Valikko
Perässähiihtäjä

Syntyykö sittenkin yhteiskuntasopimus?

Elinkeinoelämän Keskusliitto, siis kotoisasti EK, yllätti tänään tiistaina. Toimitusjohtaja Jyri Häkämies ilmoitti, että EK on sittenkin valmis harkitsemaan ns. yhteiskuntasopimusta tai mikä se sopimus onkaan nimeltään.  Mistä nyt tuulee? Kuukausi sitten EK pani neuvottelut poikki, sillä sen mielestä AKT:n jättäytyminen pois sopimusneuvotteluista romutti mahdollisuudet suuren sopimuksen tekemiseen. Joulu ja uuden vuoden alku meni työmarkkinapuolella mököttämisen merkeissä. Hallituksen kolme ässää olivat puolestaan pitkillä lomilla, mikä oli ilman muuta hyvä asia.

Mikä on kuukaudessa muuttunut?  Spekuloidaan hieman.

Ovatko Etelärannan isännät, siis EK:n hallituksen jäsenet,  tulleet toisiin ajatuksiin?  Kaikki joulukuussa julkistetut talousluvut ja myös ennusteet tälle vuodelle ovat olleet punaisella. Se mikä on ennen ollut pelottelua tai ainakin ylisanailua on muuttunut ikävästi todeksi. Suomi jää muusta euroalueesta jälkeen, eikä valoa näy. Suurimpien ja parhaiten menestyvienkin yritysten johtajat joutuvat miettimään hankalaa kysymystä: vaikka me pärjäämme, miten käy Suomen?

Ovatko pääministeri Juha Sipilän hallituksen herrat tulleet toisiin ajatuksiin?  Ns. pakkolait ovat vastatuulessa. Päivä päivältä tuntuu todennäköisemmältä, että alun perinkin hatara ja huonosti valmisteltu/harkittu kilpailukykypaketti on murentumassa.  Hallitus joutuu miettimään muita vaihtoehtoja. Tarjolla on vain kenkkuja.

Ovatko Hakaniemessä asenteet muuttumassa?  SAK ilmoitti joulun alla, ettei sen syksyinen sopimustarjous ole enää voimassa. Jospa se kuitenkin olisi voimassa, sillä taloustilanne on tammikuussa 2016 huonompi kuin viime syksynä. Keskusjärjestöjen on tultava toimeen nykyisenkin hallituksen kanssa, koska sitä ei saada millään nurin. Olisiko laiha sovinto sittenkin parempi?

Nämä ovat ensimmäisiä mietteitä. SAK:n kommentit ovat kiinnostavia, ja niitä on luvassa puheenjohtaja Lauri Lylyn suusta kello 14 jälkeen.

Ns. mahdollisuuksien ikkuna on nyt avautumassa ja arvelen sen olevan auki helmikuun alkuun asti, jolloin eduskunta palaa lomaltaan. Aikaa sopimiseen on riittävästi, sillä onhan tätä hierottu pitkään. Jos sopimusta ei siihen mennessä synny, tilanne taas mutkistuu.

Nämä ovat tällaisia pikamietteitä aamupäivältä 19. tammikuuta. Mitä tuumivat kommentaattorit?   Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Syntyykö sittenkin yhteiskuntasopimus?

Päivän sitaatti:

"Vuonna 1956 oli yleislakko, 1986 oli lyhyt yleislakko, ja nyt tasaisen taulukon mukaan vuonna 2016 pitäisi olla seuraava hässäkkä edessä. "

SAK:n tutkija Tapio Bergholm Talous ja yhteiskunta-lehdessä 4/2015

52 vastausta artikkeliin "Syntyykö sittenkin yhteiskuntasopimus?"

Mauri Hyhkö 19.01.2016 12:36

Porvariallituksen kannatus alkaa olla jo niin alhaalla, että eekoon on pakko alkaa pönkittää sitä, koska pakkolaeista mahdollisesti aiheutuvat levottomuudet työmarkkinoilla ja jopa yleislakko nostaisivat demarien kannatuksen niin ylös, että parhaassa tai pahimmassa tapauksessa hallitus joutuisi hajottamaan itsensä ja uusissa vaaleissa demareista tulisi pääministeripuolue.

Muuten, yhteiskuntasopimuksesta on turha puhua ennenkuin siinä ovat mukana myös pk-sektori, eläkeläiset, työttömät ja pätkätyöläiset, muussa tapauksessa kyseessä on perinteinen tupo sillä erotuksella, että palkankorotukset ovat miinusmerkkiset.

Juha Penttinen 19.01.2016 13:01

Miksi se valta, joka kuuluisi vaaleilla valitulle eduskunnalle, on annettu näille järjestöille?

Lähes kolme miljoonaa kansalaista äänesti eduskuntavaaleissa ja nyt yhdessä jännitämme mitä nämä järjestöt puolestamme (ja valitsemamme eduskunnan puolesta) päättävät.

Risto Parviainen 19.01.2016 13:27

Yhteiskuntasopimus syntyy todennäköisesti ilman AKT:ta ja joitain muita liittoja, jotka kannibaalin lailla koettavat hakea jäsenilleen muita parempia ehtoja. Pakkolakeihin meneminen avaa Pandoran lippaan, minkä seuraukset voivat olla sekä EK:lle että palkansaajillle tosi ikävät - hallituspuolueille pakkolait olisivat poliittinen katastrofi. Aikaa tähän asiaan on vain vähän. Valitettavasti voi käydä niinkin, että tyhmyys voittaa ja änkyrät huseeraavat koko vuoden - kansa on jo tappiolla tässä pelissä!

Vesa Sorri 19.01.2016 14:41

Sopimus syntyy.

Tätä mieltä olin jo tämän blogin viime vuoden postauksissa kun edellinen yritys kaatui. Nyt olen asiasta koko lailla varma.

Varsinaisesti mikään ei ole muuttunut. Järki alkaa vain lopulta voittaa. Kaikkihan tajuaa, ehkä AKT: tä lukuunottamatta, että pakkolakitie on surkea tappio kaikille. Varmasti EK:ssa myös on osattu puntaroida SAK:n syksyinen avaus: kaikki muut vaihtoehdot lakkoineen ovat EK:llekin sitä huonompia. Vaikka se ei muodollisesti olekaan enää voimassa, luultavasti se on nostettavissa takaisin pöydälle. Lopullinen sinetti sopimuksen synnylle on, jos EK nostaisi omalta puoleltaan jonkun vastaavan tasoisen tarjouksen. Sitä sopii nyt odottaa, sitä tilanne oikeastaan vaatii.

Sopimusta kohti painaa myös tm- järjestöjen arvovalta; tai sen menetyksen uhka. Mitä siitä on jäljellä, jos tämäkin yritys päätyy kiville?

Ehkä yksi uusi tekijä on kuitenkin: presidentti Niinistön Uudenvuoden puhe. Sen taitava pohdiskelu ja patistelu "sopuun kevään kynnyksellä" on takuuvarmasti ollut edistämässä paluuta neuvotteluihin.

Onni Karilainen 19.01.2016 15:00

Ahneuden Saatana vei EK:ta kun sen Libertaarit luulivat

voivansa murskata ay liikkeen SSS hallituksen avulla.

Kun hallituksen kolmannelta ässältä, Persuilta on jalka poikki

ja ay-liike kokoontuu lauantaina Tampereelle valmistelemaan

yleislakkoa, päättivät Etelärannan vuorineuvokset sanoa Liberan

pojille ja tytöille suorat sanat.

Jos haluatte huvitella,huvitelkaa omilla rahoillanne !

Samalla tuli Häkämiehelle selväksi kenellä hänen verokirjansa on.

Nyt mennään oikeaa neuvottelutietä pitkin, keväällä sovitaan kilpailukykypaketista ja syksyllä työehtosopimuksista sitä mukaa

kun ne EK:n edellisellä kierroksella taktikoimina eri aikoihin päättyvät.

Harri Liikkanen 19.01.2016 15:12

Vai olisiko EK:n "käännökseen" syynä vain keväällä odottava jättiosinkojen jako? Jos syksystä lähtien neuvotellaan pakkolakien varjossa liittokierroksella, on meno hulvatonta, kun tiedetään, miten omistajia ruhtinaallisesti on palkittu "laman syövereissä". Palkansaajien "kädet" olisi hyvä saada sidotuiksi ennen sitä.

Matti Linnanahde 19.01.2016 15:36

En ole lainkaan varma, syntyykö ns. yhteiskuntasopimus hallituksen rankimmin ja ideologisimmin tarkoittamassa muodossa. Sen sijaan uskon, että edellytykset taloudellisesti järkevälle laajalle työmarkkinaratkaisulle ovat parantuneet.

Allekirjoitan Unton arvion, että ilmeisesti puolin ja toisin on tultu sopimushakuisemmalle kannalle, kun talousnäkymät eivät ota kirkastuakseen.

Kannattaa ottaa myös huomioon keskeisten ministereiden - erityisesti Soinin, Stubbin ja Orpon - viimeaikaiset kärhämöinnit, jotka ovat sumentaneet hallituksen linjoja. Näinhän on käynyt mm. bensiiniveron korotuksessa, Puola-kysymyksessä ja maahanmuuttajien palkka-alessa. Ja ankarimmat sote-väännöt ovat vasta edessä.

Juha Sipilä ei päästä hevin hallitustaan hajoamaan. Mutta jos työmarkkinat menevät sekaisin ja talous vajoaa entistä syvemmälle, seurauksena on kohtalokkaita jänniteitä jo olevien lisäksi hallituspuolueiden välillä. Silloin ei enää ole merkitystä sillä, miten muut isotkaan asiat menevät.

