Perässähiihtäjä

Valikko
Perässähiihtäjä

Kelpaako uusi palkkamalli?

Huomenta kaikille. Olipa erikoinen aamu. Tulin töihin suoraan Paloheinästä hiihtämästä ja kävelin sukset kainalossa Sanomatalon aulaan. Siellä oli  itse Ann Selin, PAM:n puheenjohtaja, joka oli odottamassa pääsyä HSTV:n lähetykseen. Selinin haastattelu kannattaa katsoa, alkaa kello 11.

Ann Selin oli tulossa suoraan SAK:n hallituksesta, jossa oli siunattu (periaatteessa) "Suomen malli" eli uusi palkkamalli.  Toimittaja Marjukka Liitenin jutussa kerrotaan SAK:n päätöksestä enemmän. Juttu löytyy tämän linkin takaa.

Eikä tässä ole vielä kaikki. Helsinkiin vyöryy joka puolelta traktoreita. Maanviljelijät ovat lähteneet liikkeelle osoittamaan mieltä. Toimittaja Merja Ojansivun jutussa on kerrottu tästä aiheesta, linkki juttuun on tässä.

Maataloudessa eletäänkin nyt hankalia aikoja. Rahat eivät tahdo riittää, ja muutakin ahdistusta mm. byrokratiaa on paljon. Mutta senhän Perässähiihtäjän lukijat tietävät, koska kommentaattorimme Marita Salenius on pitänyt meidät hyvin ajan tasalla. Kiitos Marita!

Palataan vielä monennen kerran tähän yhteiskuntasopimukseen/kilpailukykysopimukseen.  "Suomen mallia" sanotaan nyt avaimeksi, jolla ehkä sopimus voisi muuttua todeksi. Uuden palkkamallin idea on kirjoitettu alkuperäiseen työmarkkinajärjestöjen paperin kappaleeseen, joka kuuluu näin:

"Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.”

Suomennettuna tämä tarkoittaa, että palkankorotukset eivät saisi  millään muulla lohkolla olla korkeampia kuin vientiteollisuuden korotukset. Tämä on tärkeä linjaus julkisen sektorin ja avoimen sektorin välillä jälkimmäisen hyväksi.

Onko tämä hyvän näin? Mitä tuumivat kommentaattorit?  Päivän Hyvä Kysymys kuuluu:

Kelpaako uusi palkkamalli?

Päivän siteeraus:

Toimittaja Matti Virtanen pohtii kolumnissaan Talouselämässä Suomen ja Ruotsin palkkamallien eroja.

"Ruotsi ei kuitenkaan sovi malliksi Suomen työmarkkinaosapuolille. Meillä työnantajat kavahtavat ruotsalaista keskusjärjestövaltaa, jossa duunareiden LO ja toimihenkilöiden TCO saavat vahvistaa valtakunnalliset sopimukset ja antaa luvan lakkoihin. Palkansaajapuolella taas vierastetaan Ruotsin systeemiä, jossa työehtosopimukset eivät ole yleissitovia, vaan järjestäytymättömillä työnantajilla on lupa sopia työehdoista melko vapaasti oman henkilöstönsä kanssa."

38 vastausta artikkeliin "Kelpaako uusi palkkamalli?"

Pertti Rinne 11.03.2016 12:56

Asiaa voisi kait ajatella niinkin päin, että JOS julkisen sektorin paklkat kasvaisivat nopeammin kuin avoimen sektorin palkat, niin edessä olisi verokorotuksia, jotta julkisten menojen kasvu voidaan rahoittaa.

Nykyinen ongelmammehan johtuu myös siitä, että julkiset menot ovat jo kymmenien vuosien ajan kasvaneet keskimäärin nopeammin kuin bkt. Tästä mm. Raimo Sailas varotteli jo vuosia, vuosia sitten, mutta ilman tulosta

Risto Virrankoski 11.03.2016 13:15

Parhaimmillaan ns. Suomen malli tarkoittaisi sopimista sisäisen devalvoinnin periaatteista. Toki myös sisäisen revalvoinnin periaatteista, mitä nyt vähemmän on tiedostettu. Riittääkö tämä, jää nähtäväksi.

Todennäköisesti kukin liitto parhaansa mukaan yrittää saada omilleen parempia ehtoja. Mallin toimivuus riippuu myös työnantajista, mikä sekin usein unohdetaan. On uskallettava ottaa vastaan lakkoja ja pystyttää työsulkuja. 'Vellihousuisten vuorineuvosten' taktiikalla, jossa apua haetaan valtion vastaantuloista, homma ei hoidu.

Jännä nähdä, miten hallitus hinnoittelee tämän mallin arvon veronalennuksina ja muina hyvinä tukemaan kilpailukykysopimusta. Melkoisen luovaa laskentaa tarvitaan, veikkaan.

Se, mikä huolestuttaa ja on pistänyt silmään on, että nyt Sipilälle kelpaa lähes kaikki, Stubb on muuttunut jotenkin poissa olevaksi, Soini ei ole ollenkaan läsnä. Myös oppositio on kuluttanut teräänsä. Rinne esiintyy eduskunnassa vetämättömän oloisesti ja jopa sanoissaan takellellen. Onko väsy vallannut poliittiset johtohahmomme ? Näyttäisi siltä, että maata johtaa Lauri Lyly. Hyvä, että edes joku.

Onni Karilainen 11.03.2016 14:59

Hyvähän tuo on teoriassa.

Mutta miten voidaan pakottaa julkisen sektorin liitot

vientialojen nimelliskorotuksiin, kun ne näkevät niiden palkkaliukumien tuplanneen sopimuskorotukset ?

Kyösti Salovaara 11.03.2016 15:22

Mitä enemmän sopimuspöydällä on parametreja, sitä skeptisemmin suhtaudun siihen, että kukaan osapuolista ymmärtää mitä ollaan sopimassa ja että mitä siitä seuraa. Eihän tästä puutu enää kuin että torilla möykkäävät maanviljelijät saavat ruoan halpuuttumisen lopettamisen jollain keinoin tähän sopimussoppaan, niin silloin eletään samanlaisessa tilanteessa kuin esim. 1950-luvulla.

Välillä tuntuu että pyritään todella vapaampaan palkan- ja työaikojen muodostukseen ja sitten toisaalta näyttää, että haaveena on uudenlainen totalitaarinen systeemi missä yhden palikan liikahdus väreilee palkka- ja hintahimmelin jokaiseen korteen.

On loogista, että vientiteollisuus määrittelee palkankorotuksien linjan, mutta onhan kyse aina myös tuottavuudesta, joka nyt onkin mukana kriteeisessä. Jos esim. kuntataloudessa tuottavuus nousisi valtavasti, onko vientiteolisuus silti absoluuttisena palkanmääräjänä?

Toisaalta jos julkinen sektori olisi paljon pienempi, ei "Suomen mallilla" eikä Ruotsinkaan olisi juuri mitään väliä. Sitä paitsi, eikö vienti ole vain noin jokainen toinen euro kansantaloudessa - jos on, niin eikö palkkalinja pitäisi määritellä vain puoliksi viennistä käsin? Tästä sitten taas saataisin lisää parametrejä kaavoihin joilla "Suomi" määritellään.

Tekisi mieli huutaa: Sopikaa nyt hemmetissä JOTAIN!

Tapio Bergholm ihmetteli pari aamua sitten Ylen Ykkösaamussa, että miksi PAM vaatii kevennyksiä verotukseen, kun PAMin pienipakkaiset jäsenet eivät juurikaan maksa valtionveroa.

Mutta... kaiketi tämä sekasotku jatkuu kesäkuun alkuun jolloin todetaan että... kenties pitää aloittaa alusta.

Pentti Kangasluoma 11.03.2016 16:42

Tänään on traktorimarssin päivä, Ylen toimittajat olivat heti aamusta innostuneita. MTK, pitäisi painostaa pankkeja että suostuvat maksuaikojen siirtoon kun rahaa on kerran tulossa. Traktorinopeus 40 km/h

Ovikello soi, kirja Suomalaiset fasistit ei sopinut postiluukusta. On ehtinyt toiseen painokseen. Vuonna 1930 oli Lapuan liikkeen voimannäytös Talonpoikaismarssi. 12000 marssijaan ympäri maata. " Piika ei ole ihminen eikä voorti auto", sanottiin silloin, autojen nopeus 20 km/h.

Erikoisjunilla myös tultiin, palattiin.

Pallokentältä Senaantintorille, katsojia 10000 torilla. presidentti ja poliittinen johto otti marssijat vastaan. Kaksi marssia, kummankin tarkoitus oli painostaa valtiovaltaa. Maakunta puhuu, mutta aika on aivan toinen, ainakin vielä.

