitä vaihtoehtoja vaan kirjon. Pyritään miellyttämään liian suuressa määrin liian monia ihmisiä ja samanlaistutaan. Eikö viime vaaleissa aika selkeät painotukset tuoneet ääniä perussuonmalaisille ja keskustalle? Hävinneillä oli varsin paljon jonninjoutavaa lavertelua maailman kaikista hyvistä asioista ilman keinoja tarttua niihin.

Tuossa viimeisessä asiassa, pelkään pahoin, on aika suuri syy äänestysprosentin valitettuun vähäisyyteen. Nousisiko prosentti listavaalin avulla, ei ole ollenkaan selvää. Eikä 70 prosentin tuntumassa oleminen ole paha asia. Ilmeisesti äänestäjät ovat niitä, jotka ovat seuranneet asioiden hoitoa edes jossain määrin. Ja kuinka moni todella aktiivisesti asioita seurannut ja niihin vaikuttamaankin pyrkinytkin on mennyt uurnille hiljakseen kiroillen? On se niin vaikeeta se todellinen vaikuttaminen.

Kuntavaalit ja maakuntavaalit joutaa yhdistää. Muita en yhdistäisi. Listoihin en menisi. Eräänlaisia puoluelistoja nämä nykyisetkin ovat. Mitä hiirulaisia puolueet haluaisivat listoilleen, jos ehdokasäänestyksessä ei kyseisiä henkilöitä saada esiin ja läpi? Periaatteessa näiden kaikkien on hyväksyttävä puolueensa keskeinen ohjelma. Dissidenttejä ei joukossa pitäisi olla.

Kyllä yhteiskuntaopin opettajilla ja äidinkielenopettajilla olisi todellinen työsarka huomion kiinnittämisessä siihen, millaiset asiat suomalaisessa yhteiskunnassa ovat merkitseviä elämän ja toimeentulon kannalta ja millaisella kielellä niistä puhutaan ja niitä peitellään - ja vääristelläänkin. Että oppisivat harkitsemaan, mikä on vain in ja rock ja mikä todella tärkeää.

Raimo Suihkonen 14.01.2016 18:43

Niin kyllä Viro pikkuveljenä on osittaen tietotekniikan sovellusten

käyttöönottajana ajanut komeasti uusien yhteiskunnallisten uudistusten kautta ohi jähmeän puoluekenttämme ryydittämän päätöksenteon. Edelläkin viitattiin nettiäänestysmahdollisuuteen jo kymmenen vuotta sitten ja ns. virtuaalikansalaisuuteen ja puhumattakaan virtaviivaisesta yritystoiminnan hallinnoinnista. Kun olin itsekin rahtaamassa noita "tietokoneita" kesällä -92 Riigikoguun,

ei voi kuin ihailla sitä nuorekasta ennakkoluulottumuutta, draivia, mitä he ovat osoittaneet meille isolle veljelleen. Tosiasia on, että

miljardeja on meillä upotettu puoluelaitoksemme tuottamien päätöksentekijöiden toimesta toimimattomien tietojärjestien toimittajien taskuun ja ties keidenkä muiden.Sanotaan että, suomalainen korruptio piilee niissä päätöksenteko-

rakenteissa eikä useinkaan henkilöltä henkilölle käyvässä lahjonnassa. Kaikkialla muualla Euroopassa näyttää kehitys polkaisevan kuin tyhjästä uusia menestyviä puolueita vaan eipä Suomessa!Mistäköhän syystä? Kun pikkuveljemme Viro näyttäytyy ennakkoluulottoman nuorekkaana, näyttää isoveljemme Ruotsi mallia blokki- ja listavaalidemokratiallaan sulkemalla pari miljoonaa kansalaistaan poliittisen parlamentaarisen vallankäytön ulkopuolelle! Ruotsalainen demokratiamalli vähemmistön kohtelusta.

Enpä usko, että suomalainen tuleva hyvinvointi ratkeaisi sillä olipa meillä millainen hyvänsä lainsäädäntöjärjestelmä, jos yhä kasvava määrä äänioikeutettuja nuoria ei saada äänestämään.

PS Ajan kuvaa lääkäripäiviltä:lääkärit uupuvat toimimattoman tietotekniikan äärellä!

Pekka Turunen 14.01.2016 19:01

Varsin hyvin keskustelussa on tullut esiin eri vaalitapojen hyviä ja huonoja puolia. Yllättävän monikin tuntuu olevan valmis vaihtamaan listavaaliin, vaikka emme ole siihen tottuneet. Kannattaa myös muistaa, ettei mikään vaalitapa ole täydellinen, vaan kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Minunkaltaiseni äänestäjä, joka äänestää enemmän henkilöä kuin puoluetta, menettäisi listavaalissa aika paljon. Mitä listaa, tai jopa blokkia, äänestäisi, kun jokaisessa on fiksut ja vähemmän fiksut ehdokkaansa ja kun kaikkien tavoitteita tiettyyn pisteeseen asti ymmärtää? Ymmärrän kuitenkin, että maan kannalta listavaali saattaisi, ehkä, olla hyvä vaihtoehto.