Siksi nyt viimein on alkanut luova järjen käytön aika. Yhteiskuntasopimus, työmarkkinaratkaisu tai mikä vain, kunhan se syntyy.

Jussi Lähde 19.01.2016 15:37

Kaivan tinahattuni esiin.

Olisiko niin että teollisuudelle on luvattu AKT:n ohitusleikkaus eli Helsinki - Tallinna tunneli vastineeksi yhteiskuntasopimuksesta?

Taittelen tinahattuni takaisin salkkuuni.

Pentti Kangasluoma 19.01.2016 15:49

Yhteiskuntasopimus syntyy, koska hallitus, ja EK ovat tilanteessa missä

aikaisemmat puheet kaduttaa. Ay-liikkeen kanssa on sovittava, liittojen jäsenmäärä on niin suuri eikä mitään pakoa liitoista ole. Päinvastoin, korkeasti koulutettujen liitot ovat nähneet kuinka yt-neuvottelut ovat tulleet yliopistojen porteista sisään.

Ammatiliittojen sisällä ymmärretään tilateen vakavuus ja uusia myönnytyksiä tehdään. Jos poistetaan arkipyhäkorvaus, loppiainen ja helatorstai, niin

julkinen sektori säästää 170 miljoonaa. Hesarin laskelma, muistini mukaan.

Olen lukenut Kimmo Kiljunen: Eläkeläisen taitettu itsetunto, Minerva.

Työeläkerahastoissa rahaa vuoden lopussa 185 miljardia, vuotuiset eläkemenot 24 miljardia. Miksi ne puhuu eläkepommista, ollaan huolissaan syntymättömien lasten eläketurvasta. Rahastot on maan suurin pääomakeskittymä.

Eihän meillä ole raaka-aineita, polttoaineita ja vastaavia kuin 1-2 vuoden

tarpeeseen. ehkä vähemmänkin. Kummallista pankkipeliä, kasvatetaan rahastoja, sijoitetaan ulkomaille. 1,5 miljoonaa työeläkeläistä, eikö heidän ostovoimansa ole tärkeää?

Kiljusen kirjassa on paljon eläkeläisen tarpeellista perustietoa, myös päättäjän yhteiskuntaoppia. Erkki Liikanen kirjoitti viikonlopun Iltiksessä, eläkemenoja on rahastoitu 25 prosenttia - kuinka pitkälle

niitä pitisi olla?

Onko jossakin maan jossa rahoitusmäärä olisi 50, mitä se tarkoittaisi?

Eläkemaksuja kertyy koko ajan lisää, jos maailma on mallillaan.

Mauno Rissanen 19.01.2016 17:59

Sopimuksen syntymuinen rippuu siitä,mitä halutaan ratkaista. Jos etusijalle asetetaan maan etu, sopimus syntyy.

Ay-puolen puheet ovat olleet moniselitteisiä. Käsissäni olevassa yleisönosastokirjoituksessa perusturvapuolen ay-johtaja sanooo, että "...keskeinen toimintaamme ohjaava asia on työttömyyden ehkäiseminen...ja vaadimme lisää henkilökuntaa, jotta työ voidaan tehdä hyvin..."

Millä rahalla palkataan lisää, kun rahoitusta on vähennettävä niin nyt kuin tulevinakin vuosina?

Opetusalan ay-puolella johtavassa asemassa oleva jyrähtää, että jos pakkolait astuvat voimaan, vaaditaan syksyllä hyvät korvaukset menetyksistä.

Mistä rahoista, kun toiminta on jatkossa hoidettava entistä pienemmin rahoin?

Puheet ovat kuin rahattomilla lehmän ostajilla. Ja samat henkilöt kuitenkin toteavat, että säästötoimia on tehtävä.

Hallituksen tilanne on selvä.Sen on odotettava, syntyykö todella vaikuttava sopimus. Jos ei synnyt, pakkolait on saatettava voimaan. Jos hallitus väistää, sillä ei ole jatkossa mitään uskottavuutta.

Jos syntyy ajatus hallituksen syrjäyttämisestä ns. ulkoparmalmentaarisin keinoin, on otettava huomioon, että syntyvällä vasemmistohallituksella on edessään todelliset ongelmat. Rahoittajien keskuudessa sillä tuskin on minkäänlaista luottamusta, korot nousevat hetkessä, uudet lainat maksaisivat todella paljon. Kreikan tilanne voisi olla parin vuoden päässä.

Suomessa ei ole syksyllä 2016 mitään ulosmitattavaa. Tasavallassa on hyväksyttävä se, että meidän on tultava toimeen vähäisemmällä rahalla. Meillä on kyllä varaa elintason kaventamiseen. Mitä keinoihin tulee, voisi aloittaa ajatuskokeet 0- 20 prosentin progressiivisesta alennuksesta 2-3 vuoden ajaksi kaikkiin palkkoihin. Hyvä mielikuvitus keksii lisää ja parempia keinoja.

Jos järki voittaa, sopimus syntyy.

Lasse Reunanen 19.01.2016 18:08

EK huomannut, ettei kauppojen auki olemisen vapauttaminen lisännyt

ihmisten ostoshalukkuutta - nyt vaan asiakkaat entistä harvemmin

asioivat tuntikohtaisesti kun kokonaisaikaa lisättiin.

Lisäksi kertaamalla joulukuun asetelmaa ns. uudelleen alkuun olisi

EK näennäisesti syytön mahdollisiin muihin päätöksiin.

Suomen hallitus kuitenkin jo ilmoittanut, että lakeja valmistellaan

ja niitä helmikuussa tarkoitus eduskunnalle tuoda päätettäväksi.

Tietysti hallitus jälleen voisi jatkoaikaakin antaa, mutta silloin

olisi perinteiset karkauspäivän hamekankaan ostot (kansalleko?) -

kenties hallituksen jäsenille...

Aikaahan on seuraavin vaaleihin asti - siis noin kolme vuotta,

mutta jotain valmista pitäisi olla esillä jo täksi kevääksi -

että talous- ja työllisyystilanteeseen korjausliikettä saadaan.

Seppo Laine 19.01.2016 19:03

Wikin mukaanhan Suomessa on ollut kolme yleislakkoa. Vuoden 1905 kuuden päivän yleislakko ja vuoden 1917 viiden päivän yleislakko olivat poliittisesti motivoituneita. 1986 oli sitten kahden päivän yleislakko työmarkkinamotiivein, jota kutsuttiin yhteislakoksi.

Mitä nyt olisi odotettavissa?

Tällöin kannattaa vähän laajentaa sitä mitä lakolla tarkoitetaan. Italialaiselle lakolla tarkoitetaan lakkoa, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen tai tekevät sen ja vain sen, mitä nimenomaan käsketään.

Suomalaisilla oli aikanaan oma tyylinsä korpilakon myötä eli toimittiin perinteiseen suomalaiseen sissityyliin. Uusi suomalainen versio lakosta on se, että mihinkään muutoksiin ei suostuta vaan toimitaan sisäisen luokkataistelun hengessä. Kukaan ei jousta missään, ihan periaatteesta. Ainoa ääni, joka kuuluu on silloin tällöin kuuluvat sivistyneet perkeleet.

Eli lakossa Suomessa on jo oltu aika pitkään, kutsuttiin sitten tätä uutta lakkomuotoa millä nimellä tahansa!

Pekka Turunen 19.01.2016 19:48

Unto Hämäläinen spekuloi vaihtoehdoilla, että ehkä kukin kolmikannan kolmesta kannasta olisi joutunut tarkistamaan ajatuksiaan. Luulen, että juuri näin on käynyt: viime vuoden epäonnistuneiden ratkaisuyritysten jälkeen jokainen osapuoli on joutunut rauhassa miettimään tilannetta ja se on parantanut itse kunkin vastuuntuntoa.

Kannattaa tietysti muistaa, että nykyinen hallitus on tässä pelissä kokematon. Työmarkkinajärjestöt kyllä osaavat tämän vedätyksen. Kovat puheet aina viimeiselle rajalle ja vähän ylikin, ja sitten, simsalabim, sopimus.

Toivon vilpittömästi, että sopimus syntyy. Kovin varmasti sitä ei viime vuoden pettymysten jälkeen osaa veikata, mutta täytyyhän osapuolilta löytyä sen verran järkeä ja vastuuntuntoa. Ei tästä muuten kunnialla selvitä.

Röyhkeä AKT tietysti käyttää tilannetta hyväkseen ja vailla mitään solidaarisuutta lypsää omalle porukalleen lisää etuja. Siihen on kriittisessä asemassa olevalla ammattiliitolla mahdollisuus ja ahne ottaa tilaisuudesta vaarin.

Marita Salenius 19.01.2016 20:18

Juha Penttinen sen oivallisesti tiivisti. Miksi ylipäätään vaivautua uurnille, jos siellä tapahtuvan valinnan tuloksella ei ole merkitystä.

Demarit on niin SAK:n kanssa symbioosissa, että vaikea on ottaa selvää kumpi puhuu, kun Rinne tai Lyly suunsa avaa. SDP on ollut osaltaan aiheuttamassa nykyistä talouden ahdinkoa. Nyt sitten huutavat, että ottakaa varas kiinni.

Päivän sitaatin 30-vuoden lakkovälit muistuttaa miespolvien samankaltaisuudesta. Vieläköhän tämä nykyinen naperoporukka samaa yrittää ... niin siis 2046!

Eikö nämä miehet sauno enää ollenkaan. Ennenhän sitä jatkuvasti saunan lauteilla sopimuksia tehtiin. Vaan ei taida löyly nyt auttaa. Sopimus varmasti syntyy, mutta sen nimi voi olla jotakin muuta, kuin yhteiskunnallista.