Olisi jo esiripun aika, muistan keskustelun kotikaupunkini kaupunginhallitukseen kuuluneen opettajan kanssa. Hän oli tuohtunut, opettajahuoneessa ei hyväksytä että vientialat saa suuremmat korotukset.

Jouni Pulli 11.03.2016 18:33

Nyt vihdoin on aistittavissa positiivisuutta ilmassa laajalti - hyvä niin.

Tilanne suomalaisten kannalta alkaa olla tukala, sillä meidän on kuitenkin itse tehtävä hyvin pian vaikeitakin ratkaisuja, jos itse haluamme tulevaisuudestamme määrätä. Käsitykseni mukaan nyt tehtävät ratkaisut on tehtävä jo nykyisen hallituksen kaudella, mutta jos olisin demari, en olisi kateelline tästä asiasta, sillä aivan riittävästi vaikeita asioita jää päätettävksi myös seuraavalle hallituskaudelle.

Teemu Männynsalo 11.03.2016 21:02

Suomen malli kuulostaa käsitteenä ylevältä ja pelastaa Suomen talouskasvun yhtä vaakuuttavasti ja kauaskantoisesti kuin viisivuotissuunnitelmat pelastivat Neuvostoliiton talouskasvun. Kiky näyttää suunnitelmatalouden periaattein kootulta kasalta poliittisesti päällekkäinladottuja näennäisiä tai jopa haitallisia (veronkorotus) keinoja, joiden vaikuttavuus jää markkinatalouden ja kilpailun kehittämisen (talouskasvu) kannalta vähäiseksi - kansainvälisesti - kuin laittaisimme pään pensaaseen ongelmien keskellä. Erittäin kollektiivinen ratkaisumalli monimuotoiseen maailmaan - tuntuu suljetun talouden keskusjohtoiselta mekanismilta. Mitään huonosti toimivaan järjestelmäämme liittyvää ratkaisua tästä poliittisesta paketista on tarpeetonta hakea. Hallitus vaikuttaa säikähtäneeltä, alistuneelta ja heikolta: pyritään pelastamaan ainoastaan poliittiset kasvot ja todellisuudessa on monin osin luovuttu hallituohjelman kunnianhimoisista yhteiskunnallisista tavotteista. SAK käyttää veto-oikeutensa kautta kuristavaa ja kiristävää valtaa heikkoon parlamentarismiin. Sen on mahdotonta nähdä luopuvan siitä pyytämällä.

Marita Salenius 11.03.2016 22:30

Aluksi tahdon kiittää... Niin siispä kiitän blogistia traktorimarssin huomioimisesta. Hyvin oli aihe esillä uutisoinnissa, vaikka SAK:takin edelleen pukkasi.

Sitä sai meikäläinen järjestettyä lomittajan kolmeksi päiväksi, jotta pääsi käymään tänne isoonCityyn ja ihan suomimallin väsäämisen nurkille - Hakaniemen torin lähettyvillä majoituksesta nautin. Tulin junalla, kun traktoria tarvitaan kotona.

Saankin tällä matkalla lätkäistyä kaksi "kärpästä" samalla huitaisulla, kun huomenna lauantaina olen kokouksessa eduskunnan pikkuparlamentissa.Siellä varmasti virallisten asioiden lomassa näitäkin kahta asiaa pohditaan. Siitä on vissiin aikamoisen pitkä aika, kun näin paljon on traktoreita tärkeimmän kaupunkimme kaduilla pörrännyt. Pelkään vaan, että arki entisine huolineen on ja pysyy. Mutta yritetty ainakin on.

Ylen aamuteeveestä katsoin Mavin johtaja Husu-Kallion kommentteja. Hän hallitsee kylmivän puheen. Ollessaan Eviran johtajana saimme tuta, mitä laitos pahimmillaan saa aikaiseksi: lisää sääntelyä ja tarkastuksia. Nyt sitten Mavi vie meiltä kohta ne viimeiset siemenperunatkin. Valitettavasti Husu-Kallio on - ehkä tahtomattaan ja syyttäkin - joutunut eräänlaiseksi direktiivitehtailun symboliksi.

Tämä traktorimarssi ja koko yhteiskuntasopimushärdelli on osoitus avuttomuudesta isompien asioiden edessä. Kukaan ei tunnu tietävän, millä tämä rahaongelma ratkaistaan. Rahastahan kun kuitenkin vain on kyse. Kuka maksaa ja miten hankituilla euroilla. Julkisen sektorin ongelma on sen epäyhtenäisyys. Saman aikaisesti, kun esim. omankin kuntani terveysasema on viikkoja vuodesta kiinni, kun lomat on yhtäaikaisesti, niin opettajat kärvistelevät suurien luokkakokojen kanssa ja vanhustenhoidossa työväki ei ehdi muuta, kuin juoksemaan huoneesta toiseen ilman varsinaista kontaktia siihen ihmiseen. Kieltämättä myös tulee tunne, että onko ihan kaikki ollut välttämätöntä, kun kävelee Helsingin "kultahammaskorttelissa": On Kiasmaa ja Musiikkitaloa, Finlandiatalo ja oopperakin vähän matkan päässä. Eikä tämä Hesarinkaan lasitalo niille ainakaan ulkonäössä häviä, vaikkei ns. yhteiskuntapytinki olekaan.

Kunhan selviän kotiin täältä mahtimaailmasta, niin otan uuden kannanoton ja varsinkin, jos huominen jotakin uutta näyttää.

Raimo Suihkonen 11.03.2016 23:34

Vaikka väsymys jo painaa seniorin silmäluomia, sisäinen palo panee vielä näppäilemään omaa kommenttia palstallemme.

Risto Virrankoski kirjoittaa, että maata näyttää nyt johtavan Lauri Lyly esikuntineen.Helppo siihen yhtyä, jos ja kun tekee johtopäätöksensä etupäässä TV:n uutis-ajankohtaisohjelmien perusteella. Näkymätön puoli tässä TUPO -teatterissa on se ,että riippumatta siitä, mitä tämä pienehkö piiri pyörii marginaalisten kustannussäästöjen aikaansaamiseksi vasta muutaman vuoden kuluttua on myös se, että satojatuhansia ja motivoituneita, työkykyisiä ja -haluisia eri alojen ammattilaisia kiirehtii aamuisin tietotaitointensiivisiin start up- ja pk -yrityksiin ilman korporaatioiden paimennusta sopien suoraan omat ehtonsa ja tehden töitä tarvittavan määrän, mitä asiakkaiden tarpeet ja toimeksiannot kulloinkin edellyttävät. Näitä työllistäviä alansa pioneeriyritysten väkeä voi olla aluksi vain muutama, mutta kun niitä alkaa olla jo kymmeniätuhansia, niin ne työllistävät jo nyt satojatuhansia! Tällä hetkellä tämänkaltaiset yritykset työllistävät n. 80% kaikista uusista työpaikoista.Vapauttakaamme nämä burokratian ja ay: n kahleista työllistämään kansalaisia.

Hallitus näyttää nostaneen valkoisen lipun valtioneuvoston katolle

salkoon ja antautuneen menneen maailman korporatismin edunvalvonnan alla. Kuitenkin tähän arvottomaan näytelmään osallistujat itsekin tietävät - siis itsepetokseen lankea vat - että meillä jo on parlamentaarisen demokratian kriisi, jossa valta on luisunut eduskunnalta ja hallitukselta ulkoparlamentaarista valtaa harrastavien eturyhmien käsiin. Emmekö ohjaudukaan enää koko maan ja kaikkien kansalaisten etujen mukaan, vaan yksittäisten etu- ja painostusryhmien ohjastamina?

Koko suuri kuva taloutemme lohduttomista näkymistä on hämärrytetty tunteisiin vetoavilla uutiskuvilla pienen ihmisen ahdingosta. Ilkeämielinen EU vaan muistuttaa meitä "Euroopan sairasta" budjettivajeesta, ylivelkaantumisesta ja olemattomasta kasvusta.

Vaikka EKP on tunaroinut omalla rahapolitiikallaan korotkin jo miinukselle rahan holtittomalla "painamisella", ei näillä talousneroilla näytä olevan mitään uutta rahapolitiikan keinoa tarjottavana kuin vaan sitä vanhaa aina lisää, vaikka se ei näytä toimivan halutulla tavalla. Lisää vain velkarahaa markkinoille!Onkos mikään ihme, että moni jo uskoo, että vain tyhmä

maksaa velkansa.

EKP on keksinyt ilmaisen lounaan.Siitä on jo annettava Nobel.Kuiten

rohkenen epäillä, että niin sinä kuin minä maksamme edelleenkin lounaamme ja jälkeemme tulevat kaiken muun!Hirmuista!

Pentti Kangasluoma 12.03.2016 17:00

Kuinka monta AAA maata on euromaiden joukoissa? Eivät toimittajat sitä listaa esitä. IS uutisessa kerrotaan, ei kovin monta.