Esiin on nostettu myös julkkisehdokkaiden ongelma, mutta ongelman varsinaisesta syystä ei ole keskusteltu. Eikä ihme, sillä sehän on aikamme tabuja. Kansa, siis äänestäjät, kun ei voi koskaan olla väärässä. Ei edes silloin, kun se äänestää mieluummin julkkiksia kuin yhteiskunnallisesti pätevöityneitä osaajia. Tämän ongelman takia en ole koskaan ymmärtänyt ajatuksia siitä, että äänestysprosenttia pitäisi koettaa saada ylöspäin erilaisilla konsteilla ja kikoilla, sillä sellaisethan vain helposti lisäävät näiden julkkispoliitikkojen määrää.

Pentti Kangasluoma 14.01.2016 21:19

Minä keräsin 1989-90 kirjoituskoneita Viroon, latinalaiset kirjaimet. Nyt niitä on kesäpaikoissa muistona suomalaisilta ystäviltä. Mies oli neuvostojoukoissa Afganistanissa, vein pojalle tietokoneen, nyt kauppatieteiden maisteri, työssä Lontoossa. Sotaveteraani työssä Suomessa,

E-äänestäjä vaaleissa. EU-tuet loppuvat ensi vuonna.

Kun kirjoituskonelastin Suomen tulliin toimme, niin monta kertaa omat

tullimiehet puhui pirullisia, ystävyyskaupunki, pyh. Yllättävän notkeasti

ystävyyskaupunkimme kuitenkin alkoi pyrkiä takaisin Eurooppaan. 700 vuotta vanha kaupunki, nyt hyvällä tiellä.

Jussi Lähde 14.01.2016 21:36

Enpä malta olla jatkamatta perin mainiosta aiheesta.

Vaalipiirien määrä ja koko eduskuntavaaleissa on arka ja vaikea aihe. Miksi itsehallintovaaleissa ja eduskuntavaaleissa pitäisi olla eri vaalipiirit. Mielestäni molemmille tulisi määrätä yhteinen minimikoko ja maksimikoko, siis se miten suuri osa äänioikeutetuista saisi alueella asua.

Liian pienet vaalipiirit merkitsevät sitä että pienillä puolueilla ei ole niissä todellisia toiminaedellytyksiä. Liian suuret vaalipiirit - Uuttamaata tässä yhetydessä nimeltä mainitsematta - saavat liian suuren painoarvon.

Siispä jaetaan maa yhdeksään väkimäärältään suhteellisen yhtäsuureen alueeseen jotka muodostavat sekä itsehallinto- että eduskuntavaalien vaalipiirit.

Juho Rahkonen 15.01.2016 8:21

Blokkivaalit - eli esim. porvariblokki vastaan sosialistinen blokki. Se selkeyttäisi asetelmaa ja parantaisi äänestäjän kuluttajansuojaa. Tiedettäisiin paremmin, millaiseen politiikkaan oma ääni johtaa.

Maakuntahallinnon vaalit voi yhdistää valtakunnallisiin tai kunnallisiin vaaleihin. Niiden yhteydessä voisi myös pitää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, kuten Nato-jäsenyydestä.

Teppo Komulainen 15.01.2016 11:08

Kyllähän silläkin on merkitystä, ketä eduskuntaan päätyy, eikä pelkästään puolueella. Näkeehän sen jo siitä, että erityisesti vanhat puoluejäärät haluavat listavaalia, ja sitä kautta päästä päättämään, ketä eduskuntaan valitaan.

Taustalla painaa varmasti huoli omasta kannatuksesta ja lobbareiden rahoista. Olisihan sangen ikävää, jos puolueesta pääsisi edustajaksi henkilö, jolla on sydäntä äänestää esim. jotakin hallintarekisteriä vastaan tai homoliiton puolesta - puhumattakaan nyt merkittävämmistä ryhmäkuria koettelevista asioista.

Edustajat määräävät puolueen linjaa ja nostavat esiin äänestäjiään kiinnostavia asioita, ja siksi eduskuntavaali on nimenomaan henkilövaali. Julkkiksia tulee ja menee, ja heitä työnnetään vaalikampanjanaamoiksi, oli vaalitapa mikä tahansa.

Valto Ensio Heikkinen 15.01.2016 11:27

Kun elämänsä aikana on tullut luetuksi monenlaisten tutkijoiden (muidenkin kuin metsäsuomalaisten) kirjoittamaa "maailmanlopunkirjallisuutta" aina Aldous Huxleysta alkaen ja nyt kun myös media on vähän asiaa sivunnut kevyemmässä muodossa mm. haastattelemalla Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa metsäläiskalastaja-ekoajattelijakirjailijaa Pentti Linkolaa ja nyt eilenillalla eläkeläistä Raimo Sailasta, ja kun eilen päivällä toimittaja Heikki Peltonenkin tenttasi radiossa tekniikan tohtori Eero Paloheimoa, niin aprikoin, että demokratian purkaminen voi todellakin olla aivan pian käsillä tässä meidän ihanassa kulutuksenpalvojien yhteiskunnassamme.

Sehän jokatapauksessa on tulevaisuutta joko väkivalloin tai niin, että heräämme todellakin tekemään jotain demokratian viitan vielä päällä ollessa, ja sen puitteissa. Jos asia osattaisiin oikein ja hallitusti hoitaa ja demokratian joitakin osia säästäen, ei se välttämättä tarkoittaisi vallatonta anarkiaa, pommeja ja kalashnikovien rallatusta. Mutta merkit ovat sellaiset, että asialla on jo tulenpalava kiire.

