Perässähiihtäjä

Onko kaikki hyvin?

SAK:n hallitus on juuri äsken hyväksynyt "neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta ja lähettää sopimuksen liittojen soveltamisneuvotteluihin". Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen luvuin 14 vastaan 5, yksi tyhjä. Vastaan äänestivät niiden liittojen edustajat, jotka ovat jo ilmoittaneet, ettei sopimus niille kelpaa.

SAK:n hallituksen tiedote on tässä sellaisenaan.

"SAK hyväksyy alustavasti neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta ja lähettää sopimuksen liittojen soveltamisneuvotteluihin.  Päätös kilpailukykysopimuksen siirtämisestä työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvoteltavaksi syntyi SAK:n hallituksessa aamupäivällä äänin 14–5. Tyhjää äänesti yksi. Maan hallitukselta SAK edellyttää, että sen on osaltaan toimittava kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Hallituksen on luovuttava puolentoista miljardin euron leikkauksista sekä veronkorotuksista ja toteutettava veronkevennykset. Myös paikallisen sopimisen lakivalmistelussa on edettävä jo sovitusti eli vahvistettava työehtosopimuksien merkitystä työpaikoilla sopimisessa. – Yrityksiltä odotamme nyt vastuunkantoa investointeina ja valtiolta tukea niiden saamiseksi liikkeelle. Suomeen tarvitaan työllisyyttä ja julkisia investointeja, jotka poikivat yksityisiä investointeja. Vastuu tästä on yrityksillä ja valtiolla, painottaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. SAK on edelleen valmis jatkamaan niin sanotun Suomen mallin valmistelua. Kilpailukykysopimuksen hyväksymisestä SAK:n hallitus päättää lopullisesti kesäkuussa, kun sopimuksen kattavuus ja maan hallituksen toimet sopimuksen osalta ovat varmistuneet. Palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat kilpailukykysopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin toukokuun loppuun mennessä."

Pitkä, lähes kymmenen kuukautta kestänyt prosessi saavutti nyt yhden pisteensä. Vanhan sanonnan mukaan "Loppu hyvin, kaikki hyvin".

Vai onko sittenkään? Tulee paljon skeptisiä kysymyksiä mieleen.

Uskotaanko, että tästä sopimus vielä syntyy?  Kelpaako EK:lle, että runsas kolmannes SAK:n liittojen jäsenistä jää ainakin aluksi sopimuksen ulkopuolelle?  Miten reilulta se mahtaa tuntua muista palkansaajakeskusjärjestöistä?

Jos SAK:n päätös kelpaa vastapuolelle, jää ilmaan jatkokysymyksiä. Käykö niin, että kuluvan talven ja kevään aikana sopimus hiljalleen näivettyy ja  lopulta kesäkuussa joudutaan toteamaan, ettei tästä mitään tullutkaan ja palataan siihen lähtöruutuun, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt olivat viime keväänä ensimmäisen yhteiskuntasopimusharjoituksen kariuduttua?

Toinen suuri kysymys on, tuoko sopimus sittenkään sitä kaikkea hyvää, jota sopimuksen väitetään tuovan? Paperilla kaikki näyttää toimivan, mutta arkisessa elämässä sopimus menettää voimansa ja lässähtää. Millä keinoilla sopimus pidettäisiin kasassa ?

Mitä sanovat kommentaattorit? Päivän Hyvä Kysymys kuuluu tuosta edellä mainitusta vanhasta sanonnasta poimittuna: Onko kaikki hyvin?

Päivän lukuvinkki:

Lauantaina ilmestyneessä Kuukausiliitteessä arvioimme toimittaja Marko Junkkarin kanssa presidentti Sauli Niinistöä.

 Junkkarin juttu löytyy tämän linkin takaa.

Hämäläisen juttu löytyy tämän linkin takaa.

29 vastausta artikkeliin "Onko kaikki hyvin?"

Vesa Kaitera 07.03.2016 13:11

Kyllä täsät ihan hyvä tulee. EK varmaan suhtautuu siihen, etä 40% SAK:n väestä jää sopimuksen ulkopuolelle, hyvin kielteisesti. Mutta raaka totuus on se, ettei EK uskalla palautta tilannetta lähtöruutuun. Sopimuksen takana ovat kuitenkin keskeiset teollisuusliitot kuten Metalli ja Paperi. Metalliliton asettuminen sopimuksen ulkopuolelle olisi kaatanut sen, mutta PAMin irtautumisella ei ole yhtä suurta strategista merkitystä, vaikka se onkin jäsenmäärältään Suomen suurin ay-liitto.

Yksi SAKn vaatimuksista eli lisäleikkauksista ja veronkorotuksista luopuminen toteutuu ilman muuta. Mutta se, että SAK on vaatinut hallitukselta sitoutumista tuloveronalennuksiin jo ensi kuun aikana, ei toteudu. Kokoomus alentaa kyllä ihan mielellään tuloveroja, mutta meidän perspektiivistämme paikallisen sopimisen soveltamisesta käytäntöön pitää olla selviä näyttöjä, jotta veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Yritämme painostaa tällä ay-liittoja, koska PK-yrittäjät käyvät meidän suuntaamme kuumina siksi, ettei paikallnen sopiminen ole heidän mielestään edennyt riittävän nopeasti. Tarvitsemme kannustimen siihen, että paikallinen sopiminen aidosti toteutuu. Siksi emme voi luvata veronalennuksia etuajassa. SAK taas vaati veronalennuksia, jotta se saisi vapaat kädet paikallisen sopimisen tehokaaksi vesittämiseksi.