Nollakorolla, taas muistan kun 1980-luvun lopussa rakensin. Viimeinen lasku

kun maksettiin niin pankin korko oli 16 prossaa. Kun ko. pankkivirkailijan näen niin asian aina muistan.

Vuorineuvos Ilpo Kokkila sanoi aamulla, ettei pienipalkkaisten naisten palkoissa ole leikkausvaraa, mutta työnantajan muita kuluja pitää laskea.

Se oli miehen puhetta, kuten maakunnassani annetaan tunnustusta,

Ari Huuskonen 13.03.2016 7:55

Ja tapahtui niinä päivinä että yhteiskuntasopimuksesta tuli kilpailukykysopimus ja sellutehtaat muuttuivat biotuotetehtaiksi, No eihän se nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä...

Mitä on vientiteollisuus? niputetaanko tässä nyt taas kaikki konepajat ja sellutehtaat ja ties mitkä propellihattujen uusiovientituotteet yhteen?Suomen malli on siis että jossain korotetaan palkkoja jonkun verran ja jossain muualla hieman vähemmän. Kuulostaa ihan hyvältä kun ei kuulosta miltään. Ja sopimuksiahan voi aina tehtailla lisää. Sopimustehtaan työntekijöiltä ei työ tässä maassa lopu.

Seppo Laine 13.03.2016 16:20

Vähän kyynisesti voisi sanoa, että onhan se parannus, koska tähän asti kilpailukyvyllä, talouden kasvulla ja työllisyydellä ei ole neuvotteluissa ollut merkitystä. Eikö näin ole ollut, kun tällainen sopimus kerran tarvitaan!

Se on aika masentavaa, että tällaisiin tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan kuukausien vääntö, suurelta joukolta ihmisiä tuhansien työtuntien panostus ja samaan aikaan puoli Suomea on pysähtynyt ihmettelemään sitä selviääkö Suomi, kun se on tämän sopimuksen varassa.

Siitä ei mihinkään päästä, että nykyinen hallitus on joko kokemattomuuttaan tai osaamattomuuttaan vienyt Suomen tilanteeseen, jota ei voi kovin "tuottavana" pitää: sopimisesta on tullut itsetarkoitus.

Kyösti Salovaara 13.03.2016 20:42

Onkohan hallitus vienyt "kokemattomuuttaan" Suomen kuilun partaalle vai SAK (SDP:n ja punavihreän vasemmiston tukemana) joka kieltäytyy kollektiivina tunnustamasta Suomen tilaa?

Olli Seuri yritti lauantaina Ylen Ykkösaamussa telkkarin puolella fiksusti haastaa Antti Rinteen kysymyksellä johtuuko SAK:n kapina pelkästään porvarihallituksesta (ja päämäärästä kaataa se) vai ei. Rinne kieltäytyi "opportunistisesti" vastaamasta esitettyyn kysymykseen. Asian vierestä puhuminen kuuluu poliittiseen kulttuuriin eikä kenenkään pidä rehellisesti paljastaa aikeitaan.

Mutta jos edes "professorit" eivät ymmärrä Suomen tilaa, miten sitä voisi vaatia rasvanahkaduunareilta? Jos eliitin ajattelua ohjaa tunne, miksei tunteita saisi päästää valloilleen Hakaniemessä?

Hesasarin isossa jutussa moni professori puhui myös asiaa, mutta sitä eivät naapurimediat eikä nimenomaan Yle katsonut uutisen aiheeksi.

Viime viikon mielenosoitukset hallitusta vastaan saivatkin Ylen lähetyksissä kritiikittönän kannatuksen. Tässä on tulevilla mediatutkijoilla mielenkiintoinen ja haastava aihe. Kenen äänellä verovaroilla toimitettu Yle puhuu?

Kannattaa panna merkille, että Ylen asiaohjelmissa, kuten suosikkiohjelmassani Ylen Ykkösellä aamukahdeksalta, noin, oltiin toki journalismin asialinjalla.

Sitä vastoin ei-poliittisissa ohjelmissa, Ylen HKi tai radion Suomen yöohjelmissa toistettiin hallituksen vastaista agendaa aivan kuin se olisi Ylen ohjelmapoliittinen tarkoiutus. Ei kai ole? Vai olenko erehtynyt?

Kysymys on indokrinaatiosta, halutun sanoman ujuttamisesta ikään kuin vahingossa. Yle HKI:n toimitus teki tätä mestarillisesti. Kun siellä yleensä pohditaan mitä käsilaukkuun tuli aamusella pistetyksi ja millaiset sukkahousut tänään kannatti panna päälle ja oliko aamusella raapattava auton ikkunoita, niin nyt sitten lomaan ujutettiin opiskelijoiden tai muiden torille ennättäneiden yksipuolista propagandaa lainkaan kertomatta mihin asiat liittyvät.

Luulisi että Yle HKI:n toimittajienkin yleissivistykseen ja toimenkuvaan kuuluisi selvittää mihin asiat liittyvät ja mikä on se toisen osapuolen kanta.

Mutta, sellaistaha tämä mediatodellisuus nykyään on: yksiniittistä tunnetta ja mielikuvia vailla kriittistä ja asiallista asioiden tarkastelua. Ylessä ja kai muuallakin on päätetty ettei demokraattisesti valittu hallitus voi olla missään oikeassa joten sen saa kaataa Hakaniemen torilla. Haiskahtaa fasismin kaipaukselta, mutta sitä en toki väitä.

Ja tämän sanon en-mitenkään-tämän-hallituksen-rakastajana.

Tosin Yle tänään julkaisi kovaa faktaa menestyneistä EU-maista verrattuna rähmä-Suomeen... vaikka luulen etteivät professorit sittenkään näe Suomen tilan karmeutta. Kun katsoo kuiluun, on ehkä jo kadotukseen tuomittu.

Teemu Männynsalo 13.03.2016 22:21

Täytyy kommentoida hieman K. Salovaaran näkemyksiä, koska Yleläistä 'mediatodellisuutta' on helppoa verrata muuhun valtamediaan. Esim. HS on nähdäkseni neutraali tapahtumiin nähden ja oli helppoa yhtyä taannoisiin arvioihin mm. ministereiden alkukauden menestymisestä työssään vaikka ei neutraliteettia vaalien voinut ilmaista kuin rivien välistä sen, ettei kokonaisuus vahvasta hallitusohjelmasta huolimatta käytännössä vakuuta enää lainkaan.

Suppeakatseinen hallituspolitiikalle antagonistinen ja historiaton agenda ja sen mukainen hehkutus aihevalintoineen ja painopisteineen painottuu Ylen visuaaliseen mediaan. Radion puolella on paljon asialähtöisempi ja pohjustavampi ote vaikka punavihreä edustus on kyllä sielläkin turvattu.

Kovin kevyellä käsittelyllä Yle asetti nämä suppeat mielenilmaukset Fitch luottoluokituspäätöksen edelle pääuutisagendallaan mutta miekkari on helppo uutisoitava ja sopii oppositioagendaan Tuomiojineen paremmin.

. Eli vakava talouspoliittinen uutisaineisto ei pärjää Ylen agendalla hyvin. Joku voisi pitää tätä kysymysmerkkejä nostattavana.

Pekka Turunen 14.03.2016 0:38

Matkoilla ollessani syntyi näköjään ns. "Suomen malli". En ole siihen tarkemmin ehtinyt perehtyä, mutta ei se sinänsä maailmoja mullistavalta vaikuta. Liian jäykät rakenteet ovat kuitenkin olleet yksi ongelmistamme, joten jos tämä lisää järkevää joustavuutta niin onhan se askel oikeaan suuntaan. Suuret päätökset odottavat silti vielä tekemistään.

Kyösti Salovaara nostaa esiin tavattoman tärkeitä näkökulmia. Miksi osa mediaa on mennyt niin tunteella mukaan hallituksen vastaisuuteen? Näinä aikoina, kun tarvitsemme vastuullisia päätöksiä, on tuollainen vastuuttomalta tuntuva poliittinen piilovaikuttaminen tai yleisön kosiskelu käsittämätöntä.

Onko hallitus ollut niin huono kuin väitetään? Olisi mielenkiintoista lukea viileitä analyysejä, joista olisi poistettu poliittinen tarkoitushakuisuus (niin puolesta kuin vastaankin). Vai olisiko se epäonnistuja sittenkin SAK (ja aivan erityisesti eräät sen liitot), joka ei kanna poliittista vastuuta, mutta joka vaikuttaa voimakkaasti poliittisiin päätöksiin?

Kyösti Salovaaran tavoin minäkään en tätä hallitusta erityisemmin rakasta. Miksi me kuitenkin joudumme sitä puolustamaan, sen yrittäessä kansan vaaleissa antamalla valtuutuksella laittaa maan asioita kuntoon? Miksi kovin ääni julkisuudessa kuuluu populistiselle vaikeiden päätösten vastustamiselle?