Ylenmääräisen demokratian, joka viime vuosikymmeninä on tarkoittanut pelkästään hillitöntä kulutuksen säännöttömyyttä ja rajoittamattomuutta, voisi pienessä Suomessamme juoheasti aloittaa esimerkkinä muulle maailmalle siirtymällä normaalin työnhakuprosessin kautta virkamieshallitukseen jossa Raimo Sailaksen kaltaiset matemaatikko-shakkinerot siirtelisivät talouden palikoita päämääränään kaikille sektoreille ja yksityisen ihmisen elämään ulottuva kulutuksen hallittu alasajo. Se olisi virkamiesten säännöllisellä kuukausipalkalla toteuttamaa diktatuuria, mutta siten, että kahminta, omaneduntavoittelu ja vallan kasvattaminen olisivat heillä itsellään, ja eritoten heille itselleen tai läheisilleen mahdottomia ajatuksenankin: 8 tuntia töitä täyslasisessa toimistorakennuksessa, puhelut ja sähköpostiviestit avointa dataa ja polkupyörällä työmatkat. Heidän "vahtikoirikseen" voitaisiin valita kansanäänestyksellä komissio, jossa vain maun ja silmänilon vuoksi olisi jäljellä entisenkaltaisia politiikan värejä. Ja Paavo Väyrynen.

Demokratiassa kummallisia asioita, kuten äänestyskäyttäytymistä pelkäävät poliitikot kautta vihreiden ja lävitse puoluekentän puhuvat tasaisenkin talouskasvun oloissa ainoastaan talouskäyrien nousujohteisuudesta, teollisuuden ja viennin lisäämisestä ja kulutuksen rajoittamattomasta kasvattamisesta vaikka se on tuhon tieksi jo monin keinoin todistettu.

Jotta turhia toiveita edes diktatuurisen virkamieshallituksen pelastuksen oljenkorteen ei silti suunnattaisi, kannattaa miettiä tarkoin, mitä tarkoittaa se, kun Yhdysvalloissa on kehitteillä (kehitetty jo?) pieniä täsmäydinpommeja kuljettava robottilentokone joka toimii toisenlaisena esimerkkinä muille biosfäärin hyvinvoinnista vähät välittäville militaristisille valtioille. Niissä on vain ja ainoana tulevaisuuteen tähtäävänä tienä rajaton kasvu.

Olli Penttinen 15.01.2016 12:36

Tehtäköön vaalijärjestelmä seuraavalla tavalla:

Kuntavaalit ja maakuntavaalit yhteen niin, että kuntavaaleissa äänestetään kuten nytkin henkilöä (toki puolueen kautta) ja maakuntavaali toteutetaan listavaalina maakunnan alueen annettujen puoluekohtaisten äänien perusteella. - En kylläkään tiedä, millainen alueellinen puolueorganisaatio maakuntavaalien listat tekisi. En myöskään ainakaan vielä, mitä maakuntavaltuustot tulevat päättämään ja kuinka suuri rooli politiikalla siinä on. Eihän näitä ole vielä ratkaistu.

Vastaavalla tavalla eduskuntavaalit ja eurovaalit yhteen. Eduskuntavaalit kuten nyt ja eurovaalit listavaalina eduskuntavaalien koko maan puoluekohtaisten äänimäärien perusteella. Puolueet kyllä osaavat valita Brysseliin riittävän osaavat edustajat. Eihän suuri kansa paljonkaan hahmota tai saa palautetta heidän siellä tehdysta työstä ja päätöstilanteista.

Juha Kaistinen 15.01.2016 14:15

Muistan elävästi presidentinvaalien ääntenlaskennan 1956. Olin äitini kanssa kotona ja hän seurasi radiolähetystä radiosta.

Pettymys oli suuri lopputuloksen suhteen. Lapsuudenkodissani Kekkonen ei nauttinut luottamusta, hänen syntikuormansa oli suuri sotasyyllisyys- ja asekätkentäjuttujen seurauksena. Häntä pidettiin N:liton kätyrinä.

Valitsijamiesten pelin politiikasta on päästy eroon. Nyt olisi korkea aika päästä myös valtiollisissa vaaleissa äänestäjien kannalta parempaan järjestelmään.

Ykkösvaihtoehtoni on ainoa oikea demokraattinen tapa ns. enemmistövaali. Vaalien lopputulos olisi yksiselitteinen. Järjestelmä olisi lähellä presidentin vaalitapaa, joka on jo näyttänyt toimivuutensa.

Toiseksi paras on listavaali, joka on perinteinen pohjoismainen vaalitapa. Listavaali johtaisi blokkiutumiseen kuten Ruotsissa, mutta samalla se antaisi paremman tuotevastuun äänestäjille. Heikoin on meillä käytössä oleva vaali, jonka voi luokitella arpajaisiksi tai suoranaiseen äänestäjien pettämiseen.

Pentti Kangasluoma 15.01.2016 16:35

HS - hieno uutinen!

Puolustusministeriö myöntää kaikille kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa palvelleille sotilaille veteraanistatuksen.

Ministeriö aikoo lähettää ensi syksynä entisille kriisinhallintasotilaille varta vasten valmistetun kriisinhallintaveteraanikortin, joka osoittaa veteraanistatuksen. Tavoite on, että kortit on lähetetty joulukuuhun mennessä.

Erilaisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa on ollut mukana 60 vuoden aikana noin 45 000 suomalaista.

”Olemme rakentamassa veteraanistatusta osana kansallista kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa”, kertoo vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemipuolustusministeriöstä.

PS.Olen ehdottanut rauhanturvaveteraani statusta Erkki Tuomiojalle ja Jussi Niinistölle. Hieno ratkaisu

Jussi Lähde 15.01.2016 22:28

Palataanpa vielä äänioikeuteen eduskuntavaaleissa.

Työpaikkani, asuinpaikkani,vapaa-ajan asuntoni ja henkinen kotipaikkani sijaitsevat kaikki eri vaalipiireissä.

"Omassa" vaalipiirissäni äänestäminen on aina ollut helppoa sillä hyvä ehdokkaita on ollut ykeensä yksi. Olisin kuitenkin mielelläni äänestänyt toisessa vaalipiirissä useammissa vaaleissa, mikäli tällainen vaihtoehto olisi olemassa.

Juha Kaistinen 16.01.2016 11:22

Komppaan Lähdettä.

Jos ja kun muutosta nykyiseen vaalitapaan ei poliittisesti pystytä tekemään uudistusta, olisiko syytä mennä vain yhteen vaalipiiriin. Tämähän johtaisi käsitykseni (korjatkaa ihmeessä) mukaan siihen, että maakunnille tulisi pakottava tarve saada edes muutama edustaja eduskuntaan. Nythän sinne tulee automaattisesti edustajia melko heppoisin perustein.

Marita Salenius 16.01.2016 12:29

Mikäpäs siinä, jos se vaikka toteutuisi tuo Jussi Lähteen haikuu noihin vapaampiin vaalialueisiin. Meikäläinen tosin sitten toivoisi, että samalla myös sinne/tänne mökkikuntaan verojakin maksettaisi. Vaaliremontti ja veroremontti.

Meikäläinenhän valitsisi äänestysalueekseen Helsingin piirin, koska teillä siellä isossa cityssä tuppaa olemaan enemmän vihreää, kuin konsanaan täällä maalla. Tämä suuri viherrys on osaltaan aiheuttanut sen, että pääkaupunkimme on ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta.

Helsinki ei säteile hyvinvoinita ympärilleen, joka johtuu etupäässä siitä, että pääkaupunkimme on väärässä paikassa. Keskemmällä maata olisi ympyrää ja vielä isoa sellaista. Sitten vielä rohkenevat väittää, että Helsinki elättää muuta maata. Sanon, että hah.

Kyllä se on toisin päin. Pääkaupunki ja sen seutu imee kuiviin lähes koko maan. Se on kuin Hamelnin pillipiipari, joka soitollaan houkuttelee lapset luolaansa. Minunkin lapsistani jo puolet on kutsuun vastannut. Entäpä sitten vaikka itselle läheinen metsä. Metsäomaisuuden tuottokin valuu hyvin pitkälti sinne etelään. Metsät on pirstottu ja omistajat asuvat muualla, kuin missä metsä on ja näin myös veronsa sinne asuinkuntaansa maksavat. Ihan ilman painajaisuniakin olen jo hiljalleen kääntymässä kannattamaan joko kiinteistöveroa metsälle tai muun laista verokäytäntöä, jolla voitaisi saada myös sinne puun kotikuntaan tuloja.

Ärsytyksen aiheuttajassa pysyäksemme jatkan metsässä. Sitten meidän paikallisten riesana on nämä sijoittajat - hekin asuvat siellä muualla - jotka tarjoavat myytävistä metsistä sellaista ylihintaa, että paikallinen tavallinen pulliainen ei voi muuta, kuin suu auki vierestä katsoa. Kehitä siinä sitten sitä yrityksen ja elämisen jatkoa! Oli vähän viereistä asiaa, mutta jotenkin kuitenkin yhdistettävissä, sillä vaaleissahan moneen asiaan pyritään - siis pyritään - vaikuttamaan.

Helsingillä jatkan. Tämä Tallinna-tunnelikin tuntuu olevan vain Helsingin ja kylkiäisten juttu. Me muut sitten etsimme tiemme eurooppaan entisiä reittejä pitkin. Järkevämpää olisi laittaa suhteet kuntoon isoon naapuriin ja rakentaa maan päällinen rautatie Pietarin kautta. Tuskin tulisi ainakaan kalliimmaksi. Oikein hirvittää ajatella, millainen hyöty siitä olisi. Siis kun ihan oikeasti täältä muualtakin lähdetään/viedään sinne jonnekin - no ainakin vielä. Nyt vaan tuppaa näyttämään siltä, että vain Helsingissä on ja tulee olemaan se portti, jonka kautta lähdetään/mennään/viedään. Oikeastaan voisi sanoa saa lähteä! Tältä se nyt vaan näyttää. Eipä taida olla paljon tehtävissä.

Olli Saarinen 16.01.2016 14:19

Olen täällä Unton palstalla ja myös Hesarin mielipiteissä vanhastaan vastustanut listavaaleja. En näe syytä vähentää äänestäjän demokraattista valtaa. Kun vaaleissa äänestetään samalla sekä puoluetta että henkilöä ääni menee puolueen listalle jonka äänestäjät järjestävät puolueen asettamista ehdokkaista.