Vesa Kaitera 07.03.2016 14:57

EK ilmoitti Jyri Häkämiehen suulla, ettei yhteiskuntasopimukseen perustuvia neuvotteluja voida alittaa liittotasolla, ennen kuin nykyistä useampi SAKn liitoista on paketin takana. Tämä oli täysin odotettavissa, muttei yhteiskuntasopimus vielä tähän kaadu. Aikaa saada nykyistä useampi ay-liitto sopimuksen taakse on useita kuukausia. Se, että Rakennusliitton edustaja äänesti tyhjää sen sijaan että olisi äänestänyt vastaan, on selvä osoitus siitä, että tuo liitto saataneen pitkässä juoksussa mukaan sopimukseen. Rakennusliito on aiemmkin jättäytynyt usein pois keskitetystä ratkaisusta, mutta suostunut kuitenkin myöhemmin tekemään sopimuksen, joka on noudattanut yleistä linjaa. Elintarviketyöläisten liiton kohdalla olisi astetta pessimistisempi. PAM on suuren jäsenmääränsä vuoksi tärkeässä asemassa, vaikkei ihan niin tärkeässä kuin mitä sen puheenjohtajan puheista voisi saada käsityksen.

Joka tapauksessa on täysin mahdollista, että yhteiskuntasopimus luhistuu kalkkiviivoilla, ja siksi hallituksen on heti aloitettava toimet vaihtoehtoisen ratkaisun tekemiseksi. Kun tällainen vaihtoehtoinen ratkaisu ay-liikkeen kannalta kaikessa karmeudessaan läväytetään PAMin päättäjien nenän eteen, niin eiköhän yhteistyöhenkeä rupea löytymään. Hallituksen täytyy saada aito uhka päälle militantteja kohtaan. Nyt ei kannata olla liian kiltti.

Ari Huuskonen 07.03.2016 15:31

Kun liityin 27 vuotta sitten paperiliittoon paikallinen sopiminen oli sitä että jokaisesta muutoksesta neuvoteltiin paikallisesti ja palkkaa tuli lisää pienimmästäkin muutoksesta. Se oli devalvaatioita harjoittaneen maan tapa. Työntekijät ja työnantajat olivat vientiteollisuudessa tavallaan "samassa veneessä" Nyt heiluri on heilahtanut toiseen laitaan. Ymmärrän paikallisen sopimisen vastustamista yhdestä perspektiivistä. Mitä suuremmista asioista paikallisesti sovitaan sen suuremmaksi kasvaa myös paikallisen ammattiosaston vastuu. Kun edunvalvonta on liittotasolla tai keskusjärjestötasolla ei paikallisesti ole ay-aktiivilla niin suurta vaaraa joutua silmätikuksi hankalassa tilanteessa työntekijöiden tai työnantajan puolelta. Kaikki ei ole siis hyvin. Luottamusta ei voi ostaa, ei kummaltakaan puolelta. Se pitää ansaita ja luottamuksen voi taata uuden ajan pelisäännöt joissa kannustetaan työntekijäpuolta ottamaan vastuuta, joustamaan tarvittaessa työehdoissa, mutta myös samalla taataan saamaan tuloksistaan muutakin palautetta kuin nollakorotuksia nollakorotuksien perään. Kepillä ei tuottavuus kovin pitkälle varsinkaan suuryrityksissä nouse.

Teemu Männynsalo 07.03.2016 16:14

Nykyinen YKS paketti on varovainen ja sen riittävyys päätavoitteeseensa nähden toteutuessaankin olisi käytännössä epävarmaa. Monesta suunnasta vesitettynä ja kattamattomana tämä vaikutelma vain korostuu. Paketti on koettu oikeansuuntaiseksi mutta aiaällölliset ainekset ovat kuitenkin sekalaiset. Työhön kohdistuva veronkorotusuhka syö paketista paljon voimaa.

Kilpailukykyvajetta korjattiin aiemmin ulkoisella devalvaatiolla. Voimakkuudeltaan tätä lähenevään vaikutukseen päästäisiin luopumalla yleissitovuudesta ja sallimalla sopimusvapaudet ei länsimaisesti ylenmäärin säädellyillä työmarkkinoilla. Tähän liittyisi tietenkin luovaa tuhoa ja poliittista taistelua mutta mitään perustuslaillista ongelmaa tuskin, joten kyseessä olisi puhdas poliittinen kamppailu asian tiimoilta. Mahdollisen fiskaalisen devalvaation teho lienee tätä heikompi.

Riittääkö hallituksen jäljellä oleva lujuus tällaiseen, on sitten hyvinkin epävarmaa. Persujen poliittinen visio on keskittynyt Suomen rajojen ulkopuolelle, punamultavoimat ovat vahvistuneet Keskustassa ja Kokoomuksen puheenjohtajan asema ei vaikuta lujalta, joten vapaan markkintalouden edistäminen on näistä asemista vaikeaa.