Pentti Kangasluoma 14.03.2016 6:12

Mitä media kertoo hallituksen vallasta, päätöksistä? Kun SDP oli pääministeripuolue niin puoleen matkasaarnaajat kertoivat kuinka vihamielinen porvarillinen lehdistö - silloin sanottiin - vääristi päätöksiä. Itsestäkin tuntui siltä.

Toisaalta Yle, kun päätökset koskevat satojatuhansia ihmisiä niin kyllä valtakunnan medioiden on kerrottava mitä ne merkitsevät kansalaisen kannalta. Kuultava heitä. On myös ilmennyt ettei aina ole tehty vaikutusarvioita. Meinaan hallitus.

Jos Yle tai HS ei kerro niin silloin somen varaan jää tiedon jakaminen.

On myös kerrottava talouselämän, julkishallinnon johdon kohtuuttomuudet.

Tänään HS/Mielipide, nimimerkki muistuttaa että 1970-luvulla piti hankkia opintolainalle yksityiset takaajat. Sadattuhannet muistaa kuinka heidän

opintolainojaan takasivat naapurit, sukulaiset, työtoverit. Tai ovat itse taanneet. Valtiontakaus oli suuri edistysaskel.

Minunkin lainaa takasi naapurin kirvesmies. Menin myöhemmin ennen joulua

pullon kanssa timpurin kotiin korkoja maksamaan, hänen vaimonsa ei siitä

pitänyt. Keitti kahvit ja sanoi myöhemmin koska vieraan on hyvä lähteä.

Kun kirjoitan näitä rivejä fasaanikukko ikkunnan alla kertoo lemmen kaipuustaan. Jossain joku kuuntelee eri korvalla kuin minä.

"Kevät vie pojat mopedien selkään ja tytöiltä piikuuden". "Kevät tulee

kotiin kengänkorkot kopisten aamulla kello viisi". Arvo Turtiainen riimitteli.

Seppo Laine 14.03.2016 9:30

Populismista tulee helposti populistinen heitto. Vaikea sanoa mikä olisi populismin huippu. "Nyt Trump on tehnyt uuden populismin huipun". Vaiko? Kysehän on siitä, että ihmiset pitää saada tunteella eikä vain järjellä mukaan ja positiiviseen suuntaan. He joka tapauksessa odottavat sellaista johdatusta. Poliitikoilta tämä vaatii entistä enemmän. Pitää pystyä olemaan sekä populisti että asiaihminen. Suomalaiselle poliitikolle tämä on ilmeisen kova vaatimus. Insinööripoliitikko vetoaa lähinnä insinöörimäisesti ajatteleviin ja vaikka mitä väitetään kaikki suomalaiset ei ole insinöörejä.

Kyllähän Suomessa on kiltti media, mitä tulee sekä tunteisiin vetoavaan että analyyttiseen ääripäähän. Ärhäkämpi media pakottaisi poliitikotkin kirkastamaan omaa ajatteluaan ja tekemistään. Meillä mennään liiaksi jonkinlaiseen "eihän tässä ole kuin 10 kk kulunut, pitää antaa työrauha" tyyliin. Tosiasiahan on, että ei hallituksella ollut hallitusneuvotteluissa mitään kristallipalloa, josta seuraavien 4 vuoden ohjelma voitiin katsoa. Jos nyt todetaan, että lähdettiin väärin liikkeelle, asia pitää tunnustaa ja tehdä muutoksia, eikä hirttäytyä johonkin hallitusohjelmaan.

Nyt on suurena vaarana, että hallitus on juuttunut kaikenlaisiin isoihin periaatteellisiin kysymyksiin, jotka olisi muka jotenkin kerralla ratkaistava. Käytännön taso on sitten unohtunut. Vaikutus näkyy konkreettisesti talouden koko ajan huonontuvana tilana. Tällä menolla on vain ajan kysymys, kun kansainvälisiä pelastusjoukkoja tarvitaan apuun.

Pitäisi kaivaa esille se suomalaisuuden pragmaattisuus. Millä käytännön toimilla ihmiset saataisiin tekemään enemmän ja tuottavampaa työtä. Ihan sama mikä on hallituksen koostunus, jos se tunnetaso saadaan välitettyä kentälle asti. Sotessakin pitäisi polttopiste olla toiminnan eikä hallinnon puolelle. Nyt näköpiirissä on vaikea ja pitkä hallinnon uudistus joka peittää kaiken muun. Hallinnon uudistus syö ajan ja resurssit samaan aikaan kun koko toiminta käytännön tasolla pitäisi saada paljon tuottavammaksi.

Suomella ei vain ole varaa näin kunnianhimoisiin ja vaikeisiin projekteihin! Tarvitaan paljon yksinkertaisempaa ja nopeammin vaikuttavaa otetta. Pystyykö nykyhallitus virheistään oppimaan?

Marita Salenius 14.03.2016 13:08

Minulle ei vielä ole avautunut tämä usein toistettu nykyhallituksen virheet. Eihän se oikeastaan ole vielä edes päässyt mitään tekemään - virheillä tai ilman. Silti jatkuvaa "rähinää" Helsingin kaduilla. Tietääköhän nämä rähjinkiläiset edes itsekään, mitä varten kadulla ovat. Viljelijöillä osoite oli Mavi, joka aivan selvästi on jättänyt tehtäviään tekemättä. Yhden virheen voin hallituksen kontolle laittaa eli, että se ei ole lyönyt sitä kenkää pöytään. On hieman valtaa annettu ulkoisille voimille.

En suuremmin shoppailua harrasta, mutta siellä isossaCityssä ollessani seurasin valppaana ympäristöä. Katselin ihmisiä kaduilla ja kaupoissa. Hiljaista oli ainakin kauppojen käytävillä. Japanilaisia turisteja oli varsin paljon, mutten heidän käsissään ostoskasseja nähnyt. Kännyillä kuvia ottivat. Kansallismuseossakin tulin käyneeksi. Eipä ollut tunkua sielläkään, kuten ei ruokapaikoissakaan. Mutta kaduilla vauhtia riitti ja punaista päin. Mihin ne kaikki menee tai tulee? Pieni suuri maailma!

Yksi metka huomio myös: yleensä, kun ratikalla tai metrolla olen Kallion ja keskustan väliä edestakaisin ajellut, niin lähes aina jompaan kumpaan suuntaan mennessä on lipputarkastajat kyytiin nousseet. Nyt tämän reissuni aikana, jolloin käytin julkisia normaalia enemmän, ei tullut yhtäkään tarkastajaa kohdalle. Oliko sattumaa, vai onko heidänkin määrää vähennetty. Olispa näin täälläkin!

Mutta miten sen oikein pystyy oikein määrittelemään, mikä on oikea palkka mistäkin työstä? Kävinpä myös tarkastamassa Kansalliskirjastomme remontin jäljet. Siistiä oli ja puhtaalta näytti. Työtä senkin rakennuksen seinien sisällä tehdään. Greenpeacen tytön kanssa juttusille satuin. Puoli tuntia siinä hurahti. Puhuimme samoista asioista, mutta lähestymissuunta oli eri. Se on hänen työtään, näin ymmärsin. Kyllähän se työstä käy aatteen kauppaaminen ,joko kadulla tai teltalla seisten. Pakko tunnustaa: se on nuorten hommaa.

No, täällä sitä taas ollaan palkattoman työn äärellä. Kun kevät tästä joutuu ja kesä taas iskee päälle, niin kummasti sitä huomaa pitävänsä talvesta.

Seppo Laine 14.03.2016 18:32

Mitä hallitukselta voi konkreettisesti odottaa? Se tekee ohjelmia, osoittaa suuntaa, luo uskoa tulevaisuuteen ja on läsnä siellä missä sitä tulevaisuutta tehdään. Jotain on vialla, jos arvio kymmenen kuukauden jälkeen on, että eihän hallitus ole vielä oikein mitään tehnytkään!

Nyt alan keskittyä aivan muihin asioihin. Politiikka - huh!

Lasse Reunanen 14.03.2016 18:48

En tiedä "palkkamallista" miten joustavaksi se vientialojen osalta

muodostuu ja miten muut sitä seuraa - itselleni se ei kuitenkaan

nyttemmin joustoa lisää (palkkani olleet sikäli vähäisiä).

Marita Salenius oli Helsingissä perjantain traktorimarssiin

lähtenyt junalla ja siellä julkisilla liikkunut.

Itsekin lähiviikkoina käyn Helsingissä samoin julkisilla.

Salon R-kioskilta ostin ennakkoon junalippuja; meno 20 euroa ja

paluu 9,90 euroa. Lippuhinnat sai "arpomalla" lähtöaikoihin

eikä ennakkoon voinut katsoa tuleeko säästöhinta tai perusmaksu -

entiseen kuitenkin halventui.