Listavaaleissa järjestämisen suorittaa puolue. Siksipä listavaalit ovatkin olleet puoluesihteerien suosikki Harri Holkerista Reijo Paanaseen. Holkeri taisi kannattaa jopa selkeää kaksipuoluejärjestelmää, mikä on äärimmäinen lista, kun vaalipiiristä valitaan vain yksi puolueen asettama ehdokas jommasta kummasta puolueesta. Blokkivaalien kannattajat ovat lähellä tätä filosofiaa.

Vaalien yhdistäminen olisi siksi mielekästä, että meillä nyt kuitenkin vaalikeskustelu käy yleispolitiikasta, oli kyse sitten presidentinvaaleista tai kuntavaaleista. Kuitenkin olisi pyrittävä siihen, että EU-vaaleissa puhutaan EU-asioista, eduskuntavaaleissa valtakunnan asioista ja paikallisvaaleissa paikallisista asioista. Olen ehdottanut presidentin viran lakkauttamista millä päästään yksistä vaaleista. Tämän lisäksi kunta- ja nurkkakuntavaalit olisi syytä yhdistää. Kolmet eri vaalit kyllä kestämme.

Ylipäätään oudoksun nurkkakuntien itsenäistä verotusoikeutta ja omia vaaleja. Nurkkakuntien tulisi saada rahoituksensa valtiolta yleisiin tarpeisiin ja kunnilta paikallisiin tarpeisiin. Nurkkakunnan valtuuston valitsisivat kunnat väkimääriensä suhteessa nykyisten maakuntavaltuustojen tapaan. Jos nurkkakunta saa verotusoikeuden olisivat suorat vaalitkin tarpeen kuntavaalien yhteydessä.

Jos käy, kuten näkyy käyvän, että nurkkakunnasta tulee itsenäinen alueensa vaaleilla valitun valtuuston ohjaama toimija, on välttämättömyydestä tehtävä hyve ja edelleen järjestettävä nurkkakunnan ja kuntien välistä työnjakoa vähentämällä kuntien tehtäviä ja lisäämällä kuntien määrää aidon lähidemokratian saavuttamiseksi. Nurkkanunnat hoitaisivat raskaan sarjan paikalliset tehtävät ja kunnat muodostaisivat asukkaittensa yhteisön. Nurkkakuntainen demokratia toimii kuitenkin vain nurkkakunnissa, Uusimaa on sellaiseksi liian suuri ja olisi jaettava vähintään kolmeen osaan. Vastaavasti pienimmät nurkkakunnat tulisi yhdistää muihin ennen perustamistaan jotta hallituksen sopimat maagiset luvut toteutuisivat.

Juha Kaistinen 16.01.2016 16:52

Kun tässä oikein sormet syyhyää näppäimille niin lisään lauantai iltaan löylyä.

En ole käynytkään Englannissa Irlannissa kyllä, mutta se ei ole kovinkaan merkityksellistä tässä asiassa.

Minulla on kuitenkin käsitys, että sikäläinen järjestelmä on mielestäni ainakin selvittelyn arvoinen.

Jos jollain on käytännön kokemusta niin mielellään kehiin.

Kun siellä valitaan vain yksi edustaja kunnanvaltuustoon vaalipiiristään on selvää, että alueen kärkiehdokkaiden on tehtävä tavoitteensa ja persoonansa selväksi ja tutuksi voittakseen vaaleissa.

Meillä listoille kerätään pahimmillaan kaikki, jotka vain haluavat ja he eivät valitettavan usein pane tikkua ristiin valintansa hyväksi.

Sitten on niitä, joita julkisuus on nostanut paikkakunnalla tai maan laajuisestikin esiin ja he pääsevät läpi vain näkyvyytensä ansiosta. Suhteellinen vaali johtaa tällaiseen käytäntöön.

Demokratiaan viittaminen nykyisessä järjestelmässä on mielestäni onnetonta. Se, ei voi olla tarkoitus, että ennen vaaleja lupaillaan mitä sattuu, kielletään melkein puoluekantakin ja vaalien jälkeen valtuutettuna seurataan kiltisti puolueen johdon linjalla vaikka juuri on luvattu toista.

En näe tässä käytännössä mitään eroa listavaaliin.

Pentti Kangasluoma 16.01.2016 17:48

Juha Kaistinen, kuuntele Juice: En oo koskaan käynyt Irlannissa.

Kun melkein kaikki meistä katsovat kansainvälisiä tv-sarjoja niin on mielenkiintoista nähdä miten kuntien, kaupunkien luottamuselimet ovat esillä.

Korruptiota, lahjontaa, kiristystä, yhteistyötä rikollisten kanssa. Tuttua

meilläkin. Tarkoitan eurooppalaisia. Poliisit näkevät "lehmänkaupat", ne ovat kuitenkin väistämättömiä.

Jos hallinto on läpinäkyvää, media toimii vahtikoirana niin monia vaaleja ei tarvitse järjestää. Mediamurros vie esim. paikallismedialta resursseja,

koskee myös maakuntalehtiä. Vähemmän sivuja.

Marita S. Metsälle ja pellolle pitäisi määrätä kiinteistövero. Peltojen hinnat ja vuokrat ovat hyvin korkeat.

PS, kriisinturvaveteraani statuksen valmistelu alkoi Carl Haglundin aikaan.

antti liikkanen 16.01.2016 21:10

Yhtä jään tässä keskustelussa kaipaamaan.