Miten on mahdollista, että ollaan tilassa, jossa oikeastaan kukaan ei tiedä mitään, kaikki uhkailevat toisiaan ja ne "viisaat" miehetkin tuntuvat puhuvan mitä sattuu.

Kysehän on lomarahasta, sairaspäivistä, arkipyhistä. Ei siis kenenkään palkan alennuksesta. Yksi on kuitenkin varma. Tulee sopimusta tai ei, niin käyrät ei tästä nouse ennen kuin Venäjän kauppa aukeaa.

Jouni Martikainen 20.01.2016 6:00

Marita Saleniukselle: Ainakin minulle lomaraha on osa vuosipalkkaani. Ja joinakin vuosina sitä ovat myös sairaspäivien palkka. Ja ainakin minun teoreettinen tuntipalkkani pienenee, elleivät arkipyhät pienennä kuukausipalkkaan vaadittavaa työaikaa niinä kuukausina, kun niitä on.

Eipä silti, välitön talousahdinko ei toki olisi kaltaistani hyväosaista uhkaamassa, vaikka nuo menetykset tulisivatkin.

Päivän Hyvään Kysymykseen: Syntyykö sittenkin yhteiskuntasopimus? en uskalla arvailla. Siihen miksi neuvottelut alkoivat uudestaan minulla on hypoteesi:

Lännen median julkaisujen uutinen 9.1.2016: "LM:n kysely: Suomeen tulossa en­nen­nä­ke­mä­tön lakko, jos hallitus ei peru pakkolakeja." Tässä linkki Kalevan versioon uutisesta: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lmn-kysely-suomeen-tulossa-ennennakematon-lakko-jos-hallitus-ei-peru-pakkolakeja/716982/

Eli sama teema kuin Unskin avauksen loppulainauksessa.

Juha Kaistinen 20.01.2016 9:42

"Sisäinen devalvaatio" käsite, joka on joidenkin sanataiteilojoiden väännös. Olisko pitänyt kysyä parempaa ilmaisua vaikka Alivaltiosihteereiltä?

Sen verran kuitenkin aiheesta, että se ulkoinen devalvaatio tarkoittaa oman rahan heikentämistä muihin valuuttoihin.

Palkat pysyvät ennallaan tuontitavaroitten hinnat nousevat, mutta vastakohta siihen, että palkkoja lasketaan ja työaikaa pidennetään on vaikeaa perustella. On aina muistettava, että kaikki niin palkka kuin muut etuisuudet ovat palkkaperusteisia ja sopimuksiin perustuvia.

Uskottavuutta vähentää merkittävästi kun koko viime syksyn on korostettu tulevan kevään jättiosinkoja. Osinkoina maksetaan arvion mukaan noin 11 miljardia, joista suuri osa ulkomaisille omistajille joita ei todellakaan kiinnosta suomalainen yhteiskunta vaan se kuinka sijoitukset tuottavat.

Menestyvät vientiyritykset ovat ainoa tuki köyhälle ja rikkaalle. Se pitäisi olla kaikille selvää. Ei työnteettäjät meille palkkaa ja eläkkeitä yms. maksa vaan asiakkaat ja verovelvolliset.

Toivoa sopii, että tässä tilanteessa suomalaisjohtoiset yritykset eivät syyllisty haudanryöstöihin. Tarkoitan sitä, että olisiko yritykselle tarvetta omaan kehitykseen enemmän kuin lyhytnäköiseen ja turmiolliseen osingon maksuun?

Vaikka pohjimmiltaan kyseessä onkin: Kumpi oli ennen muna vai kana ongelma, niin parempi on laiha sovinto kuin iso riita, jonka aineksia tässä maassa on kerätty jo pari vaalikautta.

Seppo Mantere 20.01.2016 10:11

Perusongelma on vuosisatainen sota-asetelma palkansaajat vastaan työnantajat. Aivan kuten Pohjois-Koreassa Kim-dynastia vastaan kansa ja Pohjois-Korea vastaan USA.

Vaikka kaikki tietävät, että Suomen (siis SUOMEN) kansainvälisestä kilpailukyvystä ja sen parantamisesta on kysymys, niin sama sota-asetelma vain vallitsee.

Ei tule mitään. Korkeintaan jälleen hirveän riitelyn jälkeen syntyy vesitetty nahkapäätös, jota hallitus sitten täydentää esim. ALV´n pienellä nostolla - peruselintarvikkeet.

Kaikki ovat tyytyväisiä ja Juha Sipilä ei jatka politiikassa tämän kauden jälkeen. Hänelle yksi ja ensimmäinen kokemus Suomen johtamisesta riittää.

Jouni Pulli 20.01.2016 10:57

Kyse meillä Suomessa on edelleen taistelusta maan sisäisestä vallasta, ei juurikaan kilpailukyvystämme, valitettavasti. Voi siis hyvinkin olla, että jonkin sortin LAIHA sopu sybtyy, muttemme sillä kuitenkaan nosta Suomea kasvu-uralle.

Onko EK taas neuvotteluosapuoli?

Raimo Suihkonen 20.01.2016 11:13

Syksyllä 1990 heti kesälomien jälkeen yrittäjät heräsivät uuteen todellisuuteen:aivan kuin ihmiset eivät olisi lainkaan palanneet lomilta töihin.Taksikyyti-indikaatori kertoi kysynnän romahduksesta,palvelevat pienyritykset kyselivät missä asiakkaat.Ensimmäiset yskähdykset kuultiin myös suuyrityspuolelta.Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt jatkoivat kuitenkin ruususten uniaan ja puolueet valmistautuivat lisäjakopuheillaan seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin.Oli se pienyrittäjän näkökulmasta ahdistuksen ja epäuskon aikaa:media ja korporatiivinen valta ruokki tyhmyyksien ylistyksessään kansaa entistä katteettomillaan täkyillään entistä hurjempaan kulutusjuhlaan.Ei auttanut Suomen Pankin tyly ilmoitus,että juhlat ovat ohi.Kun ei osattu tai haluttu sopia keskenämme asioita,hoitivat markkinat omalla logiikallaan tarvittavat päätökset:40000 pienyrityksestä katosi 200000 ja suuryrityksistä/julkiselta sektorilta 300000 työpaikkaa!Voi sitä itkua ja parkua mikä välittyi koteihin TV:n kautta.

Vuonna 1991 BKT romahti n.7%, kun valtiovalta ja ekonomistiviisastelijat olivat harhoissaan ennakoineet jopa kasvua.

Finanssikapitalismin vuoden 2008 romahduksen jälkimainingeissa katosi jopa 8%.Vuoden 2007 tasoa ei tulla saavuttamaan vielä vuosiin. Eikä se ole pelkästään huono asia.

Eikö meillä vieläkään tajuta,että menneisyyden opit ja varsinkaan

kansantalouden ja kansainvälisen talouden sisäinen logiikka on ankarassa muutos- ja murrostilassa. Kovaa päätä on nyt lyöty seinään jo varmaan 7 x 7, mutta Lauri Ihalainen jaksaa vain julistaa nykyoloissa toimimatonta ilosanomaansa ja kehottaa vain jatkamaan! Työnantajapuolen vuorineuvosten oman edun tavoittelussa taas kohtuuden ideaali saa osakseen lähinnä huvittunutta hymähtelyä.

Moni kansalainen jo kokee tällaiset "yhteiskuntasopimusneuvottelut"

turhauttaviksi korporaatioiden ammattilaisten keskinäiseksi kahvitteluksi ilman kytkentää oikeisiin reaalimaailman kysymyksiin.

Olisiko nyt meidän kaikkien aika pysähtyä perimmäisten, relevanttien ekologisten, eettisten ja ekonomisten faktojen äärelle.Mitä on raha pohjimmaltaan?Missä mennään ryöstökalastelun

houkutuksiin?Mikä on oikeus ja kohtuus? Onko sittenkin äärimmäinen

pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon suurinta vääryyttä?

Silloin kun emme itse halua tai pysty asioitamme hoitamaan, silloin meille jää vain passiivinen rooli todeta, kuinka markkinaevoluutio meidät sopeuttaa! Jos meiltä itseltämme on jäänyt saamatta itsekurikasvatus, niin silloin sen kurin asettaa aina jokin toinen taho. Olisko nyt sen sisäisen ryhtiliikkeen aika?

Risto Virrankoski 20.01.2016 11:36

Jokohan on huomattu, että valtion velkavetoista venettä ei sovi liiaksi keikutella ? Valtiohan hakee tänä vuonna markkinoilta uutta velkarahaa noin 20 mrd, josta noin 14 mrd kuluu erääntyvien lainojen maksamiseen ja loput lisälainan ottamiseen.

Jos maassa riehuu lakkoaalto sekä yleislakon ja hallituskriisin uhka, lainojen saaminen voi hyvinkin vaikeutua ja silloin pojat ja tytöt vasta leikataankin. Ja terävillä saksilla. Tai sovitaan mitä vain jotta talouden 'ennustettavuus' palautuu.

Miika Kurtakko 20.01.2016 14:13

Syitä päiden kääntymiseen ja kantojen muuttamiseen on useita. Aloitetaan kotimaisista.