Iltavuoroista VR poistanut Turkuun lähtöjä kun viimeinen vuoro

lähtee 21:02 - usein olen myöhempäänkin sieltä lähtenyt.

Helsingin käynnillä (mikäli ei autollaan liiku) kannattaa ostaa

päivälippu, jolla saa edullisesti liikkua ratikalla, metrolla ja

Suomenlinnan lautalla.

Traktorimarssin perjantaille oli Salon Halikon Prisma kauppakeskus

myös oman hinnantarkastuksensa tehnyt. Viime vuoden puolelta ollut

ns. halpuutus, jolla ruokaa hieman entistä halvemmalla myyneet.

Erityisen halpaa ollut suomalainen ruisleipä, halkaistuina, 705 g,

jossa 74% täysjyväruista; ollut 0,84 euroa / 12 kpl ja pienessä

erässä (1/3 pussein) 0,28 euroa / 4 kpl - uusi hinta perjantaista;

1,17 euroa / 12 kpl, 0,39 euroa / 4 kpl.

Halpoja edelleen, eikä ns. normaalihintaiset lähelläkään halpuutta,

niitä leipiä siellä nyttemmin eniten myyneet, itsekin ostanut...

Markku Miettinen 14.03.2016 18:59

Ketjun loppupäässä keskustelu alkaa rönsyilemaan, minäkin kannan korteni siihen kekoon. Puhutaan nyt sitten vaikka yritysjohdon kannustimista, kun palkkamalleista puhutaan.

Omistajat vaativat hyviä osinkoja, minäkin niitä vaatimattomasti kerrytän. Yritysjohto saa palkan lisäksi yleensä kannustimia, kuten optioita ja bonuksia. Kannustimien arvo on sidottu yrityksen tuloksen ja pörssikurssin kehitykseen. Kannustinpalkkioilla voisi tietysti hankkia johtamansa yrityksen osakkeita, mutta varsin usein ne realisoidaan rahaksi. Tähän ajaa sekin, että keskimäärin yritysjohtaja tietää palvelevansa yhtiötään vain muutaman vuoden. Tuolla tähtäimellä ei yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen innovoinista tuotekehitykseen ja kehitysinvestointeihin välttämättä houkuttele, koska se on niin pitkä ja tietysti epävarmakin polku. Varmemmin lyhyen tähtäyksen tulokseen vie toiminnan tehostaminen ja kulujen karsinta väen vähennyksineen. Niinpä meillä on investointilama. On investointien puutteella varmasti muitakin selityksiä, mutta uskon, että johdon kannustinjärjestelmät ovat niistä yksi.

Tulee ikävä vanhan ajan kapitalisteja, kuten vaikkapa Aatos Erkko tai Ruotsin Wallenbergit, heillä oli ja on hieman pidemmät kvartaalit. Onhan meillä toki vielä esim. Herlinien dynastia, mutta suuri(n) osa taitaa olla 'ota rahat ja juokse'-tyyppejä. Pitäisikö meidän puhua tällaisistakin asioista, kun suremme, että ei ole tarpeeksi investointeja ja talous ei kasva?

Mauno Rissanen 14.03.2016 19:28

Uusi palkansopimismalli on sinänsä järkeen käypä. Onhan täysin käsitämätöntä, jos palkkojen korotuksissa olisivat jotenkin etualalla hyvinvointialat. Niiden toiminta kustannetaan valtaosin muiden tekemän työn verotuksella.

Mitä hyötyä tästä kuitekaan on, jos sopijat ensimmäisestä viimeiseen kieltäytyvät tunnustamasta tasavallan talouden kokonaistilaa, niin kuin nyt kävi. Tehdyllä sopimuspaperilla talvi ei vielä kesäksi muutu; ei vähene velan teko.

Tässä tilanteessa vallitsee yleinen epävarmuus, epätietoisuus ja epäusko.

Hallitus on arvoitus. Yksi täsmällinen arviointikohde sen työlle on se, mitä tapahtuu budjettileikkausten ja veronkevennysten kanssa. Jos se nimeltä mainitsematon sopimus tuo vain 50 prosenttia tavoitelluista kustannussäästöistä, eivät veronkevennykset voi olla prosentuaalisesti sen suurempia, hyvä jos sitäkään. Ilman budjettileikkauksia taas velkaantumiskehitykselle voi sanoa hyvästit.

Soten alku meni pieleen, kun asiantuntijoita ei suostuttu kuulemaan. Viisas toteuttaisi nyt ensin pelkän soten - sekin on vuosien työ - ja alkaisi keskustella aluehallinnosta tarkemmin vasta sen jälkeen. Jos hallituksella ei riitä kantti talouden kiristämisen kanssa, aletaan puhua vatuloivista lullukoista.

Mitä mediaan tulee, se voisi olla ihan hyvä oma keskustelunaihe.

Timo Ahtiainen 14.03.2016 19:42

Matti Virtanen kiinnittää tuossa osin alustuksessa lainatussa kolumnissa huomiota erinomaiseen seikkaan: mikä olisi se puolueeton taho, joka "Suomen mallissa" määrittäisi vientiteollisuuden palkkakaton? Vientiteollisuuden työsopimusten muuntaminen kirjaston- tai sairaanhoitajan kohdalle ei nimittäin ole täysin mutkatonta (palkkaliukumat jne.).

Ruotsissa määrityksen suorittaa valtakunnansovittelijan toimisto. Prosessia helpottaa se, että Ruotsin valtakunnansovettelija ylläpitää myös työmarkkinatilastoja. Pystyisikö meillä Tilastokeskus näin vaativaan operaatioon? Valtakunnansovittelija Helle ei ole kommentoinut asiaa ja hänen kätensä lienevät täynnä liittokohtaisissa neuvotteluissa EK:n vetäydyttyä tupo-pöydästä.

En epäile hetkeäkään, etteivätkö Suomen työmarkkinaosapuolet pystyisi ajauttamaan Suomen mallia tarvittaessa karille kaikille kelpaavan määrittäjän puuttumisen verukkeella. Sen takia tämä palkkakaton määritysprosessi ja sen suorittaja tulisi nimetä heti prosessin alussa, mielellään julkisesti.

antti liikkanen 15.03.2016 7:23

Soini ilmoitti, että äänestäjät ovat oikeassa (Saksassa tällä kertaa).

Katsotaanpas niitä kelpaamisia tässä valossa:

Suomessa äänestävät eniten ikäluokat >50v, kaikkein ahkerimmin >65v.

He kulkevat Kimmo Kiljusen perässä taitetusta indeksistä jo yli 20 vuoden ajan puhuen - eikä se murina laannu.

Palkkamalli on sellaisten ihmisten "katsossa", jotka eivät oikein ahkerasti äänestä - erityisesti eivät vaihda kantaansa PS:n, SuoKesk:n ja SDP:n välimaastossa.

Katsoin neuvottelijoiden ikäluokka-jakaumaa ja huomasin, että he ovat samoissa leikkikehissä kuin nämä äänestämään aikovat.

Yksi jäi vaivaamaan: HS oli 14.3. numerossaan yhden sivun verran siirtämässä seuraavat vaalit syksyyn 2017.

Kyllä ne kuitenkin pidetään 19.4. 2017 ja silloin - viimeisissa "aidoissa" Suomen kuntavaaleissa - ratkaistaan tuo Unski-blogistin (60v +) kysymys:

"Kelpaako palkkamalli - tai siis kelpasiko se"?

Erkki Pekola 15.03.2016 11:59

Usea kirjoittaja puhuu 'Suomen malliin' tunkeutuvista palkkaliukumista aivan kuin ne olisivat jotain yksityisalojen herkkua 2010-luvulla. Palataan nyt ensin parikymmentä vuotta takaisin, niin keskustelussa on rippunen totta.

Ottakaapas käsiinne kuntien- ja valtion virkaehto- ja työsopimuksia. Niillä aloilla toteutettavat palveluaika-, ikälisät ja muut vastaavat ovat moninkertaisia esim palvelualojen 'liukumiin', joita nyt niin katkerasti kadehditaan.

Tuolla joku vertaili Ruotsin ja Suomen eroja mm. työtaistelujen aloittamisessa. Ruotsissa aloittamisen lupa on palkansaajien osalta keskusjärjestöillä. Kukaan ei taida muistaa millainen keskustelu tästä yksityiskohdasta käytiin 1960-luvun lopulla, kun perustettiin uusi SAK. Silloin liittojen mukaantulon ehtona oli laajasti, että lakkojen lopettaminen on työehtosopimuskohtaisesti liitolla. Keskusjärjestö ei meillä aloita eikä lopeta niitä.

En tiedä mitä työnantajien aikaansaamista selkkauksista on heidän säännöissään.