YKS menettely näyttää antaneen aloitteen SAK:lle, mikä on halitukselle ja sen talouspolittisille tavoitteille tilanteena varsin onneton. Hallituksen lujuus ja tahto ei taida sittenkään riittää tämän aloitteen takaisinottamiseen ja EK joutunee tyytymään asetelmaan, jossa SDP:n ja SAK:n ote on nopeasti muuttumassa hallitusta kuristavaksi. Vain siksi, ettei hallituksella ole todellista vaihtoehtoa, koska sen poliittinen tahto asioiden uudelleenjärjestelyyn ei sittenkään ole riittävää. Tämä muutos on ollut nopea ja selkeä: hallitukselle sanellaan ehtoja vaikka se ei edes ole suoraan ollut neuvotteluosapuoli tässä työmarkkinasopimuksessa. Poliittinen uskottavuus ja kunnia ovat ropisseet nopeaan tahtiin eikä tyyli ole viestittänyt tekemistä ja tämä asiantila on mediassa lyönyt vahvasti läpi.

antti liikkanen 07.03.2016 17:05

Pari reunamerkintää

1) Lyly on muuttanut sopimuksen nimeksi KiKy´n (tweet)

2) Lyly on eteläpohjalainen häjy, Häkämies "Anjalan liiton miähii"

Kun näinä some-aikoina asioita mielikuvitetaan niinkin voimakkaasti kuin "isot miehet" nyt kehtaavatkin, ei mitään varmaa enää osaa sanoa.

Jotenkin tulee suru puseroon, kun brofist-kulttuuri alkaa saada liikaa sijaa.

Vesa Kaitera 07.03.2016 17:08

Ari Huuskoselle totean, ettei hallituksella tässä tilanteessa ole kylliksi pelimerkkejä riittävän ison porkkanan tarjoamisksi PAM:ille. Mutta kepistä eli lakisääteisestä tiestä ay-liikkeen toimintamahdollisuuksien huomattavasta keikentämisestä lienee helppoa sopia kolmen porvaripuolueen kesken. Luonnollisesti ay-liike, oppositio ja media nostavat aivan kauhean haloon asiasta, mutta siitä ei tarvitse kovin kauheasti välittää. Riittää, kun saammme kyllin suuren uhan päälle, niin uskon PAMin perääntyvän. Jos PAM muuttaa kantaansa, niin sitten sopimuksen kattavuus kaikkien palkansaajien osalta nousee yli 90%:iin, ja tämän kattavuuden uskon työnantajapuolelle riittävän. Jos yteiskuntasopimus ihan aidosti toteutuu, niin erityisiä sanktioita ay-liikkelle ei tarvitse asettaa. Myös työn verotusta voidaan keventää, kunhan paikallinen sopiminen on edennyt riittävän paljon.

Veli-Pekka Silvan 07.03.2016 18:30

Molemmat osapuolet voivat katsoa peiliin siis koskee SAK:ta ja EK:ta.

SAK ja PAM vaatii veronalennuksia joihin ei ole varaa ilman lisäleikkauksia, tässä kohtaa Ay-liike toimii itsekkäästi ja vastuuttomasti, tulevat leikkaukset koskevat TAAS eläkeläisiä ja vammaisia, lisäksi korotetaan taas kerran asiakasmaksuja. Lisäksi on pakko korottaa ALVia jos nämä veroalennukset tulevat ja niin ne taitaa taas tulla.....valitettavasti.

Nyt jo budjetissa on pakolaiskriisistä johtuen lähes miljardin reikä, joka on pakko paikata jollain, eli tässäkin tapauksessa leikkauksilla.

Hallitus on sitoutunut siihen ettei lisävelkaa oteta.

EK ja työnantajilta kaipaisin jo vihdoin niitä investointeja mitä on luvattu vuosikausia. Pitää muistaa että yrityksiltä on mm poistettu Kela-maksut jne sillä perusteella että investoitaisiin, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olisi siis aika alkaa antamana keppiä yrityksille mm poistamalla yritystukia jollei niitä investointeja ala näkymään pian.

Pentti Kangasluoma 07.03.2016 19:20

Päivän hyviä uutisia on tutkimustulos että koulutus ja ravinto vähentävät muistinmenetyksen määriä, työntävät sen alkua kauemmaksi. Aivot muokkautuvat harrastusten, aktiviteettien mukaan. Hyvää faktaa.

Eläkerahastojen kasvattajat eivät halua asettaa kattoa, puhuvat vuosiluvusta 2070. Millään muulla yhteiskunnan toiminnan lohkolla ei katsota näin pitkällä kaukoputkella.

Tohtori Olli Pusa kirjoitti, IL, että ay-johtajia pääsee lisää Varman, Ilmarisen, ja Työeläkevakuutuksen hallintoon.

Poliisit, SDP saa 5 % äänistä. Vasemmistoliitto 0,8. Osallistumisprosentti

ei kovin korkea, mutta suunta. Puolustusvoimain henkilöstö, tuskin kovin suuria lukuja, vaikka asevelisosialistien vaikutus yhä tuntuu. Demarit opettelee puhumaan yrittäjille, pitäisi ajatella muitakin avainryhmiä.

Investoinnit lähtevät nousuun kun on asiakkaita jotka tarvitsevat meidän tuotteita. Ei sen perusteella että kansaneläkemaksut on poistettu yrityksiltä. EK ei päätä investoinneista, päätökset tehdään yrityksissä.

Vesa Kaitera 07.03.2016 19:50

EK:n kannattaisi aloittaa neuvottelut niiden ay-liittojen kanssa, jotka ovat hyväksyneet yhteiskuntasopimuksen. Osa muista liitoista voi hyvinkin tulla mukaan myöhemmin. Nyt ei kannattaisi käydä nokitteluottelua SAK:n ja EK:n välillä. Siihen ei ole aikaa. PAM:in suostuttelemiseksi veronalennuslupausta ei voida aktivoida. Silloin menisi kannustin paikalliseen sopimiseen. Mutta nollatuntisopimuksilla voisi heittää vesilintua niissä tapauksissa, joissa tuo sopimus ei ole työntekijän aloitteesta syntynyt. Uskon, että nimenomaan PAM:in piirissä tuo herättäisi positiivisia reaktioita. Se voisi olla riittävä käsienpesuvesi militanteille. Jotakin heillekin on tarjottava, jotta he eivät menettäisi kasvojaan omien joukkojensa silmisssä. Samanaikaisesti hallituksen kannattaisi kuitenkin pohtia ns. ruoska-vaihtoehdon luomista uhkaksi niille, jotka vastustavat yhteiskuntasopimusta.