Ensimmäinen iso signaali oli mielipidetiedustelut. Joulukuussa SDP nousi gallupien "pääministeripuolueeksi". Vaikka edellisten mittausten perusteella trendi osoitti tapahtuman vääjäämättömyyttä, niin kannatusmuutoksen nopeus varmasti yllätti ainakin keskustan ja Sipilän. Pakkolakipelleily sataa suoraan SDP:n laariin, mistä on eniten kärsinyt perussuomalaiset. Ehkä PS:n paniikkimieliala on tarttunut Sipiläänkin tai sitten on vain tajuttu, että pakkolaeilla SDP ratsastaa suureen vaalivoittoon vuoden 2019 vaaleissa - olkoonkin talous ja työllisyys silloin hyvässä kunnossa tai ei. Hallitus teki niin kuin kokematon kranaatinheitinmies: nosti putken liian pystyyn ja ampui omia. No, pakkolakikranaatti on vielä ilmassa, joten paniikkiliikkeitä ehtii vielä tehdä, ennen kuin työmarkkinoilla syntyy liiaksi ruumiita.

Toinen asia on ammattiliittojen kovettunut taistelutahto. Muutama vuosi takaperin yleislakolla uhkaamiselle olisi naureskeltu, mutta eipä naureskella enää. Hallitus on aikaansaanut ensimmäistä kertaa vuosiin liittojen jäsenmäärät kasvuun, ja jäsenistö on radikalisoitunut. Ei olisi ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun yleislakon siivellä tapahtuisi muita isoja muutoksia. 99% kansasta alkaa olla kypsä laittamaan 1%:n eliitille jauhot suuhun. Ja ainoa taho, joka voi tarjota kanavan muutokselle, on nimenomaisesti ay-liike.

Sitten kansainväliset syyt. Maailman rahtiliikennettä seuraava Baltic Dry Index on nyt alempana kuin neljäänkymmeneen vuoteen. Se kertoo, että maailmankauppa ja reaalitalous on pysähtymässä. Öljyn hinnanlasku tarkoittaa monien öljynviennistä riippuvien maiden talouden romahdusta. Ilman koronnostoa ja (vielä toistaiseksi) reservivaluutan asemaa öljyyn vakuutena sidottu Yhdysvaltain dollari olisi romahtanut. Tilannetta voi verrata Venäjän ruplaan ja Kanadan dollariin, joiden arvosta on siilautunut yli 20% pois viimeisen puolen vuoden aikana. Vientimarkkinoiden yskähtely haittaa EU:ssa erityisesti Saksaa. Tällaiseen markkinatilanteeseen tuskin kukaan haluaa suurta lakkosumaa, tuskin edes AKT.

Syyrian ja Irakin pakolaiskriisikin ratkennee tämän vuoden aikana, mutta pikaisesti se ei helpota Suomen tilannetta. Turvapaikanhakijoita tulee edelleen, mikä kiristää tilannetta sekä hallituksen sisällä että kaupunkien kaduilla. Äärioikeistolaiset katupartiot, lakot ja pakolaiset siinä välissä on itse asiassa aika räjähdysherkkä tilanne.

Vuodesta 2016 näyttäisi muutenkin tulevan suurten globaalien muutosten vuosi, joihin sopeutumisessa on oma työnsä ilman työmarkkinakriisiä. Näin ollen veikkaan, että jonkinlainen "neotupo" tästä saadaan syntymään jo pakkasten aikana.

Martti Hirvensalo 20.01.2016 14:50

Akava ja STTK ymmärsivät jo syksyllä Suomen vaikean tilanteen ja olivat valmiita rakentaviin neuvotteluihin sekä etujen leikkauksiin. SAK (SDP) ei voinut hyväksyä edes sitä, että neuvotteluille oli hallituksen asettama tavoite.

SDP pani välit poikki kokoomukseen Antti Rinteen hallituskaudella ja suuttui keskustalle, kun Sipilä ei kelpuuttanut puoluetta hallitukseen. Kun vielä EK:n toimitusjohtajana on kokoomuslainen entinen ministeri, niin SDP/SAK:n halu ja kyky välttämättömiin uudistuksiin on lähtökohtaisesti heikko. Ymmärrys tilanteen vakavuudesta saattaa myös olla vieläkin vajavainen.

Eräät kirjoittajat ovat tuoneet esiin huolensa kevään "jätti"osinkojen vaikutuksesta neuvotteluihin. SAK nauttii VVO:n suurten vuokrankorotusten (joiden maksajina me toimimme asumistuen kautta) tuottamista suurista ja verovapaista osingoista. Sillä taholla ei pitäisi olla enää syytä paheksua osinkoja.

Esimerkkinä herää kysymys vaikkapa Fortum Oyj:n osingonmaksusta. Valtio omistaa hieman yli puolet yhtiöstä, jonka liikevaihdosta ja tuloksesta noin puolet tulee Suomen ulkopuolelta. Olisiko parasta ettei Fortum maksaisi osinkoa? Viime keväänä maksettiin 1,15 miljardia osinkoa, josta yli puolet Suomen valtiolle ja merkittävä osa työeläkeyhtiöille. Ottaisiko valtio lisää velkaa osingon sijasta?

Työttömien ja työttömiksi vielä joutuvien onni olisi, jos yhteiskuntasopimus syntyisi suunnilleen hallituksen tavoitteiden mukaisena. Myönteinen talouskehitys käynnistyy parhaassakin tapauksessa hitaasti, eikä neuvotteluissa enää pitäisi vitkastella arvovaltaperusteilla.

Juha Kaistinen 20.01.2016 16:11

Pidän kyllä valitettavana, että tämäkin keskustelufoorumi alkaa muistuttaa nimimerkkien takaa ja suojasta tapahtuvia päästöjä.

Onko tosiaan niin, että maan talouden nykytilaan on vain yksi yhteinen nimittäjä SDP?

Muuhun tulokseen ei näitä nimilläkin tehtyjä vuodatuksia lukiessa voi tulla.

Perusteltu ja tosiasioihin perustuva arvostelu on tervetullutta ja kannustavaa. Se on tulkittava siten, että kohteella on vielä potentiaalia parempaan, mutta rajansa asioiden tahallisella vääristelylläkin luulisi olevan?

Marita Salenius 20.01.2016 17:45

Miika Kurtakko kun sotatermejä käytti, niin jatkan samoin. SAK (lue SDP) on sitten jo kertausharjoitusvaiheessa ja lakkotykistö on rasvattu. On jo sisällissodan piirteitä - sanasto ainakin.

Kohta ollaan oravannahkakauppojen tilanteessa. Mutta kun ei ole enää sitä bilateraalista kumppania, jonka kanssa tehdä vaihtokauppaa!

Juha Kaistista muistutan, että SDP on nyt ainoa ns. iso oppositiopuolue ja koska se on suulaasti pyrkinyt yhteiskuntarauhan sekoittamiseen - syksyn kovaääniset härdellit - niin ei ole mitenkään perusteetonta tai tosiasioihin perustumatonta arvostella puoluetta. Arvosteluahan demaritkin jatkuvasti tekee.

Edelleen väitän, että SDP on osaltaan - toistan siis taas, että osaltaan - vaikuttanut viime vuosien aikana siihen, että taloutemme on tässä ahdingossa. Kyse ei ole yksinsyyllisyydestä, vaan suhteellisen huonosta ajan merkkien lukutaidosta.

Olen täällä blogissa jo muutaman vuoden kirjoittanut. Selkeästi olen myös ilmaissut puoluekantani, jonka johdosta olen saanut monesti tuta arvostelua ja vähättelyäkin puoluettani kohtaan. Mutten missään nimessä ole kokenut sitä tahalliseksi vääristelyksi tai tarkoitukselliseksi pahansuopaisuudeksi. Olen puolustautunut, jos tarvetta. Täällähän nimen omaan keskustelevat ne, joilla on potentiaalia joko osaamisensa ja/tai muun kyvyn kautta.

Olen saanut paljon tietoa ja nähnyt hyviä kirjoituksia kiperistäkin aiheista. Oletan, että täällä kirjoittaa lähes koko poliittinen näkemyskenttämme. Tämän blogin ylivertaisuus on juuri siinä, että täällä kirjoitetaan politiikkaa ja juuri sitä politiikkaa, jonka arjessa kohtaamme.

Tällaisena aikana, jossa ei näytä olevan mitään hyvää odotettavissa, on ymmärrettävää, että keskustelu kulkee syyllistämisen ja puolustamisen välillä. Mutta tämä tapahtuu omalla nimellä. Eli se tarkoittaa sitä, että mitä täällä kirjoittaa, sen saman sanoo kohdakkainkin.

Juha Kaistinen 21.01.2016 5:29

Ihan vain muutamia faktoja yhteiskunnasta ja sopimuksista.

SDP ei ole kuin kerran ollut lietsomassa lakkoa. 1905 lakkoon osallistuivat kyllä monet muutkin kansalaispiirit, joten ei siitäkään saa puolue kokonaan kunniaa tai syytä.

Mikähän oli puoluejakauma viime syksyn mielenilmaisussa Rautatientorilla? Vastaan vain mutu pohjalta. Ettei olisi nykyhallituksen entiset kannattajat ja jopa äänestäjät ylivoimainen enemmistö? Jos jollakin on varmempaa tietoa niin olisi mukava kuulla.

Ja ihan lopuksi. Tosi heikosti kävivät eduskuntavaalien uurnilla SAK:n lue SDP:n äänestäjät muista keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen jäsenistöistä puhumattakaan.

Etteivät vain olleet mukana sitten isä Vennamon jälkeisessä suurimmassa kusetuksessa.

PS. Nyt kannattaisi lähteä Puolaan siellä alkaa kehittyä uusi onnela itäisen naapurin opeilla.

Juha Malinen 21.01.2016 10:55

Siunaa ja varjele meitä,

Korkein kädelläs.

Kaitse ain kansamme teitä

vyöttäen voimalla meitä

heikkoja edessäs.

Sulta on kaikki suuruus,

henki sun hengestäs.

Virrestä 584. säkeistö 1.