Vuoden 2005 keväällä patruunoilla oli varaa seisottaa tehtaita kuusi viikkoa. Sulku kesti niin pitkään, että lehtien toimituksissa ehdittiin nippa nappa korjata tilanteen nimittely lakoista työnantajien julistamaksi työsuluksi.

Yksi kommentti noihin traktorimarsseihin vielä. Millä muulla toimialalla, kuin maataloudella tuotannon ja etenkin ylituotannon määrästä valtio vastaa? Mikä teollisuusyritys saa vapaasti tehdä tuotantoa varastoon ja vaatia, että muut kustantavat lystin?

Pentti Kangasluoma 15.03.2016 14:26

Bertolt Brecht:Tuleville sukupolville

"Totisesti, minä elän synkkää aikaa.

Mitä aikaa on tämä

jolloin puhe puista on melkein rikos

koska siinä vaietaan niin monista rikoksista.

Se joka levollisena ylittää kadun,

tuskin enää muistaa ystäviään

jotka ovat hädässä

Kuitenkin tiedämme:

myös viha kataluutta kohtaan runtelee piirteet,

Myös vääryyden herättämä suuttumus

sortaa äänen. Voi, me

jotka halusimme muokata maaperän ystävällisyydelle

emme itse voineet olla ystävällisiä".

Erkki Tuomioja siteerasi Bertol Brectin runoa

Joukkovoima mielenosoituksessa. Blogikirjoitus

on viisas, kuten runokin.

Tuomiojan puhe http://tuomioja.org/blogi/2016/03/joukkovoima-hallituksen-leikkauspolitiikkaa-vastaan/

antti liikkanen 15.03.2016 18:28

Pohjoisessa puhutaan hallituspuolueen edustajien suulla, mukana jopa "Fimean-lopettaja"-ministeri Mäntylä, ettei sen paremmin SoTe:sta (kuin ehkä KiKy:stakaan) oikein taida edes tuluskukkaroa olla muodostumassa, ei ainakaan ajatellussa aikataulussa.

Ja tämä taitaa liittyä isolta osin juuri tuohon kuntavaalien ajankohtaan, koska se sattuu nyt juuri herkimpään vaiheeseen 162:n eduskunnassa istuvan kuntapäättäjän ja heidän puolueidensa kannalta.

Ans kattoo ny, sanovat maan pienten sairaanhoitopiirien edushenkilöt (Porvoon ja Lohjan aluesairaalat, Kotkan, Lappeenrannan, Joensuun, Mikkelin, Vaasan, Kokkolan, Kemin ja Rovaniemen keskussairaalat).

Liki jokaisessa on kansanedustajia tuppuraisina tappuraisten asioista päättämässä; miten sitten onkaan maan nyky-maakunnissa (21) ja niiden maakuntavaltuustoissa ja -hallituksissa?

Olli Saarinen 16.03.2016 9:20

Vientialojen palkkojen tulee olla viennin kannalta kilpailukykyisiä. Muuten palkkataso rahoittuu kotimarkkinatuotteiden hintojen ja verotuksen kautta. Vuorineuvosten velvollisuus on huolehtia viennin kilpailukyvystä ja pitää lusikkansa pääosin poissa muusta yhteiskuntasopasta. Ikävä kyllä yksityisalojen meininki on siirtynyt myös julkiselle puolelle. Kun valtiolla ei ole enää palkkaluokkia, hoitaa kukin virasto palkkauksensa omalla järjestelmällään. En hahmota miten tämä voi toimia muuten kuin että kunkin viraston vahvat henkilöt kahmivat itselleen kaikki etuudet mikä johtaa virastojen budjettien tukehtumiseen ja huonoon työilmapiiriin. - Kunnissa kussakin laaditaan omat vaativuusluokitukset juuri meidän kunnan kanslisteille mikä kuntafuusioissa tuottaa lisäkustannuksia kun kenenkään palkka ei saa alentua.

Vaadin palkkaluokat takaisin ja pakollisiksi myös yksityiselle puolelle! Tällöin kukin tietäisi paikkansa ja voisi keskittyä työntekoon.

Vakavammin voisi pohtia miksi tulopoliittiset kokonaisratkaisut eivät miellytä työnantajia ja miksi kaivataan paikallista sopimista? Onhan keskitetty ratkaisu varsin rationaalinen tapa hoitaa palkkatrafiikki, sen avulla työnantaja saa työvoiman vakiohintaan eikä palkalla tarvitse kilpailla kuin parhaista. Etenkin pienet työnantajat hyötyvät, kun saavat työehdot valmiina eikä tarvita asianajajaa.

Ilmeisesti kokonaisratkaisuihin on liittynyt liikaa tekstikysymyksiä, siis sellaisia määräyksiä ja velvotteita, jotka eivät liity suoraan työstä maksettavaan korvaukseen. Meillä vasemmistolainen ay-liike on ajanut kahdella hevosella, isännän hevosella ja kolhoosin hevosella ja tahtoisi vetoavun molemmista.

Kaikkein toimimattomin kokonaisratkaisu on ollut liittojen välisen ja sisäisen solidaarisuuden aidossa toteuttamisessa, mistä kielivät ay-väen sisällä nais- ja matalapalkkaliikkeet, jotka muodollisesti suuntaavat sanomansa työnantajille oikean osoitteen löytyessä toverin nimilapusta.

Työnantajataho ei ole enää selkeästi kapitalistipatruuna koska olemme valtion, kunnan, maakunnan, seurakunnan, osuuskunnan, keskinäisen yhtiön tai jopa säätiön tai säästöpankin (joita ei omista kukaan) palveluksessa ja jos työnantaja onkin osakeyhtiö, sen omistaa valtio, kunta tai työeläkeyhtiö, joten Björn Wahlroosin syntilista ei voi olla niin lavea kuin vassarit väittävät ja tästä seuraa, että vastuutakaan ei voi vierittää aivan kokonaan Nallelle vaan se on kannettava itse.

Ehkä edellä kerrottu kuvaa tarvetta Suomen malliksi: palkkaluokat takaisin niin loppuu kateus ja urputus, kyllähän sitä sitten kukin näkee silmälläänkin jos joku on sijoitettu väärään luokkaan.

Miika Kurtakko 16.03.2016 14:15

En varmasti ole ainoa, joka on ihmetellyt, mikä Suomea ja maamme yhteiskunnallista päätöksentekojärjestelmää vaivaa. Syy oli lopulta ilmiselvä: meillä on tuotu bisnes politiikkaan ja politiikka bisnekseen. Kummatkin soveltuvat uusiin ympäristöihinsä yhtä hyvin kuin minkki Suomen luontoon - tuho on melkoista.

Yritysjohtajat etujärjestönsä EK:n kautta yrittävät parantaa firmojensa kilpailukykyä politiikan keinoin (tuomittu epäonnistumaan muuten, Nokia kokeili tätä jo sisäisesti). Sipilä puolestaan yrittää tehdä politiikkaa kuin yritysjohtaja ymmärtämättä yhteiskunnallisen päätöksenteon mekanismeja. Nauta ja sika eivät eivät lisäänny keskenään muuten kuin ruokakaupan jauhelihatarjonnassa, joten ehkä molempien olisi syytä palata omiin karsinoihinsa.

Toki tätä soppaa hämmentävät työmarkkinapomot itse: kovapalkkaisia positioita - varsinkin kun otetaan huomioon lisätulot muista luottamustehtävistä, kuten työeläkeyhtiöistä - ei ole niin vain löydettävissä ammattikoulu- tai ylioppilaspohjalta. Kaikissa sopimusneuvotteluissa varjellaan siis ennen kaikkea omaa järjestöä ja erityisesti sen rahakkaita johtopaikkoja. Näillä insentiiveillä työllisyys- ja kasvukysymykset ovat toissijaisia, riittää kunhan kulloinkin solmitut sopimukset pystyy spinnaamaan "parhaina mahdollisina" omille taustajoukoille, jottei jäsenistö innostu vaihtamaan johtajia. Jouko Ahonen, Erkki Vuorenmaa, Mikko Pukkinen ja Merja Ailus (joskin vasta ay-uran jälkeen) ovat tästä varoittavia esimerkkejä.

Asiat tietenkin korjaantuvat, kun ongelmat ratkaistaan siellä, missä ne ovat syntyneetkin. Eli kilpailukykyongelmien ainoa oikea ratkaisupaikka on yritystasolla.