Seppo Laine 07.03.2016 19:59

Eipä olisi ainakaan Saksa näillä eväillä lähtenyt nousuun! No, kun kasvua ei ole näköpiirissä säästöt jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi. Säästöohjelma siis jatkuu ja jatkuu!

Ja työmarkkinateatteri pyörittää vanhaa ohjelmistoa oikein perinteiseen nuorisoseuran tyyliin kolmen S:n humppaorkesterin soittaessa taustalla vähän jo leipääntyneesti ja epävireisesti.

Marita Salenius 07.03.2016 21:00

Kaikki ainakaan ei ole hyvin. Onko sitten edes jotakin hyvin? Ehkä se on hyvin, että keskustelulinjat on vielä auki. Olen Vesa Kaiteran kanssa samaa mieltä tuosta kiltteydestä. Tämän pitkän veivaamisen soisi jo loppuvan. Odotan hallitukselta raakaa voimaa. Ellei muuten, niin sitten kuitenkin niitä pakkolakeja.

Ay-liike on niin puoluepoliittinen, että sen rooli on olla opposition jatke. Suorastaan tympii tämän näytelmän katsominen. Eikö aikuisilla ihmisillä ole muuta tekemistä, kuin vääntää nippeleitä. Lopulta kun kyse ei ole edes mitenkään suurista asioista.

Toista se on meikäläisen työrintamalla, jossa ei voi mitään tehdä, kun valtio ottaa korotonta lainaa siirtämällä ja taas kerran siirtämällä EU-tukien maksatuksia.En nimittäin tältä istumalta usko, että tukimaksatusten viivytyksen syy on tietokoneohjelmien järjestelmäongelma. Ei näin monen EU-vuoden jälkeen ja tällaisen tekniikan aikana voi olla enää ohjelmisto-ongelmia!

Kyllä tämä vedenpaisumuksen enteiltä näyttää. Eikä kukaan ole edes arkkia rakentanut. Presidenttikään ei voi enää nyrkkiä pöytään lyödä , että s...tanan tunarit. Luin Niinistö jutut kruunulla sekä ilman. Vaikken kuulu Niinistön ihailijakerhoon, niin on kuitenkin tunnustettava, että jämeryyttä on löytynyt ja välillä vähän valtaoikeuksien ylikin.

Mutta sitä vaan miettii, että olisihan sentään jonkun sitä pöytää mäiskittävä, muutoin ei tämä solmu aukea. Ollaan niin korrekteja, että ihan päät kolahtelee yhteen, kun kumarrellaan joka suuntaan, ettei vaan joudu sille häviäjän puolelle.

Pekka Turunen 07.03.2016 22:17

Ei, kaikki ei ole hyvin, mikä näin illalla on vielä ilmeisempää kuin aamupäivällä SAK:n päätöksen jälkeen.

Tietysti on hienoa, että yhteiskuntasopimus, vai mikä se nyt onkaan, etenee. Kiitos siitä kaikille vastuuntuntoisille toimijoille eri organisaatioissa. He ilmentävät suomalaisen sopimuskulttuurin, hitaan mutta vakaan, parhaita puolia. Toivottavasti heidän voimansa riittää viedä hanke maaliin asti. Yhteiskuntasopimus on kuitenkin niin paljon parempi vaihtoehto kuin päätyminen kutakuinkin samaan ankaran riitelyn ja lakkoilun jälkeen.

Moni on kiinnittänyt, aivan oikein, huomiota siihen, että sopimus laimenee ja vesittyy mitä pitemmälle päästään. Se on kai luonnollista. Se ei ole myöskään pelkästään huono asia. On hyvä, että sopimuksessa osataan ottaa yhteiskunnan eri osapuolten edut huomioon mahdollisimman kattavasti. Vaan kuka pitäisi kaikkein heikoimpien, niiden joilla ei ole omia edunvalvojia, puolta? Työttömien, osatyökykyisten, sairaiden, lasten?

Vaikka yhteiskuntasopimus ei siis enää ole eikä voi olla sellainen ruiske Suomen kilpailukyvylle kuin alkuun toivottiin, on kuitenkin parempi että se nilkuttaa edes jollain tavalla kohti tavoitettaan. Mennään siis hitaamman ja pitemmän kaavan kautta vaivalloisesti kohti parempaa. Kunhan vain eivät ahneuden ja itsekkyyden voimat saisi enää enempää vahinkoa aikaan.

Vesa Kaitera 07.03.2016 22:54

Kun katsoin A-studiota, niiin PAMin edustaja ei ollut lainkaan niin uhoava kuin olin etukäteen olettanut, vaan säyseä ja hyvin rasittuneen oloinen. Ilmeisesti muutama SAK:n johtohenkilö oli ehtinyt kävellä hänen ylitseen muutamaan kertaan suurilla maihinnousukengillä tässä viime päivien aikana. Pidän selvänä, että tässä vaiheessa PAMin hallitus tietää, että se on tekemässä aivan karmeaa mokaa, ja on valmis perääntymään. Hyvä juttu. Mutta tietenkin PAMin on saatava jotakin. Ei se voi julkisesti tunnustaa, että se mokasi ja on valmis käymään Canossassa.