Unto Hämäläinen 21.01.2016 10:59

Kiitos Juha tästä virren säkeistöstä. Arvelen, että olen näiden kymmenen Perässähiihtäjä-vuoden aikana lukenut, käsitellyt ja julkaissut ainakin 10 000 kommenttia tällä palstalla, mutta en ainakaan heti muista, että aikaisemmin olisi tarjottu virren säkeistöä kommentiksi. Nyt sekin nähty.

Hyvä alku pakkaspäivälle!

Unski

Pekka Turunen 21.01.2016 16:33

Onko Sdp yksin syyllinen Suomen taloudelliseen ahdinkoon? Ei tietenkään, mutta kyllä Sdp:llä kohtalaisen suuri osuus tästä syntitaakasta on. Siksikin tuntuu ihmeelliseltä, että Sdp:stä on nyt oppositiossa mukamas kuoriutunut vaihtoehto nykyiselle menolle, ainakin jos katsomme gallupmittauksia. On myös hurskastelua väittää, että Sdp:n gallupmenestys johtuisi ansiokkaasta oppositiopolitiikasta, kun se johtuu ainoastaan hallituksen vaikeiden säästöpäätösten aiheuttamasta tuskasta.

Oletan, että Sdp:ssä osataan laskea hieman nykyisiä gallupmittauksia pitemmälle. Ei hallituksen kaatuminen nyt olisi heidänkään etunsa, vaikka vaalivoitto olisikin tulossa. Jonkun ne vaikeat päätökset pitää tehdä, ja kyllä se myös Sdp:ssä tiedetään. Siksi taktisesti viisainta on odottaa, että nykyinen hallitus tekee ne vaikeat päätökset ja saa, toivottavasti, maan kurssin nousuun. Sen jälkeen on kenen tahansa paljon mukavampi hallita.

Toisaalta tämä tiedetään myös hallituksessa. Vaalitaktisia laskelmia tehdessä olennaista on miten vaalit sattuvat suhteessa (toivottavasti) nousuun kääntyvään talouteen. Toivon toki, että johtavat poliitikot osaavat katsoa enemmän maan etua kuin vaalitaktisia laskelmia.

Juha Kaistisen puheenvuoroihin vielä viitaten: tämän blogin hyviä puolia on se, että mukana näyttäisi olevan koko poliittinen kirjo ja kantaa otetaan omalla nimellä. Mielipiteiden erilaisuus on suuri rikkaus. Silti minullekin tulee välillä mieleen, että kovin yksioikoinen ja tyly muiden sättiminen ei ole keskustelun kannalta kovin antoisaa. Emmekö me monipuoluejärjestelmässä ole oppineet, että toisten kanssa täytyy tehdä yhteistyötä ja hyvä yhteistyö lähtee siitä, että myös muiden mielipiteitä osataan kunnioittaa?

Risto Virrankoski 21.01.2016 16:37

Palaan maallisiin kuvioihin. Huomasin ilokseni, että Uuden Suomen blogipalstalla oli Minna Isoahon kirjoitus, jossa esitettiin laskelma, minkälaisia tulonmenetyksiä 'pakkolait' palkansaajalle merkitsevät. Kirjoittaja pääsi olennaisesti alempiin lukuihin, mitä mm. AKAVA ja SAK ovat esittäneet.

Lisäksi voi todeta, että kärsijöinä eivät ole erityisesti pienipalkkaiset naisalat.

Todellisia tulonmenetyksiähän ovat 'lomaltapaluurahan' leikkaus ja yksi karenssipäivä sairasteluun. Muut 'leikkaukset' merkitsevät, että samalla palkalla on tehtävä vähän enemmän työtä.

Riippuen kunkin sairastelusta, tulojen menetys taitaa olla jotain 2-3 % luokkaa. Ei siis 8 % tai yhden kuukauden palkka. Näissä laskelmissahan loma-ajan lyhentäminenkin on ilmeisesti laskettu tulojen menetykseksi.

Olisi toivottavaa, että 'vallan vahtikoirakin' esittäisi perusteltua tietoa pakkolakien tulovaikutuksesta eikä vain ylläpitäisi kauhukuvaa siitä, kuinka nyt leikataan ihan mahdottoman epäoikeudenmukaisesti.

Jos aikanaan on pitempiä lomia myönnetty rahan korvikkeena, menettely on ollut pöhköä. Palkansaajalle ei ole tullut lisätuloa, mutta työnantajalle lisämenoja. Jonkunhan ne loma-ajan työt on tehtävä ja siitä palkkaakin maksettava.

Jari J. Marjanen 21.01.2016 16:48

Itse asiassa Suomalainen rukous on Uuno Kailaan tunnettu runo, josta lauletaan 1. ja 3. säkeistö, toinen säkeistö kun ei sovi melodiaan (minkä takia virsiversioon joku poropeukalo on suuren runoilijan tekstiä mielestäni vääristäen lisännyt säkeen "toivoa rohkaisemalla").

Politiikan ilmapiirin sopii yhä usein Kailaan toisen runon Pienessä maassa jälkimmäinen säkeistö:

Raja-aitoja kaikkialla. Ja porteilla kilpi:

"Tämä on minun alueeni" ja "Käänny tästä!"

He mittaavat kuutiotuumin ilman toisillensa:

kas, hengitä tämä - ja lakkaa hengittämästä!

Pääkaupungin kunnallispolitiikan tämänhetkinen puheenaihe on Johanna Sydänmaan loikkaus Kokoomuksesta Vihreään liittoon. Tätä hänen Facebook-päivitystänsä voisi pitää esimerkkinä siitä, että Kokoomuksen ympäristönsuojeluystävällinen ja sosiaalisiipi ovat hyvinkin lähellä maltillisia vihreitä, joihin itsenikin luen - mutta kuitenkin erossa toisistaan: "Haluan edistää yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien palveluja, tehdä avauksia yksinhuoltajaperheiden palvelujen suhteen, vastustaa avoimesti koulutusleikkauksia ja edistää laadukasta varhaiskasvatusta Helsingissä, tietenkään kulttuuri- ja liikuntapalveluita unohtamatta! Uskon, että Helsingin Vihreiden valtuustoryhmässä saan tukea ja kannustusta näiden asioiden edistämiseen."

Itse perheettömän en ole perehtynyt päivähoitoon enkä muuhun varhaiskasvatukseen enkä ole kiinnostunut liikunnasta, mutta kaiken muun tuosta voin allekirjoittaa.

Kokoomus ilmoitti joskus "vastakkaisasettelun ajan olevan ohi". Lieköhän mikään vaali- tai poliittinen iskulause ollut yhtä kaukana puolueen harjoittamasta politiikasta? Periksi on silläkin laidalla annettava, jos yhteiskuntasopimusta halutaan.

Olli Saarinen 21.01.2016 17:02

Parlamentaarinen demokratia on vaikeaa. Kataisen hallituksen muodostamninen edellytti SDP:n ylioptimistisen talouskäsityksen hyväksymistä mikä on yksi nykyisten vaikeuksiemme juuri. Mutta vielä vaikeampaa ja vaikeampi ymmärtää on ulkoparlamentaarinen demokratia. Miten ay-liikkeen sisäinen demokratia toimii on epäselvää kuten myös se miten ay-liikkeen kolmipäinen kotka fokusoi saaliiseen? Kun kuitenkin viime syksynä ay-liike antoi kohtuullisen tarjouksen, jonka EK hylkäsi, kohdistuu mielenkiinto EK:n päätöksentekoprosessin demokraattisuuteen.

EK:ssa on toiminut vuorineuvosrenkejä, jotka toistavat kulloistakin mantraa virka-aikansa ja eläkepaketin saatuaan vaikenevat Portugaliin. Mutta keneltä he saavat agendansa? Antti Herliniltä vai Björn Wahlroosilta vai toimivatko he opportunistisesti oletetun hyötyfunktion polulla? Joka tapauksessa työnantajien isänmaallinen velvollisuus on olla maksamatta liikaa palkkaa (mikä unohtui liittokierroksella) ja kohdistaa insentiivinsä muun muassa bioteknologisten innovaatioiden pysymiseen kotimaassa eikä niiden kapitalisoitumiseen yrityskaupan pullistamassa optiokuplassa.

Pentti Kangasluoma 21.01.2016 19:04

Lähettelin välipäivinä ja vuoden alussa runsaasti meilejä, erilaisille

ihmisille, toimivat erilaisissa tehtävissä, erilaiset työnantajat.

Pitkä loma oli varsin monella, ei yksin eduskunnassa. Järjestöissä toimivat

ovat osanneet asiansa hoitaa, kun yhteistyökumppanit ovat poissa työpaikoilta niin miksi mekään tulisimme. Valtion apua saavia järjestöjä.

Joissain kunnissa vastasi puhelinvastaaja, olemme paikallalla pyhien jälkeen. Terveyskeskusten puhelinnumerot sentään kerrottiin. Pitäjälehdille

ei oltu kerrottu pitkän loman perusteita. Valtuutetut ovat usein kunnan työtekijöitä, saavutettu etu.

Tämäntyyppisiä etuja on niillä jotka ovat sisätöissä. AKT, ammattiliittojen

jäsenet menettävät palkkansa jos eivät saavu työpaikalle. Viime laman aikana eräs yritysjohtaja totesi, verstaan puolella tehdään töitä, mutta

toimistolla hoidetaan työajalla omia asioita. Nyt pääsee vielä enemmän

uusilla välineillä irti työn arjesta, voi tviittailla kaikille mantereille.

Ei pitäisi tehdä turhasta draamaa. Kaikista asioista valittaminen luo epäsopua. Maahanmuuttajat katsovat meitä, täällä saa valittaa, oppivat.