Aivan asiasta kolmanteen: olen ollut hämmästynyt, ettei kukaan suomalaisesta valtamediasta ole raportoinut Naton komentajan (eli amerikkalaisittain EUCOM:in) Philip Breedloven potkuista. Liipaisinherkän Breedloven tilalle nimitettiin rauhallisempi Curtis Scaparrotti, joka oli aikaisemmin Yhdysvaltain Korean joukkojen komentaja. Voisin kuvitella Naton ja Venäjän suhteiden lientyvän Scaparrotin nimityksen johdosta.

http://www.stripes.com/news/europe/for-next-eucom-chief-old-threats-made-new-poses-challenge-1.398780

Kyösti Salovaara 16.03.2016 19:48

Voi olla, että juuri nyt elämme historian käännekohtaa, johon myöhemmin, meidän pois mentyä, viitataan usein.

Riippumatta siitä mitä PAM tekee, keskusjärjestöjen yhdistyminen kariutuu. STTK:ssa on vihdoin tajuttu ettei ole mitään järkeä kuulua samaan keskusjärjestöön kuin AKT tai, nyt, PAM.

Lienee myös tajuttu, että keskusjärjestöjen aika päättyy, niin kuin kaikki hyvä päättyy siinä vaiheessa kun se on kehityksen este.

Muistan kun aikanaan, juuri kun olin mennyt ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaani Valtion tietokonekeskukseen ja liittynyt SAK:laisen ammattiosastoon ja tuli sitten ensimmäiset työsopimusneuvottelut, siis noin vuonna 1973, niin kävi ilmi ettei keskusjärjestö eikä ammattiliitto halunnut lainkaan käsittää että atk-insinööreillä oli erilaiset tavoitteet kuin julkisen alan muilla ammattiosastoilla, siivoojilla ja vahtimestereilla. Se ei ollut siivojien vika - heitä olen aina arvostanut ennemmän kuin it-insinöörejä ja poliitikkoja - vaan sen että kokonaisuuteen yritettiin väkisin pakottaa erilaisia intressejä.

Tätä kipua kesti aikansa, ja sitten VTKK:n väki perusti STTK-laisen ammattiosaston. Siitäkään ei tietysti ilo irronnut koska voimalalakon jälkeen keskusjärjestön voimat oli kulutettu loppuun. Turhaan odotimme stkk:laisen lakkokenraalin vievän meidät uuteen vaurauteen.

Elämä on pettymys joka toistuu!

Nyt siis historian siivet havisevat, ihan läpyttävät. SAK menettää valtansa päättää maan asioista muita kuuntelematta. Ulkoparlamentaarinen voima menettää kasvonsa. Demokratia voittaa kun keskusjärjestöjen valta rapautuu, hiipuu, pois murenee. Kipu tietysti jatkuu - mitä pitäisi tehdä!

Tämä ei ole ennustus vaan toteamus.

Kehitys kehittyy - ja jos PAM hylkää sopimuksen, maa siirtyy uuteen aikaan nopeammin kuin ajatus. Jos PAM hyväksyy neuvottelut, sittenkin näemme ettei pullon henkeä saa pulloon takaisin ahdettua. Ken Pandoran lippaan avasi hävetköön tam riemuitkoon, ihan kuinka vaan.

Väliaikaisesti tästä ammattiliittojen hölmöilystä hyötyy kapitalisti. Mutta, niin kuin on todettu, onko sitä edes olemassa, kapitalistia. Ja onko suomalainen kapitalisti, yrittäjä, ansainnut väliaikaisen voittonsa? Sanoisin että ei.

Luulen että nyt Hakaniemessä itketään, hiljaa, muita häiritsemättä. Kyynelet valuvat eikä kukaan tunnusta itselleen että itsestä se johtuu. Tai - ei johdu. Vaan maailmasta jota ei voi organisoida 1960-luvun opein.

Oikeastaan toivon että olen väärässä.

Juha Kaistinen 17.03.2016 10:19

Kun ihan pistoksissani odotan PAMin ratkaisua panen pari riviä tähän odotusajan lyhentämiseksi.

Samalla takaraivossani on tunne, että olenkohan mennyt hallituksen, ja median luomaan mustaan aukkoon.

Onko se nyt tosiaan niin, että kaupanmyyjien yhden meidän pienipalkkaisimman ryhmän hyväsymisellä tai hylkäämisellä on kansantalouden kannalta ratkaiseva merkitys?

Näin se varmaan on kun Ruotsissakin pätevöitynyt kansanedustaja Vartiainen taas kerran aamulla radiossa ääni väristen todisti. Joskus tuntuu onko hän henkisesti edelleen Ruotsissa?

Toivottavsti Hakaniemestä tulee valkeaa savua, muutenhan meillä on koko maassa ns. lappu luukulla.

Unto Hämäläinen 17.03.2016 16:04

PAM päätti sittenkin lähteä neuvottelemaan sopimuksesta. http://www.hs.fi/politiikka/a1458107188062

Seuraavaksi kuulemme kello 17, mitä EK on mieltä.

On tämä aika vatulointia, mutta toivottavasti eteenpäin mennään, vaikka hitaastikin.

Unski

Kyösti Salovaara 17.03.2016 17:15

"Toivottavasti tulppa lähtee veneestä ja päästään eteenpäin", Sipilä sanoo Ylen nettisivulla.

Kyllä minäkin olen joskus joutunut veneeseen, josta tulppa on lähtenyt ja vene hiljalleen täyttyy vedestä. Sen jälkeen eteneminen on aika raskasta.

Tulikohan pääministeri ennustaneeksi tulevan neuvottelutaipaleen luonteen?

Olli Saarinen 17.03.2016 18:30

Viisas ratkaisu. Täytyy kuitenkin vähän vinoilla. Ann Selinin kertoman mukaan STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kävi avaamassa kokoukselle verovähennysten "numerologiaa" (okkultistinen näennäistiede). Valemedia on levittänyt disinformaatiota siitä, että kun pienituloiset eivät maksa valtionveroa, ei veronalennuksillakaan olisi merkitystä. Kuitenkin valtio voi säätää kuntaverotuksen ansiotulovähenystä tai valtion verosta tehtävää työtulovähennystä joka pienituloisilla valtionveron puutteessa otetaankin kuntaverosta ja sen liitännäisistä.

Kun tuottavuuden hyödyt hyvinvointivaltion tulonjaossa rikastuttavat ensi sijassa keski- ja hyvätuloisia niin voidaan ajatella, että palkanalennusten vaikutusten tulee kohdistua ensi sijassa heihin koska heidän tuottavuutensa on alentunut. Siksi palkanalennuksen pehmentäminen pienituloisille on eettisesti tarpeen ja tarpeen myös konkreettisesti sekä kaupan kassalle että kassalla.

Valtionveroa aletaan periä tietystä vuositulosta lukien. Tämä ei ole sama kuin bruttotulo, vaan ensin tehdään vähennykset joista säännönmukaisista suurimmat ovat pakolliset ansionvakuutusmaksut. Maksujen siirtyessä palkansaajalle päin valtion verotulot alenevat.

Työtulovähennyksen vuoksi valtionveroa ei aletakaan periä taulukon mukaisesta vuositulosta koska vähennys syö veron. Tai oikeastaan peritäänkin, kun samalla kuntavero liitännäisineen kasvaa. Tämä vähennys oli valtiovarainministeri Kataisen lemmikki.

Valemedia joskus varmaan pahuuttaan sekoittaa bruttotulon ja verotettavan tulon mikä johtaa suurta yleisöä harhaan verotuksemme rakenteesta. Nythän tämä rakenne taas muuttuu kun bruttotulo ja maksujen kokonaismäärä säilyvät ennallaan verotettavan tulon alentuessa. Mutta että PAMin päättäjät, joiden tehtävänä on hoitaa palkka-asioita, tarvitsevat Ralf Sundin opastusta verotuksemme rakenteesta, on yllättävää. Vai onko sittenkään, kyllähän maatamme on selvästi ylipäätään johdettu jonkun ekonometrisen horoskoopin mukaan kun näin maagiseen asemaan on päädytty.

Pekka Turunen 17.03.2016 22:03

Onhan tämä suorastaan vähän surkuhupaisaa. Sipilä aloitti pääministerinä vaatimalla työmarkkinajärjestöiltä erityisen nopeita päätöksiä yhteiskuntasopimuksen osalta. Tämä hallitus ei vatuloisi!

Nyt ovat työmarkkinajärjestöt kouluttaneet pääministeriä oikein kunnolla. Eiköhän lie Sipiläkin oppinut, että sieltä ei tule mitään nopeasti ja tehokkaasti. Samoin sen, että työmarkkinajärjestöiltä ei totisesti viedä poliittista päätäntävaltaa.

Hyvähän se silti on, että sopimus etenee. Se on lähes aina parempi vaihtoehto kuin ärhäkkä riita, jonka lopputuloksena päästään kutakuinkin samaan, tosin kaikkien kärsimien tappioiden jälkeen. Tässä kai on myös työmarkkinajärjestelmän vahvuus. Kyllä se näköjään yleensä saa loppujen lopuksi, kaikkien vääntöjen ja vaikeuksien jälkeen, tiristettyä myös tuloksia.