Yksi asia, joka voi auttaa solmun avaamisessa, on tämä ns. Suomen malli. Jos siitä päästään työmarkkinajärjestöjen kesken sopimukseen, ja tämä sopimus riittää hallitukselle, niin se lienee valmis antamaan sitovan lupauksen veronalennuksista. Ei koko ajatellusta summasta, mutta ehkä 30 - 50% siitä, mitä se voisi maksimissaan olla. Hallitus joutuu pitämään tuon loppusumman toistaiseksi takeena siitä, että paikallinen sopiminen edistyy riittävästi.

Nollasopimusten oleellinen rajoittaminen voisi hyvinkin olla osatekijä, joka saisi ainakin PAMin miettimään uudelleen yhteikuntasopimuksen hyväksymistä.

Yhteiskuntasopimusta on nyt väännetty yli kymmenen kuukauden ajan. Jos se kalkkiviivoilla kaatuu, niin se on koko suomalaisen työmarkkinamekanismin kuolinisku. Tämä olisi vastarannan kiiskienkin syytä ottaa huomioon. Nyt joko sovitaan, tai sitten soditaan pitkään ja hartaasti. Tuo sotiminen voi johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin, niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin.

Vesa Kaitera 08.03.2016 11:52

Tällä hetkellä tuntuu, ettei ole välttämättä suurikaan ongelma tehdä pieniä muutoksia sovittuun pakettiin niin, että PAM voi kasvojaan menettämättä hyväksyä sen. Mutta tuo muuntelu ja PAMin onnistunut iltalypsy aiheuttaisi todennäköisesti kompensatorisia vaatimuksia ainakin JHL:n ja mahdollisesti muidenkin SAK:n liitojen taholta. Lisäksi Akava ja STTK voisivat kehittää vaatimuksen siitä, että lomarahojen leikkausten tulisi koskea myös yksityistä puolta. Mitäs tähän vaatimukseen sanoisivat SAK:n suuret teollisuusliitot? Jos paketti revitään auki, niin siitä voi tulla varsinainen Pandoran lipas, ja jatkuvat iltalypsyt aiheutaisivat niin suuren eroosion, ettei paketista jäisi juuri mitään jäljelle. Tämän vuoksi myönnytykset PAMin suntaan eivät voi olla kovin suuria, ja tämä PAMin johdon pitäisi sisäistää.

Hallituksen aikomuksena on ollut leikata perhevapailta kertyvää lomaoikeutta. Luulen, että tästä luopuminen saattaisi riittää PAMin johdolle käsienpesuvedeksi, ja että se ei käynnistäisi yleistä vaatimushuutokappaa. Jos PAM saadaan mukaan, niin on hyvät mahdollisuudet, että EK omasta puolestaan suostuu aloittamaan neuvottelut liittokohtaisista TES:seistä.

Jussi Lähde 08.03.2016 12:40

Parahin Unski ja hyvät kanssalylyttelijät

Kaikki ei ole hyvin, ei myöskään huonosti. Pelkään että Suomen taloudellisessa toimintaympäristössä saattaa tapahtua vielä monenlaista ennen kuin nykyinen tuluskukkaro saadaan valmiiksi. Ei tullut paitaa, ei myöskään pakkopaitaa.

Suomalainen systeemi on aina koetuksella kun sitä yrittää puhelinkeskustelussa selittää jonkin toisen maan kansalaiselle. Eri kansalaisuuksien edustajat jaksavat kuunnella päätöksentekomme vuokaaviota kuka lyhyemmän ja kuka pidemmän ajan.

Nyt sorvattava sopimus saattaa onnistua jos Suomen ympärillä alkavat paremmat ajat ja niiden vaikutus pikkuhiljaa vetää suomalaista taloutta mukanaan ylöspäin. Jaksammeko todella uskoa tähän? Entä jos niin ei käy?

Kaikki ei ole hyvin, eikä huonosti. Vielä on matkaa siihen että enemmistö asioista olisi hyvin.

Seppo Laine 08.03.2016 12:47

Kaiteralle. Sodat syntyvät siitä, kun johtajat haluavat sotia. Niin työmarkkinasodassakin. Työkansa olisi paljon valmiimpi sopimaan paikallisesti järkeä käyttäen, jos siihen annettaisiin reilu mahdollisuus, eikä aina olisi joku kiihottaja niskan takana.

Paineet 100 vuotisen suomalaisen liittojohdetun työmarkkinamekanismin säilyttämiseksi ovat ymmärrettäviä vallassaolijoiden näkökulmasta, mutta ei sitä silti tarvitse hyväksyä. Koko tämä järjestelmä vain korostaa vastakkainasettelua. Työnantajatkaan eivät ole mitään yrittäjä Matteja ja Ritvoja vaan jotain etäisiä vihamielisiä muukalaisia, joita vastaa on sodittava kaikin keinoin.

Vanha työmarkkinamekanismi on jo henkisesti kuollut ja joutaisi mausoleumiin, mutta sehän ei sotaa estä. Haikaillaanhan Neuvostoliitonkin paluuta aika ikävin seurauksin.