Kun he alkavat arvostella puutteita niin osa kantaväestöstä saa sätkyt.

Eivät siirtokarjalaiset evakot koko elämäänsä pysyneet nöyrinä, kun heidän

kieltään, tapojaan pilkattiin. Meidän tulee se ymmärtää nyt.

Mauno Rissanen 22.01.2016 11:47

Taitavat keskustelijat suurimmaksi osaksi joko uskovan sopimuksen syntymiseen tai toivovan sitä. Sitä suuremmin ihmettelen sitä todellisuuden sivua, joka nousee näkyviin valtuutettu Johanna Sydänmaan ratkaisun perusteista. Ryhmänvaihdos on protesti koulutusleikkauksia, varhaiskasvatusleikkauksia ja kulttuuti- ja liikuntatoimen leikauksia vastaan.

Yksinkertaisimman päätttelyn mukaan viiden miljardin velalla toimivan velkayhteiskunnan saattaminen vähemmän velkavetoiseksi edellyttää supistuksia jokaisella ns. hyvinvoinnin osa-alueella - tai sopimista riittävän suurista palkanalennuksista ja vähäisempää toimintojen karsimista. Sydänmaa näyttää edustavan todellisuudesta irrallaan olevaa kulttuurielitismiä ja hakevan sille tukiryhmää.

Millainen määrä maassa on tällaista väkeä? Mitä lehdistö on tehnyt valistaakseen sitä talouden todellisesta tilasta? Onko kitinä kiinnostanut enemmän?

No, meneillään ovat reikäleipien ja härkäviikkojen ajat. Toivon neuvottelijoille pyrkimystä perusasioiden kuntoon saattamiseen arkirealistisin keinoin.

Erkki Pekola 23.01.2016 19:48

Mikä on se laatikko nimeltään, jonka kyljessä olevaa nappia painamalla esille pomppaa Pelle, jonka tarkoitus on naurattaa lapsia?

Jyri Häkämies Etelärannassa ja Juha Sipilä avokonttorissaan värkkäsivät yhdessä vastaavan laatikon, josta on ainakin neljä kertaa pompannut esiin Pelle, jota he kutsuvat Yhteiskuntasopimukseksi. Pelle on toistanut mantraa, että menkää köyhät kyykyyn tai tapahtuu kauheita. Tämä ei ole naurun asia eikä paikka.

Viikon alussa Häkämiehen kellossa muuttui ääni, mutta kenen aloitteesta. Kestää vielä jonkin aikaa, kunnes joku tutkiva reportteri paljastaa millaisia puhutteluja elinkeinoelämän raskas sarja piti hänelle. Häkämies ja Sipilä olivat sellaisella marjastelumatkalla, josta ei tulla kotiin enempää marjojen, kuin marja-astioidenkaan kanssa.

Tälle palstalle kirjoittavien Kepu-, Kokoomus- ja Persu-trollaajajien yritykset saada vielä kerran kaikki kansakunnan vaikeudet sosialidemokraattien ja SAK:n synneiksi suorastaan nolottavat. Nuo kirjoitukset edustavat täydellistä historiattomuutta. Valtioneuvoston nettisivuilta voi lukea kaikkien Suomen hallitusten ministerit ja voimasuhteet. Kepu ja Kokoomus ovat vieneet Suomen suolle!

Jopa iso porvari näyttää nyt hyväksyvän ajatuksen, että työmarkkinoilla pitäisi palkanmuodostuksessa edetä vientialojen määrittämän marginaalin puitteissa. On tarpeetonta ennustaa selvää asiaa, että kun siihen tilanteeseen tullaan, niin saamme kuulla kuinka surkeasti ne 'vientialat' ovatkaan pärjänneet, osinkojen jakoa ei voida lisätä, pitää jättää yrityksen henkilöstö ilman. Ja sitä myöten koko julkinen sektori ja palvelu-alat - niin mitä heille?

Jouni Martikainen 24.01.2016 7:57

Täälläkin yhteiskuntasopimuskeskusteluun nostetaan osingot. Kertoisiko joku, miksi Suomessa pääpaikkaansa pitävän yrityksen, jonka omistavat pääasiassa ameriikkalaiset ja joka tekee pääosan tuloksestaan Aasiassa pitäisi pienentää osinkojaan, jos Suomeen tehdään yhteiskuntasoimus? Vai olisiko Suomelle jotenkin parempi, että tällaiset yritykset muuttaisivat pääkonttorinsa Lontooseen tai Singaporeen, etteivät niiden maksamat osingot olisi enää Suomen mediassa niin ärsyttävästi esillä, kun palkansaajat ovat tiukilla?

Pentti Kangasluoma 24.01.2016 10:06

Näin Ilta-Sanomat ennakoi:

1 Työnantajien työeläkemaksua voitaisiin keventää Emu-puskurin avulla. Alennus tulisi myös kuntapuolelle, jossa puskureita ei ole.

2. Pisimmistä lomista voitaisiin nipistää ehkä noin kaksi päivää.

3. Arkipyhistä (loppiainen ja helatorstai) päästäisiin todennäköisesti myös sopimukseen.

4. Työmarkkinajärjestöillä on ilmeisesti halukkuutta tarjota hallitukselle alv-porkkanaa eli alv-veron noston nielemistä osana pakettia, vaikkei se suoraan kilpailukykyyn vaikuttaisikaan.

Ei pitäisi olla ylivoimainen hyväksyä jos ajetellaan koko kansantalouden etua.

KAKSI MYSTEERIÄ

---------------

Miksi yrittäjäjärjestöt, yrittäjät eivät ole huolissaan eläkeläisten ostovoimasta? Yhä suurempi osa kuluttajista, asiakkaista on eläkeläisiä.

Eläkerahastot kasvat koko ajan.

Miksi ammattiliitot eivät voimallaaan vaadi eläkeläisten ostovoiman säilyttämistä? Työeläkeläiset ovat liittojenne vapaajäseniä, "kaveria ei

jätetä", periaate estäisi nyt tapahtuneen, O korotuksen.

Eläkerahastot kasvavat koko ajan.

Tuntematon, muistatte. rautaisannos syötiin. Koskelakin söi, kun oli äärimmäinen hätä. Joten EMU-puskurit käyttöön.

Valto Ensio Heikkinen 24.01.2016 19:21

Osaavatkohan ne nyt kovasti uutisissa hehkutettavat tulevaisuuden robotit hoitaa paremmin nämä yhteiskuntasopimuksetkin?

Unto Hämäläinen 25.01.2016 11:22

Huomenta Sanomatalosta. Päivän hiihtolenkki on tehty, ja sillä aikaa SAK:n hallitus oli tehnyt päätöksen osallistumisesta ns. yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. Päätökseen voi tutustua tässä osoitteessa: http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyomarkkinasopimuksen-synty-edellyttaa-ratkaisua-paikallisesta-sopimisesta-2016-01-25

Tämä on viides ja todennäköisesti viimeinen vakava yritys tehdä sopimus, mutta on turha luulla, että tämä kerta olisi edellisiä kertoja helpompi. Nimittäin paikallisesta sopimisesta on taatusti vaikea sopia...

Kiitos kaikille sopimuspohdintoihin osallistuneille, tällä viikolla yritän kehitellä uuden keskustelunaiheen. Olen saanut muutamia hyviä ideoita, joita pidän jemmassa. Kaikki ideat otetaan kiitollisuudella vastaan.

Unski

Risto Virrankoski 25.01.2016 11:49

Aamun tiedon mukaan neuvottelut 'yhteiskuntasopimuksesta' alkavat taas.

Epäselvää ainakin minulle on, mistä oikein neuvotellaan, kun palkoista ei sovita ilmeisesti yhtään mitään. Tehdäänkö jonkin sortin 'sisäisen devalvaation' pakettia, jossa yritysten ja julkisen talouden muuta kustannuskuormaa kevennetään ja rahat otetaan tavalla tai toisella palkansaajilta.

Syksyllä sitten neuvotellaan palkoista liittokohtaisesti ja selvää on, että palkansaajat hakevat kompensaatiota 'yhteiskuntasopimuksen' aiheuttamista menetyksistä. Mitenkähän työnantajat luulevat tässä kisassa ja tässä ylikuumennetussa tilanteessa pärjäävänsä.

EK on pelannut pelinsä todella huonosti ja tehnyt itsensä tarpeettomaksi jo etuajassa. Mitähän Alahuhdan ja Häkämiehen päissä oikein liikkuu?

Kaikki valtit on valutettu ay-liikkeen käsiin. Sankarin viittaa on tarjolla vain Palolalle ja Lylylle. Elleivät nämäkin sitten ala siitä keskenään kisaamaan.

Kyösti Salovaara 25.01.2016 13:36

Tässä käydyssä keskustelussa - ja ikivanhoissa palopuheissa viime lauantaina Tampereella - ay-liikkeelle annetaan (tai se on ottanut itse lupaa kysymättä) moraalinen oikeus mitata "ulos" jokin mitä keväällä mahdollisesti sovitaan pois-annetuksi.

Tekee mieli kysyä: mitä ay-liikkeen päässä liikkuu? Vai liikkuuko mitään?

Olisihan tietysti komea saavutus upottaa Suomen teollisuus ja talous lopullisesti. Me voitimme! kaikuisi pitkin Suomea tyhjistä teollisuushalleista.

Pentti Kangasluoma 26.01.2016 8:04

Muusikko ZP on kuollut, ruumpuja näkyi soittavan. Aamu-tv kertoi myös yhtyeet joissa oli soittanut. Minulle tuntemattomia, mutta pääuutisissa?