Se on ensimmäisessä kommentissani kysymäni kaksoismandaatti, jossa esim sote-ratkaisussa on täydellinen takalukko.

Kansanedustaja (ja hänen puolueensa) joka haluaa pärjätä 9.4. 2017 kuntavaaleissa, ei voi olla järkevän ja kansantaloudellisesti mielekkään sote-ratkaisun takana, koska hän (ja hänen puolueensa, lähinnä Suomen Keskusta) KUNTAPOLIITIKKONA (näitä on eduskunnassa 162 kpl) ei voi äänestyttää itseään vastaan.

Näin mikään kunnan ja valtion kohtaamisalueella oleva asia EI VOI edetä, jos puolue tai henkilö haluaa menestystä vaaleissa.

Tätä ongalmaa en Ruotsissa ja Tanskassa ole, koska siellä kaksoismandaatti vaalijärjestelmässä on yksinkertaisesti mahdotonta.

Onko asia liian kuuma peruna keskusteltavaksi?

Vai ovatko keskustelijat niin tietämättömiä arjen vallankäytön käytännöstä, jossa samat ihmiset päättävät samassa asiassa, mutta sen eri puolilta.

Yhtä aikaa.

Hallintolaki jääviyssäännöksineen tekee tällaisen mahdottomaksi kaikessa muussa paitsi - näköjään - käytännössä kunta-valtio-suhteessa.

Siis SoTe:ssa.

Onkos tämä todella medialle ja keskustelijoille liian simppeli ja iso juttu keskusteltavaksi?

Jussi Lähde 16.01.2016 22:56

Antti Liikasen kansoismandaatti -kysymys on tärkeä ja olisi hienosa nähdä jonkin keskeisen median tekemä kysely asiasta oikeusoppineille ja poliittisen uransa jo päättäneille kansanedustajille.

Heitän kuitenkin toisen napollisen löylyä. Heitto tulee näet täältä Lapualta, joten kysessä on todellakin nappo.

Entä jos vaalipiirit saisivat edustajia eduskuntaan sen mukaan mikä on ollut niiden äänestysprosentti? Jos äänestysaktiivisuus vaalipiirissä on 68% saa vaalipiiri 68% niistä paikoista jotka sille kuuluisi. Tämä kutistaisi samalla välillä suureksi arvioitua kansanedustajiemme määrää.

Jussi Lähde 16.01.2016 22:58

Antti Liikaselle:

Ministerien olisi luovuttava kansanedustajan tehtävistään ja muista luottamustoimistaan, varahenkilöt tilalle.

Kansanedustajien olisi luovuttava muista luotamustehtävistään, varahenkilöt tilalle.

Itsehallintoalueiden ja kuntien osalta en osaa sanoa. Kunnille jää näet niin vähän tehtäviä että se tulee väistämättä muuttamaan kunnanvaltuutettujen profiilia.

Jouni Martikainen 17.01.2016 9:12

Unskin Päivän, tai oikeastaan viikon :), Hyvä Kysymys kuuluu: Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?

Kysymysellä ollaan vallan ottamisen ja vallan saamisen ytimessä. Vaalijärjestelmällä on ratkaiseva merkitys siinä, keillä on asiaa vallan kukkuloille.

Tässäkin keskustelussa väläytelty enemmistövaalitapa tuottaisi kansainvälisten esimerkkien perusteella kaksipuolejärjestelmän. Monissa maissa käytössä oleva äänikynnys (jopa 10%, Turkissa) karsisi pienet puolueet pois. Jne.

Mielestäni vaalien suuri tiheys ei ole ongelma äänestäjille. Enkä usko että vuosittaisetkaan vaalit vaikuttasivat äänestysaktiivisuutta laskevasti. Esim. pressanvaalien toinen äänestyskierros vetää vallan hyvin väkeä uurnille, vaikka edelliskäynnistä on vain pari viikkoa.

Lähinnä kai vaalien suuri määrä olisi ongelma puolueorganisaatioille. Seesteisemmistä jaksoista kentällä tulisi historiaa. Vaalien pelkoa politiikan tekemisessä en osaa pitää ongelmana. On demokratian irvikuvaa, jos tehtävä politiikka ei kestä kansan tuomiota kulloisellakin hetkellä.

Päättäjien kaksoisrooleista (tulevaisuudesssa pahimmillaan kolmoisrooleista!) olen samaa mieltä kuin asian esille ottaneet. Eli ne pitäisi kieltää. Nythän valtakunnan tason poliitikkoja ilmeisesti myös puolipakotetaan kuntavaaliehdokkaiksi vetämään puolueen listalle ääniä.

Juha Kaistinen 17.01.2016 9:47

Liikkaselle: Kyllä tämä tiedetään, mutta muutoksen aikaansaaminen on käytännössä mahdotonta? Meillä on päättäjiä joiden mieli muuttuu aina sen mukaan mitä, missä, milloin edustetaan.

Kuntalakia uudistettaessa oli esityksiä kaksoismandaattien poistamiseksi ja jopa niinkin keskeisen ongelman kuin kuntien henkilöstön osallistumisesta kunnanhallituksiin.

Muutokset kuntalakiin olivat olemattomia. Kevään vaalitapahtumissa tiedustelin asiaa mm. ministeri Ihalaiselta. Hän vastasi, että ei löytynyt poliittista voimaa muutoksiin.