Vesa Kaitera 09.03.2016 0:31

Seppo Laineelle vastaan, että SAK:ssa on selvästi vielä jäljellä luokkasotaretoriikkaa, jonka mukaan työnantaja on mörkö, jota vastaan tulee koko ajan olla taisteluvalmiudessa. Tällöin on luonnollista, että työntekijöiden etujen edes väliaikainen leikkaaminen on käden ojentamista suurpääomalle ja sen lakeijoille noin marxilaisesti ilmaistuna.

Tällaista ajattelua ei toimihenkilöpuolella ole kovinkaan paljon, ei edes STTK:n ja Akavan demareiden keskuudessa. Siellä työnantaja on useassa tapauksessa kunta tai valtio, joita kumpaakaan kohtaan useimmilla työntekijöillä ei ole lähtökohtaisesti nurjaa suhtautumista. Siksi toimihenkilöpuolella ollaan valmiit melko tuntuvaankin omien etujen väliaikaiseen leikkaamiseen ilman, että siitä tehdään drama maximaa kuten nyt SAK:n osalta on käynyt.

Muistan, että kun se firma, jossa 90-luvulla olin töissä vaati meitä sen työntekijöitä leikkamaan palkkojamme ja muita etuisuuksia kaikkiaan 25% tai muuten yritys olisi haettu konkurssiin, niin me kaikki työntekijät suostuimme tuohon rankkaan leikkaukseen. Siksi se pystyttiinkin toteuttamaan, yhdenkin työntekijän kieltäytyminen olisi kaatanut hankkeen. Maassa oli paha lama, eikä työttömäksi joutuminen siinä tilanteessa oikein innostanut. Kun taloustilanne lopulta parani, niin palkkoja ja etuisuuksia nostettiin taas. Saavutetuista eduista ei aina kannata pitää jääräpäisesti kiinni.

Pentti Kangasluoma 09.03.2016 9:37

Olen seurannut Viron ponnisteluja lamasta ystävyyskaupungin kautta. 15 prossan alennus koko kaartille, ja kesti vuosia ennenkuin palattiin lähtötasoon. Ketään ei irtisanottu, sama kuin Kaiteran esimerkissä.

Balttien kotitalouksilla on vähemmän velkaa, kuin meillä. Paitsi niitä jotka huumassa liisasivat länsiautoja. Suvut ja perheet auttavat enmmän toisiaan. En ole löytänyt arviota kuinka paljon kotiuttavat rahaa ulkomailla töitä tekevät. Sen täytyy olla Virossa merkittävä summa.

Paikallinen sopiminen voi olla ratkaisevaa pienissä ja keskisuurissa. Kansainvälisen yrityksen suomalainen yksikkö, vaikka suomalainen henkilöstö menisi monelle mutkalle niin välttämättä se ei työpaikkoja turvaa.

Tietysti on fakta että SAK liitoissa kahden puolueen kädenvääntö on ratkaisuja mutkistava asia. Järjestäytymisaste pysyy Suomessa korkeana.

Liian varmoja ei ainakaan teollisuuden liittojen pidä olla jäsenmääristä

Jouni Pulli 09.03.2016 11:38

Kaikki ei ole hyvin, vaan moni asia on vieläkin huonomalla tolalla kuin viime hallituskaudella. Esimerkiksi Sote-ratkaisu tuntuu siirtyvän entistäkin kauemmaksi ja panostus tulevaan eli tutkimukseen ja koulutukseen vaikuttaa yhä vähemmän tuetulta hallituksen suunnalta.

Tilanne on poliitikkojen osalta varsin haastava, sillä nykyisellä eduskuntakaudella ei ole paljoakaan positiivista saatu aikaiseksi. Toisaalta tulee arvioida yhteiskuntarauhan jatkumisesta maksettava hinta sekä toisaalta arvioitava, millä systeemillä Suomi pystyisi jatkossa takaamaan menestyksen avaimet kansalaisilleen alati muuttuvassa kansainvälisessä viitekehyksessä, jossa läheskään kaikki kehitys ei ole meidän kannaltamme suotuista.

Mutta vaikein tilanne tulee olemaan vähäosaisilla, joihin kohdistuu suurin suhteellinen taakka, silloin kun maamme on ahdingossa, niin kuin nyt olemme.

Risto Virrankoski 09.03.2016 12:08

J.Lähde edellä totesi, että vielä on matkaa siihen, että enemmistö asioista olisi hyvin. Rohkenen olla eri mieltä.

Enemmistö asioista on jo nyt, tai ainakin vielä nyt, hyvin ja varsinkin jos asian tilaa arvioidaan enemmistön näkökulmasta. Suurella enemmistöllä asiat ovat hyvin. Paremmin kuin koskaan.

Kunhan tämä soppa on jotenkin saatu kypsytetyksi ja nautituksi, pitäisi synnyttää kunnon kansalaiskeskustelu, dosentteja unohtamatta, miten hyvin oikein olla pitäisi eli mikä mm. on se 'hyvinvointiyhteiskunta', jota pidettäisiin 'hyvänä'. Ja miten sen rahoittaisimme.

Samalla pitäisi selventää yhteiskunnallisten toimijoiden roolijako. Sellainen roolijako, josta kukin toimija oikeasti voi vastata ja kantaa vastuunsa eli ns. kantaa kortensa kekoon niin että keko ei sorru, vaan kasvaa. Eritoten on määriteltävä poliittisen vallan ja työmarkkinavallan rajapinta.