Davie Bowien kuolemaa Yle on surrut viikkokaupalla.

Jouduin tälle polulle, kun luin Kyösti Salovaaran tekstin missä hän moitti ay-liikkeen hengennostattamiskokouksia Rahan lisäksi he haluavat arvostusta, tunnetta että ovat jotain.

Puhutaan viennin tärkeydestä. Kertoisiko Yle vientiasentajan, projekti-insinöörin kuolemista, jotka ovat eri mantereilla pystyttäneet laitoksia.

Ylen eikä Hesarinkaan kirjeenvaihtajat eivät heidän työmailleen eksy.

Toimittajan kannattaisi hypätä rekan kyytiin aamuyöllä, seurata lastia

vieraisiin maihin Onko jotenkin arvokkaampaa soittaa kitaraa vieraissa

maissa kun asentaa koneita paikallisten kanssa.

Juha Kaistinen 26.01.2016 9:46

Kun kysellään mitä EK:n ja vastaavasti SAK:n päissä liikkuu puhutaan samalla sujuvasti asian vierestä. Kummallakaan mainitulla ei edes muodollisesti ole päätä, ajatuksista puhumattakaan.

Kun tunnen kohtalaisen paljon jopa henkilökohtaisesti kummankin puolen aivan eläviä ja ajattelevia ihmisiä niin voin vain todeta, että he eivät kaikki ole julkisuudessa esitettävien keskusjärjestöjen edustajien puheitten eikä tavoitteidenkaan takana. Näiden päiden, joiden kuvitellaan tulevan ja toimivan jostain, tiedä mistä?

EK:n mantraa paikallisen sopimisen autuudesta ei kaikki yrittäjät allekirjoita. Joillakin on vielä käsitys, että SAK:ssa haikaillaan kommunistien maailmanvalloituksen perään. Ei haikailla, vaan ennen kaikkea oman osuuden saamisesta työn tuloksista ja jokapäiväisestä toimeentulosta.

Muistan kun vielä -50 luvulla rakennusliitossa suunniteltiin aseiden hankkimista liiton aktiiveille. Demareiksi tunnustautuneilla oli kovat ajat. Jatkuvaa jäynää joilla yritettiin sakinhivutuksella saada vääräuskoiset sanoutumaan irti jopa rakennnusliikkeen omistajaa painostamalla.

Tervetuloa 2000 luvulle ja aivan perusasioiden ääreen.

Pekka Turunen 26.01.2016 22:21

Juha Kaistinen tekee tärkeän havainnon: eivät työmarkkinoiden järjestöt ja liitot ole mitään monoliittejä. Niiden sisällä on hyvin laaja kirjo erilaisia mielipiteitä. Neuvotteluihin käytäessä niiden täytyy tietysti hakea yhtenäinen näkemys. Tässä vaikeassa tilanteessa toivon vilpittömästi, että molemmilla puolilla hallitsevaksi nousee maltillinen, sovinnonhakuinen kanta.

Samahan pätee myös puolueisiin. Vaaleissa ei ole kyse vain siitä, miten eri puolueita kannatetaan, vaan myös siitä miten kannatus jakutuu puolueiden sisäisten ryhmien kesken.

Myös Kyösti Salovaaran ihmettely on paikallaan. Haluavatko ay-liikkeen jyrkimmät siivet, kutsutaan niitä vaikka lyhenteellä AKT, todellakin upottaa Suomen talouden ja teollisuuden? Tässä tilanteessa luulisi kovempaankin päähän uppoavan, että maamme talouden pelastamiseksi tarvitaan myös ikäviä päätöksiä. Ei kyse ole nyt luokkasodasta.

Toivottavasti ay-liike, tai ainakin sen selvä enemmistö, ymmärtäisi että nyt täytyy purkaa niitä rakenteita, jotka pahiten ovat jääneet ajastaan jälkeen, ja näin auttaa taloutta kääntymään nousuun. Ja samalla pitää huoli siitä ydinasiasta, että nämä ratkaisut tehdään huomioiden myös työntekijöiden (ja työttömien), ei pelkästään työnantajien, edut.

Erkk Pekola 27.01.2016 4:31

Jatkan hämmästykseni julkituomista: onko tosiaan joidenkin (menneisyyden haamujen) mielestä Suomen tulevaisuus ja etenkin menestyminen kiinni siitä, että palkkatyöläisen tulisi sietää kaiken nöyryytyksen ja loputtoman kuppauksen? Ovatko palkansaajat, eläkkeensaajat, työttömät jne vastuussa?

Kun suurfirmojen isot pomot ollessaan 'hallitusvastuussa' toinen toistensa firmoista ristiin rastiin, nostavat toistensa bonuksia, niin missä on moraali? Samalla vaaditaan palkanalennuksia muilta.

Kaikki mikä työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa lähiviikkoina tapahtuu on seurausta kahden (2) osapuolen toimista. Ihmettelen, että fiksut ihmiset menevät jatkuvasti siihen porvarilehdistön (ja EK:n) ansaan, jossa luodaan kuvaa, että sopimusneuvotteluissa olisi vain palkansaaja osapuoli, jonka jääräpäisyys vie meidät kaikki turmioon. Jos ay-liike pitää tavoitteistaan kiinni, niin mikä on silloin EK:n rooli?

Lopputulemaksi ennustan, että tulollaan on perinteinen keskitetty tulosopimus, jonka sopiminen sinetöi lopullisesti tämän Sipilän avokonttorihallituksen mitättömyyden. Yhteiskuntasopimusta ei tule, se edellyttäisi Sipilältä ja Häkämieheltä paljon syvällisempää yhteiskunnallista ajattelua. Kepeät mullat!

lasse kosonen 27.01.2016 8:40

Yhteiskuntasopimuksesta en tiedä syntyykö mutta tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu voi syntyäkin. Taas kerran siihen on palattava ja hyvä niin.

Mauno Rissanen 27.01.2016 9:57

Yksi työväenliikkeen suurissta tarinoista lähtenee säkeistä "Työn orjat sorron yöstä nouskaa". On vain sorretut ja sortajat ja nousevan työväenliikkeen mahtava joukkovoima. Siihen tarinaan liittynee Erkki Pekolan ajatus työväestöstä nöyryyttämisen ja kuppaamisen kohteena. Tuo ajatus on kuitenkin liian yksinkertainen nyky-yhteiskuntaa kuvaamaan.

Tarinan kuvasto on kuitenkin niin vahva, että se otetaan käyttöön heti, kun syntyy tyytymättömyys - tai halutaan synnyttää tyytymättömyyttä.

Me kaikki, jotka emme ole työnantajan asemassa, olemme palkkatyöläisiä korkeimmasta asemasta matalimpaan. Pääosa meistä on seurannut työaikanaan työehtosopimusneuvotteluja kiinnostuneina siitä, mitä juuri meidän ryhmämme saa. Suurelle osalle meistä työnantaja - kunta, valtio, julkinen työnantaja - on ollut melko hahmottumaton. Kuinka moni on ollut kiinnostunut siitä, mistä rahoista palkka tulee? Niitäkin kyllä on ollut.

Tässä suuressa joukossa on niitä, jotka ovat elämässä ajautuneet puille paljaille. Siellä on niitä - puolukantaan katsomatta - jotka ovat luoneet ympärilleen "pikkuporvarillisen" hyvinvoinnin. siellä on niitä, jotka yli puoluerajojen omalla työllään ja yritteliäisyydellään ovat hankkineet maata, metsää ja mersuja. Ei tähän joukkoon ihan helposti ilman hyvin vahvaa aatteellista painotusta voi sovittaa sanoja (monoliittinen) työväki, kuppaaminen ja työn orjuus. Meistä melkein kaikki haluavat työtä.

Kaikille näille tarvitaan sellainen sopimus - ei käytetä nimeä, ettei mennä harhateille - joka aloittaa Suomi-nimisen velkapesän uskottavan kohentamisen.

Tarvitaan sellainen sopimus, joka pitää työn maassa. Rajojen ulkopuolelta löytyy joka lähtöön valmiutta ottaa työ kuin työ meiltä pois. Tarvitaan sellainen sopimus, että niin pienet kuin suuretkin yritykset eivät kaadu van säilyttävät näköalan jatkamismahdollisuuteen. Vain voittoa tuottava yritys voi antaa työtä.

Kun maa on elänyt niin reilusti yli varojensa kuin Suomi, täytyy melko varmasti mennä taloudellisen notkon kautta. Se kirpaisee elintason laskuna, mutta itse olemme etummekin nauttineet. Hyvinvointimme riittää vielä nyt korjausliikkeisiin, mutta niitä on tehtävä.

Pekka Turunen 27.01.2016 11:33

Mauno Rissanen jo viisaasti vastasikin Erkki Pekolalle, mutta jatkan vielä muutamalla sanalla itsekin.

Niistä menneisyyden haamuista, joiden mukaan Suomi jakaantuu aatteellisesti kahtia ja joita Erkki Pekola yhä julistaa, olisi korkea aika päästä eroon, sillä nykytilanne on paljon vivahteikkaampi.

Tietenkään palkkatyöläisiä ei pidä kupata loputtomasti (sitä tuskin kukaan edes suunnittelee) ja tietenkään palkan- tai eläkkeensaajat, työttömistä nyt puhumattakaan, eivät ole maan tilasta yksin vastuussa. Syypäitä, jos nyt syyllisiä ylipäätään halutaan etsiä, olemme me kaikki. Ulosmittasimme hyvinvointia ennakkona enemmän kuin pystymme pitemmän päälle säilyttämään.