Mielenkiintoinen asia olisi selvittää miten kuntien lausunnot jakautuvat maassa? Kun olen läheltä seurannut millaisen työmäärän jatkuvien lausuntojen väsääminen viime vuosina on ollut (sote 10v. kuntaliitokset yms)ei todellakaan ole käynyt kateeksi kuntien johtavien viranhaltijoiden työ.

Lukeekohan niitä suurella vaivalla ja prosessien kautta kulkeneita lausuntoja kukaan?

Jos niistä tehtäisiin maata kattava tilasto niin väreinä tulokset jakautuisivat: Suurin osa vihreää ja siellä täällä sinipunaa.

Pelkistäen autioituva maaseutu ja kasvukeskukset.

Se korutonta on kertomaa

Marita Salenius 17.01.2016 10:58

Lyhyesti alkuun huomautan Pentti Kangasluomalle, että metsä ja pelto eivät ole verrattavissa. Pelto on jo nyt kiinteistöverotuksen piirissä niin sanotusti välillisesti. Pellon tuottohan muodostuu kiinteistöverollisten rakennusten kautta: navetat, konesuojat, kuivurit, tuotteiden varastorakennukset ym. Metsän kohdalla on toisin. Tästä aiheesta voin vaikka kuinka keskustella ja perustella, mutta odottelen sopivampaa postausta tai muuta foorumia.

Itse aiheeseen. Antti Liikkasen peräämään asiaan voisin omakohtaisesti sanoa, että välillä on mietittävä, missä roolissa toimii. Olen maakuntavaltuutettu ja sinne "valittu" puolueeni mandaatilla ja edustajana, mutta samalla olen siellä myös kunnanvaltuutettuna kuntani edustaja.

Voi tulla eteen tilanteita, jossa kunnallani on selvä päätetty kanta, mutta puolueeni saattaa olla eri mieltä aiheesta. Itsekin voi olla sitä kolmatta mieltä. Tässä tilanteessa monesti ratkaisee vain se päätetäänkö omassa ryhmässä äänestää ns. ryhmäkurin mukaan, vai annetaanko vapaat kädet. Onneksi kohdalleni ei ole vielä sattunut ryhmäkuritilannetta. Tunnustan, että maakuntavaltuuston esityslistaa luen kuntani edustajana ja mitä päätökset merkitsevät kunnalleni. Näinhän sen pitäisi ollakin, kun maakuntatasolla liikutaan.

Unto Hämäläinen 18.01.2016 12:04

Huomenia ja terveisiä Sanomatalosta. Lähetin äsken kaikille eduskuntapuolueiden puoluesihteereille sähköpostin, jossa kerroin Perässähiihtäjässä käydystä vaalijärjestelmäkeskustelusta ja liitin suoran linkin keskusteluumme. Eräs heistä ennätti jo vastata ja kiittää asiantuntevasta keskustelusta. Yhdyn kiitoksiin. Tämä ei kuitenkaan ole merkki keskustelun päättämisestä, mutta huomenna tai ylihuomenna yritän kehitellä taas uuden aiheen. Ideoita aiheiksi voi lähettää minulle sähköpostilla unto.hamalainen@hs.fi

Ystävällisin terveisin

Unski

Jouni Pulli 18.01.2016 13:30

EU-parlamentin ja eduskunnan vaalit olisi järkevää yhdistää. Listavaaleista olisi ainakin EU:n suhteen hyödyksi suomalaisille se, ettemme joutuisi altavastaajan asemaan uusia tärkeitä paikkoja valittaessa,sillä listavaalien ehdokaslista voisi olla valmiina riittävän ajoissa ja kertoa jo aika paljon tulevan EU-parlamentin mahdollisesta kokoonpanosta.

Ns. maakunta- tai itsehallintoaluevaaleja ei mielestäni pidä järjestää lainkaan, sillä esim. SOTE ei kaipaa toteutuksessaan yhtään lisää poliitikoita vaan asiantuntijoita ja alansa ammattilaisia.

Kuntavaaleissa olisi järkevää toimia nykyisellä vaalitavalla, mutta aluejakoa voitaisiin muuttaa niin, että esim. Helsingissä voitaisiin suorittaa aluevaalijako, siten että alueet olisivat kooltaan lähempänä toisiaan myös valittujen poliitikoiden määrässä.

Miika Kurtakko 18.01.2016 16:43

Hävyttömästi loikkaan hieman aiheen edelle. Nimittäin: ennen kuin aletaan keskustella vaalijärjestelmästä, pitäisi keskustella, mistä kaikesta vaaleissa saa päättää ja/tai mihin saa vaikuttaa. Vasta sitten voidaan ja kannattaa pohtia, miten vaalit pitäisi järjestää vastaamaan mahdollisimman hyvin kansan tahtoa (tai vähemmistön näkökulmasta mahdollisimman huonosti).

Räikein demokratian puute EU:ssa ja laajemminkin läntisessä maailmassa on rahapolitiikka. Kansalaisilla ei ole rahapolitiikkaan minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta sen enempää EU:ssa kuin Pohjois-Amerikassakaan. Tärkeimmät poliittiset päätökset koskevat talouspolitiikkaa, ja rahapolitiikka on talouspolitiikan keskeisin lohko - ja tähän kansalaisilla tai heidän valitsemillaan edustajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa, pl. juhlapuheet. Pidän jotenkin irvokkaana, ettei tähän asiaan ole tarttunut kukaan vakavasti otettava poliitikko tai edes journalisti.