Ari Huuskonen 09.03.2016 13:04

Kansainvälisessä pörssiyhtiössä todellisen sitoutuvan neuvottelukumppanin löytäminen paikallisesti voi olla vaikeaa kun ei se firma tunnu olevan oikein kenenkään oma.Tulostavoitteita voidaan kiristää vuosi vuodelta mielin määrin.Kannattava firma on suhteellinen käsite joka riippuu määrittelijästä. Jotta voitaisiin puhua paikallisesta sopimisesta on valtaa konserneissa jaettava myös paikallisesti työnantajan edustajille. Nykyiset tehtaanjohtajat esimerkiksi metsäteollisuudessa eivät ole enää mitään entisajan patruunoita vaan palkkajohtajia joita konsernijohto voi vaihtaa mielensä mukaan. Tiedonpuutteesta en vaikkapa omaa työnantajaani voi syyttää. Talousluvut ja faktat ovat työntekijöillä tiedossa kuukausittain eikä niitä tarvitse lehdistä tai keskustelupalstoilta haravoida.Tieto muillekin kuin luottamusmiehille on paikallisen sopimisen perusedellytys.Luottamusmiehillä täytyy aina olla jotain selkänojaa omiensa suuntaan jotta vaikeitakin päätöksiä voidaan perustella. Oma lajinsa on tietysti työntekijätyyppi jota kapitalisti huijaa aina. Näitä työntekijöitä tulee sitten tehtaanporteista tehtaan lopettamisen yhteydessä ulos ällistellen että nytkö se sitten loppui.

Lasse Reunanen 09.03.2016 17:56

Hallituksen yhteiskuntasopimuksen tavoitteet muuttuivat pakkolakien

nimikkeelle - jolla perusteella vastustus mielenosoituksiin mennyt.

Siksi hallitus irtautuu nimikkeestä mikäli työmarkkinajärjestöt

eivät sopimustaan allekirjoita.

"Kaikki hyvin" laaja käsite - eikä muutosten maailmassa kaikille

kohdallaan - kokonaisuuksina, yksilöistä irrallaan "kaikki hyvin".

HS:n Kuukausiliitteen kirjoituksenne presidentti Niinistöstä,

kotimaan ja ulkomaan matkojen teemana ja lähteekö Niinistö

ehdokkaaksi toiselle virkakaudelle.

Kuukausiliitteen kansikuva ja sisältökuvia oli muokattu

Sami Kilpiön (Salossakin työskennellen) kuvasta - joka kuva

Niinistöstä ja Putinista oli myös esillä.

Näin la 5.2. iltapäivällä Sami Kilpiön Salon pääkirjastossa

lukemassa (lukupöydällä pieni kamera) HS:n Kuukausiliitteiden

hyllyn vieressä. En silloin tiennyt kuvastaan, joita lienee myös

tuoreeltaan tarkastellut.

Paavo Väyrynen oli pe 26.2. Salon valtuustosaliin saapunut

lehti-ilmoituksensa mukaisesti keskustelemaan.

Kysymykseeni Väyrynen vastasi; että henkilökohtaisesti hän tukee

presidentti Niinistön jatkokautta - Suomen sotilaallisesti

liittoutumattomana. Esko-Juhani Tennilä totesi Ylen radion

kolumnissaan, että Ruotsin ja Suomen liittyessä Natoon -

voisi Väyrynen silloin olla ehdokkaana presidentiksi...

Facebook sivullani Väyrysestä kuva Salon valtuustosalissa,

takanaan presidentti Niinistön virallinen muotokuva.

Ilta-Sanomat 6.2.2012 julkaisi useita sivuja presidentiksi valitun

Niinistön Salon paikkoja; Kuva 1/ "Lapsuudenkoti Nopolanmäessä on

purettu Rappulan kerrostalojen alta." Tarkkaa talopaikkaa en tiedä,

mutta kuvassa 1 oli asuntoni naapuritalo - yhteisen lipputankomme

vierestä kuvattuna. Niinistön syntymäaikansa kotitalo oli Salon

Kärkänkadulla (sekin purettu), jossa muutaman talon etäisyydellä

oli myös isäni (1930-2000) lapsuudenkoti.

antti liikkanen 09.03.2016 19:44

Olin lähellä, kun Aho ja Viinanen tai Lipponen ja Niinistö tekivät "pahojaan" ikäpolvi sitten.

Kun nyt vähän kauempaa seuraan meininkiä, on ero vain yhdessä asiassa, mutta se sitten onkin iso ero.

Puuttuu Aho, puuttuu Lippoonen.

Viinasia ja Niinistöjä meillä on aina ollut ja heillä Sailaksia ja Hetemäkiä.

Pentti Kangasluoma 09.03.2016 22:59

Muistatteko, Pohjantähti, Pentinkulma. Preeti Leppänen tuli väsyneenä kartanon töistä. Opettajan rouva kävi moittimassa Aune Leppäsen moraalista.

Preeti löysi hellalta kylmiä perunoita, totesi:Tota pernaa ny kumminkin on.

Kilpailukykysopimus takkuaa, mutta Lappajärven Petra Olli kultaa Riiassa.

Aina tarvitaan pohjalainen urheilija nostamaan Suomi nousuun, niin se on.

Naispainija, sieltä meteoriittijärven rannalta.

antti liikkanen 10.03.2016 13:43

Pentti Kangasluoma: näkyy meillä olevan Suomessa sellainenkin firma, jonka vuosivoitto - osakkaille ja henkilökunnalle jaettavana - on liki kolme kertaa enemmän kuin Euroloton tämän viikon päävoitto.

Mutta sen päävoiton keräämiseen suomalaiset osallistuvat aika lailla innokkaammin kuin tuon firman kaltaisten yritysten julkishallinnollisten toimintaedellytysten luomiseen.