Olennaista on, että Suomi on siinä tilanteessa, että jotain tarttis tehdä. Suomi on globaalissa katsannossa vielä hyvinvoiva maa, mutta ollaksemme sitä myös jatkossa meidän täytyy tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kilpailijoita maailmassa riittää.

Tämä tarkoittaa mm. monista saavutetuista eduista luopumista. Se koskettaa meitä kaikkia ja se myös koskee meihin kaikkiin. Siksi on tärkeää, että tarvittavista toimista sovitaan mahdollisimman laajalla yhteistyöllä.

Pahiten tämän ymmärtämisestä on pihalla tämä ns. AKT-siipi, joka ilmoittaa ettei se suostu edes neuvottelemaan. Totta on, ettei myöskään EK ole toiminut mitenkään viisaasti. EK:ta ei pidä missään tapauksessa päästää yksin ratkaisuja sanelemaan, joten neuvotteluihin tarvitaan ehdottomasti ay-liikkeen vastapaino.

Näin konservatiivihallituksen aikana jonkun on totisesti syytä vahtia, että myös ns. hyväosaiset osallistuvat talkoisiin. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että talkoot koskevat meitä tavallisiakin ihmisiä.

Risto Virrankoski 27.01.2016 13:46

'Talkoista' puheenollen, en malta olla kysymättä, mikä olisi hyväosaisilta vaadittava talkoosuoritus jotta kansa olisi tyytyväinen? Voisiko joku valottaa asiaa. Minua jotenkin nyppii tämä ‘hyväosaisten osallisuus’-keskustelu.

Eli perusteltuja ja konkreettisia esityksiä odottelen.

Itse makselen veroja ja maksuja vähän yli puolet tuloistani. Onko tämä, eli se että joka toisen päivän tulot tulevat minulle ja joka toisen päivän tulot menevät 'talkoisiin', riittävää talkoohenkeä minulta vai pitäisikö antaa enemmän ?

Talkoot muuten ovat luonteeltaan kertaluontoisia projekteja. Naulataan pärekatto, nostetaan perunaa, valetaan talon perustukset... Voisivatko nämä 'verotalkootkin' olla projekteja, joilla autetaan julkinen talous hädän yli ja sen jälkeen palataan ns. normaaliin.

Juha Kaistinen 27.01.2016 14:39

Minäpä yritän vastata tuohon "hyväosaisten talkoo" asiaan.

Vaikka rajan veto tässä asiassa on kuin veteen yrittäisi piirtää.

Jos kaikista tulolähteistä menee puolet pelkästään veroihin ja silti pystyy elämään joidenkin suositusten mukaista elämää, niin mielestäni se saa riittää talkoihin osallistumiseen.

Näin yksinkertaista se ei ole. Valitettavan useat eivät pyrikään tällaiseen tilanteeseen. Heille yön yli vanha euro on kauhistus. Useilla heistä ei verotuksen kanssa ole mitään ongelmia. Päin vastoin. Elämiseen tulevat ja menevät rahat tulevat suurelta osin heiltä, jotka todella maksavat veroja ja maksuja puolet tavalla tai toisella hankkimistaan verotettavista tuloista.

Mutta, se siitä. Tästä aiheesta voidaan jatkaa vääntöä maailman tappiin asti.

Teemu Männynsalo 27.01.2016 16:15

Totta on, että jos ja kun yli puolet työtuloista voi Suomessa mennä erilaisiin veroihin alkaa kysymään järjestelmän mielen tai mielettömyyden perään. Tällöin ymmärtää myös sen, että kun käteen työtuloista voi Suomen verojärjestelmässä jäädä 40%, alkaa tämä tuntua lopulta veronmaksajasta lähes sosialismilta.

Työtulojenäärimmäisen kireä verotus on selkeä Suomen sairauden merkki, osoitus yhteiskuntaprioriteettien systeemivirheestä.

Kyösti Salovaara 27.01.2016 19:04

Jos ihminen maksaa tuloistaan puolet takaisin veroina - tai vaikkapa n. 30 % niin kuin itse maksan - ja sitten vielä kulutusveroina runsaat 15 %, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa? Filosofisesti?

Minusta se tarkoittaa yksilön vapauden säätelemistä ulkoapäin; sitä että joku (valtio, kunta, virkamies) tietää minua paremmin mihin saamani ansio tai eläke pitää kuluttaa - ja kun tämä kaiken tietävä taso on tehnyt valintansa minulle jää "jotakin" itse päätettäväksi.

Totta kai on paljon mistä pitää maksaa kyselemättä: tiet, koulut, teveydenhoito, poliisi ja armeija jne, mutta sen jälkeen ollaan harmaalla alueella, joka ei näköjään monia kiinnosta, ei varsinkaan näitä perustuslakiasiantuntijoita jotka pohtivat oikeuksiamme.

Perustuslaki ilmeisesti sallii, että valtio vaikkapa päättää että 60 % tuloista menee veroihin ja kansalaisella jää käteen vaikkapa 235 euroa kulutettavaksi karkkiin ja pariin olueeseen.

Oikeudenmukainen perustuslaki tietysti kieltäisi moisen.Mutta sellaista ei taida olla käytössä.

Tämä on itse asiassa paljon tärkeämpi kysymys kuin mitä yleensä ajatellaan; eikä se juuri näytä "dosentteja" kiinnostavan. Siis se että mitä yksilön "vapaus" tarkoittaa suhteessa yhteisöön kun otetaan huomioon mitä yksilö maksaa yhteisölleen.

Risto Virrankoski 28.01.2016 11:18

Kun kovin sympaattiselta ei varmaankaan kuullosta puhua hyväosaisten puolesta, esitän vastapainoksi muutamia tapoja, joilla me hyväosaiset voisimme 'talkoisiin' osallistua.

Tämä olkoon tällainen virtuaalisen 'hyväosaisten puolueen' julistus. Meitä, Paavo Väyrysen sanoin, ainakin hiljaisesti samanmielisiä on lähes kaikissa puolueissa.

Voisimme hyväksyä, että meidän omavastuutamme yhteiskunnan palveluista korotetaan reippaasti, mutta vastaavasti jos käytämme vaikkapa yksityistä terveydenhoitoa, päiväkotia tai muita yhteiskunnan palveluja suoraan korvaavia palveluita, nämä menot ovat verovähennyskelpoisia.

Työeläkkeille voisi asettaa jonkin kohtuullisena pidettävän ylärajan. On rehellisempää maksaa eläkettä alunperin vähemmän kuin että verotuksella ottaa kuitenkin 'liiat' pois. Vapaaehtoisten eläkkeiden eläkemaksujen verovähennysoikeudesta luovutaan.

Lapsilisiä emme me hyväosaiset tarvitse.

Kaikista johdon ja muun ns. ylemmän väen bonuksista, optioista ja osakepalkkioista luovutaan määräajaksi. Tehdään työt peruspalkalla. Peruspalkkojen yleinen kehitys rajoitetaan samalla yleiseen ansioiden kehitykseen.

Jos jotkut meistä hyväosaisista onnistuvat suunnittelemaan verotusasemansa niin, että efektiivinen veroaste jää alle 40 %, suostumme siihen, että ainakin määräajaksi määrätään täydennysveron maksuvelvollisuus.

Jos sitten vieläkin julkista taloutta ahistaa, olemme valmiit antamaan valtiolle pakkolainaa jonkin kohtuullisen määrän.

Vastineeksi edellytämme, että julkisen talouden absoluuttista alijäämää supistetaan vuosittain niin, että talous on tasapainossa viiden vuoden sisällä riippumatta kansantalouden tilasta ja suorituksesta ja että tekemiämme talkoosuorituksia ei käytetä julkisten menojen kasvattamiseen.

Me täällä 'hyväosaisten puolueessa' olemme nimittäin erittäin huolestuneita siitä, että ajaudumme tilanteeseen, jossa massiiviset ja äkkinäiset julkisten menojen leikkaukset käyvät välttämättömiksi.

Nämä leikkaukset kohdistuvat silloin suhteellisesti pahiten todella vähätuloiseen ja köyhään kansanosaan, johon meistä hyväosaisistakin valtaosa aikanaan kuului.

Eli tällaista yhteiskuntasopimusta osaltamme ehdotamme.

Luetuimmat

  1. 1

    Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

  2. 2

    Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

  3. 3

    Konduktööriä yritettiin puukottaa junassa Pasilassa

  4. 4

    Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

  5. 5

    Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

  6. 6

    Charlestonin joukkoampuja myönsi nauraen tappaneensa yhdeksän ihmistä – syyttäjä tavoittelee kuoleman­tuomiota

  7. 7

    Teloitettu kouristeli yli kymmenen minuuttia – Nukutusaineen vaihto herättää arvostelua Yhdysvalloissa

  8. 8

    Saara Aalto lähtee jopa suosikkina X Factor -finaaliin – näin finaali etenee

  9. 9

    Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

  10. 10

    Teimme koiramessujen kunniaksi pienen visan: Tunnistatko omistajan koiraa katsomalla?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

  2. 2

    Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

  3. 3

    Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

  4. 4

    Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

  5. 5

    Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – Poliisi vahvistaa: turmakodissa ei ollut hälytintä

  6. 6

    Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

  7. 7

    Trumpin kannattajat kehottavat boikotoimaan uutta Tähtien sota -elokuvaa

  8. 8

    Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

  9. 9

    Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

  10. 10

    Alkon liköörikisan finaaliin päässyt suomalaisfirma suree tappiota – ”Kävi sekaannus, Alkoon lähti väärä tuotenäyte”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

  2. 2

    Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

  3. 3

    Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

  4. 4

    Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

  5. 5

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  6. 6

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  7. 7

    44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

  8. 8

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  9. 9

    Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

  10. 10

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  11. Näytä lisää