Olli Saarinen 18.03.2016 23:16

Tämä sopimus olisi todella syytä saada maaliin ettei jäädä puolivälin roikkumaan. Muutoin kantani kokonaisratkaisun luonteeseen vaihtelee päivittäisestä näkökulmasta riippuen.

Meillä on hiljainen "yhteiskuntasopimus", minkä mukaan taloudessa syntyvä hyöty jaetaan kohtuudella kaikille. Kokonaisratkaisuissa sovittu palkankorotusnormi toimii tällaisena hyvinvoinnin jakajana kun samalla otetaan huomioon passiiviväestön tarpeet. Vaikka tätä sopimusta ei ole mihinkään sellaisenaan kirjattukaan perustuslain reunaehtoja lukuunottamatta, on se mielestäni tärkeintä omaisuuttamme vapausprinsiippien ohella.

Tällainen hiljainen yhteiskuntasopimus toimii, jos yhteiskunnassa vallitsee luottamus, mikä taas edellyttää avointa tiedonvälitystä ja oikeita tietoja, joita lehdistön välityksellä on esimerkiksi verotuksen rakenteesta vaikea hankkia.

Olisi ehkä syytä vielä enemmän puhua tämän jaon oikeudenmukaisuuden periaatteista, ettei käy kuten eläkeläisille, jotka ovat hirttäytyneet indeksikapinaansa. Kun lisäjaettava syntyy työssä, niin sen jako työelämän ulkopuolisille olisi kai syytä tehdä tasaisesti, eikä menneen työsuorituksen läänittämänä. Eläkeläiset saisivat mieluummin ajaa tuloverotuksensa tasaamista puhtaan ansiotulon verotuksen tasalle.

Pääministeri Sipilä ehkä insinöörinä ajattelee kuten entisen Neuvostoliiton johtajat, jotka olivat usein insinöörejä kuten Kiinan johtajatkin, että on mahdollista saada hallintaan yhteiskunnan kaikki osat kattava suunnitelma eli Yhteiskuntasopimus, mutta vaikka kovin suuria näkemyseroja sovun tarpeesta ei ole, niin käytännön intrigit, joihin mm. työmies Putkonen Politiikkaradiossa hiljan viittasi, hankaloittavat kokonaismallin rakentamista. Olisikohan syytä ylipäätään sopia yhdessä vain keskeisistä periaatteista ja antaa osasysteemien suorittaa jatkuvaa iteraatiotaan parhaaseen mahdolliseen suuntaan hallituksen isällisessä etävalvonnassa?

Kun olen ajanut matalien palkkojen poistoa niitä korottamalla mieltä lämmitti VATT:n tutkija Jarkko Harjun tuore selvitys, minkä mukaan pienituloisten saamat veronkevennykset hyödyttävät taloutta kun taas keski- tai suurituloisten osalta näin ei voida varmuudella sanoa. - Kunhan alin tuntipalkka olisi edes kympin!

Pentti Kangasluoma 19.03.2016 10:19

Olli Saariselle: Harvoin Raimo Ilaskiveä kuuntelen, mutta hänen mielipdekirjoituksessa käy selville että "eläkepommia" ei ole, eläkerahastot ovat kasvaneet, vaikka asiantuntijat ovat muuta väittäneet.

Kuimka näin suuri mittavirhe on mahdollinen? Miljardit lentää kuin voikukan siemenet.

Menin töihin verokirjalla 14-vuotiaana, kolmen kuukauden perästä 15 vuotta. Pidätettiin eläkemaksuja, mutta vasta 23 vuotiaasta ne vaikuttavat eläkkeeseen. Alle 3 kuukauden työsuhteesta ei eläkettä, maksut kyllä.

Eikö nykyisten nuorten eläke ala karttua aikaisemmin, paremmin?

Emeritiusprofessori J P Roos kirjoittaa tänään osuvasti, eläkeasiantuntijoiden tehtävä on pitää eläkeläiset pois rahastojensa ulottuvilta. Soteuudistuksen valinnanvapaus tulee merkitsemään kaikkien maksujen nousua.

Olli Saarinen 23.03.2016 22:52

Pentti Kangasluomalle toivotan pitkää ikää ja totean että Raimo Ilaskivi oli aikoinaan yhtä aikaa sekä kansanedustaja, pankinjohtaja, pankkiyhdistyksen johtaja ja vielä pörssinjohtajakin aikana, jolloin Helsingin pörssi oli säätelemätön Villi Itä, missä pienosakkaat olivat vailla suojaa. Taloustieteiden tohtorina ja asemansa kautta Ilaskiven oli pakko olla tietoinen mm. anglosaksisen maailman pörssieettisistä käytänteistä, mutta en muista hänen koskaan niitä tänne toivoneen. Nykyisin hän kyllä muistaa kirjoittaa pienosakkaan aseman puolesta.

Jos Ilaskivi oli sokea pörssin ongelmille, joista ilmeisin oli mahdollisuus tehdä sisäpiirin kauppoja sisäpiirin tiedoilla, niin ei ilmeisesti myöskään huomannut, että esimerkiksi 1970-luvulla eläkemaksu oli noin 10 % bruttopalkasta. Silloinen eläkemaksu kuitenkin tuotti paremman eläketurvan kuin nykyinen noin 25 %:n maksu.

Silloisen maksun halpuus johtui siitä, ettei mm. 1950-luvun jälleenrakentamistyöstä maksettu työeläkkeitä. Jakojärjestelmässä ei siten tarvinnut varautua kuin 1960-luvun alusta kertyneisiin eläkkeisiin niiltä osin kun ne tulivat maksuun. Periaatteessa jakojärjestelmässä alusta asti mukana ollut nuori työntekijä sai eläkkeensä puoleen hintaan. Jos tässä nyt sitten jonkin verran rahastoakin on kertynyt järjestelmän toimintaa puskuroimaan, on maksu kuitenkin ollut hyötyyn nähden alhainen. Rahaston tuoton voi osin katsoa kuluvan järjestelmän kuluihin ja rahastot ovatkin nyt ryhtyneet purkautumaan suurten ikäluokkien eläkkeisiin.

Ilaskiven viittaus miljardiarviovirheisiin ilmeisesti liittyy siihen, että eläkepommista varoittaminen on johtanut eläke-ehtojen kiristyksiin, jolloin paine rahastoja kohtaa on alentunut. Myös Nokia-ilmiö antoi taloudelle väliaikaisen ruiskeen millaista vastuullinen ennustaja ei voi ennakoida.

Eläkejärjestelmässä on paljon yksityiskohtia ja pientä epäoikeudenmukaisuutta, kuten se, että olen liian vanha hyötyäkseni nuoruuden työsuhteista ja liian nuori ehtiäkseni ilmaiselle superkarttumalle. Mutta yleisesti ottaen viime vuosituhannella ansaitut työeläkkeet on saatu alennuksella aloittajasukupolven kokeman ketjukirjevaikutuksen johdosta.

En ymmärrä miten tohtorisihmiset kuten J.P. Roos ja Raimo Ilaskivi voivat ottaa eettistä kantaa eläkerahastoihin tarkastelleemmatta maksutason historiallista kehitystä. Onhan niin, että nykytasoa alemmat eläkemaksut ovat joka tapauksessa mahdollistaneet korkeammat palkat ja siten korkeamman eläkepohjan ja että näitä eläkkeitä ei maksettaisi, elleivät nykyiset sukupolvet suostuisi maksamaan korkeampaa maksua.

Itse olen kiinnostunut eläkejärjestelmästä nimenomaan yhteiskuntamoraalin kannalta. Kun aiemmin viittasin "hiljaiseen yhteiskuntasopimukseen" minkä mukaan hyvinvointia meillä jaetaan, näkyy tämä yhteiskuntasopimus sisältävän paljon klappia ja kykenemättömyyttä nähdä oikeuden ei pelkästään määrä vaan jopa suunta.

Luetuimmat

  1. 1

    Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme kuollutta

  2. 2

    Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

  3. 3

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  4. 4

    On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

  5. 5

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  6. 6

    Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

  7. 7

    Huokailevat meteorologit tekevät säätiedotuksista pelkkää mässäilyä – 20 pakkasasteessa ei ole mitään kummallista

  8. 8

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  9. 9

    Upseerien yksityisklubit ajautuivat vaikeuksiin – Puolustusvoimat vähensi upseerikerhojen vuokratukea

  10. 10

    Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

  2. 2

    Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

  3. 3

    HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

  4. 4

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  5. 5

    Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

  6. 6

    Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

  7. 7

    Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

  8. 8

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  9. 9

    Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

  10. 10

    Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

  2. 2

    Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

  3. 3

    Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

  4. 4

    Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

  5. 5

    Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

  6. 6

    Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

  7. 7

    Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

  8. 8

    Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

  9. 9

    Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

  10. 10

    Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

  11. Näytä lisää