Rahapolitiikan keskeisin kysymys on puolestaan rahanluontioikeus: kenellä on oikeus luoda rahaa? Tällä hetkellä tuo oikeus on annettu yksityisille liikepankeille ja vieläpä ilman minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua, saatikka että asia olisi ollut edes esillä yksissäkään vaaleissa. Tämän blogin pitäjä tai kommentaattorit eivät tietääkseni ole sivunneet asiaa kertaakaan. No, näin meitä viedään kuin pässiä narussa.

Itse vaalijärjestelmän pitäisi olla enemmän sisältö- kuin henkilökeskeinen. Sisältöjen kesken tulisi olla todellisia vaihtoehtoja. Nämä kaikki vaatimukset puoltavat listavaaleja. Monet kannattavat henkilövaaleja perustellen asiaa mm. presidentinvaaleilla tajuamatta, että presidentinvaalit ovat itse asiassa yhden hengen listavaalit. Kun äänestää ehdokasta X, tietää että hänen agendansa on myös X. (Edus)kuntavaalien listoilla henkilön X äänestäminen voi päästää läpi henkilön Y, jonka poliittinen linja voi olla hyvinkin kaukana henkilön X linjasta. Henkilövaalit ovat suosiollisemmat julkisuuden hahmoille; ikävä kyllä aivan liian monet äänestävät pelkästään kuvan, nimen ja aiemman maineen pohjalta.

Meillä pitäisi olla vain kolmet eri aikaan järjestettävät vaalit:

1. Presidentinvaalit

2. Eduskunta-, itsehallintoalue- ja kuntavaalit - kaikki samaan aikaan, mahdollisuus ehdokkuuteen vain yhdessä.

3. Eurovaalit, jossa äänestettäisiin parlamentin jäsenten lisäksi myös EKP:n pääjohtajuudesta ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuudesta.

Erilliset vaalit ovat tietenkin hyväksi medialle, joka saa raportoitavaa mutta ennen kaikkea mainostuloja. Vaaleihin käytetyt rahat ovat kuitenkin aina pois jostain muusta - ellei sitten EKP rahoita kaikkia vaalikustannuksia jakamalla ehdokkaille rahaa. :-)

Mutta tästähän me emme pääse vielä päättämään. Toivottavasti kuitenkin jo pian.

Raimo Suihkonen 19.01.2016 11:15

Juoksuttaako raha kaikkia ja kaikkea?Mitä on raha? Mitä silloin on, kun on rahaa?Mitä silloin ei ole , kun ei ole rahaa?Miten rahaa synnytetään?Keillä on tähän oikeus ja mahdollisuus?Onko raha vaihdon väline eli talouden pyörittäjä, arvon mitta ja jonkin seikan/ominaisuuden symboli, jos niin - minkä? Kuten tunnettua kaikista raha- ja finanssioperaatioista nykyisin vain murto-osa - n.5-6% palvelee reaalitaloutta eli tuotteiden ja palveluiden markkinoita eli valtaosa on pelimerkkivaihdantaa ja taloutta, joka johtaa oman sisäisen logiikkansa mukaisesti vääjäämättömasti näiden voimapapereiden tai pitäisikö sanoa teho- ja suurkapasiteettisten bittien virtaamisen Roope-Ankan holveihin, missä ne eivät ilahduta itse pankkiiria lukuunottamatta ketään muita.Mediahan juuri uutisoi muutaman kymmenen Roope-Ankan omistavan ja hallinnoivan puolta koko

maailman taloudessa pyörivästä ostopotentiaalista. Kun opiskelin 60-luvulla kauppa- ja taloustieteitä alan paradigma rakentui niukkuuden vallitsevuuden periaatteelle. Nyt näyttää rakentuvan kasvatettavan kreedit -saldon runsauttamiseen.Näin siis pankkiirit meille opettavat suunnan, mistä firmojen menestys ja ihmisonni löytyvät.Eikös nykyiset talousongelmat ole johtaneet siihen, että

markkinoilla on liikaa rahaa, joille ei löydy enää järkevää ihmiste

arkielämää helpottavia investointikohteita?Siksikö, että pelimerkkitalouden sijoituksista saa näennäisesti paremman tuoton kuin koulutuksesta,sotesta,kulttuuri- ja viihdeteollisuudesta?

Acendan asettaja Unski, arvostamani kolleegakommentoijat ja lukijat! Mitä raha oikeastaan on?

Luetuimmat

  1. 1

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  2. 2

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  3. 3

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  4. 4

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  5. 5

    Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

  6. 6

    Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

  7. 7

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  8. 8

    Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

  9. 9

    Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

  10. 10

    Espoolaisvaltuutettu Kurt Byman haki muistitikkua suljetusta vahtimestarin kopista – ”Tässä ei ole tapahtunut murtoa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  2. 2

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  3. 3

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  4. 4

    Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

  5. 5

    Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

  6. 6

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  7. 7

    Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

  8. 8

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  9. 9

    Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

  10. 10

    Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  5. 5

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  6. 6

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  7. 7

    Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

  8. 8

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  9. 9

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  10. 10

    Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

  11. Näytä lisää