Kumpaa sitten mahtaa Stubb & al enemmän todellisuudessa edistää?

Onni Karilainen 10.03.2016 14:10

On vahinko,että hallitus on menettänyt ideologisessa ahneudessaan

kaiken luottamuksen ay-liikkeen taholla.

Nyt kun sitä luottamusta kipeimmin tarvittaisiin.

Pentti Kangasluoma 10.03.2016 16:12

Antti Liikkanen, minä eurolottaan pienellä panoksella joka viikko, jos iso voitto tulisi niin homekoulun tilalle uusi tehtäisiin. Superpelifirman pelejä en pelaa, koskaan, luulen niin. Hienoa kun verot Suomeen.

Yritysten pitää tuottaa voittoa, pitää tietenkin palkat ja verot maksaa,

kun monella mantereella toimiva yritys niin vaatii niin ei heillä ole mitään kohtuun käsitystä. Stubb on heidän opetuslapsensa.

Miten pärjää tämän päivän Leppäset? Valtun kaltaiset joutuu takarivin Taavin kanssa etulinjaan. Aunen sisaret ovat ihmiskauppiaiden käsissä.

Preetin ja Hennan kaltaisia ei työelämä tarvitse, kunnalliskoteja ei ole,

he eivät pärjää kotihoidossa digilaitteiden kanssa. Valentin, runojakin kirjoittanut, jengiläiset potkii hengiltä syysyönä.

Pieni Suomi, ministerimme matkustaa Kiinaan, moittii heidän ihmisoikeuksiaan. Kun pakolaisten aallot ilmestyvät rajoillemme sellaisilla puheilla ei ole merkitystä.

Seppo Laine 10.03.2016 17:26

Työmarkkinajärjestelmän väistämätön muutos on henkisesti kova pala ay-liikkeelle. Mutta siihen ei silti saisi juuttua. Pahintahan tällä hetkellä on se, että koko järjestelmä ruokkii negatiivisuutta. Kokonaiset toimialat on leimattu "nollakorotusten" aloiksi. Pohjasakkaan.

Tosiasiassahan palkkoja ja etuja pitäisi aina voida nostaa, jos tuottoa ja tuottavuutta saadaan nostettua. Myös julkissektorilla.

Nykyjärjestelmä ei pysty menemään riittävälle paikallisuuden tasolle. Puhutaan vain keskiarvoista. Liittokohtaiset sopimukset ovat minimisopimuksia. Jos sellaisia tarvitaan yleisten korotusten skaala tullee olemaan varmaan jossain 0-1 % tasolla seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Jos siis muuta haluaa, sitten pitää oikeasti ryhtyä neuvottelemaan paikallisesti ja yksilöllisesti. Ihan senkin takia, että on reilumpaa, että jos tekee asiat hyvin voit saada enemmän kuin vain jonkun tilastonikkarin määrittämän keskiarvoisen osuuden. Myös talouden kasvu vaatisi sitä. Palkkojen ja etujen nousu on yksi tärkeä indikaattori siitä, mihin talouden pitäisi suuntautua. Keinotekoisilla yleiskorotuksilla tätä hämärretään.

Mitä enemmän näitä asioita pyörittelee sitä enemmän nykyjärjestelmän tunkkaisuus löyhähtää. Se on vain aavistuksen kehittyneempi kuin mikä tuolla itänaapurissa hyljättiin jo 25 vuotta sitten. Onneksi oikea työelämä menee eteenpäin, käytännöt muuttuvat ja nyt näkyvillä oleva työmarkkinateatteri ei pysty muutosta estämään.

Teemu Männynsalo 10.03.2016 21:32

Paikallinen sopimisjärjestelmäkään ei taida enää riittää Suomea näivettävän pahanlaatuisen taudin parantamiseen: palkkasopimusten pitäisi olla henkilökohtaisia ja työtulokseen sidottuja. Vain tällä tavalla saadaan paljolti työnteosta kadonnut dynamiikka palaamaan. Nykyinen poliittinen Kiky tosiaan vaikuttaa pystyyn kuolleen työmarkkinajärjestelmärakenteen viimeiseltä viisivuotissuunnitelmalta, joka epätodennäköisesti toteuttaa sen aiotun taloudellisen tavoitteen. Ei enää kunniaksi tekijöilleen, viivyttävä, tarpeeton tai jopa haitallinenkin kahliten tätä sopimusta merkittävämmät tarvittavat kriisiuudistukset toteutumasta ajoissa.

Luetuimmat
  1. 1

    Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

  2. 2

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  3. 3

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  4. 4

    Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

  5. 5

    Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

  6. 6

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  7. 7

    Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

  8. 8

    Pekka Sauri arvioi Pentti Linkolan elämäkerran: Kun Persianlahden sota syttyi, Linkola toivoi ”huomattavaa tappamista”

  9. 9

    Suomen EU-ero on Putinin märkä uni

  10. 10

    Trumpin yritysjohtajista koostuva neuvosto lopettaa toimintansa – syynä presidentin puheet, joissa hän rinnasti väkivaltaisen äärioikeiston ja sitä vastustavat tahot

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

  2. 2

    Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

  3. 3

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  4. 4

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  5. 5

    Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

  6. 6

    Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

  7. 7

    Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

  8. 8

    Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

  9. 9

    Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

  10. 10

    Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  2. 2

    Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

  3. 3

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  4. 4

    HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

  5. 5

    Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

  6. 6

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  7. 7

    Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

  8. 8

    Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

  9. 9

    On yksinkertaisesti väärin olla rikas

  10. 10

    Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

  11. Näytä lisää